Saksa: perustuslakituomioistuin poisti äänikynnyksen eurovaaleista

[Jaakko Sivonen]

Viime eurovaaleissa Saksassa oli käytössä viiden prosentin äänikynnys. Vuonna 2011 perustuslakituomioistuin totesi tämän perustuslainvastaiseksi, minkä jälkeen liittopäivät alensi äänikynnyksen kolmeen prosenttiin. Joukko pienpuolueita valitti tästäkin äänikynnyksestä perustuslakituomioistuimeen, joka on nyt asettunut päätöksessään niiden puolelle ja määrännyt, että eurovaalit käydään ilman äänikynnystä. Koska Saksa on vaaleissa yksi vaalipiiri, josta valitaan 96 meppiä, päätös merkitsee, että puolue saa Saksassa yhden mepin jo prosentin kannatuksella. Tämä mahdollistaa eurovaaliedustuksen mm. piraattipuolueelle ja NPD:lle ja pelastaa liberaalipuolue FDP:n mahdolliselta europarlamentista putoamiselta. Eurokriittinen AfD-puolue olisi mitä todennäköisimmin selvinnyt äänikynnyksestäkin.

Germany's high court ruled today (26 February) that the country's 3% minimum threshold for German parties to enter the European Parliament is unconstitutional.

The ruling is effective immediately and will apply to Germany's European Parliament election on 25 May. This will mean that small parties are likely to gain seats in the next Parliament.

The court found that the hurdle is a "serious infringement" of the principle of equal treatment of political parties. In the past the court has found that Germany's 5% threshold for national elections to the Bundestag is justified because having an unmanageable array of parties could paralyze lawmaking, as occurred during the Weimar Republic.

But the court found that such a concern does not exist for the European Parliament, where small national parties can band together in European groups. The concern is also mitigated for the European Parliament because unlike the Bundestag, the European legislature does not initiate legislation.

[...] Smaller German parties that could now gain seats in the European Parliament include the Pirate Party, which advocates for internet freedom, the NPD, a far-right neo-Nazi party, and the populist Free Voters party.

The case was brought by these parties along with the eurosceptic Alternative for Germany (AfD). The hurdle would probably not have posed a threat to AfD in any event, as the party is currently polling at 6%.

The decision will have implications for the allocation of seats following the election. The large parties are more likely to lose seats as a result of the change than the smaller parties that are polling close to but above the threshold, such as the FDP, AfD and the Greens.

http://www.europeanvoice.com/article/2014/february/german-eu-election-threshold-struck-down/79822.aspx

Voi olla, että Saksan suuret puolueet päättävät tulevaisuudessa maan jakamisesta useaksi vaalipiiriksi eurovaaleissa, kuten Ranskassa ja Britanniassa on tehty. Näihin vaaleihin sellaista uudistusta ei kuitenkaan ehditä tehdä.

Sinänsä mielenkiintoista tarkastella perusteita, joilla tuomioistuin pitää äänikynnystä perusteettomana eurovaaleissa mutta oikeutettuna liittopäivävaaleissa. Tuomioistuin siis argumentoi, että liittopäivävaaleissa tarvitaan äänikynnystä poliittisen hajanaisuuden ehkäisemiseksi. Tässähän tuomioistuin tekee käytännössä poliittisen päätöksen. Jos saksalaiset haluavat, että Bundestag on poliittisesti hajanainen, miksi tuomioistuin katsoo asiakseen estää sen?

[Oami]

Hyvä päätös, ja yhtä lailla käsittämätön on se päätös etteikö kansallisissa vaaleissa olisi samoin.

Mitä ihmettä edes tarkoittaa "poliittinen hajanaisuus"? Eikö siellä ole tietokoneita joilla voi yhteenlaskuja tehdä?

[kekkeruusi]

Äänikynnys on demokratian halveksuntaa ja hankaloittaa uusien puolueiden pääsyä valtaan.

[ämpee]

Meillehän ollaan puuhaamassa eduskuntavaaleihin äänikynnystä.

Saksan vaaleista tulee varsin mielenkiintoiset tämän päätöksen jälkeen.

[nurkkakuntalainen]

Meillehän ollaan puuhaamassa eduskuntavaaleihin äänikynnystä.

Taas? Eikö se yhdessä vaiheessa suunniteltu vaalilakiuudistus kaatunut?

[nollatoleranssi]

Suomessa ajateltiin 5%:n äänikynnystä, mutta sitten huomioitiin RKP (ja vähenevät äänestäjät), joten muutettiinkin lukema 3%:n.

Jos oikeasti demokratiasta puhutaan, niin tuollaiset äänikynnykset olisi kai syytä unohtaa tai laittaa ne niin alas, että myös muut edustajat voisivat päästä vaaleista läpi.

[nurkkakuntalainen]

Ei Wikipedian mukaan ole äänikynnystä.

Hallintoneuvos Lauri Tarastin johtama vaalilakityöryhmä pohti Suomen eduskuntavaalien uudistamista 2008. Pääosin puoluesihteereistä muodostunut työryhmä ei saanut aikaiseksi yksimielistä esitystä. Työryhmän enemmistö esitti, että koko maa olisi yhtenä vaalialueena, valtakunnallinen äänikynnys olisi 3,5 % ja piirikohtainen äänikynnys 12 %. Esitykseen sisältyi myös vaaliliittojen kieltäminen. SDP ja RKP vastustivat mallia. Perussuomalaiset halusivat matalamman äänikynnyksen. [5] Toukokuussa 2009 hallitus sopi kolmen prosentin valtakunnallisesta äänikynnyksestä ja vaalipiirikohtaisen äänikynnyksen poistamisesta.[6] Perustuslakivaliokunta ehdotti 30.9.2011 lakiehdotusten hylkäämistä. Vastalauseen esittivät perustuslakivaliokunnan perussuomalaiset, vaikka pitivät 3% äänikynnystä huonona mutta kuitenkin hyväksyttävänä osana lakiesityksen suurempaa kokonaisuutta.[7] Eduskunnan äänestyksessä hylkäämistä puolsivat yksimielisesti kaikki muut eduskuntaryhmät paitsi perussuomalaiset, jotka puolsivat lakiuudistusta, eikä lakiuudistus mennyt läpi.[8]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduskuntavaalit#Vaalitapa

[RP]

Ei Wikipedian mukaan ole äänikynnystä.

Tosin meillä on alueelliset äänikynnykset, jtka suurimmillaan ovat selvästi päälle 10%. Nykyjärjestelmästä hyötyvät suuret puoluuet ja RKP. Perussuomalaisten osalta kai jo luokiteltava huoneksi onneksi, että heille se oli tylyin suurista.

[Ant.]

Mitä ihmettä edes tarkoittaa "poliittinen hajanaisuus"? Eikö siellä ole tietokoneita joilla voi yhteenlaskuja tehdä?

Sinä varmaan tiedätkin tämän, mutta vastaan muille. Sillä tarkoitetaan puoluekentän pirstoutumista. Kun jo hyvin pienellä ääniosuudella saa ehdokkaan läpi, ei ole tarvetta muodostaa isompia kokonaisuuksia. Tämän oletetaan johtavan siihen, että esimerkiksi Suomessa olisi ennen pitkää kahdeksan puolueen sijaan vaikkapa kolmekymmentä puoluetta eduskunnassa.

Tämä toimii myös toiseen suuntaan. Jos Suomessa olisi yhden hengen vaalipiirejä kuten vaikkapa Yhdysvalloissa, eduskunnassa edustettujen puolueiden määrä pienenisi varmasti puoleen.

Kun puolueita on paljon, on toimivan hallituksen kokoaminen hyvin hankalaa. Vaikka sellainen saataisiin kokoon, olisi sen hankala päättää asioista kuten esimerkiksi Suomen nykyisen hallituksen kohdalla on nähtävissä. Matalan äänikynnyksen pirstomalla puoluekentällä tämä olisi ainainen ongelma.

[JJohannes]

Ei Wikipedian mukaan ole äänikynnystä.

Tosin meillä on alueelliset äänikynnykset, jtka suurimmillaan ovat selvästi päälle 10%. Nykyjärjestelmästä hyötyvät suuret puoluuet ja RKP. Perussuomalaisten osalta kai jo luokiteltava huoneksi onneksi, että heille se oli tylyin suurista.

Näin, RKP:han on suurin tai melkein suurin puolue monissa niissä kunnissa jossa sillä on kannatusta. Toinen hyötyjä on luonnollisesti Kepu. Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Persujen kannatus taas on melko hajanaista, joskin tietysti ensimmäisten puolueiden kannatus on hajanaista kaupunkien välillä, Persuilla myös maaseudulla.

Kun puolueita on paljon, on toimivan hallituksen kokoaminen hyvin hankalaa. Vaikka sellainen saataisiin kokoon, olisi sen hankala päättää asioista kuten esimerkiksi Suomen nykyisen hallituksen kohdalla on nähtävissä. Matalan äänikynnyksen pirstomalla puoluekentällä tämä olisi ainainen ongelma.

Tietysti näissä maissa, kuten Libanonissa, erilliset puolueet de facto järjestäytyvät blokeiksi. Esimerkiksi Libanonissa on vasemmistolaishenkinen Maaliskuun 8. päivän koalitio (johon kuulu Hizbollah) ja oikeistolaishenkinen Maaliskuun 14. päivän koalitio. Tosin siellä tilanne on vähintäänkin sekava, koska molemmissa puolueissa on sunni-muslimeja, maroniitteja, druzeja, alawiitteja ja ties keitä ja niissä olevat puolueet ovat samaan aikaan sekulaareja ja uskonnollisia.

Samalla tietenkään 15 eri puolueesta koostuvassa hallituksessa, vaikka ne olisivat kaikki oikeistolaisia tai vasemmistolaisia, ei voi niin tehokkaasti varmistaa, että kaikki kansanedustajat äänestävät hallituksen mukana.

[Oami]

Sinä varmaan tiedätkin tämän, mutta vastaan muille. Sillä tarkoitetaan puoluekentän pirstoutumista. Kun jo hyvin pienellä ääniosuudella saa ehdokkaan läpi, ei ole tarvetta muodostaa isompia kokonaisuuksia. Tämän oletetaan johtavan siihen, että esimerkiksi Suomessa olisi ennen pitkää kahdeksan puolueen sijaan vaikkapa kolmekymmentä puoluetta eduskunnassa.

Jos näin kävisi, niin mitä pahaa siinä olisi?

Kun puolueita on paljon, on toimivan hallituksen kokoaminen hyvin hankalaa. Vaikka sellainen saataisiin kokoon, olisi sen hankala päättää asioista kuten esimerkiksi Suomen nykyisen hallituksen kohdalla on nähtävissä. Matalan äänikynnyksen pirstomalla puoluekentällä tämä olisi ainainen ongelma.

Miten niin olisi hankala päättää? Hyvinpä tuo nykyinenkin hallitus on onnistunut päätöksiä tekemään, mm. rahan upottamisesta Välimereen. (Jaa a, missä jamassa me olisimmekaan jos se ei olisi kyennyt kyseistä päätöstä tekemään...!)

[Kulttuurirealisti]

Nykyisen hallituksen ongelma taitaa olla enemmän se, että siellä on puolueet vasemmisto-oikeisto -akselin molemmista päistä (vaikka kokoomus onkin nykyään jonkinlainen sosialistinen suuryritysten keskustapuolue), ja puolueita muidenkin akselien ääripäistä. Kun nämä ovat sopineet yksimielisestä päätöksenteosta, on aikaansaaminen todella vaikeaa. Ja siihen päälle, että johtavilta poliitikoilta puuttuu rohkeus tehdä tarvittavia, joissain piireissä epäsuosittuja päätöksiä.