Miksi suomalaisten kotitalouksien finanssivarallisuus on niin mitättömän pieni?

[StadinKundi]

Tiedetään, että suomalaiset kotitaloudet eivät mielellään sijoita arvopapereihin, vaan säästävät muilla tavoilla. Mutta miksi Suomessa pelätään niin paljon osakkeisiin sijoittamista?

Kotitalouksien velaton finanssivarallisuus asukasta kohti vuonna 2012:

Sveitsi: 141 835 €
USA: 100 711 €
Japani: 83 610 €
Kanada: 66 553 €
Iso-Britannia: 58 805 €
Ruotsi: 54 065 €
Israel: 49 393 €
Saksa: 41 594 €
Suomi: 18 714 €
Espanja: 17 211 €
Kreikka: 10 977 €
Norja: 10 589 €
Viro: 7 674 €
Puola: 5 221 €
Venäjä: 1 705 €

Lähde: http://www.emol.com/documentos/archivos/2013/09/24/20130924141945.pdf

Syynä Suomen alhaiseen sijoitukseen on varmasti myös se, että kotitaloudet eivät Suomessa omista eläkevakuutuksiaan itse toisin kuin muissa maissa. On tuo Suomen sijoitus siltikin aika huono. Vain kolme länsimaata sijoittuu Suomea huonommin. Miksi Suomessa pelätään sijoittamista?

Toisaalta suomalaisten kotitalouksien velat ovat länsimaiden pienimpien joukossa, niin kuin tästä tilastosta ilmenee: http://www.norges-bank.no/pages/93708/Staff_memo_2013_05_eng.pdf

Ilmeisesti meidän vähän primitiivisessä kulttuurissa pelätään rahataloutta, eli osakkeita ja velkaa ja sen sellaista. Se velan pelkääminen on varmasti hyvä asia, mutta mitä peljättävää arvopapereissa on?

[Tykkimies Pönni]

Mutta miksi Suomessa pelätään niin paljon osakkeisiin sijoittamista?

Ugri sijoittaa ylihintaisiin ja väärinrakennettuihin asuntoihin kaikki varansa ja koko loppuelämän työpanoksensa. Siis kaiken sen mitä veroilta jää.

[Tabula Rasa]

Katsot listan viimeistä eli Venäjää niin siellä kysymykseen on selvä vastaus. Jokaisen sukupolven rahat on joku ryöstänyt. Siispä parempi omistaa näkymätöntä rahaa kuten fyysistä kultaa. Näitähän ei pystytä juurikaan seuraamaan. Eikä siis ryöstämään yhtä helposti kuin laillistettu pankkiryöstö. Suomalaiset osaavat olla varovaisia raha-asioissa. Osakkeilla tienaaminen ei ole jokamieslaji. Tavan tallaaja kun menee ostelemaan niin voi huomata rahojen kadonneen sen sileän tien. Eikä voittokaan ole millään järkevällä riskilla edes kymmentä prosenttia vuodessa. Kaiketi siitä menee vielä verotkin.

Helpompi sijoittaa vaikka omaan liiketoimintaansa, asunto/maavarallisuuteen(tiedän ettei kovin kannattavaa tässä kuplassa).

Toivottavasti vastasi. 

[Arvoton]

Ruotsissa on Brunein verot, mutta silti heidän kämppälainoihin saa sadankin (100) vuoden maksuajan.

[Jaska Pankkaaja]

Suomea ylempänä olevissa maissa on enemmän perintörahaa, siinä se selitys. Japanin sijoitus ei ehkä tällä selity vaan sillä että tuollapäin rahaa säästetään. Ei tarvi miettiä missä ne koko maailman rahat ovat kun Kiina nousee nyt alkuun vaikka 4 kertaa suremmaksi taloudeksi.

[törö]

Suomen kokoisen uusia ideoita ja yritteliäsiyyttä hysteerisesti pelkävän maan ökyrikkaat ovat niin köyhiä verrattuna suuren maailman ökyrikkaisiin, etteivät he myöskään nosta keskiarvoa yhtä paljon.

Tilanne luultavasti paranisi jos puolueet ja työmarkkinajärjestöt lakkautettaisiin ja niiden tilalle perustettaisiin uusia, koska nykyiset ovat lähinnä kivakaverikerhoon päässeiden keskinkertaisuuksien puuhakerhoja, jotka jarruttavat kehitystä minkä suinkin kykenevät, koska eivät kuitenkaan kykenisi pysymään sen perässä.

[Ari-Lee]

Joka kolmannella ei jää yhtään rahaa säästöön
8.10.2012

Suomalaisille kotitalouksille jää keskimäärin rahaa säästöön 430 euroa kuukaudessa, mutta varsin suurelle osalle eli 37 prosentille ei jää yhtään säästöön.

Yhdeksän prosenttia säästää vain eurosta sataan euroon. Asia käy ilmi OP-Pohjolan kotitalouksien barometristä.

– Keskiarvo on hieman hämäävä luku, siihen ei pidä takertua, sillä luku vaihtelee aika lailla eri kotitalouksien kesken. Mediaaniluku [keskiluku] on 200 euroa kuukaudessa, OP-Pohjola-ryhmän yksityistalouksiin erikoistunut ekonomisti Maarit Lindström sanoi kyselyn julkistamistilaisuudessa.

– Huolestuttava on tämä 37 prosentin siivu, joka ei säästä lainkaan tai heille ei jää lainkaan säästöä. Tämä ryhmä on mielenkiintoinen siinä mielessä, että onko tämä pysyvä tila vai ajassa muuttuva osanen.

Puskuriraha puuttuu joka
neljänneltä kotitaloudelta

Kotitalouksilla on keskimäärin säästössä noin 12 000 euroa.

– Keskiarvo näyttää hyvältä, mutta se ei taaskaan kerro koko totuutta. Mediaani on huomattavasti alempi (noin 3 000 euroa). Ja neljäsosalla kotitalouksista ei ole lainkaan puskurirahaa yllättävien menoerien varalle. Lisäksi 13 prosentilla on alle tuhat euroa säästössä.

Kyselyn mukaan kotitaloudet itse ovat sitä mieltä, että rahaa pitäisi olla varattuna enemmän. Noin neljänneksen mielestä alle tuhat euroa riittää, viidenneksen mielestä 1000–2000 euroa on riittävä summa.

– Yleisin arvio on noin kahden, kolmen kuukauden suuruinen nettopalkka. Eli kotitaloudet kokevat, että heidän pitäisi skarpata varautumistaan yllättäviin menoihin.

– Edelleenkin pääsääntöinen syy säästää on pahan päivän varalle. Kotitalouksista 73 prosenttia säästää mihin tahansa yllättävään tarpeeseen. Erityiset syyt liittyvät erilaisiin haaveisiin, lomamatkoihin, kodinhankintoihin, asunnon remontointiin ja autoon.

– Suomalaiset eivät ole huolestuneita varallisuutensa tilasta kokonaisuutena. Tämä on tietysti hyvä paitsi tulevaisuuden uskon kannalta, myös siksi, että varallisuutta voi sitten tilanteen niin vaatiessa myydä tai muuntaa rahaksi.

http://www.taloussanomat.fi/asuminen/2012/10/08/joka-kolmannella-ei-jaa-yhtaan-rahaa-saastoon/201239393/310

Suomalaiset säästävät laiskasti pahan päivän varalle
25.9.2013

Lähes joka toinen suomalainen on varautunut kehnosti työttömyyttä tai muuta taloudellisesti vaikeaa tilannetta varten, paljastaa kysely. Moni ei säästä, vaikka siihen olisi varaakin.

Asiantuntijan mukaan säästössä tulisi olla ainakin kaksi kertaa kuukauden nettopalkan verran rahaa.

Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä, paljastaa  tuore tutkimus. Yhtä usealla säästöjä on kertynyt vain alle 3 000 euroa.

– Tämä tarkoittaa sitä, että lähes joka toisella suomalaisella on heikot puskurit elämän yllättäviä tilanteita, kuten työttömyyttä varten. Tutkimuksen mukaan joka seitsemännellä toimeentulo vaarantuisi heti työttömyyden iskiessä, LähiTapiola Pankin toimitusjohtaja Marja Pajulahti kertoo.

http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/suomalaiset-saastavat-laiskasti-pahan-paivan-varalle/642971/

(http://www.findikaattori.fi/verti/Graphserver.svg?Gedit=false&ifile=../quicktables/findikaattori/toimeentulo/kotitalouksien_velkaantuneisuus&x=550&y=420&lang=fi)

http://www.findikaattori.fi/fi/28

[Kulttuurirealisti]

Monilla ei kuulosta aika riittävän osakesijoitusten ja talouden seuraamiseen. Eikä välttämättä tiedotkaan riitä. Ja silloin on ehkä parempi ettei sijoitakaan, niin kuin 2008 lähtien on näyttänyt.

[vilach]

– Keskiarvo on hieman hämäävä luku, siihen ei pidä takertua, sillä luku vaihtelee aika lailla eri kotitalouksien kesken. Mediaaniluku [keskiluku] on 200 euroa kuukaudessa

Palkat eivät ole pieniä, kulutus suhteellisen pieni ja silti ei jää rahaa säästöön, tämä kertoo siitä, että hinnoissa on todella paljon ilmaa. Helsingissä asuntojen hinnoissa 2/3 ilmaa, autoilun hinnassa ainakin 40% ilmaa, ruuoan hinnassa ainakin 30% ilmaa, vaatteiden hinnassa ainakin 40% ilmaa jne.

Jopa reilulla viidenneksellä suomalaisista ei tällä hetkellä ole lainkaan arjen käyttörahoista erillisiä säästöjä

Onko tutkittu vain suomalaisia? Vai onko toimittajalla Suomessa asuva = suomalainen? Kun afrikkalainen muuttaa suomeen, niin hän heti muuttaa suomalaiseksi, jos kissanpentu on syntynyt navetassa, niin se on vasikka.

[Alkuasukas]

Suomalaisia ei kannusteta eikä opeteta huolehtimaan itsestään. Taloudellisesti riippumaton kansalainen ei alistu orjaksi yhtä velposti kuin velkapetteri. Vai monellekko puhuttiin osakkeista ja sijoittamisesta peruskoulussa?

[Micke90]

Varmasti tärkein syy on se, että Suomessa valtio huolehtii kaikesta, mikä liikkuu eikä ihmisten tarvitse kantaa huolta esim. omasta eläke- tai sairausturvastaan. Toinen syy on tietysti elämää korkeampi verotus, joka ei pahemmin kannusta yrittämiseen, työntekoon tai omistamiseen.

[Jaska Pankkaaja]

Kohtaisen kokoiseen osakepottiin ei tarvita muuta kuin vakaat tulot ja halu kerryttää varallisuuttaan. Suvussakin oli yksi jolta jäin miljoona (toki vain n.1) omaisuus ilman että hän itse sai yhtään perintöä vaan rikkauksien lähde oli vain vasara ja saha sekä ne osaketuotot joita ei taatusti ollut velkavivutettu. Eikä hän ollut edes järjettömän pihi tai painanut pitkää päivää, tulot olivat vain aina suuremmat kuin menot.

En ottanut kantaa onko tämä mielekästä muun kuin perikunnan mielestä.

[Alkuasukas]

Olen toiminut yrittäjänä jo 90-luvulta saakka, ja aina maksanut pienintä mahdollista eläkemaksua valtiolle. Tästä syystä sijoittaminen on tullut luontaiseksi osaksi itsestä huolehtimista koska eläke pitää hoitaa itse. Onnistuu muutes alle prosentin kuluilla, eikä tarvitse osallistua ailusten bemareihin...

[Arvoton]

Olen toiminut yrittäjänä jo 90-luvulta saakka, ja aina maksanut pienintä mahdollista eläkemaksua valtiolle.

Maksetaanko yrittäjäeläkemaksut valtiolle?

[Alkuasukas]

Olen toiminut yrittäjänä jo 90-luvulta saakka, ja aina maksanut pienintä mahdollista eläkemaksua valtiolle.

Maksetaanko yrittäjäeläkemaksut valtiolle?

Käytännössä juu.

[Arvoton]

Ei aukee, että suomen kansa muka pelkäisi velkoja, koska on "primitiivinen kansa". Vuodesta 2005 suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneet **rkeleesti, koska kaikkien pitää hommata suomalainen unelma vuoden sisään prinsessahäistä.

Osinkoverotuksessa olisi korjattavaa, jos rahastot houkuttelevat enemmän. Jälkimmäiset eivät maksa osinkoveroa niiden sijoittaessa Suomeen. En näe varallisuusveroa pahana asiana, mutta alle viiden sadan osingoista verottaminen on vähän liioittelua. Myyntivoitoista sen periminen on ymmärrettävää.

[PaulR]

Näkemykseni mukaan nyt on huonoin mahdollinen aika lähteä kikkailemaan yliarvostetuilla osakkeilla. Malttaa odottaa hetken, onnistuu pitämään kiinni omistuksistaan, niin niitä voi poimia jäljelle jääneiden tarjonnasta senteillä eurolle heilurin ollessa aliarvostetun kohdalla.

[Goman]

On olemassa kaksi koulukuntaa, mitä tulee kansalaisten elon ja sosiaaliturvan järjestämiseen.

1. Koulukunta (jonka mukaan nyky-Suomi on rakennettu) , jonka mukaan valtio osaa ja pystyy ja järjestääkin kansalaisten olot ja sosiaaliturvan paremmin kuin mitä tapahtuisi jos kansalaiset saisivat itse päättää. Siksi onkin oikein verottaa kansalaisia rankasti ja jättää sosiaaliturvasta huolehtiminen  virkamiesten harteille.  Jos omasta elämästä huolehtiminen ja työn tulokset (palkka/säästöt/pääomatulot) jäisivät Jepen itsensä harteille, niin eihän siitä mitään tulisi. Jeppe vain ryyppäisi tienestinsä.
  Tämän koulukunnan mukaan valtio huolehtii kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista, mutta nykyään myös monen muun maan kansalaisten hyvinvoinnista. Josta syystä tämä malli on ajautunut suuriin vaikeuksiin. Etten sanoisi mahdottoman tehtävän eteen.
  Päivän lehdessa ( ESS 9.2.) toimittaja Maria Syvälä kertoo että Suomessa joka kolmas lapsi on jossain elämänsä vaiheessa lastensuojelun asiakas, ja että joka 20.s lapsi tulee sijoitetuksi (oman kodin ulkopuolelle)! Sijaishuoltoon palaa vuodessa verovaroja enemmän kuin poliisitoimeen.  Tämä on esimerkki siitä mihin tämän koulukunnan opit johtavat. Ei näytä kovin hyvältä.

2. Koulukunta, jonka mukaan kansalainen osaa ja pystyy ja järjestää omat olonsa, jopa sosiaaliturvansa paremmin itse. Siksi ei tarvita korkeaa verotusta. Tämä vaihtoehto laskee työn hintaa, parantaa työllistämismahdollisuutta, ja korjaa työttömyyttä. Ne, joilla on todellinen handicappi työn tekemiseen, saavat silti perustoimeentuloonsa apua yhteiskunnan tukiverkosta. Joka ei ole niin massiivinen että normaalituloiset keskiarvokansalaisetkin ovat tulonsiirtojen ja virkamieskoneiston varassa.

Toivottavasti Persut kirkastaisivat profiiliaan sen verran että kertoisivat kumpaa koulukuntaa he pitävät parempana. Flirttailu vasemmiston kanssa ei oikein vakuuta. Pikemminkin se antaa viitteitä siitä että Persut mahdollisesti valtaan päästyään jatkavat saman tuhoon tuomitun mammuttivaltiokoneiston tekohengitystä.

[Siili]

Monilla ei kuulosta aika riittävän osakesijoitusten ja talouden seuraamiseen. Eikä välttämättä tiedotkaan riitä. Ja silloin on ehkä parempi ettei sijoitakaan, niin kuin 2008 lähtien on näyttänyt.

Jaa.  Minusta osakekurssien kehitys vuodesta 2008 on ollut varsin tyydyttävä.

http://www.seligson.fi/suomi/rahastot/FundValues_FI.html

Omat sijoitukseni ovat kasvaneet siitä asti miltei 100%.  En tiedä osakkeista paljoa mitään, minkä vuoksi sijoitan hajautettuihin indeksirahastoihin.

[PaulR]

^ Kunhan muistaa vastuuvapauslausekkeen ja osaa joustavasti liikutella rahaa tilanteen mukaan.

Rahoitusvälineisiin sijoittamiseen liittyy aina riskejä. Sijoitusten arvo ja tuotto voivat sekä nousta että laskea, ja sijoitetun pääoman voi menettää jopa kokonaan. Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta tuotosta.

[Jaska Pankkaaja]

Persuilta lienee turha odottaa tämmöisiä avauksia, tai miltään muultakaan nykyiseltä ed. puolueelta. Suomessa on joukko tabuja ja se että ihmisen pitäisi huolehtia jostain itse ja toisaalta saada sitten siihen myös mahdollisuus kohtuullisemman verotuksen ansiosta on ajatuksena kansan suurelle enemmistöllä täysin käsittämätön.

Realistisinta olisi muuttaa suuntaa siihen että minimitoimeentulotukea tarjottaisiin ja siihen saisi sitten hakea tason parannusta kuka mitenkin; metsäpalstalla, kasvimaalla, osakkeilla..

Foorumin varsinainen aihekin vähenisi kun eläke olisi aikas perse kun ei ole koskaan mitään tehnyt..

[sozaburo]

Ehkäpä ihmisiä ei kiinnosta sijoittaminen tai se nähdään vastenmielisenä kuten koko keskiluokkainen rahan, aseman ja kuluttamisen ympärillä pyörivä elämä.

Tai sitten vaan ihmisiä kiinnostaa käyttää rahansa "elämiseen" (kuten matkailu ja vähemmin työtä) tai omien arvojen mukaiseen ei niin materialistisen elämän toteuttamiseen josta selviää hyvin ilman markkinamiesten pakkosyöttämiä sijoituksia ja turvarahastoja.

[Henri_K]

Omalta kohdalta täytyy sanoa, että näillä asuntohinnoilla mukavasti Tampereella asusteleva akateeminen pariskunta ei paljoa säästele. Kyllä kaikki menee mitä tulee. Toki jos kiristäisi vyötä varmasti saisi säästettyä, mutta miksi kiristää? Yksi kerta työmatkalla väliamerikassa ja saan jonkun huumekartellin heikkopään luodista päähän, mitä teen siinä vaiheessa enää säästöilläni?

Toisaalta, sen verran on "säästöä", että ensiasuntoa ei tullut koskaan myytyä vaan se on tällä hetkellä vuokralla. Lainaa siitä on vielä noin puolet ja nykyisestä asunnosta noin 80%

[Mangustin]

monellekko puhuttiin osakkeista ja sijoittamisesta peruskoulussa?

Omasta peruskoulusta ei ole vielä valtavasti aikaa, ja siellä oli muistaakseni 8.-9. -luokkalaisille tarjolla valinnaiskurssi jossa koottiin leikisti salkkua ja seurattiin lukukauden ajan sen kehitystä. Kyse oli kuitenkin valinnaisesta kurssista, ja aika moni meni mieluummin pelaamaan säbää tai leipomaan muffinseja.

Kaikille pakollisilla yhteiskuntatiedon ja opon tunneilla kerrottiin lähinnä erilaisten tukien hakemisesta.

Ns. turvaverkolla on sekin kannustinvaikutus, että ei kannata kerätä omaisuutta, koska silloin ei voi saa fattarahaa. Valitettavan moni nuori laskelmoi näin, ja sitä pidetään jopa järkisyynä tuhlata esim. lapsilisistä säästötilille kertyneet varat heti kun ne saa haltuunsa. Päinvastainen vaikutus näyttäisi olevan omista tienesteistä (viikko-, synttäri-, joulu-, koenumerorahoista, kotitöistä, kesätöistä) kootulla varallisuudella. Itse hankitusta ei halua luopua, ja se lisää kummasti motivaatiota pysyä sossun asiakaskunnan ulkopuolella.

Ketjussa vielä mainitsematon syy säästämättömyydelle on elintasokilpailu. Somen myötä naapurille näyttämisen halu on vain kasvanut.

[Arvoton]

Unohtui aamupäivällä mainita tuosta säästämisestä. Ihmisellä on hyvä olla muutaman tonnin puskurirahasto, mutta kaiken liikenevän pistäminen säästöön ja sijoituksiin näivettää maan, jos sitä kaikki tekisivät. Siten siinä maassa lisääntyy työtä vieroksuvien tuilla elävien loisien määrä.

Homma näyttää olevan yrittäjiä täynnä. Jos kaikki säästäisivät kaikki rahansa pörssiin, rahastoihin ja talletustileille, miten nämä yrittäjät sitten porskuttavat? B to B -touhu kaikilla? Seuraavaksi verot valtion maksettaviksi, jotta yrittäjät pärjäisivät?

Olen vuosia ollut mieltä, että veroja syyttävä yrittäjä kuulostaa hieman luuserilta. Täällä on menestyviä yrityksiä veroista huolimatta. Veroista myös sen verran, että jos meitsillä on vaikkapa 15 prosenttia perusprosentti, sen päälle menee vakuutus- ja sairausmaksuja sen verran, että lopullinen % pyörii 20:n paremmalla puolella.

Jos maassa ei olisi yrittäjien veroja ollenkaan, olen saletti, että jokainen yrittäjä ei siitä huolimatta menesty. Eikä silloinkaan, jos palkat alkaisivat nollasta sentistä tunnilta.

[Nuiva kansalainen]

Vastaus tuohon kysymykseen on itsestäänselvyys. Tietysti siksi, että Suomessa meidät (keskiluokka) verotetaan kuoliaaksi. Asuminen on kallista, ruoka on kallista, liikkuminen (oma auto/julkinen liikenne) on kallista... Missään vaiheessa ei kenellekään ole tullut mieleen kysyä tavallisilta veronmaksajilta, mihin he haluaisivat omat verorahansa käyttää. Jos enemmistö kansasta tosiaan haluaa maksaa esim. kehitysapua (median mukaan), niin miksei sen maksaminen voisi olla vapaaehtoista?

[Kulttuurirealisti]

Monilla ei kuulosta aika riittävän osakesijoitusten ja talouden seuraamiseen. Eikä välttämättä tiedotkaan riitä. Ja silloin on ehkä parempi ettei sijoitakaan, niin kuin 2008 lähtien on näyttänyt.

Jaa.  Minusta osakekurssien kehitys vuodesta 2008 on ollut varsin tyydyttävä.

http://www.seligson.fi/suomi/rahastot/FundValues_FI.html

Omat sijoitukseni ovat kasvaneet siitä asti miltei 100%.  En tiedä osakkeista paljoa mitään, minkä vuoksi sijoitan hajautettuihin indeksirahastoihin.

Ilmaisin itseäni vähän huonosti, tarkoitus oli sanoa, että finanssikriisin aikana oli mahdollisuus menettää iso osa sijoituksistaan. Helsingin huippu oli näköjään 2007 vuoden lopulla. Jos osti pohjilta, on pärjännyt hyvin, mutta on monia joilla syvä dippaus aiheuttaa pelkoa eikä tunnu tilaisuudelta.

[Sivustakatsoja]

Eläkejärjestelmä on varmasti yksi merkittävä tekijä. Periaatteessahan jokainen suomalaiseen eläkejärjestelmään kuuluva on osakesäästäjä, joskin välillisesti. Eläkerahastothan harrastavat sijoitustoimintaa.

Toinen tekijä on maan "yläluokan" koko. Suomessa on aika vähän suurrikkaita. Esimerkiksi listassa esitetty amerikan keskimäärin n. 100000 euron luku pohjautuu käytännössä kokonaan superrikkaan pienen vähemmistön varallisuuteen. Amerikan rikkain 1% omistaa amerikkalaisten finanssivarallisuudesta käsittämättömät 42%. Seuraavaksi rikkain 4% omistaa 30% ja seuraavaksi rikkain 5% omistaa 13%. Eli rikkain 10% amerikkalaisista omistaa 85% amerikkalaisten finanssivarallisuudesta. Lähde: Kalifornian yliopiston infosivu: Who Rules America: Wealth, Income and Power.

Äkkiseltään voisi laskea, että jos tuo rikkain 10% amerikkalaisista jätetään pois laskuista, on lopuilla 90% keskimäärin vajaat 17000 euroa varallisuutta. Eli suomalaisilla, joilla tuon listan mukaan oli yli 18000 euroa varallisuutta, on keskimäärin enemmän varallisuutta kuin 90% amerikkalaisista.

Mutta ei tosiaan voi olla hämmästelemättä tuota amerikan vinoutuneisuutta. Mahdetaanko USA:ssa kenties nähdä tämän vuosisadan aikana sellainenkin ihme, että kapitalismin kotimaassa koetaan sosialistinen vallankumous.

[Sivustakatsoja]

Vai monellekko puhuttiin osakkeista ja sijoittamisesta peruskoulussa?

Mielestäni ihan hyvä, ettei puhuta. Vaikka osakesijoittamisen takana olisi ns. todellistakin pohjaa (kuten jossain pitkän tähtäimen sijoitustoiminnassa lienee), on siitä suuri osa käytännössä samankaltaista uhkapeliä kuin pokeri, jossa suuri osa toimijoista jää tappiolle. Sikäli kun puhutaan vakiintuneiden pörssifirmojen osakkeiden hinnoista korkeintaan muutaman vuoden aikajänteellä, perustuvat osakkeiden tuotot jokseenkin täysin toisten sijoittajien tappioihin.

Varoittavana esimerkkinä niin itselläni kuin lähipiirissä ainakin parilla muullakin henkilöllä on tullut osakekaupoissa tappiota kymmenien tuhansien eurojen arvosta. Jos sattuu ostamaan väärään aikaan vääriä osakkeita, voi jälki olla aika rumaa. Ja sehän on todettu monissa kokeissakin, ettei ns. osakegurutkaan yleensä osaa ennustaa osakemarkkinoita erityisen hyvin. Esimerkiksi eräässä kokeessa apina voitti sijoitusrahastot osakesalkkuun ostettavien osakkeiden valinnassa.

[Alkuasukas]

^Indeksirahastot hakkaavat aktiivisalkut yli 99% ajasta. Joku tuuritreidari saa sen 7 oikein. Osakkeen tuottohan tulee klassisesti osingoista, jotka taas tulevat firman voitoista. Spekulointi on asia erikseen.

Rahat(han) aina hajautetaan ensin eri markkinoille, sitten eri luokkiin. All-in-Nokiaan ei oikein toimi...