Suomalaisten mediaanivarallisuus on Sveitsin tasolla

[StadinKundi]

Mediaanivarallisuus asukasta kohti:
                                           
1.  Australia    $219,505
2.  Luxembourg     $182,768
3.  Belgium           $148,141
4.  France               $141,850
5.  Italy                     $138,653
6.  United Kingdom       $111,524
7.  Japan                     $110,294
8.  Iceland                    $104,733
9.  Switzerland              $  95,916
10. Finland                     $  95,095
11. Norway                    $  92,859
12. Singapore                $  90,466
13. Canada                    $  90,252
14. Netherlands              $  83,631
15. New Zealand            $  76,607
16. Ireland                    $  75,573
17. Spain                      $  63,306
18. Qatar                     $  58,237
19. Denmark                $  57,675
20. Austria                   $  57,450
21. Greece                  $  53,937
22. Taiwan                  $  53,336
23. Sweden                  $  52,677
24. United Arab Emirates       $  51,882
25. Germany                $  49,370
26. Slovenia                $  44,932
27. United States         $  44,911

Source: Credit Suisse Global Wealth Databook, Table 3-1

http://www.middleclasspoliticaleconomist.com/2013/10/median-wealth-increases-but-us-still.html

Mediaani velaton varallisuus on suomalaisilla kotitalouksilla melkein kaksi kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. Miten se on mahdollista tässä aivan pian pahasti ja kohtalokkaasti romahtavassa maassa?

[Tykkimies Pönni]

^Ei mitenkään. Kynällä tehty.

[PaulR]

Mediaani velaton varallisuus on suomalaisilla kotitalouksilla melkein kaksi kertaa korkeampi kuin Ruotsissa. Miten se on mahdollista tässä aivan pian pahasti ja kohtalokkaasti romahtavassa maassa?

Ruotsissa otetaan asuntolaina jopa 125 vuodeksi [6.10.2012]

Asuntolainaa lyhennetään vain vähän, sillä eihän koko lainaa kuitenkaan voi koskaan maksaa takaisin, sanoo asuntonäyttöön saapunut ruotsalaisrouva. Suomen nopea lainanlyhennyskulttuuri ei sovi Ruotsiin, katsotaan naapurimaan kiinteistöalalla.

[...]

Pankkialan mukaan pitkät laina-ajat eivät ole ongelma. Pohjoismaisittain omituisinta on sittenkin suomalaisten velallisten tunnollisuus.

- Suomi pistää tässä asiassa silmään. Muissa pohjoismaissa lainaa lyhennetään paljon pidempään, toteaa Nordean asuntolainapäällikkö Michael Skytt.

[...]

http://yle.fi/uutiset/ruotsissa_otetaan_asuntolaina_jopa_125_vuodeksi/6324563

[kyllästynyt]

Eikös ruotsalaiset kuluta kaikki rahansa vaatteisiin ja luksukseen. Asuntolainat on jopa ikuisia, niitä ei lyhennetä ollenkaan. Ei siinä oikein varallisuuttaa kerry

[ikuturso]

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

-i-

[RP]

En muuta osaa nopeasti sanoa, mutta Suomessa keskiarvon suhde mediaaniin on siitä alhaisemmasta päästä

Muutama poiminta dollareina, keskiarvo ja mediaani
Sveitsi    512 562                 95 916
USA        301 140                44 911
Ruotsi     299 441                52 677
Ranska    295 933              141 850
Britannia  243 570              111 524
Saksa      192 232                49 370
Suomi     171 821                95 095

Ranskan ja Britannian suhde on ehkä yllätys, muutoin tuo keskiarvojärjestys on oikeastaan mitä voisi olettaakin. Toki kokolailla toimiva talouselämä tarvitaan, mutta varallisuus kerääntyy, ja on hyödyksi jos voittaa sotansa tai vielä mielummin antaa toisten sotia ne keskenään tai ainakin omalla maaperällään.

Keskiarvon siis pitäisi vastata kokonaisvarallisuutta jaettuna henkilöluvulla. Mediaanin varallisuusjakauman puolivälissä olevan "keskivertoihmisen" tilannetta
https://publications.credit-suisse.com/tasks/render/file/?fileID=1949208D-E59A-F2D9-6D0361266E44A2F8

[kyllästynyt]

Eikös oleellista ole vain koko kansakunnan varallisuusasema http://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_position

[sr]

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

Öh, tuon mukaan kreikkalaisten mediaanivarallisuus on korkeampi kuin Ruotsissa tai USA:ssa. Sanoisin siis, että ainakaan tuon viimeisen perusteluun tuota taulukkoa on aika huono käyttää.

[Varsinaissuomalainen]

Suomalaisten pankkitileillä on yli 80 miljardia euroa.

Suomalaisten asuntovarallisuus on eri lähteiden mukaan jotakin 350­–500 miljardin välistä.

Pörssisäätiön mukaa suomalaiset omistavat 46 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 43 miljardia vakuutussaamisia, 23 miljardia pörssiosakkeita ja 13 miljardia euroa rahasto-osuuksia.

Muita rahoitusvaroja on 19 miljardia euroa.

http://www.nordnetblogi.fi/sijoitan-siis-hapean/14/04/2013/

Vielä päälle työeläkerahastojen 135 miljardia.

Nämä kun jaetaan 5,5 miljoonalla, niin se on siinä.

[Jaska Pankkaaja]

Tämmöiset taulukot kertovat lähinnä kuinka suuri osa asukkaista omistaa asuntonsa ja kuinka suuri osa on köyhiä. Hiukan epäilyttää Suomen sijoitus vaikka täällä onkin omistusasuminen yleistä niin merkittävä osa kämpistä on kuplahintaisia ja tarkoitan näillä nimenomaan heikkokuntoisia OK ja kerrostaloja taantuvilla paikkakunnilla. Lisäksi huomattava osa suomalaisista ei omista mitään. Vuokrakämppä, autonropponen, läppäri, ja känny; omaisuuden arvo siis 1000 - 20 000 €, yleensä paljon lähempänä sitä tonnia jos pitäisi myydä.

USA sijoitus on myös yllättävä ja selittyy ilmeisesti sillä että siellä on vielä enemmän porukkaa joka ei omista mitään ja sillä että asuntojen hinnat ovat jo romahtaneet taantuvilla alueilla kun meillä se on vasta edessä.

[Kulttuurirealisti]

Tavailin nopeasti tuota raporttia, mutta ei sattunut silmään, tarkalleen miten ja mistä luvuista noita mediaaneja on laskettu eri maissa. Tästä aiheestahan tuli joku aika sitten muistaakseni OECD:n raportti, jossa oli aika erilaisia lukuja myös Suomen osalta.

[JNappula]

USA:n osalta karu tilastotieto:

http://money.cnn.com/2012/06/21/news/economy/wealth-gap-race/

"The median household net worth for whites was $110,729 in 2010, versus $4,995 for blacks, according to recently released Census Bureau figures."

(http://i2.cdn.turner.com/money/2012/06/21/news/economy/wealth-gap-race/chart-racial-wealth-gap-3.top.gif)

[Tasapainorealisti]

Suomessa tosin mukavahko yleinen hintataso ja esim. Sveitsiin verrattuna varjopankkijärjestelmän osalta tuskin olemme kovin vahvasti kelkassa mukana.

[RP]

Eikös oleellista ole vain koko kansakunnan varallisuusasema http://en.wikipedia.org/wiki/Net_international_investment_position

Tuo kertoo rajat ylittävistä omaisuuseristä, mutta ei sinänsä mitään maan sisäisestä tilanteesta. Maailmassa, josssa ulkomaalaiset eivät omistaisi missään mitään, huippumoderni teollisuusmaa ja kivikautinen keräilykulttuuri olsi listattu nollaksi molemmat.

[sr]

En muuta osaa nopeasti sanoa, mutta Suomessa keskiarvon suhde mediaaniin on siitä alhaisemmasta päästä

Muutama poiminta dollareina, keskiarvo ja mediaani
Sveitsi    512 562                 95 916
USA        301 140                44 911
Ruotsi     299 441                52 677
Ranska    295 933              141 850
Britannia  243 570              111 524
Saksa      192 232                49 370
Suomi     171 821                95 095

Ohhoh. Ruotsin tasa-arvoinen yhteiskunta onkin pelkkä myytti ja siellä varallisuuden kasautuminen harvoihin käsiin on lähes USA:n luokkaa ja selvästi suurempaa kuin muissa Euroopan maissa, etenkin Suomessa. Suomen loistavaa mediaanilukua (sama kuin Sveitsissä!) noin vähäisellä kokonaisvarallisuudella selittänee se, että noihin muihin verrattuna Suomi on vaurastunut vasta ihan viime aikoina, eikä varallisuus siksi ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin. Esim. 2. maailmansodan lopussa Suomen BKT/henki oli n. puolet Ruotsin vastaavasta.

Ranskan ja Britannian suhde on ehkä yllätys, muutoin tuo keskiarvojärjestys on oikeastaan mitä voisi olettaakin.

Jep. Olisi mielenkiintoista nähdä Saksan luku ilman Itä-Saksan osuutta. Sveitsin jälkeen Euroopan vaurain seutu  lienee Saksan eteläosa (Baijeri ja Baden-Wuerttenberg). Uskon idän painavan tuota keskiarvoa kovasti alaspäin.

Toki kokolailla toimiva talouselämä tarvitaan, mutta varallisuus kerääntyy, ja on hyödyksi jos voittaa sotansa tai vielä mielummin antaa toisten sotia ne keskenään tai ainakin omalla maaperällään.

Lisäisin tuohon, että on myös hyödyksi, jos ei joudu pyörittämään neuvostososialismia talousjärjestelmänä puolta vuosisataa. Tämä selittää nykyisen Itä- ja Länsi-Euroopan varallisuuseron varmaan parhaiten.

[Nikolas]

Olisiko viisasta korjata lukuja huomioimalla kansantalouden velkaantuneisuus jotenkin laskuissa? Oletan, että tuossa esityksessä esimerkiksi valtion velkaantuneisuus on tyystin unohdettu. Kuinka se todellisuudessa jyvitetään kansalaisten kesken, jää nähtäväksi, mutta ainakin jonkun yksinkertaisen tasajakoon perustuvan korjauksen voisi tehdä.

[Sour-One]

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

-i-

Paljonkos Ruotsi on upottanut rahaa Kreikan tukemiseen?

[Sour-One]

En muuta osaa nopeasti sanoa, mutta Suomessa keskiarvon suhde mediaaniin on siitä alhaisemmasta päästä

Muutama poiminta dollareina, keskiarvo ja mediaani
Sveitsi    512 562                 95 916
USA        301 140                44 911
Ruotsi     299 441                52 677
Ranska    295 933              141 850
Britannia  243 570              111 524
Saksa      192 232                49 370
Suomi     171 821                95 095

Ohhoh. Ruotsin tasa-arvoinen yhteiskunta onkin pelkkä myytti ja siellä varallisuuden kasautuminen harvoihin käsiin on lähes USA:n luokkaa ja selvästi suurempaa kuin muissa Euroopan maissa, etenkin Suomessa. Suomen loistavaa mediaanilukua (sama kuin Sveitsissä!) noin vähäisellä kokonaisvarallisuudella selittänee se, että noihin muihin verrattuna Suomi on vaurastunut vasta ihan viime aikoina, eikä varallisuus siksi ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin. Esim. 2. maailmansodan lopussa Suomen BKT/henki oli n. puolet Ruotsin vastaavasta.

Ranskan ja Britannian suhde on ehkä yllätys, muutoin tuo keskiarvojärjestys on oikeastaan mitä voisi olettaakin.

Jep. Olisi mielenkiintoista nähdä Saksan luku ilman Itä-Saksan osuutta. Sveitsin jälkeen Euroopan vaurain seutu  lienee Saksan eteläosa (Baijeri ja Baden-Wuerttenberg). Uskon idän painavan tuota keskiarvoa kovasti alaspäin.

Toki kokolailla toimiva talouselämä tarvitaan, mutta varallisuus kerääntyy, ja on hyödyksi jos voittaa sotansa tai vielä mielummin antaa toisten sotia ne keskenään tai ainakin omalla maaperällään.

Lisäisin tuohon, että on myös hyödyksi, jos ei joudu pyörittämään neuvostososialismia talousjärjestelmänä puolta vuosisataa. Tämä selittää nykyisen Itä- ja Länsi-Euroopan varallisuuseron varmaan parhaiten.

Tai ehkäpä syy siihen miksi varallisuus ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin, on tämä tuloerojen pienentämisvouhotus (jota myös sossujen unelmaksi voisi kutsua). Eli ei ole niinkään tärkeää ovatko köyhät köyhiä vaan se, että varakkaamilta saadaan kaikki nyhdettyä pois.

Tuloerojen kaventaminen on yksi pahimpia Suomen talouden ongelmia.

[RP]

Tai ehkäpä syy siihen miksi varallisuus ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin, on tämä tuloerojen pienentämisvouhotus (jota myös sossujen unelmaksi voisi kutsua). Eli ei ole niinkään tärkeää ovatko köyhät köyhiä vaan se, että varakkaamilta saadaan kaikki nyhdettyä pois.

No, jos noita lukuja katsoo ja uskoo, niin Suomessa, jos ei köyhien (joihin herra mediaani ei kuulu), niin tavisten tilannehan on vertailussa hyvä.

[valkobandiitti]

Paskapuhetta.

[sr]

Tai ehkäpä syy siihen miksi varallisuus ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin, on tämä tuloerojen pienentämisvouhotus (jota myös sossujen unelmaksi voisi kutsua). Eli ei ole niinkään tärkeää ovatko köyhät köyhiä vaan se, että varakkaamilta saadaan kaikki nyhdettyä pois.

Tuloerojen kaventaminen on yksi pahimpia Suomen talouden ongelmia.

Ei ole. Itse ainakin otan ennemmin sellaisen talouden, jossa mediaanivarallisuus on korkea kuin sellainen, jossa keskimääräinen varallisuus on.

[Kulttuurirealisti]

Olisiko viisasta korjata lukuja huomioimalla kansantalouden velkaantuneisuus jotenkin laskuissa? Oletan, että tuossa esityksessä esimerkiksi valtion velkaantuneisuus on tyystin unohdettu. Kuinka se todellisuudessa jyvitetään kansalaisten kesken, jää nähtäväksi, mutta ainakin jonkun yksinkertaisen tasajakoon perustuvan korjauksen voisi tehdä.

Tässä tutkimuksessa http://www.voxeu.org/article/are-germans-really-poorer-spaniards-italians-and-greeks
oli laskettu julkisen talouden ja yrityssektorin nettovarallisuuden vaikutus mukaan. Luvut ovat keskiarvoja.

(http://www.voxeu.org/sites/default/files/image/FromApr2012/de%20grauwe%20fig5%2015%20apr.png)
Suomi sijoittui kohtalaisesti. Maat, jossa kotitaloudet ovat varakkaita, mutta valtio velkainen, jäivät FANG-maista jälkeen.

Tutkimuksessa oli myös laskettu varakkaimman 20 % nettovarallisuuden suhde vähiten varakkaaseen 20 %:iin.
(http://www.voxeu.org/sites/default/files/image/FromApr2012/de%20grauwe%20fig4.png)

Suomenkin "sosialistisuus" on kyseenalaista noin laskettuna.

[RP]

Tutkimuksessa oli myös laskettu varakkaimman 20 % nettovarallisuuden suhde vähiten varakkaaseen 20 %:iin.
(http://www.voxeu.org/sites/default/files/image/FromApr2012/de%20grauwe%20fig4.png)

Suomenkin "sosialistisuus" on kyseenalaista noin laskettuna.

Mielenkiintoinen. Lähde täällä: http://www.ecb.europa.eu/home/pdf/research/HFCS_Statistical_Tables_Wave1.pdf?93617b19d03b9491c9e7adde682e7688

Mikä erityisesti tekee eroa Suomen ja Etelä-Euroopan välillä on se, että jälkimmäisessä sen alimman desiilin varallisuus on paljon korkeampi ja se omistaa useimmiten asuntonsa. Suomessa nimenomaan se suhteellinen ero köyhimmän ja toisiksi köyhimmän luokan välillä on suuri.

Suomessa on (saman tilastojulkistuksen mukaan) Saksan jälkeen eniten yhden hengen perhekuntia, ja eniten perheitä, jossa perheen pää on 34 vuotta tai alle (nuorin ikäryhmä jaottelussa). Ilmeisesti siis ainakin yksi merkittävä syy miksi esimerkiksi Espanja näyttää tuossa tilasotossa paljon "sosialistisemmalta" on siis se, että Suomessa on paljon opiskelijoiden ja muiden nuorten persaukisten tai ainakin lähes varattomien muodostamia "perheitä". Muissa maissa nuo asuisivat vielä paljon useammin vanhempiensa kotona, eivätkä olisi tilastoja rumentamassa.

(en väitä, ettei taustalla olisi muutakin)

[Sour-One]

Tai ehkäpä syy siihen miksi varallisuus ole ehtinyt kasaantua harvoihin käsiin, on tämä tuloerojen pienentämisvouhotus (jota myös sossujen unelmaksi voisi kutsua). Eli ei ole niinkään tärkeää ovatko köyhät köyhiä vaan se, että varakkaamilta saadaan kaikki nyhdettyä pois.

Tuloerojen kaventaminen on yksi pahimpia Suomen talouden ongelmia.

Ei ole. Itse ainakin otan ennemmin sellaisen talouden, jossa mediaanivarallisuus on korkea kuin sellainen, jossa keskimääräinen varallisuus on.

Mutta kerro toki kannatatko tuloerojen kaventamista?

[jka]

Mediaani vai keskiarvo?

Seuraava esimerkki on klassinen gini-kertoimen ongelma ja sopii hyvin varallisuusjakaumaankin. Meillä on maat A ja B joiden varallisuusjakauma on seuraavassa taulukossa


         A       B
   1   20000    9000
   2   30000   40000
   3   40000   48000
   4   50000   48000
   5   60000   55000
-------------------------
ka    40000   40000
med   40000   48000
gini    0.2     0.2


Maassa A köyhin 20% väestöstä on siis yli 100% rikkaampia kuin maassa B. Toisaalta maassa B rikkain 20% on köyhempiä kuin maassa A.

Kummalakin maalla on sama keskiarvo ja gini, mutta maalla B on suurempi mediaanivarallisuus. Onko maa B parempi kuin maa A kun kriteeriksi otetaan mediaanitulo? Ovatko maat yhtä hyviä jos kriteeriksi otetaan keskiarvo tai gini-kerroin?

[sr]

Mediaani vai keskiarvo?

Seuraava esimerkki on klassinen gini-kertoimen ongelma ja sopii hyvin varallisuusjakaumaankin. Meillä on maat A ja B joiden varallisuusjakauma on seuraavassa taulukossa


         A       B
   1   20000    9000
   2   30000   40000
   3   40000   48000
   4   50000   48000
   5   60000   55000
-------------------------
ka    40000   40000
med   40000   48000
gini    0.2     0.2


Maassa A köyhin 20% väestöstä on siis yli 100% rikkaampia kuin maassa B. Toisaalta maassa B rikkain 20% on köyhempiä kuin maassa A.

Ok, olen samaa mieltä, että jos annetaan täysi vapaus järjestellä numeroita, niin on aina mahdollista saada haluamansa tulos sen suhteen, mitä mediaani kertoo verrattuna keskiarvoon.

Kun sanoin kannattavani mediaanin käyttöä keskiarvoon verrattuna, oletukseni oli se, että rikkaat ovat aina selvästi rikkaampia kuin muut, eli ylin desiili on enemmän rikkaampi kuin toiseksi ylin kuin toiseksi rikkain on kolmanneksi rikkaampaa jne. vähintään sinne mediaaniin asti. Tällöin mediaanivarallisuus kuvaa enemmän kansan keskiluokan varallisuutta kuin keskiarvo, johon rikkaimmalla yläluokalla on merkittävä vaikutus. Jos tämä ei päde (kuten tuossa sinun B-kohdassa), niin sitten tietenkään ei ole selvää, että kannattaa katsoa mediaania.

Tuo varallisuusjakauman alapää on tietenkin vähän kompleksimpi osa. Kuten täällä mainittiin, katsottaessa kotitalouksien varallisuutta, se voi merkittävästi muuttua riippuen siitä, minkä ikäisinä lapset lähtevät kotoa.

Mutta joo, yksi luku, keskiarvo tai mediaani ei todellakaan kerro kaikkea. Kun sanoin, että mediaani on minusta parempi luku maksimoitavaksi kuin keskiarvo, oletin että puhutaan suunnilleen samanmuotoisista varallisuusjakaumista.

[ikuturso]

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

Öh, tuon mukaan kreikkalaisten mediaanivarallisuus on korkeampi kuin Ruotsissa tai USA:ssa. Sanoisin siis, että ainakaan tuon viimeisen perusteluun tuota taulukkoa on aika huono käyttää.

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

-i-

Paljonkos Ruotsi on upottanut rahaa Kreikan tukemiseen?

Paljonkos kukkahattubloggaajat ja/tai kansanedustajat/ministerit katsovat näitä juttuja otsikkoa pidemmälle. Otsikkohan sanoo, että meillä on varaa vaikka mihin.

-i-

[sr]

Totakin tutkimusta taas joku kohta referoi, kun pitää todistella, että meillä on varaa ottaa enemmän maahanmuuttajia, antaa enemmän kehitysapuun ja nostaa Kreikka pystyyn.

Öh, tuon mukaan kreikkalaisten mediaanivarallisuus on korkeampi kuin Ruotsissa tai USA:ssa. Sanoisin siis, että ainakaan tuon viimeisen perusteluun tuota taulukkoa on aika huono käyttää.

Paljonkos kukkahattubloggaajat ja/tai kansanedustajat/ministerit katsovat näitä juttuja otsikkoa pidemmälle. Otsikkohan sanoo, että meillä on varaa vaikka mihin.

Ensinnäkin sinun väitteesi oli:"Totakin tutkimusta joku referoi...", joka nyt vähintään viittaa siihen, että se tutkimukseen referoija on nyt vähintään lukenut siitä muutakin kuin otsikon.

Toiseksi, eihän se, että "Suomalaisten mediaanivarallisuus on Sveitsin tasolla" tarkoita suinkaan samaa kuin "meillä on varaa vaikka mihin".

[ämpee]

Veikkaanpa käsityksen suomalaisten varallisuudesta perustuvan aika pitkälti suomalaiseen markkina-arvoon sen varallisuuden kohdalla, eli sen pysyvyydestä sitten voidaankin olla aika montaa mieltä.

[guest8788]

Joka tapauksessa meillä on varaa, tiedätte kyllä mihin.