2014-01-21 HS Tutkimus: Helsinki on muuttoliikkeen suurin häviäjä

[guest3656]

Persaukisten kehitysmaalaisten muuttovirta Helsingin lihapatojen ääreen kiihtyy:

Tutkimus: Helsinki on muuttoliikkeen suurin häviäjä

Hyvätuloiset lapsiperheet veivät verotulot ympäristökuntiin

Helsinki menetti viime vuosikymmenellä yli 400 miljoonaa euron kokoisen kunnallisveron alaisen tulokertymän Uudenmaan pienempiin kuntiin. Helsinki on muuttovoittokunta, mutta kaupungista muutti pois runsaasti hyvätuloisia lapsiperheitä. Kaupunkiin saapui vastaavasti runsaasti opiskelijoita, työttömiä ja pienituloisia. Vastaavasta nettomuutto-ongelmasta kärsivät muun muassa Turku, Tampere ja Vaasa.

Tiedot selviävät Kunnallisalan kehittämissäätiön julkaisemasta muuttoliiketutkimuksesta, jossa selvitettiin muuttovirtoja vuodesta 2001 vuoteen 2012. Tutkimuksen mukaan muuttovirrat kasvoivat koko viime vuosikymmenen ajan. Kasvu johtui pääasiassa suurten kaupunkien välisen ja kaupunkiseutujen sisäisen muuttoliikkeen kasvusta.

ErikoistutkijaHannu Kytö Kuluttajatutkimuskeskuksesta kertoo, että muuttoliikkeen suurimmat voittajat olivat suurten kaupunkien läheiset kehyskunnat, jotka houkuttelivat työikäisiä ja lapsiperheitä. Näissä kaupungeissa asukaslukuun suhteutetut verotettavat tulot kasvoivat eniten. Esimerkiksi Kirkkonummi, Tuusula ja Kaarina keräsivät yli 100 miljoonaa euroa muuttovoittotuloina. Listan kärjessä oleva Espoo keräsi nettomuuton ansiosta yli 200 miljoonaa euroa tulokertymää.

Lapsiperheiden muuttovirta kehyskuntiin on kuitenkin parin viime vuoden aikana tyrehtynyt.

"Taantuma on pistänyt muuttosuunnitelmat monelta jäihin. Myös pankkien lainanantohalukkuuden vähentyminen on vaikuttanut tilanteeseen. Ehkä kaupungit ovat myös onnistuneet tyydyttämään lapsiperheiden palvelutarpeita", Kytö arvioi.

Häviäjiin kuuluvat myös rakennemuutoksesta kärsivät kunnat. Niistä on muuttanut pois suhteellisesti eniten työikäisiä. Esimerkiksi Kouvola, Raahe, Kajaani ja Savonlinna menettivät kaikki tarkastelujakson aikana 2 000 työikäistä.

Tutkimus vahvistaa ajatuksen siitä, että suurten ikäluokat muuttavat takaisin kotikonnuilleen. Tuhannet pääkaupunkiseudulla asuneet eläkeikäiset ovat muuttaneet takaisin synnyinseudulleen. Eläkeikäisen suhteellinen osuus maan sisäisistä muuttovirroista on kasvanut 2000-luvun alusta kaksinkertaiseksi. Eläkeläisten merkittävimmät muuttovirrat suuntautuvat pääkaupunkiseudulta pienempiin kaupunkeihin.

"Näyttää siltä, että pääkaupunkiseudulta muutetaan eläkepäiviksi takaisin synnyinkuntaan tai sen läheiseen kaupunkiin", Kytö sanoo.

Jos eläkeläisten paluumuutto jatkuu, ikääntyvien palvelutarpeet lisääntyvät pienissä kunnissa.

"Nyt suurten ikäluokkien edustajat ovat vielä aktiivisia, ja heidän mukanaan siirtyy esimerkiksi kulutusta. Jatkossa palvelutarpeet tietenkin lisääntyvät", Kytö toteaa.

Tutkimusaineistoina käytettiin Tilastokeskuksen pitkittäisrekisteriaineistoja. Toissavuonna kuntien välisiä muuttoja tehtiin noin 270 000 ja kuntien sisäisiä noin 600 000. Suomeen muutti ulkomailta vuonna 2012 noin 30 000 henkeä.

Kytö kertoo, että taantuma näkyy maan sisäisen muuton, sillä ennakkotietojen mukaan kuntien sisäinen muutto olisi ollut viime vuonna kymmenen prosentin laskussa ja kuntien välinen muutto neljän prosentin laskussa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Tutkimus+Helsinki+on+muuttoliikkeen+suurin+h%C3%A4vi%C3%A4j%C3%A4/a1390272228256?ref=hs-art-top-7

[Blanc73]

Helsinki on muuttovoittokunta

Tästä voitosta tavalliset helsinkiläiset veronmaksajat eivät liene kovin onnellisia. "Rikkaudet ja Voimavarat" Helsinkiin...

[TheJ]

White Flight rivakasti käynnissä.

Lisäksi efekti siitä ettei kellään duunarilla ole enää varaa omaan kämppään Hesassa vaikka joku heikkopäinen sellaisen sieltä vielä muutoin haluaisi. Joten kämppiin asettuu vuokralle jengiä joiden vuokralaskun maksaa joku muu(tm). Eihän se ole keneltäkään pois ja kämppien omistaja hieroo karvaisia käsiään kun vuokrataso voidaan pitää pilvissä.

Hesan päättäjät tietävät ettei homma matemaattisesti voi toimia enää pitkään joten sitten leivotaan pakkoliitoksilla Helsinkiin kiinni kasa maksumiehiä jottei Rikkaus ja Voimavara jää ilman maksajaa kuntatasolla.

Tämä toimii kunnes maksumiehet muuttavat jälleen kauemmas (tai vaihtavat maata & valuuttaa). Sen verran paljon olisi tulossa lisää lääniä Helsinkiin että tällä voidaan varmaan kuitenkin ostaa 10-20 vuotta aikaa.

Kiinnostaisi tietää paljonko Helsingin seudulta on muuttoliike Tallinnan puolelle? Halvat kämpät, lähellä Helsinkiä, halvat toimitilat pikkufirmoille jotka voivat hyvin toimia meikäläisten markkinoille jne. Eikä väestönvaihtokokeilua ainakaan vielä käynnissä.

[krauta]

Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla. Hyvältä alueelta omakotitontti 10 000 euroon, kyllä olisi tulijoita mitkä käy töissä ja maksaa veroja.

[guest3656]

Helsingin työvoimapula pahenee:

Työttömien määrä kasvoi Uudellamaalla neljänneksen

Työttömyysaste Uudenmaan ELY-keskuksen alueella oli joulukuussa 9,6 prosenttia ja koko maassa 12,6 prosenttia.

Uusimaalaisten työttömyys on lisääntynyt vuoden aikana kaikissa ammattiryhmissä - suhteellisesti eniten se kasvoi terveydenhuollon piirissä ja sosiaalialalla, 36 prosenttia.

Joulukuun lopussa Uudellamaalla oli kaikkiaan 78 323 työtöntä työnhakijaa. Luvussa on mukana lomautetut. Määrä on 15 443 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin.

Naisten työttömyys lisääntyi hieman enemmän kuin miesten - molemmilla noin neljänneksen verran vuodentakaiseen verrattuna.

Alle 25-vuotiaiden uusimaalaisten työttömyys paheni vuodessa 38 prosenttia. Joulukuussa heistä oli työttöminä 8 353 ihmistä.

Suurten kaupunkien työttömyysasteista korkein oli Vantaalla, 10,5 prosenttia. Helsinkiläisistä työttömiä oli 10,3 prosenttia ja espoolaisista 8,4 prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/tyottomien_maara_kasvoi_uudellamaalla_neljanneksen/7043307

[vilach]

Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla.

Helsingissä maapohjaa on vaikka millä mitalla? Sipoon liitosalueen pinta-ala on noin 30 neliökilometriä, siitä noin 1/4 on soita, eli käytössä olevaa maata on noin 22 neliökilometriä, omakotitaloalueen keskimääräinen väestöntiheys on noin 4000/neliökilometri, eli sinne mahtuisi vain 90000 henkilöä, jos se rakennettaisiin umpeen omakotitaloilla. Helsinki aiheutti sen (muuttoliikkeen häviö) tuomalla kehitysmaalaisia, kalliilla kerrostalojen hinnoilla ja osittain huonolla liikennepolitiikalla, ruuhka-aikana useassa paikassa on ruuhkia. Harva muuttaisi tästä pois, jos ei olisi kehitysmaalaisia, olisi saatavilla kohtuuhintaisia (alle 2000 euroa/neliö) ja laadukkaita kerrostaloasuntoja, eikä olisi ruuhkia.

Tärkein syy on kehitysmaalaiset, heidän takia ei ole rahaa siltoihin, pitää keksiä erilaisia piiloveroja jne.

[krauta]

Helsinki ja Turku aiheuttaa ihan itse tämän ongelman. Yksinkertaisesti ei ole omakotitontteja kohtuuhintaan, vaikka maapohjaa on vaikka millä mitalla.

Helsingissä maapohjaa on vaikka millä mitalla? Sipoon liitosalueen pinta-ala on noin 30 neliökilometriä, siitä noin 1/4 on soita, eli käytössä olevaa maata on noin 22 neliökilometriä, omakotitaloalueen keskimääräinen väestöntiheys on noin 4000/neliökilometri, eli sinne mahtuisi vain 90000 henkilöä, jos se rakennettaisiin umpeen omakotitaloilla. Helsinki aiheutti sen (muuttoliikkeen häviö) tuomalla kehitysmaalaisia, kalliilla kerrostalojen hinnoilla ja osittain huonolla liikennepolitiikalla, ruuhka-aikana useassa paikassa on ruuhkia. Harva muuttaisi tästä pois, jos ei olisi kehitysmaalaisia, olisi saatavilla kohtuuhintaisia (alle 2000 euroa/neliö) ja laadukkaita kerrostaloasuntoja, eikä olisi ruuhkia.

Tärkein syy on kehitysmaalaiset, heidän takia ei ole rahaa siltoihin, pitää keksiä erilaisia piiloveroja jne.

Eihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa. Oon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta. Mamut, päihteiden käyttäjät, antifat, kiekkovieraat ym. Joutoväki ei rakenna yhtään mitään, osaa ja pystyy vain hajottamaan paikkoja.

[Nuivatar]

Olen kotoisin ns. hyvältä alueelta pk-seudulta, joka on kaukana palveluista. Alueella asui (/asuu) paljon hyvätuloisia lapsiperheitä, joita ärsytti kovasti kun palveluita ei ole, mutta verotulot kelpaavat kunnalle kyllä. Esim. lähin terveyskeskus oli 15km päässä eikä yksikään perhe pärjännyt ilman autoa, jossei sitten halunnut käydä 4km päässä lähimmällä ostarilla hakemassa ruokansa pyöräillen (seuraavaan ostospaikkaan oli vielä pidempi matka). Ja nyt, ennenkuin kukaan viisastelee että pitikö muuttaa korpeen, niin voin kertoa että tälläkin alueella OLI kaksi kunnollista ruokakauppaa, pankki, posti jne. vielä joskus...sen jälkeen kun nuo lopetettiin, peltoja alettiin raivaamaan rumalle uustuotannolle ja houkuttelemaan alempaa keskiluokkaa. Nykyään alueella onkin ns. IKEA-koteja jo.

Vanhempani nostivat kytkintä vähän sen jälkeen, kun vimmattu uudisrakentaminen ja tuhoaminen alkoi, minä taas muutin oman perheeni kanssa pois Helsingistä jonkin aikaa sitten. Vanhempani lähtivät lapsuudenmaisemiinsa Järvi-Suomeen, minä tyydyin radanvarsikuntaan. En olisi ikinä uskonut, miten iso ero on hyvinvoivalla, vaikkakin pienehköllä kunnalla, vrt. Helsingin touhu. Katukuva ei yhtäkkiä ollutkaan täynnä syrjäytyneitä ja päihdeongelmaisia, somaleita ei näkynyt ollenkaan, poliisit eivät olleet jokapäiväinen näky kauppakeskuksen lähettyvillä ja "pahamaineiset" teinit olivat todella kesyjä verrattuna siihen sekoiluun, mitä todistin Helsingissä (myös työni puolesta). Ei tämäkään paikka ole immuuni näille ongelmille, mutta kyllä omat silmäni aukesivat muuton myötä...ja kunnan rahat tosiaan riittävät jopa "ylimääräisiin" huvituksiin, koska täällä ei ole juurikaan pakolaisia. Mamuja edustaa muutama pizzapaikka, sen enempää ei ole tarvinnut toistaiseksi "rikastua".

[vilach]

Eihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa.

Kunnan pinta-ala, jos ei laskea sipoon liitosaluetta on noin 180 neliökilometriä. Noin 30% siitä on rakentamatonta, eli 55 neliökilometriä. Siitä voi rakentaa noin puolet, eli noin 27 neliökilometriä, muuten ei jää viheralueita ja kaupungista tulee epäviihtyisä. 27 neliökilometrille mahtuu omakotitaloja noin 100000 henkilölle. Se on todella vähän pitkässä aikajänteessä. Nämä alueet on typerää täyttää omakotitaloilla, ne pitää jättää kerrostaloja varten. On epäjärkevää rakentaa omakotitaloja lähellä keskustaa. Omakotitaloja pitää rakentaa yli 17 kilometrin säteellä keskustasta, alle 17 kilometrin säteellä olevat vapaat alueet pitää täyttää vain kerrostaloilla. Helsingissä on vähän vapaata maata alle 17 kilometrin säteellä keskustasta. Omakotitaloja pitää rakentaa espoossa ja vantaalla, siellä on paljon vapaata maata. Suuria määriä omakotaloja helsinkiin = matemaattinen mahdottomuus.

Oon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta.

Hyviä, jos on rahaa. Monilla ei ole varaa laadukkaaseen omakotitaloon, raha ei kasva puussa, on parempi asua hyvässä kerrostalossa kävelyetäisyyden päässä metroasemalta, kuin huonossa omakotitalossa ilman autoa, jossa matka pysäkille on 700 metriä ja bussit kulkevat ruuhka-ajan ulkopuolella kerran 20-30 minuutissa.

Kehitysmaalaiset ovat pysyvä rahareikä. Ne eivät muutu tuottaviksi, jos pysäytetään kerrostalojen rakentaminen, siirtämällä heitä kunnasta toiseen jne. Pitää vain sulkea vuotava raja.

[Paawo]

Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.

Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.

[krauta]

Eihän se nyt ainoa rakentamaton maa-alue ole helsingissä, minkä kaupunki omistaa.

Kunnan pinta-ala, jos ei laskea sipoon liitosaluetta on noin 180 neliökilometriä. Noin 30% siitä on rakentamatonta, eli 55 neliökilometriä. Siitä voi rakentaa noin puolet, eli noin 27 neliökilometriä, muuten ei jää viheralueita ja kaupungista tulee epäviihtyisä. 27 neliökilometrille mahtuu omakotitaloja noin 100000 henkilölle. Se on todella vähän pitkässä aikajänteessä. Nämä alueet on typerää täyttää omakotitaloilla, ne pitää jättää kerrostaloja varten. On epäjärkevää rakentaa omakotitaloja lähellä keskustaa. Omakotitaloja pitää rakentaa yli 17 kilometrin säteellä keskustasta, alle 17 kilometrin säteellä olevat vapaat alueet pitää täyttää vain kerrostaloilla. Helsingissä on vähän vapaata maata alle 17 kilometrin säteellä keskustasta. Omakotitaloja pitää rakentaa espoossa ja vantaalla, siellä on paljon vapaata maata. Suuria määriä omakotaloja helsinkiin = matemaattinen mahdottomuus.

Oon sitä mieltä, että omakotialueet on parhaita talouden ja viihtyvyyden kannalta.

Hyviä, jos on rahaa. Monilla ei ole varaa laadukkaaseen omakotitaloon, raha ei kasva puussa, on parempi asua hyvässä kerrostalossa kävelyetäisyyden päässä metroasemalta, kuin huonossa omakotitalossa ilman autoa, jossa matka pysäkille on 700 metriä ja bussit kulkevat ruuhka-ajan ulkopuolella kerran 20-30 minuutissa.

Kehitysmaalaiset ovat pysyvä rahareikä. Ne eivät muutu tuottaviksi, jos pysäytetään kerrostalojen rakentaminen, siirtämällä heitä kunnasta toiseen jne. Pitää vain sulkea vuotava raja.

On siinä sit jo yhteensä tilaa ainakin 200 000 ihmiselle yhteen laskettuna.
Jos omakotiasujat menee kehyskuntiin, sinne menee silloin parhaat veronmaksajat, sitä alunperin pähkäilinkin.
Omakotitalo on halvempi rakentaa kuin kerrostalo, asumiskustannukset on pienemmät heti alussa ja etenkin jatkoss, kun tulee rempan tarvetta. Omakotitalosta tekee kalliin juurikin tuo tontin hinta. Kuten jo totesin, jos niitä veronmaksajia halutaan kaupunkiin, niin kannattaa haalia omakotiasujia.

[junakohtaus]

Ihan ensimmäisenä pitäisi kohteet pilkkoa sen verran pieniksi, että rakennuttamaan pääsevät myös muut kuin kolme-neljä suurinta. Tällä saadaan ensinnäkin kilpailu käyntiin rakennuttamisessa, toiseksi päästetään markkinamekanismi loppuhintojen kimppuun, koska isoilla peffa kestää seisottaa niitä vaikka maailman tappiin, kunhan ei tarvitse laskea hintoja ja isoilla peffa kestää myös pistää työmaat jäihin jos kauppa dyykkaa.

Kaupungin asuntojen jakoon, tunnettu myös nimellä mamujen asuttaminen, onkin vaikeampi päästä käsiksi, enkä oikein ole vielä keksinyt miten se temppu pitäisi tehdä.

[Seiväs-Seppo]

Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.

Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.

Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.

[Kimmo Pirkkala]

Sama analyysi myös muuttoliikkeeseen joka kohdistuu Suomeen ja Suomesta kiitos.

Ai sellaisen tutkiminen oliskii rasismii... sori.

[krauta]

Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.

Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.

Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.

Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita

[Arvoton]

Kiinnostaisi tietää paljonko Helsingin seudulta on muuttoliike Tallinnan puolelle? Halvat kämpät, lähellä Helsinkiä, halvat toimitilat pikkufirmoille jotka voivat hyvin toimia meikäläisten markkinoille jne. Eikä väestönvaihtokokeilua ainakaan vielä käynnissä.

Muistelen hiljattain lukeneeni, että Tallinnassa asuu bouttia 2500 suomalaista. Suomen pk-seudulta tulleista ei ollut mainintaa erikseen. Suomi-firmoja on varmasti satoja, mutta harvoin niissä on suomalaisia työntekijöitä. Prismojen johtajat saattavat olla.

Seitsemättä kertaa mainitsen, että pelkästään Hesassa asuu se bouttia 4000 perhettä (yleensä kaksi vanhempaa, joista toki toinen voi välillä tehdä töitä) pelkästään Hesan sossun asiakkaina. Toistakytä tuhatta eestiläistä asuu sitten muita. Kansanvaihtohan Hesassa ja Suomessa on meneillään.

Tallinnassa on kyllä pirun hinoo pyöriä, koska siellä ei ole monikulttuuria. Jonkun verran siellä profiloituu suomalaiseksi rikkaaksi paskiaiseksi, vaikkei Kaubamajasta ole varaa vaatteita ostaa. Jaamiturgissa, joka on venäläinen, on kotoinen ja lämmin tunnelma. Ja hieman myös Lasnamãessä. Ikävä on hotellireissuun, mutta elokuun jälkeen tässä on likviditeetti mahdollistanut vain päiväristeilyt sinne.

[Kimmo Pirkkala]

Keskuskaupungeista taitaa Turun seudulla olla se mielenkiintoisin tapahtumaketju edessä, tai todnäk nuijitaan läpi ilman isompia kommervenkkeja niin kuin kaikki muutkin 'rikastavat' uudistukset tähänkin asti.

Turku on ympäryskunnistaan poiketen vahvasti kaksikielinen ja enemmän kuin todennäköistä on että ympäryskunnat tullaan pakottamaan yhdenvertaisuuden ja rikkauden nimissä samaan muottiin.

Kyllä tuo aivan oikein olisi Turun seudulla. Käsittääkseni ympäryskuntalaiset käyvät Turussa töissä ja käyttävät suhteellisen paljon Turun tarjoamia palveluita, mutta maksavat veronsa ympäryskuntiin. Kutsuisin tuollaista toimintaa loisimiseksi.

Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita

Mutta epäilemättä ympäryskunnista käydään myös Turussa tuhlaamassa rahaa kaupungin palveluihin, eikös niin?

Näin se tosiaan on, että isoissa kaupungeissa ei tietenkään katsota peiliin ja kysytä, tehdäänkö siellä jotain väärin, jos kerran maksajat muuttavat pois.

[Seiväs-Seppo]

Turku on itse taloutensa ja asuinviihtyvyytensä ajanut kuralle mamuja haalimalla, turha syytellä muita

Karttaa katsomalla selviää, että Kaarina ja Raisio ovat periaatteessa osa Turkua. Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita, jolloin ympäryskunnat voivat pitää veroprosenttinsa Turkua alempana ja voivat vielä houkutella muilla eduilla lapsiperheitä kuntiinsa. Ei tämä yksiselitteisesti mistään mamuista johdu, vaan on ollut jo pidempään vallitseva asiantila. Toisaalta viime aikoina on ollut hieman jo nähtävissä, että ympäryskunnat ovat joutumassa vaikeuksiin, koska ne eivät kykene tarjoamaan valtion kunnilta vaatimia palveluita asukkailleen. Voihan sekin päivä tulla eteen, jolloin Turku sanoo ympäryskunnilleen "Ei kiitos".

Syyttäisin tilanteesta eniten ympäryskuntien politiikkoja, jotka eivät kykene näkemään suurta kuvaa ja luopumaan poliittisesta vallastaan.

[Kimmo Pirkkala]

Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita

Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?

[Seiväs-Seppo]

Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita

Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?

Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.

"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.

Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.

Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.

[Kimmo Pirkkala]

Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.

Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.

[Seiväs-Seppo]

Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.

Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.

Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. 

[Kimmo Pirkkala]

Sehän on Turun ihan oma päätös rahoittaa julkisin varoin sellaisia palveluja, jotka
a) eivät ole lakisääteisiä
b) joita naapurikunnatkaan eivät tuota.

Ei Turkua ole kukaan pakottanut pistämään sellaisia palveluja pystyyn. Ihan on ollut oma valinta.

Jep. Ei kai ihminen paljon muuta tarvitse kuin ruokaa ja Suomessa katon päänsä päälle. 

Tarvitsee tietysti, mutta siitä voi sitten jokainen maksaa, kun palvelua käyttää.

Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.

"Kaikkein härskeintä" (kiitos P.Arhinmäelle) on, että joku kunta tuottaa ihan omalla päätöksellään julkisin varoin käyttäjälleen näennäisesti ilmaisia palveluita ja alkaa syyttelemään naapurikunnan asukkaita siitä kun sitä palvelua käytetään.

[Seiväs-Seppo]

Tarvitsee tietysti, mutta siitä voi sitten jokainen maksaa, kun palvelua käyttää.

Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.

"Kaikkein härskeintä" (kiitos P.Arhinmäelle) on, että joku kunta tuottaa ihan omalla päätöksellään julkisin varoin käyttäjälleen näennäisesti ilmaisia palveluita ja alkaa syyttelemään naapurikunnan asukkaita siitä kun sitä palvelua käytetään.

Kaikkein hölmöintä on mielestäni pitäytyä kiinni joissakin vanhoissa kunnanrajoissa, vaikka kaupungit ovat kasvaneet aikojen saatossa yhteen. Jos tuolla Turussakin päin ajelee, niin ei sitä kyllä helposti huomaa, koska on Kaarinan, Raision tai Turun puolella.

Kyllä näitä "ongelmia" syntyy muiden päätöksistä ihan valtakunnan tasollakin. Helsingin musiikkitaloa olivat mukana kustantamassa niin turkulaiset, kaarinalaiset ja raisiolaisetkin. Erona paikallistasolla on kuitenkin se, että ympäryskuntien asukkailla on helpompi käyttää Turun tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia saavutettavuuden vuoksi kuin Helsingissä. Jotta ei juututtaisi pelkkiin palveluihin, niin kyllä suurien kaupunkien investoinnit työpaikkojen luomiseksi tai niiden säilyttämiseksi, on otettava huomioon. Jos esim. Turku investoi tai tukee uuden teknologian kasvua, niin on epäoikeudenmukaista, että tästä investoinnista valuu hyöty verojen muodossa raisiolaisen insinöörin mukana naapurikunnalle.

[Mursu]

Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.

Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Sitä sopii miettiä. Jos ei keksi, voi kysyä isiltä tai äidiltä. Ongelma tulee, jos naapurikunta loisii tässä ja sen asukkaat käyttävät ko. palveluita maksamatta niitä versoissaan. Kirjastokorttia kai ei saa, mutta kirjastoa voi kättä yleensä muutenkin. Peruste sille, että kunnallisvero maksetaan asumiskuntaan on juuri siinä, että asukas käyttää asumiskuntansa palveluita. Tällöin voi katsoa, että kunnalla on velvollisuus niiden tuottamiseen.

[far angst]

,,,,,
Kyllä näitä "ongelmia" syntyy muiden päätöksistä ihan valtakunnan tasollakin. Helsingin musiikkitaloa olivat mukana kustantamassa niin turkulaiset, kaarinalaiset ja raisiolaisetkin. Erona paikallistasolla on kuitenkin se, että ympäryskuntien asukkailla on helpompi käyttää Turun tarjoamia palveluita ja mahdollisuuksia saavutettavuuden vuoksi kuin Helsingissä. Jotta ei juututtaisi pelkkiin palveluihin, niin kyllä suurien kaupunkien investoinnit työpaikkojen luomiseksi tai niiden säilyttämiseksi, on otettava huomioon. Jos esim. Turku investoi tai tukee uuden teknologian kasvua, niin on epäoikeudenmukaista, että tästä investoinnista valuu hyöty verojen muodossa raisiolaisen insinöörin mukana naapurikunnalle.

Olisiko siis Turun, Kaarinan ja Raisionkin liityttävä Helsinkiin musiikkitalon ja tulevan Guggenheimin rahoittamiseksi?

Turku on surutta ja rahasta piittaamatta mellastellut kulttuurilla, moni- ja monosellaisella.  Kun Wärtsilän työpaikat lähtivät Pernoon, tehtiin telakan jättämistä tiloista kultuurikeskus.  Ja kun VR:n konepaja ja sen työpaikat lähtivät, tehtiin sen tiloihin - mikäpä muukaan - kulttuurikeskus. Eikä kukko vielä ole kolmasti kiekunut siitä, kun Turun edustajat kehua retostivat Turusta tulevan Euroopan monikulttuuripääkaupunki.  Ja nyt sitten kun perse mm. noiden älyttömyyksien takia on on aukeamassa, olisi muitten maksettava nuo suruttomat tuhlailut.

Turku on saanut mitä on tilannut.  Ja Kreikan tapaan on maksattamassa kevytmielisyytensä lunnaat muilla.

Turku - Suomen Kreikka.

[Kimmo Pirkkala]

Kaikkein hölmöintä on mielestäni pitäytyä kiinni joissakin vanhoissa kunnanrajoissa

Kaikkein hölmöintä on häivyttää huono taloudenpito siirtelemällä hallinnollisia rajoja. Juurisyy ei ole siinä, että on olemassa kuntarajat, juurisyy on siinä, että tuhlataan rahaa. Rahan tuhlaaminen ei lopu maksajia lisäämällä, siinä käy hyvin äkkiä päinvastoin.

Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja.

Onko siis niin, että näitä palveluita eivät kehyskunnat tuota, vaan kehyskuntalaiset käyvät kuntarajan toisella puolella käyttämässä näitä palveluita, mutta virta ei vie toisin päin? Jos näin on, niin varmaan löytyy jotain evidenssiä, että virta vie vain yhteen suuntaan? Ja jos evidenssiä löytyy, niin sitten Turku pistää eri hintalappua muista kunnista tuleville.

Eikös nämä nyt ole ihan maalaisjärkisiä asioita?

[Khalifatta]

Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.

"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.

Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.

Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.

Jaaha; S-S -joukot, Seppo etunenässä saapunut naapurikylästä riitaa haastamaan...

Seppo antoi minulle, itähelsinkiläiselle, aivan loistavan oivalluksen: lähdenkin Kirkkonummen kirjastoon lukemaan ilmaisia kirjoja. Otanpa vielä nuorimmaiseni leikkimään leikkipaikoille samalla, kun pyyhällän urheilukentän ympäri cooper-testin. Nämä voisin tehdä vaikkapa Matinkylässä. Sitten Kauniaisten puistoon picknikille. Lopuksi auton kumit sauhuten Kehä III pitkin alusta loppuun.

Tulipa hyvä olo, kun ajattelin ensi kesän loispitoista vapaa-ajan viettoa.
Kotona näytän vielä pitkää nenää naapurikuntien "seiväs-sepoille": tulipahan loisittua!!!

[niemi2]

Ympäryskuntalaiset käyttävät ilmaiseksi Turun tarjoamia palveluita

Mitä ne ilmaiset palvelut ovat?

Kokonaan ilmaisia ovat: kirjastot, liikuntapaikat, leikkipaikat, puistot, kaupungin järjestämät erilaiset tapahtumat, kadut, joita pitkin voi tulla käymään töissä tai hyödyntämään näitä ilmaisia tai maksullisia palveluita.

"Ilmaisia" palveluita, joita kaupunki tuottaa tai tukee: teatterit, kaupunginorkesteri, taidemuseot, urheilutapahtumat, uimahallit ja muut maksulliset liikuntapalvelut, terveyspalvelut jne. Turku (ja monet muutkin keskuskaupungit) tuottavat ja tukevat monia sellaisia palveluita, joita ympäryskuntien ihmiset käyttävät, mutta eivät tue keskuskaupunkia maksamalla veroja sille. Ympäryskunnat siis hyötyvät keskuskaupungin panostuksista ja investoinneista, mutta voivat houkutella uusia asukkaita matalammalla veroprosentilla.

Paras ratkaisu olisi yhdistää kunnat keskuskaupunkiin tai sitten vieraspaikkakuntalaisten pitäisi maksaa käyttämistään palveluista todellisten kustannusten mukaista hintaa.

Rusinat pullasta -meininkiä sekä loisimista sanon minä.

Omituista logiikkaa.

Vastaavasti kehyskunnat maksavat kun Turkulaiset käyttävät kehyskuntien "ilmaisia" palveluita. Turku hyötyy taloudellisesti houkuttavuudellaan kehyskuntalaisista esim. vetovoimaiset palvelut, liiketoiminta lentokenttä, satama. Turku saa siis tuloja yrityksistä, teatterin lipunmyynnistä jne. joka ei muutoin olisi yhtä kannattavaa tai työllistävää.

Työpaikkoja syntyy kun Turusta tulee työpaikkojen keskipiste ja tämä tuo lisää verotuloja kerryttäviä työpaikkoja Turkuunkin, esim kehyskuntailaisen työterveydenhuolto hoidetaan turussa yksityisellä lääkäriasemalla ja osa lääkäreistäkin jää Turkuun asumaan.  Turun ei tarvitse kuitenkaan maksaa vanhainkoteja kehyskuntalaisille ja hyvätuloiset kehyskuntalaiset elävät pidempään ja kuluttavat vanhustenhoidon resursseja enemmän. Turku vetää taas nuorempaa väkeä joiden vanhuus maksetaan todennäköisemmin kehyskunnissa.

[nimierkki]

Minkä ihmeen takia Turku tuottaa julkisin varoin sellaisia palveluja, joita naapurikunnatkaan eivät tuota? Ja sama pätee muihinkin isoihin kaupunkeihin. Sitten kun se johtaa ongelmiin, niin ratkaisu on pakkoliitos eli naapurikuntienkin asukkaat pakotetaan kustantamaan niitä hölmöjä päätöksiä, joita muut ovat tehneet.

Minkä takia kunta tuottaa sellaisia paleluita kuin kirjastoja ja liikuntapaikkoja. Sitä sopii miettiä. Jos ei keksi, voi kysyä isiltä tai äidiltä. Ongelma tulee, jos naapurikunta loisii tässä ja sen asukkaat käyttävät ko. palveluita maksamatta niitä versoissaan. Kirjastokorttia kai ei saa, mutta kirjastoa voi kättä yleensä muutenkin. Peruste sille, että kunnallisvero maksetaan asumiskuntaan on juuri siinä, että asukas käyttää asumiskuntansa palveluita. Tällöin voi katsoa, että kunnalla on velvollisuus niiden tuottamiseen.

Tuo on vähän monimutkaisempi tuo kirjaston hyväksikäyttäminen. Esim. Pirkanmaalla kaikki kunnat kuuluvat samaan kimppaan. Se tarkoittaa sitä, tamperelainen voi mennä Punkalaitumelle kirjastoon ja lainata sieltä kirjan, tai mikä vielä helpompaa, tehdä seutuvarauksen. Tamperelainen saa kahdella eurolla kirjan kotikirjastoonsa Punkalaitumelta, aivan kuten vastaavasti punkalaitumelainen saa Treelta kirjan kahdella eurolla. Kirjastojärjestelmä maksetaan käsittääkseni myös asukasluvun mukaan, minkään kunnan taloutta ei rasiteta suhteessa enemmän.

Oletan, että Turussa on samantyyppinen systeemi.