2014-01-17 HS: Itäeurooppalaiset rynnistivät Etelä-Englantiin

[koli]

Itäeurooppalaiset rynnistivät Etelä-Englantiin

Romanien määrä on moninkertaistunut Margaten rannikkokaupungin yläkoulussa. Oppilaiden kotouttamiseen panostetaan, mutta jännitteiltä Margatessa ei ole vältytty.

"Tuossa on Dalby Road. Sitä on kutsuttu kaduksi, jolla asuu enemmän sosiaalituilla eläviä ihmisiä kuin missään muualla Britanniassa", Andy Somers sanoo ja viittaa parhaat päivänsä nähneiden viktoriaanisten kaupunkitalojen rivistöön.

"Ja tuolla asuu aika kovanaamaisia lapsia", hän kertoo kurvatessaan toiselle kadulle.

"Alue on parantunut, mutta näitä taskuja on. Tuolta löytää prostituutiota. On huumeita ja alkoholia."

Andy Somers on Hartsdownin yläkoulun rehtori, ja hän esittelee aluetta, josta suuri osa hänen oppilaistaan tulee. Ollaan Cliftonvillen kaupunginosassa kaakkoisenglantilaisessa Margaten merenrantakaupungissa.

Cliftonville on rappeutuneen lomakaupungin entistä pikkuhotellien aluetta, jolle huono-osaisuus on pitkään kerääntynyt.

Viime vuosina kaupunginosa on muuttunut jälleen. Nyt se imee uusia asukkaita erityisesti itäisen Euroopan EU-maista. Heitä houkuttavat alueen alhaiset hinnat sekä esimerkiksi työpaikat maatiloilla kaupunkia ympäröivässä Kentin maakunnassa.

Brittien mielipiteet maahanmuuttoa kohtaan ovat koventuneet viime aikoina tuntuvasti. Tuore laaja tutkimus kertoo, että yli kolme neljästä haluaa vähentää maahanmuuttoa.

Kentin maakuntahallinnon johtaja Paul Carter varoitti hiljattain, että rappeutuneisiin rannikkokaupunkeihin on syntymässä ghettoja. Carter vaatii hallitukselta apua, jotta yhteisöt selviävät maahanmuuttajien julkisille palveluille aiheuttamasta kuormituksesta.

Muutos näkyy myös Somersin johtamassa Hartsdownissa, oppilastaustaltaan Kentin köyhimmässä koulussa.

"Viidessä vuodessa englantia vieraana kielenä puhuvien oppilaiden määrä on noussut 0,4 prosentista 28 prosenttiin. He ovat suurelta osalta Tšekin ja Slovakian romaneja. Saamme myös lapsia Liettuasta, Latviasta, Venäjältä ja Puolasta sekä kurdialueilta", Somers luettelee.

Hän tekee kantansa selväksi:

"Hallituksen tilastot osoittavat selvästi, että lapset pärjäävät monikulttuurisessa koulussa paremmin kuin yksikulttuurisessa. Suurin osa Tšekistä ja Slovakiasta tulevista vanhemmista haluaa tehdä töitä, lasten menestyvän koulussa ja elää lakia kunnioittavaa elämää."

Somers on ylpeä 1 200 oppilaan koulustaan. Hän kehuu parantuneita koetuloksia ja vähäisiä poissaoloja.

Ongelmia on silti ollut kasapäin. Kun romanit aloittivat koulussa muutamia vuosia sitten, paikallisyhteisö tunsi itsensä uhatuksi ja osa turvautui väkivaltaan. Kaduilla tapeltiin. Koulua heiteltiin kirjaimellisesti huonekaluilla.

Moni asia meni uusiksi. Henkilökuntaa lähetettiin hakemaan oppia Kanadan ongelmaisista intiaaniyhteisöistä. Hartsdownin koulu kehitti omalle toiminnalleen kulmakivet, jotka painottavat kulttuurien ymmärtämistä ja toisten kunnioittamista. Vieraskielisten oppilaiden englantiin ja kotouttamiseen panostetaan.

Lisäksi koululla on oma poliisi, joka päivystää paikalla päivittäin kahdeksasta neljään.

Yhdessä luokista on käynnissä ensi päivien tutustumisohjelma.

Pöydällä on Hartsdownissa keksitty lautapeli, joka opettaa brittikoulun perusasioita: Miten portaissa kuljetaan? Mikä on koulupuku? Mistä matematiikan tunnit löytyvät?

Noppaa heittävältä slovakialaiselta Kevin Balogilta ei synny vielä sanoja englanniksi. Tutoroppilas Michal Balog (ei sukua) tulkkaa, että perhe muutti viime kuussa Englantiin töitä etsimään.

Vielä niitä ei ole löytynyt.

Britanniaan on tarkoitus jäädä, Kevin Balog nyökkää.

Cliftonvillen pääkadulla jännitteet ovat kuitenkin pinnalla. Kantaväestön ei ole ollut helppo sopeutua maahanmuuttajiin.

"He ovat vallanneet koko alueen", sairaanhoitaja Pamela Cullen viittoilee aukiolla oleskelevaan romanijoukkoon.

"Kesällä he istuvat, juovat, hankkiutuvat raskaiksi. Lapsia on neljä tai viisi, ja kouluissa opettajien aika menee näihin lapsiin, kun he eivät osaa englantia", koko elämänsä Cliftonvillessä asunut Cullen valittaa.

Koulupaikkoja ei ole alueella tarpeeksi. Se hiertää paikallisia. Osa epäluuloisista vanhemmista on siirtänyt lapsensa Hartsdownista naapurikunnan kouluun.

Hartsdownin koulun oma poliisi Tony Morris uskoo työnsä rauhoittavan koulua, jossa huumeet ja alkoholi ovat laajempi ongelma.

"Olemme tukemassa ja auttamassa", Morris sanoo. Hänet kutsutaan toisinaan selvittämään oppilaiden tekemisiä myös koulun ulkopuolelle.

Siltoja rakentaa lisäksi koulun sosiaalityöntekijä Vilem Koma. Omassa teini-iässä naapuripaikkakunnalla koulukaverien epäluulo romanipoikaa kohtaan ajautui siihen pisteeseen, että Komaa viillettiin liikuntatilojen suihkussa pahasti partaterällä.

"Sen jälkeen päätin, että keskityn koulutukseen ja auttamiseen", hän kertoo.

Hartsdownissa kasvaa myös menestystarinoita. Koulun johtajaoppilaista toinen on 17-vuotias Josif Gina, ensimmäinen tehtävään valittu romani.

Gina ei ole yhdeksän Britannian-vuoden aikana koskaan kärsinyt epäluuloista.

"Tunnen itseni englantilaiseksi. Minulla on paljon englantilaisia kavereita, ja tunnen olevani kotona täällä." Näin tuntevat myös rakennuksilla työskentelevä isä sekä pikkuveli.

Gina menestyy koulussa erinomaisesti. Hän aikoo yliopistoon lukemaan liiketaloutta tai informaatioteknologiaa.

Tulevaisuus on Britanniassa.

Tanja Vasama HS

http://www.hs.fi/ulkomaat/It%C3%A4eurooppalaiset+rynnistiv%C3%A4t+Etel%C3%A4-Englantiin/a1389852283402

[koli]

Taas levitetään monikulttuurisuuden ilosanomaa. Tartutaanpa pariin täkyyn:

Kentin maakuntahallinnon johtaja Paul Carter varoitti hiljattain, että rappeutuneisiin rannikkokaupunkeihin on syntymässä ghettoja. Carter vaatii hallitukselta apua, jotta yhteisöt selviävät maahanmuuttajien julkisille palveluille aiheuttamasta kuormituksesta.

Ei hyvältä kuulosta.

"Viidessä vuodessa englantia vieraana kielenä puhuvien oppilaiden määrä on noussut 0,4 prosentista 28 prosenttiin. He ovat suurelta osalta Tšekin ja Slovakian romaneja. Saamme myös lapsia Liettuasta, Latviasta, Venäjältä ja Puolasta sekä kurdialueilta", Somers luettelee.

Hän tekee kantansa selväksi:

"Hallituksen tilastot osoittavat selvästi, että lapset pärjäävät monikulttuurisessa koulussa paremmin kuin yksikulttuurisessa. Suurin osa Tšekistä ja Slovakiasta tulevista vanhemmista haluaa tehdä töitä, lasten menestyvän koulussa ja elää lakia kunnioittavaa elämää."

Onneksi kuitenkin toimittaja on löytänyt mokuttajaopettajan, joka julistaa, että monikulttuurisissa kouluissa lapset pärjäävät paremmin. Monikulttuurisuus onkin rikkaus ja voimavara, kuten on aina tottunut lehdestä lukemaan, hetken kuvittelin jo jotain muuta.

Hartsdownin koulu kehitti omalle toiminnalleen kulmakivet, jotka painottavat kulttuurien ymmärtämistä ja toisten kunnioittamista. Vieraskielisten oppilaiden englantiin ja kotouttamiseen panostetaan.

Lisäksi koululla on oma poliisi, joka päivystää paikalla päivittäin kahdeksasta neljään.

Monikulttuurisuus on ihanaa ja halpaa. Oma poliisikin päivystää tätä ihanaa monikulttuurista koulua, varmasti valkoisten rasistien ja heidän aiheuttamien ongelmien takia. Voi jospa Suomeenkin saataisiin edes ripaus tätä ihanuutta ja omat poliisit kouluihin, olen kateellinen briteille ja heidän rikkauksilleen, snif.

Kantaväestön ei ole ollut helppo sopeutua maahanmuuttajiin.

Kantaväestön pitää vaan sopeutua maahanmuuttajiin ja heidän ihaniin eksoottisiin kulttuureihinsa. Maahanmuuttajien ei tarvitse yrittää sopeutua.

Hartsdownissa kasvaa myös menestystarinoita. Koulun johtajaoppilaista toinen on 17-vuotias Josif Gina, ensimmäinen tehtävään valittu romani.

Ahh, menestystarinoitakin löytyy. Positiivinen syrjintä ei liity millään tapaa tähän menestystarinaan. Monikulttuurisuus vaan synnyttää tällaisia menestystarinoita, oikein johtajaoppilas ja romani. Jos olisi ollut musta homoromani, niin olisin lauennut jo punttiin, nyt vain vähän kostuin tästä mokuilusta.

[elven archer]

Tuo ei ole ongelma, koska kaikesta selviää näitä kahta kliseetä tarpeen mukaan vaihtelemalla:

1) Maahanmuutto on rikkaus.
2) Meillä on velvollisuus auttaa.

Näin päästään aina lopputulokseen, jossa rajapuomeja ei saa yhtään laskea ja jossa tällaisen kehityksen arvostelu on muukalaiskammoista tai vähintäänkin kylmäsydämistä.

[Marius]

Hyvin moni tulija vaatii niitä töitä, mutta tuskin kuitenkaan tulisi, jos töitä oikeasti olisi, köyhäinavun sijasta.

Suurin osa tulijoista ei halua töitä tai vaurautta; suurin osa haluaa vain rahaa.

Suurin osa tulee Englantiin ja länsi-Eurooppaan "töihin" koska täällä he nimenomaan eivät joudu töihin,
kuten kotimaissaan saattaisivat joutua.

Sekin mietityttää, että millä keinoin Britit aikovat tunnistaa toisistaan itä-eurooppalaiset, turkkilaiset, irakilaiset, syyrialaiset ja pohjois-afrikkalaiset?

[Blanc73]

"Kesällä he istuvat, juovat, hankkiutuvat raskaiksi. Lapsia on neljä tai viisi, ja kouluissa opettajien aika menee näihin lapsiin, kun he eivät osaa englantia",

Mustalaiskulttuuri oheisilmiöineen on roskakulttuuria. Rappiolla on hyvä olla, ei huolet paina, ei rasitu polla.

[TeroT]

JA hesarin mukaan ongelmia on ollut:

"Ongelmia on silti ollut kasapäin. Kun romanit aloittivat koulussa muutamia vuosia sitten, paikallisyhteisö tunsi itsensä uhatuksi ja osa turvautui väkivaltaan. Kaduilla tapeltiin. Koulua heiteltiin kirjaimellisesti huonekaluilla."

Valtaväestön poulelta siis, mutta ei tietenkään romani"siirtolaisten"....

[J.M]

Koululla ei ole suuria ongelmia, mutta koululla on oma poliisi, joka päivystää paikalla päivittäin kahdeksasta neljään. Jep jep.

Tähän sopii lainata pätkä reilun parin viikon takaisesta HS:n pääkirjoituksesta:

Bul­ga­ria ja Ro­ma­nia liit­tyi­vät EU:hun vuon­na 2007, ja mai­den kan­sa­lais­ten vii­mei­set­kin työs­ken­te­ly­ra­joi­tuk­set EU-mais­sa rau­ke­si­vat vuo­den 2013 lo­pul­la. Bri­tan­nian EU- ja maa­han­muut­to­kiel­tei­set pii­rit ovat jo pit­kään pe­lo­tel­leet bul­ga­ria­lais­ten ja ro­ma­nia­lais­ten maa­han­muut­toaal­lol­la. Ai­na­kaan tois­tai­sek­si en­nus­tuk­set ei­vät ole to­teu­tu­neet.

Mi­tään isoa muut­to­aal­toa tus­kin enää tu­lee­kaan. Kol­me mil­joo­naa bul­ga­ria­lais­ta ja ro­ma­nia­lais­ta työs­ken­te­lee jo val­miik­si muis­sa EU-mais­sa.

On ym­mär­ret­tä­vää, et­tä EU:n jä­sen­maat ovat huo­lis­saan sii­tä, kuin­ka ve­ro­ra­hat riit­tä­vät so­siaa­li­tu­kiin hi­taan ta­lous­kas­vun ai­ka­na. Va­paan liik­ku­vuu­den ra­joit­ta­mi­nen EU:ssa ei kui­ten­kaan ole on­gel­man rat­kai­su.