Hyvää Lallinpäivää!

[Jaska]

Hyvää Lallinpäivää taas tunnin kuluttua kaikille!
Väkersin blogitekstin Lallin historiallisuudesta ja symboliarvosta:
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/158747-hyvaa-lallinpaivaa

Lalli symboloi itsenäisyyttä ja alistumattomuutta vieraan vallan alaisuuteen. Lalli symboloi myös uskonnonvapautta tai oikeutta harjoittaa uskontoa ilman ulkopuolista valtarakennetta. Erityisesti nykyhetkessä Lalli symboloi Suomen itsenäisyyttä EU:n liittovaltiokehityksen paineessa sekä konkurssikypsien EU-maiden "ruokaruotseilua" suomalaisten pöydissä.

P.S. Tarkennan jo ennen kuin kukaan vie keskustelua sivuraiteelle, ettei tarkoitus ole juhlistaa väkivaltaa eikä kannustaa ketään väkivaltaan. Lalli ei suinkaan edusta oman käden oikeutta eikä anarkismia. Lallin kohdalla kyse on samasta kuin modernien valtioiden uhittelussa (esim. Venäjän suorittamat ilmatilan loukkaukset), vakoilussa ja "ennaltaehkäisevässä toiminnassa": suvereenit valtayksiköt suojelevat rajojaan ja itsenäisyyttään. Lalli edusti omaa "kääpiövaltiotaan" ja Henrik edusti vierasta, alistavaa valtayksikköä.

[Marija]

Lalli edustaa suomalaisten ruotsalaistamisen vastaisuutta.

Piispa Henrik, mikäli häntä koskaan olikaan, oli ruotsalaiskatolilaisen legendan mukaan Gauthiodista (="Ruotsista") tullut katolilainen piispa.

Suomessa oli jo kristinusko: Suomen eteläiset osat olivat paljolti Venäjän Ortodoksisen kirkon alaisuudessa, sekoittuneena nk. luonnonuskoon. Ortodoksinen kirkko on aina ollut tiettyyn rajaan asti suopea myös kansallisille muinaistavoille, edelleenkin.

[IDA]

Piispa Henrik, mikäli häntä koskaan olikaan, oli ruotsalaiskatolilaisen legendan mukaan Gauthiodista (="Ruotsista") tullut katolilainen piispa.

Ei vaan skottilainen, tai keitä Englannissa nyt siihen aikaan asuikaan. Saattoi olla irlantilainenkin. Legendan mukaan ei kuitenkaan ruotsalainen. Kristinusko tuli Suomeen jo ennen suurta skismaa.

[Arvoton]

Tietokilpailukyssäri: Minkä järven jäällä Lalli tapettiin?

[Marija]

Tietokilpailukyssäri: Minkä järven jäällä Lalli tapettiin?

Köyliön järvenpä jäällä tietenkin!
Lallin vaimon valheista johtuen.

[Arvoton]

Jep.

[Joopa]

Hyvää Lallinpäivää taas tunnin kuluttua kaikille!

Kiitos, samoin.

[Emo]

Tietokilpailukyssäri: Minkä järven jäällä Lalli tapettiin?

Oikeasti ei olla varmoja edes siitä, oliko piispa Henrik todellisuudessa olemassa saati Lalli. Mutta kiva tarina kuitenkin.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Piispa_Henrik

Piispa Henrik (kuoli 20. tammikuuta, 1158) oli legendan mukaan Suomessa vaikuttanut keskiaikainen kirkonmies, joka mahdollisesti oli englantilaista syntyperää. Hän on katolisen Suomen suojeluspyhimys. Pyhän Henrikin legendan mukaan hänet surmasi miestaposta nuhdeltu, nimeltä mainitsematon murhaaja. Kansanomaisen surmavirren mukaan hän koki marttyyrikuoleman Köyliönjärven jäällä tai Nousiaisissa Lalli-nimisen, pakkokestityksestä suuttuneen talonpojan murhaamana.

Kaikki tiedot Henrikistä ovat myöhäsyntyisiä, varhaisimmat arvioiden mukaan 1200-luvun lopulta. Henrikin olemassaoloa ei pidetä varmana. Dosentti Tuomas Heikkilän mukaan hän saattaa olla myyttikasaumasta syntynyt sepitteellinen pyhimys. Toisaalta Heikkilä pitää mahdollisena, että Henrik olisi ollut esimerkiksi Uppsalan apupiispa, joka johti Länsi-Suomen kirkollista rakennustyötä 1150-luvulla.

Niin sanottu ensimmäinen ristiretki

Legendassa Henrikin mainitaan olevan Anglianmaalta eli Englannista.
...
Varmaa tietoa Henrikin tulosta Suomeen ei ole.
...

Pyhän Eerikin ja Pyhän Henrikin legendojen mukaan Ruotsin kuningas Eerik ja Uppsalan piispa Henrik saapuivat Suomeen levittämään kristinuskoa. Myöhemmin ristiretkelle on arvioitu ajoitukseksi vuodet 1150–1157, tavallisimman käsityksen mukaan 1155. Vanhimman lähteen, ns. Palmsköldin katkelman, joka on peräisin 1400-luvun alusta, antama vuosiluku on 1150. Kristinuskon Suomeen saapumisen 700-vuotisjuhlaa puolestaan vietettiin 1857.

Arkeologisten todisteiden valossa läntinen Suomi on kuitenkin ollut kristillinen jo tuolloin, eikä mitään todisteita valtiollisen tai kirkollisen järjestäytymisen tapahtumisesta nimenomaan 1150-luvulla ole löydetty.

1100-luvun valtiollisessa hajaannustilassa kaikenlaiset hävitysretket Itämeren kansojen kesken olivat arkipäivää, eikä Eerikin retki näistä luultavasti suuremmin poikennut.

Retken jälkeen Eerikin sanotaan palanneen Ruotsiin, mutta Henrik olisi jäänyt Suomeen levittämään kristinuskoa ja organisoimaan kirkon järjestystä.
Retken historiallisen todenperäisyyden arviointia vaikeuttaa se, että Eerikin lyhyen kuninkuuden aikaisia tapahtumia paisutettiin hänen poikansa Knuut Eerikinpojan hallituskauden aikana mahtipontisiin mittoihin Knuutin yrittäessä turhaan saada isäänsä kanonisoitua pyhimykseksi.

[Arvoton]

Kölvinä pidin Lalli Partista kovana jätkänä.

[Faidros.]

Kun voittajat nykyisenkin tiedonvälityksen aikana voivat vääristellä historiaa, miksei kristityt maahantunkeutujat olisi vuosisadat sitten käyttäneet hallitsemaansa propagandakoneistoa hyväkseen?

Minä olen ylpeä suomalaisesta Lallista. Asettui vastustamaan Lähi-Idästä keinotekoisin ja poliittisin perustein levitettyä uskonto-politiikkaa vastaan.
En tiedä, oliko Lallilla omaa uskontoa, vai oliko hän peräti kaikkien halveksima henkipatto uskonnoton!
Uskovaisten historian mukaan uskonnottomia ei ole koskaan ollutkaan ja vielä nykyaikanakin uskovat lukevat heidät ajatuksiltaan mahdottomiksi, eli vain yksinkertaisesti vääräuskoisiksi!

[Marija]

Varmastikin, nk. korkeammissa kulttuureissa (nyt ateistit repee!) salassa uskonnottomia on ollut paljonkin, mutta uskonnollisuus on kylläkin ollut ihmismieltä hallitseva kautta ihmiskunnan. Lallikin varmasti uskoi muinaisjumaliin, omalla tavallaan. Varsinainen ateismi lienee vasta viime vuosisadoilla keksittyä.

[nollatoleranssi]

Onhan sitä Lallista tullut joskus kuultua, mutta en ole tarkemmin perehtynyt tapahtumiin. Ihan hyvä brieffi löytyykin tuosta kirjoituksesta.

Eihän kyse ole toki mistään "virallisesta päivästä", mutta tämä "lallinpäivä" on osaltaan muistutus suomalaisuudenkin historiasta, jonka nykyisen mediatulkinnan aikakaudella sanotaan syntyneen tyhjästä tai paremmin sanottuna muutaman Ruotsin suomalaisen? (vai suomenruotsalaisen?) kirjoittajan hengen tuotoksista 1800-1900-luvulla.

Lalli osaltaan kuvastaakin sitä suomalaisuutta, joka on yritetty jos ei nyt hävittää historian kirjoista niin ainakin unohtaa. Vuosiluku 1158 (vuosiluku ~1150) onkin tässä yhteydessä yksi merkityksellinen tekijä.

[Rubiikinkuutio]

Varsinainen ateismi lienee vasta viime vuosisadoilla keksittyä.

Varsinainen ja varsinainen: http://en.wikipedia.org/wiki/History_of_atheism

Toki kyllähän Ateismi ennen modernin tieteen syntyä ja vahvistumista on ollut pienempää kuin sen jälkeen. Antiikista on vaikea mennä tarkasti sanomaan, mutta sielläkin lienee pienempien piirien juttu. Sanoisin silti, että ihan varsinaista ateismia on ollut ennen tiedettäkin.

[sivullinen.]

Tarinat tuhannen vuoden takaa sisältävät niin paljon meille käsittämätöntä, ettei niistä nykyisen kerronnon mukaisia tarinoita saa millään. Mikään faktatieto ei säily niin kauaa. Mikään sana ei tarkoita enää samaa. On vain jotain tapahtunut joskus, jos sitäkään.

Muistan lukeneeni tuohon vuoteen 1158 päädytyn aika löyhän laskelman mukaan. Joskus vuonna 1156 joku kirje Vatikaanin ja Ruotsin välillä oli vaihdettu jostain suuresta uskonkokouksesta. Siellä oletettiin myös tämä Henrik nimisen piispan, joka siihen aikaan tarkoitti drotsin eli drottingning eli kuninkaallisen sisäministeriön alaista virkamiestä, olleen paikalla. Hänen retkensä Suomeen olettettiin tapahtuneen tämän kokouksen jälkeen, koska kokouksessa oli keskusteltu käännytyksen aloittamisesta. Lopulta arvottiin joku sopivalta tuntuva luku matkavalmisteluihin ja matkaan kuluneeseen aikaan. Näin saatiin oletus hänen olleen Suomessa jo vuonna 1158. Sen jälkeen hänestä ei kuultu, joten pääteltiin hänen kuolleen. Näin ei ihan päivän tarkkoja kuolinaikoja voi sanoa. Jaskan jutussakin sanotaan, "Henrikin kuolinpäivänä pidetään 20. tammikuuta ja kuolinvuotena 1156 (tai 1158 tai 1151)." Tuo vuosi 1151 on toinen mahdollinen vuosiluku kyseisen kokouksen pitoajaksi. Kirjeessä joskus yksi ja kuusi näyttävät samoilta.

Päivämääräkin on ihan hattujuttua. Vaikka Roomassa oli tuolloin jo käytössä kalenteri -- Juliaaninen tosin -- ei Suomessa ollut. Nähtävästi koko tammikuu on oivallettu virsistä tai runoelmista, joissa puhutaan järven jäästä. Jäätä ei ole kesäkuussa, joten kesäkuu ei ole hyvä. Ottakaamme siis tammikuu.

Silti pidän hienona Jaskan yrittämää Lallin päivän elvytys yritystä. Paljon parempi päivä se on kuin EU-päivä, lastenoikeuksien päivä tai isänpäivä. Historiaa on hyvä muistella ja tutkia. Yhden päivän vuodesta voi uhrata vanhan kirkkohistorian tutkimuksille.

[SimoMäkelä]

Kölvinä pidin Lalli Partista kovana jätkänä.

Lalli Partinen oli yksi lapsuuden sankareista...kuten monet muutkin sen ajan jääkiekkoilijat.

[Professori]

Köyliön järvenpä jäällä tietenkin!
Lallin vaimon valheista johtuen.

Lukekaapa se runo tai tutustukaa ainakin juoneen. Minusta on varsin mahdollista ellei suorastaan todennäköistä että juttu on käännetty kirkon toimesta toiseksi kuin se on alun alkaen ollut.

Eli, mikäli legendassa nyt on edes mitään perää, se on alkujaan todennäköisesti kertonut siitä, kuinka Henrik vei väkisin saatavansa emännältä (kuten siihen aikaan oli tapana, vertaa Konstantinopolin kohtalo ristiretkeläisten käsissä) ja Lalli meni kostamaan teon.

Vaihtoehtoisesti kyseessä voisi olla "vastakirjoitus" vanhemmalle runolle, joka on kertonut tapahtuneesta todenmukaisesti. Kirkkohan on aina osannut tehtävänsä tarinoiden muokkaajana, kuten vaikkapa Johannes Kastajan ja joulutarinan sijoittaminen auringon juhliin osoittaa.

Vanhin tunnettu versio runosta on vasta 1600-luvulta, joten runon muokkaukselle tai vastarunon valtavirraksi muuttumiselle on ollut riittävästi aikaa viisisataa vuotta aiemmin mahdollisesti tapahtuneen surman jälkeen.

[Faidros.]

Varmastikin, nk. korkeammissa kulttuureissa (nyt ateistit repee!) salassa uskonnottomia on ollut paljonkin, mutta uskonnollisuus on kylläkin ollut ihmismieltä hallitseva kautta ihmiskunnan.

Oikeassa olet siinä, että uskonnottomia on ollut ja on paljon enemmän kuin tiedämme. Uskonnollisuus ei sinänsä ole ihmismieltä hallitseva voima, vaan se on ollut työkalu ihmismassojen hallintaan, siksi sitä pidetään kuin "ihmisluontoon" kuuluvana.
Ihminen on uskovainen vain, jos ympäristö/yhteisö tuottaa hänelle etua uskoa niin, tai pahimmillaan painostaa/kasvattaa hänestä sellaisen.

Lainaus meni ketuille, sorry.

[Marija]

Huomaa, ettei Faidros usko.

Usko ja uskomukset ovat ihmisellä nk. verissä. Vaatii todellista aatetta ettei usko.

Ensin on joitakin tosiasioita, joihin usko perustuu. Usko tuskin koskaan perustuu täyteen luuloon, väärinkäsityksiin kyllä ja näistä seuraaviin vääriin johtopäätöksiinkin. Silti taustalla on jotain todellista.

Kokonaisia uskontoja ja laajoja uskomuksia ei ole laadittu hallintamielessä, mutta monesti ovat älykkäämmät tajunneet käyttää uskomuksia hyväkseen, pönkittääkseen omaa valtaansa. Uskon alku, oletus "Jumala" ei välttämättä ole kuviteltu henkilö, mutta uskonnolla huijaavat ihmiset, kun heidät on todettu huijareiksi, ovat samointein vieneet uskon itse Jumalaankin. Jumala kuitenkin on olemassa, uskottiin Häneen, tai ei, huijattiin Hänen nimissään, tai ei. Sillä rehellisillä etsijöillä on myös näiden asioiden tuntemus, tuntevat näkymätöntä maailmaa.

[VeePee]

Tietokilpailukyssäri: Minkä järven jäällä Lalli tapettiin?

Köyliön järvenpä jäällä tietenkin!
Lallin vaimon valheista johtuen.

Valheista? Tuskin tuohon aikaan ylimykset pahemmin maaorjilta ottamistaan ruhtinaallisesti ovat maksaneet. Todennäköisin skenaario on, että ruoka- ym. tarpeet otettiin väkisin, samoin Lallin vaimo, eikä killinkiäkään korvaukseksi annettu. Lalli ei riistoa hyväksynyt vaan maksoi potut lanttuina, mikä tietysti oikein olikin. Pointsit Lallille, vaikka tarinan todenperäisyydestä ei tietoa olekaan.

[Marija]

Ei tuo Lallin tupa juuri maaorjan asumukselta vaikuta. Pikemminkin majatalo, kievari, josta syystä kuninkaat sinne menivätkin. Hämeessä oli kestikievareita, mm. sukunimi Kesti juontaa tällaisesta.

Runon viitteet ja Henrikin käytös viittaa majataloon, hän vain röyhkeästi itse otti, heitellen tosin lantit pöytään, tyhjensi Lallin majatalon varastot.

[Perttu Ahonen]

Suositeltavaa luettavaa jokaiselle hommalaiselle.

http://www.narva.sci.fi/amaijala/vti_kris.html

Lalli muuten todennäköisesti haudattiin Koyliönsaareen, jossa sijaitsee n. 200 hautaa, oletettavasti merovingiajalta saakka saareen on haudattu paikallisen mahtisuvun jäsenet. Saareen on haudattu myös mahdollisesti kuuluisa päällikkö kaukomieli.

Mielenkiintoista on sekin, että Lallin hauta on ilmeisemmin löydetty.  Unto Salo kirjasta Ajan ammoisen olosta:

s. 281.
Köyliön saaren C-kalmisto, toisinaan Lallin kalmistoksi luennehdittu, kuuluu Suomessa myöhäisrautakauden rikkaimpiin.

s. 282.  Hauta C-17. Haudan miekan väistintä ja ponneosia peitti hyvin paksu hopealevy. Upean tapparan hienojen hopealankaupotusten aiheina ovat mm. rengasristi, sirot köynökset ja kolmelehtinen palmetti, sekä pisaralenkkinauha.
Puukko on ollut kerrassaan hieno: sen sen kahvan päätä ja tyveä peittää mustaemalilla koristettu hopeaholkki, koristeena kasviaiheita, ja kangaspeitteistä nahkatuppea lehtiaiheinen pronssilyöte ja alempana leijonakuvio molemmin puolin.

Eräs seikka ei silti liene aivan sattumanvarainen: yllä kuvatun haudan hienon hieno tappara on Suomessa aseena hyvin harvinainen, joskaan ei laadussaan aivan ainoa. Kun kirkkotaide sijoittaa Lallin käteen aina kirveen, näyttää siltä, että Lallin aseena olisi ollut juuri tappara, ainakin siis kirkollisen tradition mukaan. Jos tätä pidetään viitteenä, sopisi hauta C-17 Lallin haudaksi ja sopisi varustelunsa vuoksi ja ilmeisesti kronologisestikin.

[nollatoleranssi]

Tarinat tuhannen vuoden takaa sisältävät niin paljon meille käsittämätöntä, ettei niistä nykyisen kerronnon mukaisia tarinoita saa millään. Mikään faktatieto ei säily niin kauaa. Mikään sana ei tarkoita enää samaa. On vain jotain tapahtunut joskus, jos sitäkään.

Tuo vuosi 1151 on toinen mahdollinen vuosiluku kyseisen kokouksen pitoajaksi. Kirjeessä joskus yksi ja kuusi näyttävät samoilta.

Päivämääräkin on ihan hattujuttua. Vaikka Roomassa oli tuolloin jo käytössä kalenteri -- Juliaaninen tosin -- ei Suomessa ollut. Nähtävästi koko tammikuu on oivallettu virsistä tai runoelmista, joissa puhutaan järven jäästä. Jäätä ei ole kesäkuussa, joten kesäkuu ei ole hyvä. Ottakaamme siis tammikuu.

Se on tosiaan totta, että kun aikaa on noin paljon, niin tarinat ovat voineet muuttua aivan päinvastaisiksi kuin mitä ne alunperin olivat. Eikä se vuosilukukaan saata aivan kohdilleen mennä, mutta puhutaan kuitenkin nyt 1100-1200-luvusta (tai n. 1150 luvusta).

Tapahtumaa voi silti pitää varsin merkittävänä, koska siitä on jäänyt näin vahva leima aikakirjoihin.

Sinänsä hyvää taustatietoa tästäkin tarinasta ja mahdollisesta tapahtuma-ajasta.

[Faidros.]

Vaatii todellista aatetta ettei usko.

Ei vaadi. En ole ikinä liittänyt uskonnottomuuttani mihinkään aatteeseen. Jos väität, että uskonnottomuus on itsessään aate, niin vastaan sen olevan pikemminkin aatteettomuutta.

[nollatoleranssi]

Kirjoituksessa oli puhetta myös Lallin aseesta:

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-8142/kuvat/Lallinkirves_0.png)

Tappara-ase (wiki)

Tuota voisikin pitää parempana symbolina kuin virallista vaakunaa.

Mutta oliko Suomessa ennen leijonavaakunaa, mitään virallisia tunnuksia tai symboleita aikaisemmilta aikakausilta?

[Bwana]

Tietokilpailukyssäri: Minkä järven jäällä Lalli tapettiin?

Sitä millään jäällä tapettu vaan kirveellä.

[Perttu Ahonen]

Kirjoituksessa oli puhetta myös Lallin aseesta:

(http://puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/content-img-thumb/domain-8142/kuvat/Lallinkirves_0.png)

Tappara-ase (wiki)

Tuota voisikin pitää parempana symbolina kuin virallista vaakunaa.

Mutta oliko Suomessa ennen leijonavaakunaa, mitään virallisia tunnuksia tai symboleita aikaisemmilta aikakausilta?

Periaatteessa Ikuturso ja kalevanpojat, sekä Ilmarisen vasara /Ukon kirves.

http://www.narva.sci.fi/kalevanpojat/index.html

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ukon_kirves

Timo heikkilä on arvellut, että hämäläisten tunnus olisi ollut punainen viitta, jossa on kirjailtu tähkäkuvio.  Punainen viitta oli  kalevanpoikien tunnus.

Timo Heikkilästä ja kalevalan tutkimisesta:  http://fi.wikipedia.org/wiki/Timo_Heikkil%C3%A4

[Jaska]

Silti pidän hienona Jaskan yrittämää Lallin päivän elvytys yritystä. Paljon parempi päivä se on kuin EU-päivä, lastenoikeuksien päivä tai isänpäivä. Historiaa on hyvä muistella ja tutkia. Yhden päivän vuodesta voi uhrata vanhan kirkkohistorian tutkimuksille.

Hei, tuohan on hyvä idea! Suomen kirkkohistorian tutkimisen kansallinen merkkipäivä ynnä itsenäisyyden ja uskonnonvapauden muistopäivä.

Tuota Henrikin toimikautta on yritetty haarukoida silläkin lailla, että kuningas Eerik Myöhempienaikojenpyhän olisi pitänyt olla silloin kuninkaana (eli n. 1156–1160) ja sen olisi pitänyt tapahtua ennen kuin Upsalasta/Ruotsista tehtiin itsenäinen arkkihiippakunta (1164). Se, että Upsala sai tuon aseman, on yksi kelpo todistus sen puolesta, että jotain muka-ristiretkellistä touhuilua ruotsalaisilla on täytynyt olla sitä ennen, jonka paavi sitten on lukenut merkittäväksi ansioksi hakemukselle arkkihiippakuntuudesta.

Vanhin tunnettu versio runosta on vasta 1600-luvulta, joten runon muokkaukselle tai vastarunon valtavirraksi muuttumiselle on ollut riittävästi aikaa viisisataa vuotta aiemmin mahdollisesti tapahtuneen surman jälkeen.

Aivan. Pyhän Henrikin legendassa asia pantiin 100-0 Lallin syyksi, mutta jotain lähtötilanteesta kertonee se, että surmavirsi ei esitä Lallia erityisen huonossa valossa edes 1600-luvulla.

Toisaalta Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta kerätyt runoversiot ovat sanoituksiltaan ja murreasuiltaankin aika erilaisia, pääsisällön ollessa silti sama. Ehkä juonenkuljetuksessa ei siksi olisikaan tapahtunut kauheasti muutoksia.

Runon viitteet ja Henrikin käytös viittaa majataloon, hän vain röyhkeästi itse otti, heitellen tosin lantit pöytään, tyhjensi Lallin majatalon varastot.

Kestikievari on meillä myöhemmän keskiajan juttuja, kestivero taas edeltää rahataloutta. Lallia pidetään vähintään suurtalon isäntänä, jopa jonkinlaisena päällikkönä ("pakanallinen kreivi"). Hän edusti suurimmalla todennäköisyydellä omaa "kääpiövaltiotaan". Ei mikään majatalon isäntä varmaankaan olisi rohjennut käydä kirkonmiehen kimppuun – tuohon aikaan ihmiset tiesivät paikkansa: oli ylimyksiä ja oli alimuksia... Siksi Lallin onkin täytynyt tuntea oma arvonsa, että hän on edes saattanut kuvitella tekevänsä oikein tappamalla piispan.

Sitä emme tietenkään tiedä, kuinka rumasti Henrik puhutteli hänet tavoittanutta Lallia – ehkä nätimmällä puheella olisi jäänyt marttyyrinkruunu saamatta...