2014-01-08 HS/Jarkko Tontti: Umpiperäsuomalaisuudessa hyvät puolensa

[Marija]

Mitä ihmeen vikaa on hiljaisuudessa ja toisen ihmisyksilön rauhan kunnioittamisessa? Riippuu tietysti keskustelijoista, mutta ainakaan itse en välittäisi pitkistä puheista ventovieraiden kanssa (hmmm..., poikkeuksena internet...    )

Kuitenkin on niin, että nk. vanhukset ovat luottavaisemman puheliaita kuin nuoret. Stadissakin. Täällä voi havaita kohteliaita elkeitä jo n. yli 50:ten käytöstavoissa, mutta kun ylitetään 70, jopa 80:n ikäraja, silloin ei puhetta ja keskustelun avausta hillitse mikään!

Kaupassa saattaa vanhus kysyä jotakin ja mitäpä muuta kuin kohteliaasti neuvomaan ja etsimään mummolle tuote, jota kaipaa.

On kumma, miten ansiokkaasti kauppiaat voivat kätkeä tuotteen, jota etsit. Etsin kerran ruokasoodaa ja kiersin maustehyllyä kuin kissa kuumaa puuroa. No, juuri tämä tuote oli istutettu pieneen päätyhyllyyn, keskelle hillokirsikoita, ym. Miksi, en ymmärrä.

Vanhukset saattavat alkaa bussipysäkillä rupattelemaan ja siinä sitten kökötetään kylmässä ja jutellaan.

[Emo]

Mitä ihmeen vikaa on hiljaisuudessa ja toisen ihmisyksilön rauhan kunnioittamisessa?

Ei mitään vikaa, mutta sehän on aina yritetty vääntää viaksi suomalaisten kyseessä ollessa.

[ämpee]

Mitä ihmeen vikaa on hiljaisuudessa ja toisen ihmisyksilön rauhan kunnioittamisessa?

Ei mitään vikaa, mutta sehän on aina yritetty vääntää viaksi suomalaisten kyseessä ollessa.

Aivan, ja jos taasen kyse olisi ollut puheliaista suomalaisista, niin se olisi ollut inhaa hölöttämistä ja kunnioituksen puutetta.
Teimme mitä tahansa, niin se on joidenkin mielestä aina väärin.

[Marija]

Mitä ihmeen vikaa on hiljaisuudessa ja toisen ihmisyksilön rauhan kunnioittamisessa?

Ei mitään vikaa, mutta sehän on aina yritetty vääntää viaksi suomalaisten kyseessä ollessa.

Aivan, ja jos taasen kyse olisi ollut puheliaista suomalaisista, niin se olisi ollut inhaa hölöttämistä ja kunnioituksen puutetta.
Teimme mitä tahansa, niin se on joidenkin mielestä aina väärin.

Mutta mehän emme anna sen häiritä.
Kaikinmokomin saavat olla meistä mitä mieltä tahansa. Niin mekin heistä.
Tämä on demokratiaa. 

Pöh. Mutta eihän Suomessa, arabien ja afrikkalaisten tänne tultua ole enää ollut mitään demokratiaa. 
Itseasiassa, kun oikein tarkkoja ollaan, onko meillä todellisuudessa koskaan ollutkaan? 

Meitähän on aina sisältäpäin hallinnut ulkomainen herrakansa, jonka kolttosista on itsellänikin raakaa, henkilökohtaista kokemusta. (Jota en unohda.) 

Illuusio syntyy aina katsojan omien korvien välissä. Hän kyllä näkee oikein, mutta uskoo väärin. Väärä usko on illuusio.

[Uuno]

Kyllähän Tontti tietyllä tavalla oikeassa on; kulttuuriset piirteet ovat ihmisissä syvällä.

Tokihan Tontti ei ikinä kirjoittaisi umpiperämuslimeista tai umpiperäsomaleista. En tiedä myöntäisiköhän Tontti edes saman ilmiön koskevan myös em. kansanryhmiä.

Itse olen aikanani matkustanut todella paljon junalla enkä kyllä oman kokemukseni perusteella voi yhtyä Tontin havaintoihin. Tosin ero on ehkä se, että jos haluan jutella jonkun kanssa niin aloitan myös itse. Aivan en käsitä miksi siirtää vastuu vain muille.

[Mika]

...olimme kuin emme huomaisi toisiamme. Seitsemän ihmistä istui lähekkäin ahtaassa kopissa ja oli kuin muita ei olisi olemassa. Tunnit kuluivat, kukaan ei sanonut mitään. Hiljaisuus lepäsi päällämme kuin paksu matto, painavana ja tukahduttavana. Omat kengät kiinnostivat jokaista.

Aivan käsittämätöntä soopaa. Tontti valittaa, ettei kukaan aloittanut keskustelua, mutta halusi itsekin mieluummin olla omissa oloissaan ja "katsella kenkiään".  Ei luulisi olevan varaa valittaa.

On erittäin hyvä, että Suomessa saa matkustaa rauhassa. Jos haluaa uusia kontakteja ja seuraelämää, niitä voi mennä hakemaan esim. pubista tai tanssiravintolasta.  On lähinnä piinaavaa, kun esim. lentokoneessa viereiselle penkille sattuu istumaan joku idiootti tai tylsimys, jonka kanssa pitäisi muka "kohteliaisuuden vuoksi" jaksaa keskustella.  Jarkko Tonttiakin voisi olla vaikea sietää paria lausetta kauempaa...     

[Mika]

Pois...

[siviilitarkkailija]

Mitä ihmeen vikaa on hiljaisuudessa ja toisen ihmisyksilön rauhan kunnioittamisessa?

No kato kun silloin voi käydä niin että ihmiset lakkaavat miettimästä Tontin ja Saarikoskien märehtimiä ajatusjätöksiä ja ryhtyvät miettimään omilla aivoillaan. Se ei ole taloudellisesti eikä journalisesti suotavaa. Helsingissä suuri joukko ihmisiä on saatu mokomalla turrutettua täysin vastaansanomattomaan tilaan, mikä mahdollistaa ihmisten manipuloinnin ja härskin hyväksikäytön.

[saint]

Ahaa, siis jos annat junamatkalla Tontin lukea ja hipelöidä vehkeitään rauhassa, olet umpiperäsuomalainen!
No, mikäs siinä, ollaan sitten...

[Lupu(kulkuri)]

Hyvä on käyttää myös ns. "hoksnokkaa", eli haistella vähän fiiliksiä. Kaikki eivät aina ole juttutuulella ensinkään.

Harvassa niitä lopulta on ketkä eivät ole juttutuulella. Tai sitten ovat niin nyhveröitä että juttelevat kun on "pakko", oma vikansa siinä tapauksessa jos eivät saa viestitettyä millään että "pää kiinni ämmä".
En tietystikään ole aina juttutuulella itsekään.

No ei niitä nyt niin kovin harvassa kokemukseni mukaan ole. Toisia ahdistaa jonninjoutava puutaheinää-läppä siinä kuin toisia hiljaisuus.

Ehkäpä se onkin siinä kun minä en harrasta joutavaa puutaheinääläppää, tykkään keskustella politiikasta, uskonnosta, koirista... onhan noita aiheita. Naisten kanssa lapsista, lapsettomuudesta, miehistä... aiheita riittää ettei tarvitse jonninjoutavia jankata.
Pohjoisessa ehkä myös puhutaan enemmän kuin etelässä? Tosin kyllä pääsen pääkaupunkiseudullakin puheisiin, olen kokeillut.

Usein sitä omaa pöpinää ja kommentointia itse ei pidä välttämättä häiritsevänä, mutta kandee yrittää aistia josko se sellasta on kanssamatkustajien mielestä aloitettuaan sananvaihdon.
Muutenkin argumenttisi "nyhverö" ja "pakko puhua" viitteineen on vähän erikoinen: pitääkö lähtökohtaisesti muka olla valmis kuuntelemaan suulaamman höpinää junassa?

[Elemosina]

Vanhemmat ihmiset ovat muuallakin kuin Suomessa hanakampia aloittamaan keskustelua.

Ulkomailla asuessani, bussipysäkillä aikatauluista piittaamattomia busseja odotellessani, olen päässyt juttusille monenmonituisen vanhemman henkilön kanssa. Kioskilla asioidessani, kioskinpitäjä (vanhempi henkilö) alkoi juttusille. Samoin ruokakaupassa, tupakkakaupassa jne.

Ja kyllä muuallakin osataan antaa toisen olla. Fiksu ihminen tajuaa jos toinen ei halua rupatella ja antaa olla. Junassa, metrossa ja bussissa. Jopa ulkomailla.

Umpiperäsuomalainen. Aika asenteellinen nimitys suomalaiselle. Jos vastaavaa olisi tehty jostain muusta kansanryhmästä niin rasismiahan se.

[BattleOfPoitiers]

Asenteellista propagandaa oman kulttuurin halventamiseksi. Kun väheksytään monokulttuurin käyttäytymisnormeja, se tehdään toisen monokulttuurin arvoja elävöittäen ja kohottaen.

Lisäksi on huomattava, että kielikulttuurisen keskusteluprotokollan vertaaminen on suoritettu artikkelissa propagandistisen ontosti. Suomalainen vastine "How do you do":lle ei todellakaan ole "Mitä kuuluu?". Asioiden ilmaiseminen toisella kielellä edellyttää enemmänkin kuin käännöskoneen käyttöä. "How do you do" on anglosaksisen maailman "päivää", muodollisen kohtelias lause, johon ei vastata omilla kuulumisilla vaan samalla repliikillä takaisin. "Mitä kuuluu?" jäänmurtajana on kömpelö, tungetteleva, suorastaan groteskilla tavalla säälittävä heivaus. Sitä kysytään lähinnä tuntemiltamme ihmisiltä, jolloin se avoimena kysymyksenä on äärimmäisen tehokas ja kompakti.

Suoritan vastapropagandistisen iskun, ja esitän suomalaisen keskustelutapakulttuurin olevan edistynyttä, ihailtavaa. Suomalaisessa kulttuurissa metakeskustelun välttämättömyys ei ole itsestäänselvyys. Seurustelua ventovieraiden kanssa harjoitetaan, kun se itselle sopii. Sitä ei ole pakko harjoittaa jokaisen kanssa, jos ei itse tahdo. Pakkoa suunavaamiselle ei kielikontekstisen kulttuuritaakan vuoksi vyöry.

Takes two to tango. Saman voi sanoa keskustelemisesta. Vastuu keskustelun onnistumisesta säilyy keskustelijalla, eikä kielikulttuuri itsessään ole sen enempää hyvä kuin huonokaan suhteessa vastaaviin monokulttuureihin.

[Arvoton]

Umpisuoli? Umpisuomi? Umpisuomalainen? Umpisuolisuomalainen?

[ämpee]

Umpiperäsuomalainen. Aika asenteellinen nimitys suomalaiselle. Jos vastaavaa olisi tehty jostain muusta kansanryhmästä niin rasismiahan se.

Umpiperäsomalinaisessa taitaisi olla niin paljon totuutta mukana, että syytehän siitä napsahtaisi.

[Ernst]

Jos nyt ihan umpirelliseksi heittäytyy, niin en minäkään haluaisi keskustella Jarkko Tontin kanssa.