2013-12-18 M: Vantaalla aloitetaan maahanmuuttajille suunnattu opettajakoulutus

[kekkeruusi]

Jos olet suorittanut korkeakoulututkinnon, se ei vielä anna sinulle opettajapätevyyttä, lisäksi pitää suorittaa 60 opintopisteen laajuiset opettajaopinnot. Sen jälkeen voit hakea opettajavirkoja. Tosin sellainen pikkuvaatimus vielä on, että korkeakoulututkintosi aineiden pitää olla opettaviin aineisiin liittyviä.

Joo, mutta jos maahanmuuttaja on suorittanut (Suomessa hyväksyttävän) korkeakoulututkinnon, miksi hänelle pitää räätälöidä OMA opettajakoulutus? Eikö tavallinen opettajakoulutus käy?

Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.

[Arvoton]

Käytännössä siis muslimit pääsevät opettamaan muslimeja, näin ymmärsin.

[far angst]

Käytännössä siis muslimit pääsevät opettamaan muslimeja, näin ymmärsin.

Noin minäkin sen käsitin.  Mutta tuo toisaalta taas on ihan loogista:  kun opettajilla ei ole kykyä suoriutua siitä, mistä kantisten tulee suoriutua, täytyy sitten järkätä sen sortin händäri, että opettajat suoriutuvat.

Näin sitten saadaan huonoimmalle oppilasainekselle huonompi opettaja-aines, jolloin osaamisen paarialuokka syntyy.  Tuota sakkia ei oteta privaattihommiin, jolloin positiivisella syrjinnällä noista sitten väkisin tehdään vajaataitoinen virkarälssi, jolta kukaan ei edes odotakaan mitään tehokkuutta ja/tai ammattitaitoa.

Tällä tavalla maahanmuuttaja paapotaan integroidaan osaksi suomalaista yhteiskuntaa, eix nii?

Mustalaisten integroinnista siis ei ole mitään opittu, ei yhtään mitään.

[Ernst]

Hakuvaiheessa lasketaan eduksi, jos hakija on ollut oppilaana koraanikoulussa. Silloin ei tarvitse opettaa muuta kuin rahan hakeminen suomen valtiolta, niin mamuopettaja on valmis. Jos taas hakija on ollut opettajana koraanikoulussa hän on koulutukseen ylipätevä ja hänet siirretään suoraan opetushallitukseen töihin.

Tokihan koraania (PHYI) pitää resitoida ulkomuistista ja mieluusti heleällä äänellä.

[Taikakaulin]

Vantaan Sanomien lyhyt uutinen asiasta:

Monikulttuurisia opettajia koulutetaan Vantaalla

Vantaalla aloitetaan ensi vuonna ammatillisten opettajien koulutus. Ryhmä on suunnattu maahanmuuttajataustaisille hakijoille tai monikulttuurisesta pedagogiikasta kiinnostuneille.

Opiskelu tehdään työn ohessa ja sen kesto on noin 1,5 vuotta. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä. Koulutuksen toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu. Opetuspaikkana on Tikkurilan Laurea.

Koulutukseen haetaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteishaussa 7.-24. tammikuuta.

http://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/271588-monikulttuurisia-opettajia-koulutetaan-vantaalla

[Kemolitor]

Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.

Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.

Jos taas viittaat ulkomailla suoritettuihin tutkintoihin (ns. koneinsinöörit), niin opetushallitus on viime kädessä se, joka tällaisissa tapauksissa päättää tutkintojen rinnastamisesta, lisätietoa:
http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen

Sivulla
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/AOKK/Koulutus1/Ammatillinen_opettajankoulutusohjelma/Haku_ja_valintamenettely
taas kerrotaan:

Erityisohjeita ulkomailla tutkintonsa suorittaneille
Ulkomailla korkeakoulututkinnon suorittanut hakija tarvitsee hakemuksensa liitteeksi opetushallituksen päätöksen tutkinnon rinnastamisesta suomalaiseen korkeakoulututkintoon. Tarkemmat ohjeet www.opekorkeahaku.fi ja www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen. Ota huomioon, että opetushallitus ilmoittaa hakemuksen keskimääräiseksi käsittelyajaksi 3 - 4 kuukautta.

Tutkinto pitää siis olla jo ennen hakemista hyväksytty opetushallituksessa suomalaista tutkintoa vastaavaksi.

Hämeen ammattikorkeakoulun sivuilta löytyy muutenkin aika paljon tietoa ammatillisesta opettajakoulutuksesta:
http://portal.hamk.fi/portal/page/portal/HAMK/AOKK/Koulutus1/Ammatillinen_opettajankoulutusohjelma/Esittely

Suomi ei ole äidinkieleni. Voinko silti hakea opettajankoulutukseen?
Voit hakea opettajankoulutukseen, vaikka äidinkielenäsi olisi jokin muu kieli kuin suomi. Suomen kielen taitosi täytyy kuitenkin olla riittävä, jotta pystyt opiskelemaan suomen kielellä.

Minusta vähän tuntuu, että tämän maahanmuuttajille suunnatun opettajakoulutuksen taustalla voi olla sellainen yksinkertainen pikkujuttu kuin raha. Opetushallitukselta tai -ministeriöltä tulee yleensä aika helposti hankerahaa, jos hankkeessa tahi projektissa jotenkin viitataan maahanmuuttajiin ja/tai monikulttuurisuuteen.

Hankejutut ovat nykyään arkipäivää melkeinpä kaikissa peruskoulun jälkeisissä oppilaitoksissa. Hankekoordinaattori ei varmaan ole kovin harvinainen työnimeke. Pitää osata tehdä hyvä hankehakemus, sitten hankkeen kirjanpito pitää olla tarkkaa, mahdollisimman paljon kaikenlaisia kuluja pitää löytää, jotta saadaan hankerahaa siirrettyä valtiolta oppilaitoksiin. Ennen puhuttiin projekteista, nykyään hankkkeista, en ole oikein ymmärtänyt, mitä eroa niillä on.

Alkuperäisessä lehtijutussa oli todellakin tainnut toimittaja ymmärtää työkokemusvaatimuksen vähän väärin, HAMK:in sivuilla sanotaan juuri tästä koulutuksesta:

Vantaan koulutusryhmään hakeudutaan ammatillisten opettajakorkeakoulujen tammikuisessa yhteishaussa 7. - 24.1.2014. Ammatilliseen opettajankoulutukseen on hakukelpoinen pääsääntöisesti soveltuvalla korkeakoulututkinnolla (amk, ylempi amk, kandidaatti, maisteri) ja 3 tai 5 vuoden alakohtaisella työkokemuksella. Hakijoilta ei edellytetä aiempaa opettajakokemusta.
HAMK

[kekkeruusi]

Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.

Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.

Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.

[jahve]

Jos se tutkintokin on sellainen "räätälöity" AMK-juttu, niin sen tuoma pätevyys ei ehkä ihan riitä oikeilla opintolinjoilla.

Nyt en aivan ymmärtänyt. Ei kai Suomessa ole ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoja mitenkään räätälöity, kyllä siellä minusta on kaikilla samat vaatimukset. Tai siis minä en ainakaan ole kuullut että tällaista olisi tehty.

Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.

en löytänyt Homman Haku-toiminnon kautta mutta kirjoitin vuosi-kaksi sitten maahanmuuttajien pikakoulutuksesta lähihoitajiksi  ja kulttuurin törmäyksestä (mm. lähihoitaja ei voi jakaa sianlihaa sisältävää ruokaa yms..)

Tarkoitti varmaan tätä pitkää kirjoitusta:
http://hommaforum.org/index.php/topic,1951.msg486373.html#msg486373

[Kemolitor]

Kyllä niitä on räätälöity ainakin AMK-puolella ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Päästetään opiskelijoita läpi helpommalla jne. Ei tietenkään virallisesti, mutta tällaista olen kuullut useasti.

Itse asiassa tuo ei välttämättä koske pelkästään ulkomaalaisia opiskelijoita vaan kaikkia. Minäkin olen kuullut huhuja tutkintojen helpottamisesta, suoritusten kohdalla vähän sormien läpi katsomisesta jne. Syynä on se, että ainakin yliopistoissa rahoitus on kytkettu suoritettujen tutkintojen määrää. AMK-puolella aiemmin rahoitukseen vaikutti kirjoilla olevien opiskelijoiden määrä, mutta ymmärtääkseni sielläkin on siirrytty (tai ollaan siirtymässä) samaan systeemiin kuin yliopistolla. Samaan aikaan kun sitten vielä leikataan korkeakoulujen rahoitusta, niin lopputuloksena voi todellakin olla helposti opiskelijoiden päästäminen helpommalla läpi. Ei virallisesti, mutta epävirallisella, sanallisella ohjeistuksella voidaan henkilökunnalle viestiä, että tutkintoja pitää tulla enemmän.

Nyt oli Karjalaisessa juttua tästä samasta asiasta:

Virkamies: Opiskelijat lasketaan helpolla maistereiksi

Yliopistoilla on iso kiusaus myöntää opiskelijoille opintopisteitä ja tutkintoja, jotta nämä saisivat valtiolta rahaa toimintaansa, sanoo opetushallinnossa työskentelevä virkamies Sunnuntaisuomalaiselle.

Hänen mielestään henkilökunnan virkamiesmoraali on karissut numeroiden kaunistelun tieltä.

- Aiemmin vallitsi opettajan ylpeys siitä, että valmistuneen opiskelijan pitää tietää tietyt asiat. Huijaaminen ei ole oikea sana, mutta kyse on opiskelijoiden järjestämisestä läpi tavalla tai toisella, hän sanoo.

Hänen mukaansa taustalla on halu turvata henkilökunnan työpaikat. Virkamiehen mukaan helpotetut vaatimukset sopivat myös opiskelijoille, jotka haluavat käydä töissä ja valmistua nopeasti. Hän ei halua nimeään julkisuuteen.

Sunnuntaisuomalainen keräsi yliopistoväeltä tietoa hatarista opinnoista. Jyväskylän yliopiston humanistisen tiedekunnan tentaattorin mukaan kirjatentit voi läpäistä lukematta kirjaa

- Kakkosen (arvoasteikko 1-5) saa helposti. Jos tentit haluaa läpäistä lusmuilemalla, ei tarvitse paljon muuta kuin lueskella sisällysluetteloa, nimettömänä pysyttelevä tentaattori kertoo.

Eräs valmistunut maisteri oli kirjoittanut yhteiskuntapolitiikan gradun 35 tunnissa. Opiskelijat kertoivat myös kirjatenttien paljoudesta, vanhentuneista tenttikirjoista, sekavasta luennoinnista ja olemattomista tenttivaatimuksista. Jyväskylän yliopiston rehtori Matti Manninen myöntää "lieveilmiöt" mutta ei pidä niitä yliopiston johtavana ideana

- Tiedeyhteisö pitää huolen siitä, ettei laadusta tingitä, Manninen sanoo.

Opintosuorituksista palkitsevan rahoituksen osuutta lisättiin hallinto- ja kuntaministerin Henna Virkkusen (kok.) opetusministerikaudella neljä vuotta sitten. Virkkusen mielestä suoritetut opintopisteet kertovat pikemminkin opetuksen laadusta. Hän ei hyväksy puheita yliopistosta maisteritehtaina vaan kehottaa tarkastelemaan opiskelijoiden pitkiä valmistumisaikoja.

- Ei meillä mikään huippuunsa viritetty maisterikone ole käynnissä. Sosiologian opiskelija Antti Mannisen mukaan hatarat opinnot eivät ole arkipäivää Jyväskylän yliopistossa, mutta hän sanoo tunnistavansa ilmiön.

Lue lisää Sunnuntaisuomalaisesta.

Karjalainen: Virkamies: Opiskelijat lasketaan helpolla maistereiksi

Jos jollekin tulee joku näitä lehtiä (Keskisuomalainen, Karjalainen, Savon Sanomat ym.), joissa tuo Sunnuntaisuomalainen on mukana, voisi kommentoida, mitä varsinaisessa jutussa kerrotaan. Voihan se tietysti jossakin vaiheessa ilmestyä lehtien verkkoversioonkin.

[kummastelija]

Monikulttuurisen ohjauksen ajankohtaistuminen ammattikorkeakouluissa
...

Ammattikorkeakoulujen näkökulmasta maahanmuuttajat voivat olla:
1) ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita
2) Suomessa pysyväisluontoisesti olevia maahanmuuttajia (joilla ei ole työ- tai koulutuspaikkaa asiantuntija-alalla)
3) tilauskoulutuksen opiskelijoita Suomessa tai ulkomailla
4) toisen polven maahanmuuttajia (peruskoulu tai osa siitä suoritettu Suomessa)
...

Valtiovallan tavoitteena on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantaväestö ja että heidän osuutensa myös korkeakoulutettavista vastaa heidän osuuttaan väestöstä.[6] Tällä hetkellä maahanmuuttajia siirtyy lukiokoulutukseen ja korkeakouluihin vähän suhteessa kantaväestöön. Yhtenä syynä ovat puutteellisiksi koetut valmiudet. Maahanmuuttajien ohjaus onkin ajankohtaistunut sekä valtakunnallisesta että paikallisesta näkökulmasta.
...

Korkeakoulujen koulutusrakenteiden kehittämistyöryhmän (2013) mukaan opintojen ohjauksella on tärkeä rooli aliedustettujen ryhmien koulutuspolkujen rakentamisessa[7]. Myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimenpidesuositus on että "Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä." Sen mukaan meillä ei myöskään ole vielä osattu hyödyntää Suomessa asuvien ulkomaalaistaustaisten ihmisten osaamista ja kulttuurien tuntemusta.[8]

http://verkkolehdet.jamk.fi/elo/2013/07/02/monikulttuurisen-ohjauksen-ajankohtaistuminen-ammattikorkeakouluissa/

Suomeksi sanottuna sellaisillekin maahanmuuttajille jotka eivät saa edes peruskoulua läpäistyä järjestetään oikopolku korkeakoulutasoisiin opintoihin - tietysti omilla alennetuilla vaatimuksillaan ja kursseillaan. Ai miksi: koska valtiovalta vaatii. Suhdeluku saadaan kuntoon kun vaatimukset laitetaan roskalainaluokkaan.

Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?
Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?

[kuhlmey]

Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?

Ihan riittävän pätevä opettamaan mamutaustaisia, joilla peruskoulu jää kuitenkin kesken.  Tai siis ei enää tule jäämään, sillä arvosanoissa huomioidaan heleä koraanin resitoimisääni ja monikulttuuriset taidot.
Positiivisen syrjinnän ansiosta jatkokoulutus ja työllistyminen on varmaa, jos hitusenkin löytyy oma-aloitteisuutta. Eli sallii opon täyttää jatko-opintohakemus ja/tai monikulttuurikoordinaattorin tms. täyttää työhakemus.

Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?

Ihan sama mitä ajattelee kunhan pitää sen omana tietonaan tai muuten Fobba & Illman.

[Arvoton]

Koko ketju pian on se, että on mamuopettajat pätevyyksineen, helpotetun tutkinnon saavat mamut, mamujen tason myötäiset työpaikat, mamuilta kerättävät pienemmät verot, mamujen työpanoksen/tuotteen asiakas saa halvemmalla, jne. Absoluuttista laatua ei enää tarvita.

Otetaan kykyjen mukaan, annetaan tarpeen mukaan. Se on sitä marxismia. Ja Nallekin kiittää.

[kummastelija]

Koko ketju pian on se, että on mamuopettajat pätevyyksineen, helpotetun tutkinnon saavat mamut, mamujen tason myötäiset työpaikat, mamuilta kerättävät pienemmät verot, mamujen työpanoksen/tuotteen asiakas saa halvemmalla, jne. Absoluuttista laatua ei enää tarvita.

Otetaan kykyjen mukaan, annetaan tarpeen mukaan. Se on sitä marxismia. Ja Nallekin kiittää.

Valitettavasti tähän kaikki johtaa. Luokkayhteiskuntaan missä ihonväri ja kulttuurillinen alkuperä määrittävät luokan. Kuinka ollakaan: suomalainen geeniperimä ei sisälly siihen luokkaan missä etuoikeuksia tai edes tasa-arvoista asemaa jaetaan.

[törö]

Valitettavasti tähän kaikki johtaa. Luokkayhteiskuntaan missä ihonväri ja kulttuurillinen alkuperä määrittävät luokan. Kuinka ollakaan: suomalainen geeniperimä ei sisälly siihen luokkaan missä etuoikeuksia tai edes tasa-arvoista asemaa jaetaan.

Jossain vaiheessa suvakit tajuavat, ettei niistä koskaan tule samanlaisia kuin mitä ne televisiossa ovat ja sitten ne saavat kaikessa rauhassa vajota pohjalle. Siihen tulee vain menemään aika kauan, koska tiedostavissa piireissä kehitys tapahtuu sukupolvien välisen kapinan avulla.

[Kemolitor]

Suomeksi sanottuna sellaisillekin maahanmuuttajille jotka eivät saa edes peruskoulua läpäistyä järjestetään oikopolku korkeakoulutasoisiin opintoihin - tietysti omilla alennetuilla vaatimuksillaan ja kursseillaan. Ai miksi: koska valtiovalta vaatii. Suhdeluku saadaan kuntoon kun vaatimukset laitetaan roskalainaluokkaan.

Tulkitset tuota tekstiä vähän eri tavalla kuin mitä minä sen ymmärrän. Minusta siinä puhutaan ohjauksen ja tukitoimien lisäämisestä:

Myös korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian toimenpidesuositus on että "Korkeakoulut varaavat riittävät voimavarat opinto-ohjauspalveluihin, joilla tuetaan ulkomaisten ja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen edistymistä."

Kohta
"(peruskoulu tai osa siitä suoritettu Suomessa)"
tarkoittaa minusta, että osa peruskoulusta on suoritettu Suomessa, mutta se on se tärkein osa eli peruskoulun oppimäärä on suoritettu. Ei siis välttämättä käytyy yhdeksää vuotta peruskoulua, mutta on suoritettu peruskoulun oppimäärä. Tosin ammattikorkeakouluun ei minusta voi hakea peruskoulupohjalta eli sen jälkeen he ovat suorittaneet lukion tai ammatillisen koulutuksen, sitten pyrkineet ja päässeet ammattikorkeakouluun.

Epätietoinen ypäjältä kysyy: millainen opettajan pätevyys iha oikeasti on tällaisella mamutaustalla koulutetulla opettajalla, jolla on peruskoulu jäänyt kesken?

Minä en usko, että opettajan pätevyyttä saa, jos on peruskoulu jäänyt kesken. Suomessa ollaan kuitenkin aika tarkkoja näiden muodollisten pätevyyksien kanssa. Opettajapätevyyteen tarvitaan suoritettu, sopiva (siis sopiva aineyhdistelmä) korkeakoulututkinto ja lisäksi opettajakoulutus.

Ja jatkaa: mitä mahtaa peruskoulu/lukio/yliopistopääsykoerumban läpikäyvä pottunokka ajatella kun jää opettajankoulutuksesta rannalle ja se peruskoulun kesken jättänyt ex-luokkakaveri Abdi saakin valtioavusteisesti sen paikan?

Jos yksikin tällainen tapaus tulee vastaan julkisuudessa tai vaikka epävirallisena nakkikioskijonossa kuultuna asiana, niin myönnän olevani väärässä. Vaikka peruskoulun kesken jättänyt Abdi pääsisikin opettajakoulutukseen (mitä en usko ennen kuin esimerkkitapauksesta kuulen), ja saisi koulutuksen suoritettuakin (pelkkkä koulutukseen pääsy ei riitä, koulutus pitää suorittaa loppuun asti), niin hän ei voi saada vakituista opettajanpaikkaa ilman korkeakoulututkintoa.