2014-01-07 Tietokone.fi: ”Intialaiset it-asiantuntijat vievät työt”

[PaulR]

klap-klap.

[JmR]

Kannattaisi varmaa pohtia miksi bisnes ei ole Suomessa kannattavaa

[Eino P. Keravalta]

Emo on väärässä, Markus B. oikeassa.

Vaikea ottaa kantaa siihen, kuka on oikeassa, kun he eivät puhuneet edes samasta asiasta. Omasta mielestäni molemmat olivat oikeassa. Emo keskusteli lähinnä moraalinäkökulmasta käsin siitä, miten asioiden yhteiskunnassa tulisi olla, kun taas Markus keskusteli siitä, miten yhtenevässä taloudessa kannattaa toimia juuri ennen auringonlaskua, että ehtii edes pari keksiä napata pöydältä.

[Ari-Lee]

Einolla tarkat havainnot ja liki oikeat analyysit. En tiedä tosin mikä on oikein mikä väärin siksi lisäsin väliin "liki" sanan.

Tuo taitaa olla tasan totta että jokainen yrittää napata keksit pöydältä ennen kuin ihmiskunnan valot sammuvat. Hyödyt mulle, haitat sulle - aina tasajako.

Työnantajista ajatukset liukuvat työnetsijiin. Eihän se niin ole että Suomessa on ulkolaisia yrityksiä ja kotimaisia yrityksiä ja työnetsijät ovat kaikki pottunokkia. Kyllä meillä on laajemmat työmarkkinat kuin moni virallinenkaan taho on ymmärtänyt tai uskaltanut kertoa. Arvioisin että noin miljardi työtöntä olisi nyt avoimilla työmarkkinoilla. Tästä vain ei puhuta ääneen. Paitsi Hommaforumilla.

[kriittinen_ajattelija]

Sellaista se on kun eletään yritysten ehdoilla joiden ainoa tavoite on tehdä lisää "voittoa" vuodesta toiseen ja kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan pitkälti mennään, itsekin mieluummin ostan 6e kebabit turkkilaisilta kuin 10e kebabit suomalaisilta, tai palkkaan virolaisia tekemään työt -50% halvemmalla kuin suomalaisia. Kapitalistinen yrityspainotteinen yhteiskuntajärjestelmä on myös omiaan hommaamaan halpatyövoimaa omiin maihin sekä viemään yrityksiä myös halpatyövoiman maihin, yritykset myös suurella rahalla luonnollisesti lobbaa kansanedustajat juoksemaan oman pillin tahtiin, kuten USA:ssa voi havaita. 

Sen vastakohta on sitten tietenkin jonkin sortin kommunismi Kiinan/Neuvostoliiton tyyliin joista ei yritykset paljon karannut ulkomaille saati maahan rahdattu halpatyövoimaa niinkään.

[Vasarahammer]

Moni Intiaan ulkoistanut firma on joutunut pettymään. Tuki on huonoa, virheitä piilotellaan, kaikkiin asioihin sanotaan 'yes' ja asiantuntijat vaihtuvat koko ajan. Laatu myös vaihtelee voimakkaasti.

Tässä joku oli tutkinut, että ohjelmistotyö tulee Intiassa 35% kalliimmaksi kuin Suomessa.


Kauppalehti

Tuntihinta on intialaisilla varmasti kilpailukykyinen mutta kulttuurierot, intialaisen koodauksen tehottomuus ja ajoittain huono laatu pelaavat suomalaisten pussiin. Hintakin sitä paitsi nousee intialaisillakin.

Sinänsä tuo erikoisasiantuntijan viisumi tulisi poistaa.

[guest3656]

It-asiantuntijatyö tänään, yritysten taloushallinto huomenna?

Periaatteessa kaikki henkinen työ voidaan ulkoistaa, jos riittävä tahtotila vallitsee. Suomessakin suomen kieli on it-alalla vain muinasjäänne kuten Algol-ohjelmointikieli tai Burroughs-keskuskone. Kehitys on tosin siinä mielessä vaarallinen, että jotkut sattavat suuttua kun työt viedään ulkomaille. Nimittäin sadat tuhannet kehitysmaiden nerokkaat moniosaajat, jotka on onnistuttu houkuttelemaan maahamme suurin lupauksin .

[foobar]

IT-yritys jonka työntekijät voidaan mekaanisesti korvata puoleen hintaan tai sen alle tekevillä intialaisilla ei voi pitkällä tähtäimellä menestyä globaaleilla markkinoilla. Ja useimmat IT-markkinat ovat globaaleja, jos eivät ostajiltaan niin sitten nykyään myyjiltään.

IT-huippuosaaja joka tietää saavansa ulkomailla merkittävästi paremman elintason on pitkällä aikavälillä suuressa uhassa lähteä maasta. Näistä ihmisistä kannattaisi pitää kiinni, koska jos he lähtevät, jäljellä on pian keskivertointialaisten tasoista porukkaa jolle maksetaan moninkertaista palkkaa samasta työtuloksesta. Sen tietää jokainen, mitä siitä seuraa pitkällä aikavälillä.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostava yritys, joka on maailman huippua ei voi yleensä kasvaa kovin suureksi lähtemättä hakemaan asiantuntijoita ulkomailta. Balanssin löytäminen on usein hankalaa, mutta protektionistiset työmarkkinat ovat lopulta näille huippumenestysyrityksille paha jarru. Ja sitä voi miettiä, kuinka monta sellaista yritystä Suomi tarvitsee, jotka elävät vain sen ansiosta että julkinen sektori mahdollistaa niiden toiminnan korruption, säälin ja tukiaisten (projektiavustukset/aluetuet) yhdistelmänä.

Suomen pitäisi mielestäni keskittyä IT-puolella luomaan toimivia kasvu- ja toimintaympäristöjä IT-yrityksille, joiden asiantuntijuus globaaleilla markkinoilla sijaitsee siinä ylimmässä viidessä prosentissa. Pitäisi keskittyä siihen, että ollaan tosiaan muita parempia oikeasti, ei vain leikisti - sellaisissa asioissa, joista meillä ja muualla ollaan valmiita maksamaan hyvin niin yritykselle kuin työntekijöidenkin tileille asti. Keskinkertaisuuden loputon myötäymmärtäminen ja jopa hehkuttaminen kriteerittä "huippuosaamisena" on tuhon tie. Intialaisia IT-insinöörejä valmistuu vuodessa miljoonittain, ja heidän joukossaan kovatasoisiakin on moninkertaisesti koko Suomen koulutusmäärä. Sitä vastaan voi kamppailla kuihduttavan protektionismin vaihtoehtona vain keskittymällä laatuun ja kohdehoukuttelevuuteen.

Sääli tässä kuviossa mielestäni on, että Suomella menestyksen avaimet olisivat melko hyvin hallussa, mutta julkisen talouden apu tilanteen hyväksikäytölle on tuurijuoppouden tasoa. Julkinen sektori tukee pelkästään toistuvia epäonnistumisia tuottavia isoja, tehottomia kavereitaan, jotka ovat oppineet kaveeraamaan sen kanssa. Poliitikkojen tapa suhtautua pienten yritysten mahdollisuuksien luomiseen on avata lompakkonsa suurimmille helppoheikeille ja samalla ylläpitää yleisiä rakenteita, jotka saavat kaikki kovimmat osaajat muuttamaan muualle.

IT-alan menestys toimii lähinnä samanlaisella tuurilla kuin venäläisten matkailubisnes tai PISA-koulutustaso: olemme tuurin ja yksityisen puolen pitkäjänteisyyden kautta saaneet position, jossa rahaa ja gloriaa virtaa maahan ja poliitikot ovat siitä ylpeitä, mutta samaan aikaan he omahyväisessä typeryydessään ja omaksutussa ylpeydessään tekevät kaikkensa, ettei se ainakaan jatkuisi kauaa. Konkreettista verotettavaa rahaa nyt tai tulevaisuudessa tuottavat yrittäjät ja yritykset saavat taistella hartiavoimin kaikkea sitä vastaan, millä julkinen sektori tekee heidän rahanteostaan ja huipputyöllistämisestään hankalampaa.

Mikäli käännettä ei tapahdu, IT-sektorikin saadaan Suomessa muuttumaan auringonlaskun alaksi. En paljoakaan ihmettelisi, jos menestyvät suomalaiset IT-startupit alkaisivat kohta valitsemaan toimipaikakseen Tallinnan. Suomessa tilanne on siitä paradoksaalinen, että vaikka kulttuuri- ja koulutusympäristö huippuasiantuntijoita tuottaakin, heitä joko halveksutaan tai ainakin heidät yritetään kampittaa, jos he aikovat menestyä. Kuvitellaan, että menestys syntyy massojen keskinkertaisuutta tukemalla. Tämä on niin Valco- ja telakkatukipuuhaa kuin voi.

[Gommi]

Työt pysyvät Suomessa kunhan kielitaito ei kohoa liian korkealle.

En minä nyt voi uskoa että oma työni yhtäkkiä siirtyy Intiaan, jos Pentti-Hitsarin, 55 v, tietokone sanoo että moi. Sinnekö sitten Intiaan soittelee kun osaa sanat Yes ja No?

Pahaksi onneksi nuori hitsaajasukupolvi ulkomaalaisine tyttöystävineen ja videopeleineen punkee uhkaavasti päälle...

[Vera]

Olenkin aina ihmetellyt miksi intialaiset saavat vuodessa 1100-1500 uutta oleskelulupaa, mutta niitä muuttaa maahan noin 500. Mutta tää nyt selittää.

[RP]

Aikaisempi uutinen aiheesta:

Mutta, mutta... Miten Tatan uudessa organisaatiossa voi olla 427 työntekijää eli melkein yhtä monta kuin Nokialta siirtyi? Uusia työntekijöitäkään ei Tatan mukaan ole otettu.

Näin yhtiö sanoo tiedotteessaan: Kaikki uuden organisaation työtehtävät täytettiin TCS:lla jo Suomessa töissä olleilla vanhoilla työntekijöillä, jotka olivat yhteistoimintaneuvotteluiden piirissä. Uusia työntekijöitä tämän ryhmän ulkopuolelta, tai muista yhtiön liiketoimintayksiköistä Suomesta tai ulkomailta ei lisätty organisaatioon.

---
TCS selitti korkeaa lukua niin, että yt:n piirissä olivat myös Nokialle Suomessa viisumilla töitä tekevät tatalaiset. He olivat yt:n alkaessa Suomessa, mutta moni on sittemmin palannut Intiaan ja tullee taas takaisin Suomeen. Nämä niin sanotut reppurityöntekijät ottavat siis yt-neuvotteluissa "vanhoina työntekijöinä" suomalaisten paikat, mikä on erikoista ja poikkeuksellista.

http://www.talouselama.fi/uutiset/ulkoistuksen+outo+tulos+nokialaisten+tilalle+tuli+itreppureita+intiasta/a2191155

[Kiril]

IT-yritys jonka työntekijät voidaan mekaanisesti korvata puoleen hintaan tai sen alle tekevillä intialaisilla ei voi pitkällä tähtäimellä menestyä globaaleilla markkinoilla. Ja useimmat IT-markkinat ovat globaaleja, jos eivät ostajiltaan niin sitten nykyään myyjiltään.

Nokia oli globaaleilla puhelin- ja on globaaleilla telemarkkinoilla.
Ei Nokian tehtävänä ollut kilpailla globaaleilla IT-markkinoilla. Accenturelle ja myöhemmin intialaisille ulkoistetut toiminnat vain tukivat Nokian omaa liiketoimintaa.

[Boon Choo]

Suomalaisten IT-työt ulkoistetaan Intiaan --> Suomalaiset IT-asiantuntijat siirtyvät katkerina nakkikioskeja pitämään --> Homma ei toimikaan Intiassa ja hommat siirretään takaisin Suomeen --> Jossa ei löydy enää tekijöitä (Nakkikioski palkitsevampi duuni) --> Työvoimapula

Jos joku harkitsee IT-alaa, niin sanon että harkitse uudelleen. Jos et omaa jotakin harrastuksellista erityistaitoa, jolla pääsee suoraan rahakkaaseen erityisosaajan paikkaan, niin unohda. Ala on täynnä katkeria sitruunoita. Pitkä koulutus, jatkuva koulutus, järjettömät osaamisvaateet koulutuksen ohi, usein sovellusaluekohtainen tietämys, kokemusvaateet, vaatimus harrastuneisuudesta (koska mikään työnantajan tarjoama koulutus ei välttämättä riitä),  alan luonne epäkiitollinen (kun toimii=normaalia, kun ei=IT-hemmon vika), vastuut ja stressi (jos hommat ei toimi --> isot vahingot), mitätön palkka, pitkät päivät, jatkuva epävarmuus projektiluonteisissa töissä.

[foobar]

IT-yritys jonka työntekijät voidaan mekaanisesti korvata puoleen hintaan tai sen alle tekevillä intialaisilla ei voi pitkällä tähtäimellä menestyä globaaleilla markkinoilla. Ja useimmat IT-markkinat ovat globaaleja, jos eivät ostajiltaan niin sitten nykyään myyjiltään.

Nokia oli globaaleilla puhelin- ja on globaaleilla telemarkkinoilla.
Ei Nokian tehtävänä ollut kilpailla globaaleilla IT-markkinoilla. Accenturelle ja myöhemmin intialaisille ulkoistetut toiminnat vain tukivat Nokian omaa liiketoimintaa.

Kommentistani jäi pois se, että johtamisen ja yrityskulttuurin pitää toimia. Nokian pohjimmainen tuhon siemen oli firmaan juurtunut yrityskulttuuri, jossa ensin juuri sopivalla hetkellä kaikki meni sattumalta nappiin, ja tämän jälkeen kaikki johtaminen keskittyi siihen, että se saataisiin menemään päin helvettiä.

Ja kyllä, Nokiallekin tuli aika, jolloin sen piti alkaa kilpailemaan globaaleilla IT-markkinoilla. Jos iPhone ei olisi tappanut sitä, itäaasialaiset Androidit olisivat. Voi myös katsoa, miten muille vanhan mantereen itseensä tyytyväisille "meidän ei tarvitse kilpailla"-matkapuhelinvalmistajille kävi. Huonosti.

Tämä ei tarkoita että halpa intialainen olisi ihannetyöntekijä. Se kuitenkin tarkoittaa, ettei halpoja intialaisia IT-miehiä vastaan voi kilpailla protektionismilla ja olankohautuksilla. Uhka on analysoitava ja otettava todesta.

[törö]

Taas on yksi ala shokissa, kun porukka on joutunut huomaamaan, että töiden siirtyminen halpatyövoimalla koskee sitäkin. Nyt sitten yritetään saada todellisuus muuttumaan selittämällä ettei siinä ole mitään järkeä, aivan kuin sillä olisi jotain merkitystä näissä asioissa.

Rakennusalallakaan ei ole haitannut, että halpatyövoima tekee työnsä huonosti, joten se ei tule haittaamaan it-alallakaan. Ihmiset sopeutuvat vaikka mihin jos täkynä on vähän alhaisempi hinta, ja halpatyövoimaan ja ulkoistuksii  fanaattisesti uskovat pukujupit käyttäisivät sitä vaikkei säästöjä syntyisikään.

Suomalaisia ei enää kaivata it-alalla ja työttömien on aika kouluttautua uudelleen. Kannattaa valita sellainen ala, missä on vielä suomalaisia työntekijöitä.

[Vasarahammer]

Jos joku harkitsee IT-alaa, niin sanon että harkitse uudelleen. Jos et omaa jotakin harrastuksellista erityistaitoa, jolla pääsee suoraan rahakkaaseen erityisosaajan paikkaan, niin unohda. Ala on täynnä katkeria sitruunoita. Pitkä koulutus, jatkuva koulutus, järjettömät osaamisvaateet koulutuksen ohi, usein sovellusaluekohtainen tietämys, kokemusvaateet, vaatimus harrastuneisuudesta (koska mikään työnantajan tarjoama koulutus ei välttämättä riitä),  alan luonne epäkiitollinen (kun toimii=normaalia, kun ei=IT-hemmon vika), vastuut ja stressi (jos hommat ei toimi --> isot vahingot), mitätön palkka, pitkät päivät, jatkuva epävarmuus projektiluonteisissa töissä.

Yksityisellä sektorilla ei ole suojatyöpaikkoja, vaan kaikki joutuvat kilpailemaan globaaleilla markkinoilla. Näin vain on eikä mitään paluuta kuvitellulle kultaiselle 80-luvulle enää ole. Intialaiset eivät häviä minnekään, vaikka viisumikäytäntö poistettaisiinkin.

Suomen kannalta suurimpia ongelmia ovat verotus, ylisuuri julkinen sektori ja valtion vihamielisyys yrittäjyyttä kohtaan. Juhlapuheissa yrittäjyyttä toki ylistetään, mutta käytännössä raskas byrokratia haittaa eniten pieniä ja keskisuuria yrityksiä.

Kilpailussa voi myös pärjätä, mutta silloin ei pidä ampua itseään jalkaan.

[Gommi]

En tiedä, mä viihdyn IT-alalla ihan hyvin vaikka oon tavallinen jantteri (itse asiassa ei edes koulutusta, vain jonkinmoinen harrastuneisuus) ja vapaa-aikana tietoteknisin asia mihin kosken on tämä keskustelufoorumi. Stressistä ei ole tietoakaan, tiukkoja tilanteita toki on, mutta nautin niistä kuten tiukoista pelitilanteista.

Palkka on kyllä melko alhainen (jopa käsittääkseni alan keskipalkkaan nähden), mutta ihan tietoinen valinta oli siirtyä korkeapalkkaisista hommista tähän. Sitäpaitsi nautin siitä että kateelliset sukulaiset ajattelee, että tienaan 5000E/kk, se korjaa todellista tilannetta. Onhan heitäkin, joita onni on potkaissut ja erityisosaamista kertynyt, mutta sen varaan ei kannata kenenkään laskea- ala on niin tuulinen ja kokenutkin ammattilainen voi todeta jossain vaiheessa, että omat taidot ovat käytännössä arvottomat. Tämä on alan realiteetteja.

En siis pidä ihan pöhkönä ideana lähteä tälle alalle ilman superosaamista, mutta vaatii vähän hippiasennetta: mitään etelänmatkailuja ja katumaastureita tuskin kannattaa haaveilla ostavansa heti kun töihin pääsee: mieluummin aivovoimistelua vaativaa työtä reilulla parilla tonnilla kuin liukuhihnatyötä yli kolmella tonnilla.   

Myös backupPlan on oltava olemassa, heikoilla ollaan jos ei ole varasuunnitelmaa ja laajempaa osaamista toisista aloista.

[Alkuasukas]

Esimerkiksi intialaisia it-työntekijöitä tuodaan Suomeen usein lyhyiksi ajoiksi henkilöstövähennysten yhteydessä. Suomalaiset kouluttavat näissä tilanteissa ulkomaalaiset kollegansa työtehtäviinsä ennen irtisanomistaan

Jos oman duunin voi lyhyessä ajassa kouluttaa jollekin random-inkkarille niin ei liene voida puhua asiantuntijatehtävästä.

[Oho]

Jos oman duunin voi lyhyessä ajassa kouluttaa jollekin random-inkkarille niin ei liene voida puhua asiantuntijatehtävästä.

No suurin osa IT-hommista on ihan lapioduunia.

[starsailor]

Töiden siirrot eivät ole suuri ongelma, vaan jatkokehitys tai uuden luominen, jos tuotantotiimi on kaukana Suomesta ja toisesta kulttuurista. Näihin ongelmiin ollaan törmätty Nokialla ja muissa firmoissa, mutta ilmeisesti hintataso on kuitenkin niin halpa, että siellä päätetään teettää edelleenkin töitä. Laatu ja aikataulut usein kärsivät. En silti aliarvoi Intialaisten osaamista. Siellä on viisasta ja osaavaa väkeä, mutta siellä on myös suuri vaihtuvuus ja väki vähemmän sitoutuneita pitkäjänteiseen työhön.

Kyllä ihmettelen niitä, jotka kouluttavat omat tehtävänsä Intialaisille ja sitten jäävät suu auki katsomaan, kun yt:t napsahtavat päälle. Pitäisi turvata oma persus tai pitää huoli, että töitä ei siirretä. Keinoja on kyllä olemassa, mutta ihmisiltä puuttuu rohkeus ja itsekkyys. Siksi heitä käytetään hyväkseen. Omalla työpaikallani oli joskus tälläinen kuvio, mutta avainhenkilöt vaativat 3-4x korvauksen siirron vastineeksi ja homma meni puihin useammaksi vuodeksi. Aluksi työt jouduttiin siirtämään talon sisällä ja sitten vasta ulkoistus tuli mahdolliseksi. Tässäkin on huvittavia piirteitä, että samat hommat kiersivät maailmalla halpamaissa ja päätyivät lopulta takaisin Suomeen, ensiksi alihankkijan kautta lopulta samaan taloon. Voisin lyödä vaikka mitä vetoa, että loppulasku tästä kokeilusta on ollut järjettömän suuri. Manageriportaalla on/oli aikaisemmin typerä käsitys, että monimutkaisen tuotteen voi tehdä siellä missä se on halvinta, kuten jonkun autonrenkaan. Aivotyötä ja monivaiheista tuotantoa ei pysty niin vain ulkoistamaan - onneksi.

[Maailmanmies]

Tuossa nyt ei ole päätä eikä häntää. Isot firmat ovat erittäin kansainvälisiä. Laskin joskus, tosin vuosia sitten, etät 24/25 isoimmasta pörssiyhtiöstä 90 % liikevaihdosta tulee ulkomailta ja suurimmassa osassa 90 % tai yli henkilöstöstä on Suomen ulkopuolella. Silti nämä firmat työllistävät Suomessa paljon ja ennen kaikkea maksavat veronsa Suomeen (sen kun verotettavaa tuloa jää siirtohinnoittelusta yms. mutta se on toinen juttu). Jos näille firmoille laitetaan kapuloita rattaisiin työntekijöiden sisäisen liikkuvuuden suhteen, niin ei siinä montaa minuuttia mene siirtää se työ toiseen yksikköön Suomesta pois ja potkia suomalainen tiimi kortistoon. Näin konsulttien kultakautena siihen ei edes tarvita irtisanomisia, vaan palkataan konsultti toisesta maasta.

Suomen talous on erittäin avoin. Vienti on 1/3-40 % BKT:sta. Firmojen markkinat ja työntekijät ovat edellä kuvastusti ulkomailla. Tuota rakennelmaa kun alkaa häiritä aloitteen kaltaisilla populistisilla ja ymmärtämättömillä rajoitteilla, niin takkiin tulee toisesta päästä helposti moninkertaisesti.

Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat kaikesta kansainvälisyydestään huolimatta erittäin suomalaisia, niiden tuotteet suunnitellaan Suomessa ja usein vielä valmistetaankin vaikka valmistusta on siirretty muualle josta osa firmoista on sitä jo kotiuttanut takaisin koska laatu ei ole sitä mitä pitäisi. Moni suomalainen firma on ostanut firmoja ulkomailta ja nämä jatkavat omaa elämäänsä missä sitten ovatkin. Työntekijöiden liikkuvuutta Suomesta ja Suomeen ei juuri ole. Miten voisi ollakaan, koska ostetulla ulkomaalaisella firmalla on omat tuotteensa ja organisaationsa, ei sinne suomalaisia kannata lähettää.

Eri asia ovat muutamat monikansalliset firmat joilla on toimintaa pitkin maapalloa, mutta ei niissäkään työvoima liiku maasta toiseen muutamaa huippujohtajaa lukuunottamatta.

Suomalaisten firmojen pitää aivan ehdottomasti pitää kiinni tietotaidostaan eikä jakaa sitä ilmaiseksi muille. Monessa maassa työlupakäytännöt ovat todella tiukat, meille voi tulla kuin havumajaan.

[Emo]

Suomalaisten firmojen pitää aivan ehdottomasti pitää kiinni tietotaidostaan eikä jakaa sitä ilmaiseksi muille. Monessa maassa työlupakäytännöt ovat todella tiukat, meille voi tulla kuin havumajaan.

Ei siitä ole kuin puolisen vuotta, kun Kaleva kertoi jostain muistaakseni oululaisesta firmasta jonka työntekijöille annettiin tai oltiin antamassa kenkää, ja tilalle oltiin tuomassa intialaisia it-osaajia. En muista oliko tässäkin tarkoitus, että suomalaiset ensin "perehdyttävät" korvaajansa, pistin siitä silloin linkkiä tänne mutta en löytänyt äsken kun katsoin lyhyesti enkä muista firman nimeä.
Joskus-han juttu menee siten, että firma myydän ulkolaisille, sitten suomalaiset perehdyttävät ulkomaalaiset korvaajansa ja sitten suomalaiset saavat kenkää. Esim. Saksassa stoori ei mene näin, siellä ymmärretään miten tärkeää on pitää osaaminen omissa käsissä ja aivoissa ja ollaan käytännön isänmaallisia, mutta meillä köyhässä banaanitasavallassa on toisin ja on-han se siltä kantilta ymmärrettävää että kun Suomessa myydään firma niin ostajaa ei pienestä saksalaisen isomman kaupungin kokoisesta (väkimäärältään) Suomesta löydy mutta saksalainen firma voidaan myydä saksalaiselle. Ja vaikkei myytäisikään saksalaiselle niin saksmannit osaavat pitää puolensa, suomalaiset eivät edes tahdo oppia pitämään puoliaan.

[rapa-nuiv]

It-asiantuntijatyö tänään, yritysten taloushallinto huomenna?

  Ei kun taloushallinto tänään. Tai jo eilen.
Se IT-asiantuntijatyö , jota tässä karkaa, on juuri kotimaan markkinoilla toimivien firmojen taloushallinnon, asiakastietojärjestelmien ja logistiikan ohjaamista.
Esimerkiksi tukkukaupan, puhelinfirmojen ja energiayhtiöiten laskutustietokantojen hoitoa.

Sanokaa minun sanoneen, että tämä ei pääty hyvin.

Sinulla ei taida olla juuri käsitystä esimerkiksi it-alan suuryrityksistä?

Minullapa on.
90-luvun alussa joka firmalla oli vielä oma ATK-osasto. Oma ensimmäinen harjoittelupaikkani "sen parhaan vuosikymmenen lopussa" oli juuri tällainen 70 hengen tukkuliikkeen kolmen työntekijän tietohallintaosastolla.
Viime vuosikymmenen aikana nämä  työt oli ulkoistettu IBM:n, ICL:n, Tiedon ja Accenturen tapaisille IT-alan suuryrityksille.  Oma pitkäaikainen työnantajani oli yksi näistä suuryrityksistä, osastomme oli kokonaisena ulkoistettu  erään kotimaan markkinoilla toimivan teleyhtiön entinen ATK-keskus.
Nämä hommat ovat siirtyneet parin viime vuoden aikana Intiaan, mitä olen työttömiksi jääneiltä entisiltä työkavereilta kuullut .

Sittemmin hommanani oli  pienemmän  IT-yrityksen hoitama erään teollisuusyrityksen kotimaan jälleenmyyjien asiakasjärjestelmä. Sekin työ siirrettiin ulkomaille.



Eli intialaiset laskuttavat suomalaisia firmoja , jotka myyvät suomalaisille työttömille, jotka maksavat kiinalaisella lainarahalla.
Päättyykö tämä hyvin ?
Mitä sanoo talousasiantuntija ?

[Tommi Korhonen]

Elän toiveessa että ainakin osa toista ulkomaille ulkoistetusta tietotyöstä tulee vielä takaisin. Ei siksi että firmat toimisivat moraalisesti, vaan siksi että sähläys nostaa alunperin muka halpaa hintaa. Hinnalla pelkästään ne emme pysty kilpailemaan.

Edit: korjaan. Hinnalla emme pysty kilpailemaan ennenkuin Suomen elintaso on tiputettu köyhien maiden kategoriaan. Siinäkin haittaa sitten vielä etäisyydet ja ilmasto.
Sent from my Nexus 7 using Tapatalk

[Oho]

Elän toiveessa että ainakin osa toista ulkomaille ulkoistetusta tietotyöstä tulee vielä takaisin.

Todellakin.

(http://www.digitoday.fi/img4x3.php?f=Tieto_yt-neuvottelut.jpg&w=468)

lisää tuskaa, esimerkiksi käyttäessään juurikin intialaisia huippuosaajia laadunvarmistuksessa.

[Maailmanmies]

Elän toiveessa että ainakin osa toista ulkomaille ulkoistetusta tietotyöstä tulee vielä takaisin. Ei siksi että firmat toimisivat moraalisesti, vaan siksi että sähläys nostaa alunperin muka halpaa hintaa. Hinnalla pelkästään ne emme pysty kilpailemaan.

Olihan tästä toissa vuonna jo esimerkkikin jossa nimeltä mainitsemattomassa firmassa oli huomattu, että intialainen SW-työ tulee lopulta kalliimmaksi.

http://www.uusisuomi.fi/raha/53500-3t-koodaus-intiassa-yllattaen-35-kalliimpaa-kuin-suomessa

Mitä itse olen kokenut, niin noin se menee. Joka homma pitää niin yksityiskohtaisesti määritellä, että samassa ajassa jo tekee itse.

[Alkuasukas]

Suomalainen kilpailuttaja luulee vieläkin että suomalainen työtunti = intialainen työtunti, ja säästö on siten suomihinta - intiahinta.

[Blanc73]

Itse IT-alalla työskentelevänä tiedän sen että intialaisen koodarin työ on halpaa, mutta intialaisen työnjälki onkin sitten suomalaista koodaria työllistävää. Virheet korjataan täällä Härmässä ja niitä riittää. Softatyön siirto Intiaan ei itse asiassa ole tuottanut firmoille juuri säästöä kuin nimellisesti, jos edes sitäkään. Myös kiinalaisissa kollegoissa on sama vika, tosin kiinalainen insinööri on kohta jo kalliimpi kuin suomalainen.

[siviilitarkkailija]

Ongelma on uskonnonomaisesti suomalaistyötä Intiaan siirtävä yritysjohto, ekonomi. Jos meillä on suomalainen työntekijä missä hyvänsä tehtävässä, niin suomalaisen yritysjohtajan ja bonuspalkitun valtionyhtiöjohtajan AINOA ajatus on se miten voin lopettaa suomalaistyön ja siirtää sen intiaan. Näin mm suomalainen valtionyhtiöjohtaja ajattelee. Koska tämä on se logiikka millä NOKIAA johdettiin ja se sen lopulta tuhosi. Mutta johtamistapa elää edelleen vahvana mm suomalaisissa valtionyhtiöissä.

Esim Sveitsissä johdon toimintamotiivi on päinvastainen. Mitään työtä ei vapaaehtoisesti luovuteta pois vaan taistellaan sekä maksatetaan asiakkaalla koska se on rahaa Sveitsiin. Sveitsiläinen työ on laatua ja laatu maksaa ja laadusta ollaan valmiita maksamaan. Suomessa kokoomus tai kepu nimittää valtionyhtiöjohtajaksi puoluetoverin, jonka tausta on NoKIAssa ja NOKIA johtajalle koko asenne suomalaistyöhön on päinvastainen. Koska suomalaistyö maksaa, siitä halutaan eroon. Oman yhtiön johtaja on pahin yhtiön arvoa vastaan taisteleva tekijä. Ja miksi näin on?

Koska johtajan oma bonuspalkka ei ole sidoksissa tulokseen vaan kustannusten karsimiseen. Näinollen valtioyhtiöjohdon pakitsemisen perusta onkin kääntynyt koko yhtiön hyvinvointia ja laskutusperustetta vastaan.

Intialaiset tai mitkä tahansa halpatyöntekijät eivät siis vie työtä vaan ne vie suomalainen amerikkalaisjohtajilta kopioitu bonuspalkkausohjelma yrityksessä. Aivan kuten ne veivät työt amerikasta.

[Maailmanmies]

Ongelma on uskonnonomaisesti suomalaistyötä Intiaan siirtävä yritysjohto, ekonomi. Jos meillä on suomalainen työntekijä missä hyvänsä tehtävässä, niin suomalaisen yritysjohtajan ja bonuspalkitun valtionyhtiöjohtajan AINOA ajatus on se miten voin lopettaa suomalaistyön ja siirtää sen intiaan. Näin mm suomalainen valtionyhtiöjohtaja ajattelee. Koska tämä on se logiikka millä NOKIAA johdettiin ja se sen lopulta tuhosi. Mutta johtamistapa elää edelleen vahvana mm suomalaisissa valtionyhtiöissä.

Esim Sveitsissä johdon toimintamotiivi on päinvastainen. Mitään työtä ei vapaaehtoisesti luovuteta pois vaan taistellaan sekä maksatetaan asiakkaalla koska se on rahaa Sveitsiin. Sveitsiläinen työ on laatua ja laatu maksaa ja laadusta ollaan valmiita maksamaan. Suomessa kokoomus tai kepu nimittää valtionyhtiöjohtajaksi puoluetoverin, jonka tausta on NoKIAssa ja NOKIA johtajalle koko asenne suomalaistyöhön on päinvastainen. Koska suomalaistyö maksaa, siitä halutaan eroon. Oman yhtiön johtaja on pahin yhtiön arvoa vastaan taisteleva tekijä. Ja miksi näin on?

Nokia oli surullinen esimerkki firmasta joka raivokkaasti koetti häivyttää suomalaista taustaansa koska ajatteli siitä olevan haittaa. Suomalainen on kummallinen muutenkin. Maailmalla suomalainen kyräilee toista suomalaista koska ajattelee tämän olevan juntti jota saa hävetä. Hän itsehän on kultivoitunut ja kansainvälinen. Samasta syystä suomalaisella työllä ei ole mitään arvoa, palkkaamalla ulkomaalaisia firma on ikään kuin kansainvälisempi ja menestyvämpi vaikka ainoa kansainvälisyys on heikentynyt kommunikointi.