2013-12-26 IL Marjukka Karttunen: Maassa maan tavalla ja Suomessa suomeksi

[Professori]

Vielä 5 vuotta sitten tamperelainen 6 ihmisen talous kävi kerran kuussa ostoksilla Tallinnassa ruokakaupassa omalla autolla. Tuli halvemmaksi.

Aika vähäiseksi taisi kuitenkin tuntipalkka jäädä?

[JoKaGO]

Ulkomaan matka kaupan päälle.
Itse haen 2 - 3 kertaa vuodessa henkilöautolla kaljaa ja viiniä Tallinnasta, millä saan pienennettyä tätä momenttia budjetissani puoleen, plus se ulkomaanmatka.

[Goman]

26 Jou 2013

Maassa maan tavalla ja Suomessa suomeksi
Kirjoittanut Marjukka Karttunen

Olin vastassa ulkomaalaisia vieraitani Helsinki-Vantaan lentokentällä. Ulkomaalaisten ystävieni mukaan oli vaikeaa löytää koneelta laukkuhihnojen luo, koska englanninkielisiä kylttejä oli niin vähän.

Tuo on kyllä täyttä puppua. Helsinki-Vantaalla on matkalaukkujen löytäminen yhtä helppoa/vaikeaa kuin muillakin lentoasemilla. Itse asiassa olen törmännyt kenttiin, joissa on oikeasti vaikeaa löytää matkalaukut.

Väitän että perusongelma tuolla matkailijaseurueella on ollut se, että he tulevat Englannista. Heillä on sellainen perusolettama että joka puolella puhutaan englantia, ja että kaikkialla opastetaan englanniksi, ja että muutenkin kaikki puhuu englantia , ja että englanti on maailman ainoa merkittävä kieli. (toki se sitä onkin).

Mutta olen aina salaa viehättynyt siitä kun britit joutuvat kohtaamaan 'kylmiltään' muitakin kulttuureja kuin omansa. Ehkä oman navan ympärillä pyöriminen saa hieman uutta näkökulmaa.

Eli: matkailijan on syytä ymmärtää ja varsinkin hyväksyä se että maassa maan tavalla. Oikeesti.

[BattleOfPoitiers]

Intialaisten - ja lukemattomien muiden - puhuma englanti ei ole englantia koskaan nähnytkään. Ainoa yhteinen nimittäjä on kielen nimellinen yhtäläisyys todellisen, puhutun kielen kanssa. Tämän tankerokielen vertaaminen aidon, monipuolisen, soljuvan ja kehittyneen englannin kanssa vastaa ajatusta, jossa nykyihminen alkaa opiskella kirjekurssilla munkkilatinaa, ja kahden viikon kuluttua jokaisesta onkin kehittynyt verraton taituri, puhuja, osaaja, tulkki ja kulttuuriasiantuntija, jonka ainoat (kuvitellut) puutteet kielessä johtuvat ympäristön rasistisesta taustavärinästä, kahvikutsujen olemattomuudesta sekä valkoisen miehen kestämättömästä tavasta johtaa yhteiskuntaansa etnosentrisesti ja vähemmistöjä diskriminoivasti.

Ruotsin kielen asemaa on murennettava päättäväisin, määrätietoisin askelin, joiden tavoitteena on välttää useiden rinnakkaisten monokulttuurien (kielet mukaan lukien) keskinäinen valtakamppailu yksi valtio - yksi kieli -periaatteella. Äidinkieleltään ruotsinkielisten osuus on Suomessa noin viisi prosenttia, minkä vuoksi on täydellisen käsittämätöntä, että kielipoliittisessa keskustelussa ruotsin asemaa ei ole jo lakkautettu ja että itsestäänselvyyksiä, jollainen tämäkin vähäpätöinen kirjoitus edustaa, tarvitsee yhä esittää vuonna 2013. 1800-luku oli ja meni.