2012-12-18 Lukiossa on pakko opettaa uskontoa mutta ei historiaa?

[kekkeruusi]

Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotelmat lukio-opetuksen uudistamiseksi herättävät hämmennystä.

Ministeriön asettama työryhmä luovutti eilen opetusministeri
Krista Kiurulle (sd) raporttinsa, jossa työryhmä hahmottelee kolme eri mallia lukio-opetuksen uudistamiseksi.

Varsinkin kahdessa mallissa esitetään varsin radikaaleja muutoksia lukio-opetuksen muuttamiseksi. Näissä lukiolaisilla ei olisi yhtään pakollista kurssia reaaliaineita, kuten biologiaa, maantiedettä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kemiaa tai fysiikkaa.

Pakollisina lukiolaisille tulisi yksi yhteinen opintokokonaisuus luonnontieteellisissä opinnoissa ja yksi yhteinen opintokokonaisuus humanistis-yhteiskunnallisissa ja katsomuksellisissa opinnoissa.

Opiskelija saisi valita luonnontieteellisistä oppiaineista ja humanistis-yhteiskunnallisista oppiaineista syventäviä kursseja oman makunsa mukaan. Lukiolainen voisi opiskella esimerkiksi psykologiaa ja filosofiaa, mutta jättää historian kokonaan pois tai luonnontieteellisissä oppiaineissa kemiaa ja fysiikkaa ja jättää biologian kokonaan pois.

Sen sijaan terveystiedossa ja uskonnossa tai elämänkatsomustiedossa
olisi yksi pakollinen kurssi.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288633829983.html
http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/uskonto-lukio-opetuksen-pyha-lehma/

Sillä lailla. Hallituksen nerokkuus taas loistaa. Terveystieto ja uskonto, nuo tärkeimmät aineet?

[MW]

Ainahan on se riski, että jos historian tuntee, ei sen virheitä toista. Siksi.

[Jurvakainen]

Mitäs se Ännä Äpreey sanoikaan. Afrikan muksujen nälänhätää ei ole pystytty ratkaisemaan historiaan takertumisen takia? 

Kyllä historia vain kuuluu yleissivistykseen.

[kekkeruusi]

Mitäs se Ännä Äpreey sanoikaan. Afrikan muksujen nälänhätää ei ole pystytty ratkaisemaan historiaan takertumisen takia? 

Kyllä historia vain kuuluu yleissivistykseen.

Ei opetusministerin mielestä. Mitä sillä historialla, kun on uskontoa? Mitä biologialla, kun on terveystietoa?

[kekkeruusi]

Työryhmä on esittänyt, ettei historia olisi enää pakollinen aine lukiossa. Seuraukset voivat olla opettajan mukaan erittäin huonot.
Pahimmassa tapauksessa lukiolainen saisi valkolakin tietämättä Euroopan unionin taustoja, toisen maailmansodan vaikutuksia tai Neuvostoliiton olemassaoloa.

Uudistetussa mallissa olisi mahdollista, ettei lukiolaisella olisi yhtään pakollista kurssia reaaliaineita, kuten biologiaa, maantiedettä, historiaa, yhteiskuntaoppia, kemiaa tai fysiikkaa.
- iltasanomat.fi

Turhia aineitahan nuo ovat. Saadaan ylioppilaita, jotka eivät omaa minkäänlaista yleissivistystä. Hip hei!

[Nuiva kansalainen]

Uskomattomia älynväläyksiä taas kerran. Historia vapaaehtoiseksi, mutta ruotsi pysyy pakollisena.

[siviilitarkkailija]

Ainahan on se riski, että jos historian tuntee, ei sen virheitä toista. Siksi.

Bildenbergin seuroissa on tutkittu taloutta historiaa ja todettu että eurooppa on n 30-40 vuoden sisällä sodassa. Jotta eurooppaan saadaan sota, tarvitaan ihmisiä jotka eivät tiedä mitään sodasta. Siksi historian opettaminen lopetetaan. Tällä saadaan varmistettua että maSSoista ei löydy ymmärrystä ja käsitystä historiasta mikä ei ainoastaan mahdollista vaan tekee sodankäynnistämisestä paljon helpompaa. Erityisesti toisia eurooppalaisia vastaan. Erityisesti valmiita kiduttamaan, vangitsemaan ja tappamaan ihmisiä joiden kanssa vain hetkeä aikaisemmin ovat olleet sulassa sovussa.

Itseasiassa Häpeäyliopisto Helsingissä on jo käynnistänyt hallituksen myötävaikutuksella uuden historiantuotannon jossa tarkoituksena on murskata ja vääristellä Suomen ja suomalaisten koko historiankuva että kansalaiset lakkaavat pitämästä kansalaioikeuksistaan ja vapauksistaan kiinni.

Sota on tulossa. Sota alkaa historian vääristelyllä ja kieltämisellä ja se loppuu voittajan kirjoittamaan historiaan.

[Malla]

Kävin itse aikoinani vuoden brittilukiota  (6th form). Luin matikkaa, englantia ja italiaa
(Italiassa olin oikein mainio, äänsin brittejä paremmin ja opettaja tiedusteli, kuinka kauan olen asunut Italiassa  .) Se on yksi mahdollinen malli. Koulu ei ollut yksityinen mutta hyvä -- suurin osa luokkakavereista jatkoi Oxbridgeen, minä palasin Suomeen yleissivistymään ja lakittautumaan.
Iso kiitos brittiopelle, joka yksityisopetti ja sparrasi motivoitunutta mamua.

Kun oma muksu oli lukiossa, tuumin usein, mitä järkeä on yhden kurssin koulutuksessa. Siinä koulussa terveystieto oli ihan pelleilyä, samoin mantsa (sanoi kersa, joka kertoi, että kympin sai, kun oli suunnilleen hereillä ja heitti koevastaukset arvaamalla. Terveystiedosta olisi saanut "helpon ällän", koska taso on huono.). Yksi kurssi ei, ihan oikeasti, sivistä. Pakollisia aineita on liikaa. Historian säilyttäisin, mutta monena kurssina. Samoin bilsan.

[BeerBelly]

Katsoinpa tuota työryhmän koostumusta. Suomen liike-elämän edustajat eli yksityisen sektorin työllistävät tahot loistavat poissaolollaan. Luulisi että kiinnostaisi kuulla myös mitä osaamista he tulevilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä kaipaavat. No, ehkä tulevaisuuden Suomessa kaikki ovat virkamiehiä julkisella sektorilla.

[Malla]

Katsoinpa tuota työryhmän koostumusta. Suomen liike-elämän edustajat eli yksityisen sektorin työllistävät tahot loistavat poissaolollaan. Luulisi että kiinnostaisi kuulla myös mitä osaamista he tulevilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä kaipaavat. No, ehkä tulevaisuuden Suomessa kaikki ovat virkamiehiä julkisella sektorilla.

Tuota noin. Lukio ei kai ole -- muutamia ammatillisia lukioita lukuun ottamatta -- ammattiin valmistava koulu. Se valmistaa jatko-opintoihin, oppimiseen.

[JJohannes]

Kun oma muksu oli lukiossa, tuumin usein, mitä järkeä on yhden kurssin koulutuksessa. Siinä koulussa terveystieto oli ihan pelleilyä, samoin mantsa (sanoi kersa, joka kertoi, että kympin sai, kun oli suunnilleen hereillä ja heitti koevastaukset arvaamalla. Terveystiedosta olisi saanut "helpon ällän", koska taso on huono.). Yksi kurssi ei, ihan oikeasti, sivistä. Pakollisia aineita on liikaa. Historian säilyttäisin, mutta monena kurssina. Samoin bilsan.

Maantiedossa näyttäisi siltä, että lukiossa on kaksi pakollista kurssia joista toinen käsittelee ympäristökatastrofeja ja luonnonkatastrofeja ja toinen kulttuurimaantiedettä sekä jossain määrin taloutta ja tuotantoa. Nämä eivät kieltämättä tunnu aivan hirveän oleellisilta yleistiedon kannalta eivätkä esittele maantiedettä tieteenä. Terveystieto on lähinnä pekkapuskamaista terveyspropagandaa jonka asiat voisi aivan hyvin käsitellä biologiassa (seksi, sairaudet) ja liikunnassa (terveet elämäntavat, hyvä ravitsemus).

Kuitenkin minusta on juuri yleissivistyksen kannalta hyvä, että mahdollisimman moni muu aine on pakollinen. Vaikka yhdessä kurssissa ei oikeasti saa mitään tietoa irti aiheesta, se sentään vähän selventää mistä on kysymys ja tarjoaa pohjan, jos joskus haluaa tietää lisää. Kyllä jokaisen valkolakin saavan pitäisi olla esimerkiksi edes hieman perillä siitä millaisia asioita filosofiassa pohditaan ja osata edes hyvin yleistävästi kertoa stoalaisista ja epikurolaisista tai jostain Nietzschestä ja Kantista. Sitten jos oikeasti filosofia kiinnostaa, on edes vähän käsitystä siitä ketkä filosofit ovat merkittäviä ja millaisiin kysymyksiin liittyvää pohdintaa voi odottaa löytävänsä.

Samoin fysiikan ja kemian pakolliset kurssit näyttävät hyvin yleisluonteisesti, millaista se oikea fysiikka tai kemia jossain yliopistolla on. Peruskoulussahan nämä aineet keskittyivät lähinnä johonkin tökkää-hehkulampun-kanta-paristoon tai tiputa-kaliumia-veteen -tyyppisiin kokeisiin. Ehkä tehdään pari reaktioyhtälöä tai joku putoamiskiihtyvyys saatetaan laskea. Biologiassakin on perinnöllisyystiedettä ja taksonomiaa joka peruskoulun "tunnista puu" -biologiaa paremmin kertoo, mistä biologiassa tieteenä on oikeasti kyse.

Historia on taas sellainen aine, että siitä oppilailla on jo lukioon tultaessakin aika hyvä kuva ja maailmanhistorian kivikaudesta 1900-luvun jälkipuoliskolle pitäisi olla käsiteltynä. Siinä on kuitenkin niin paljon yksityiskohtaista käsiteltävää, että sitä on perusteltua pitää useampi kurssi pakollisena ja siten myös "yhdessä kurssissa ei opi mitään"-vaikutus häviää.

[BeerBelly]

Katsoinpa tuota työryhmän koostumusta. Suomen liike-elämän edustajat eli yksityisen sektorin työllistävät tahot loistavat poissaolollaan. Luulisi että kiinnostaisi kuulla myös mitä osaamista he tulevilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä kaipaavat. No, ehkä tulevaisuuden Suomessa kaikki ovat virkamiehiä julkisella sektorilla.

Tuota noin. Lukio ei kai ole -- muutamia ammatillisia lukioita lukuun ottamatta -- ammattiin valmistava koulu. Se valmistaa jatko-opintoihin, oppimiseen.

Valinnat lukiossa kuitenkin määräävät pitkälle jatko-opintojen suunnan, varsinkin tämän uudistuksen jälkeen. Minusta olisi hyvä kuulla myös yritysmaailman näkemyksiä siitä mille aloille kannattaa kouluttautua. Luulen ettei siellä olla kovinkaan innoissaan siitä että kemian voi halutessaan jättää jatkossa kokonaan pois.

[siviilitarkkailija]

Jos katsoo maamme prosessiteollisuudent työpaikkoja ja investointikehtystä, ei pitäisi olla ihme että kemian painoarvoa on laskettu. Liekö taustalla myös ns ekovihreä ajattelu jossa kemia=ympäristörikos ajattelua. Eli kemianteollisuus on eräille poliittisille liikkeille luonnollinen pahuus ja vain ulkomailta tuodut kemianteollisuuden tuotteet ovat ympäristövaikutuksista vapaat. Ainakin ne on ympäristökustannuksista vapaita.

[Toadie]

Ongelma on se että jos lähdet lukiosta opiskelemaan historiaa lukematta kurssiakaan bilsaa, et satavarmasti opiskele bilsaa omalla ajallasi myöhemminkään. Ja päinvastoin.

Yleissivistys on pakostakin ohutta. Lukiolaisilta voitaisiin vaatia paljon enemmänkin, mutta ainakaan kaventaa ei pitäisi. Historia jos mikä on yleistietoa ja -sivistystä. Aika uhanalainen luonnonvara jo nyt. Lukekaa vaikka lehtiä niin näette että yliopiskelleiden dzhuurnalistienkin yleissivistys ja logiikka on henkäyksen ohutta.

[JJohannes]

Katsoinpa tuota työryhmän koostumusta. Suomen liike-elämän edustajat eli yksityisen sektorin työllistävät tahot loistavat poissaolollaan. Luulisi että kiinnostaisi kuulla myös mitä osaamista he tulevilta työntekijöiltä ja yrittäjiltä kaipaavat. No, ehkä tulevaisuuden Suomessa kaikki ovat virkamiehiä julkisella sektorilla.

Tämän päivän työ- ja siviilielämässä pärjätäkseen nykymuotoisen lukion tarjoamat tiedot ja taidot ovat minusta hyvin tärkeitä. Suuri osa ihmisistä (myös lukion käyneistä) ei esimerkiksi hallitse alkuunkaan suomen kielen kielioppia tai oikeinkirjoitusta eikä osaa tuottaa luettavaa tekstiä. Olen yrittänyt asioida tällaisten ihmisen kanssa työ- ja järjestöelämässä ja vaikeaahan se on. Samoin vieraiden kielten taito on monella heikolla tolalla. Erityisesti englannin kielen taidosta on hyötyä lähes missä tahansa työpaikassa kun ollaan tekemissä teknisten härvelien kanssa joiden käyttöohjeet ovat useimmiten englanniksi. Myös tilastotieteen perusteet ja tavallinen yhtälönratkaisu on niin heikolla tasolla, ettei arkipäiväisiäkään ongelmia osata ratkaista ("kuinka paljon margariinia tulee 3 litran taikinaan kun 2 litran taikinaan tulee 200gr") eikä edes yksinkertaisten yhteiskunnallisten tai talousuutisten sisältöä ymmärretä.

Historialla, biologialla, maantieteellä, uskonnolla, filosofialla ja psykologialla on toki vähemmän tekemistä työ- ja liike-elämän kanssa mutta työnantajana en palkkaisi vähänkään enemmän ajattelua tai sosiaalista kanssakäymistä vaativaan työhön ihmistä, joka ei tiedä missä on Algeria, mitä uskontoa harjoitetaan Pakistanissa, tai joka ei osaa selittää yleisluontoisesti vaikkapa Jean-Jacques Rousseaun ajatuksia. Perehtyneisyys useisiin yleissivistäviin aineisiin antaa pohjan oppia lisää ja kartuttaa tietoa lukemalla oppaita, kirjoja ja uutisia. Sellainen on tärkeää monessakin työssä.

EDIT: Lähdin tässä olettamuksesta, että sinusta liikemaailmaa ei ole kuunneltu ja lukiossa on edelleen liikaa "huuhaata" josta "ei ole hyötyä työelämässä". Saatoin tietysti olla väärässä.

[BeerBelly]

Itse asiassa lähdin siitä että pahimmillaan lukiossa voidaan jatkossa ohittaa järjestään sellaiset aineet joita juuri liike-elämässä kaivataan. 15-16-vuotias ei välttämättä ole kypsä tekemään päätöksiä tulevaisuuttaan ajatellen, ja virhettä voi olla ikävän vaikea paikata myöhemmin. Itse en varsinaisesti näe merkittävää ongelmaa nykyisessä lukiomallissa.

[siviilitarkkailija]

Jos ajattelette asiaa itse tätä opetus- ja suunnittelutyötä tekevien ihmisten, poliittisilla ansioilla virkaan päässeiden henkilöiden kannalta, niin heidän oma elämänsä suorastaan kiljuu sosiaalisia ja yhteiskunnallisia, ei tiedollisia eikä ammatillisia, taitoja. Miten poliittinen virkahenkilö voi edes ajatella että totuus tai tieto olisivat itseisarvo. Kun viran saamisen edellytys on historiallisten tai ikävien totuuksien kiistäminen (1+1=3 ajattelu).

Opetushallinnon linja on se että kyllä siperia opettaa. He eivät käsittele asioita jotka yrittäjät joutuvat jokatapauksessa oppimaan kovemman kautta. Opetushallinnon virkamiespoliittinen linja on se että korkein aste ja saavutus Suomessa on edustuksellisen viran hoito. Kaikki muu on tämän rinnalla paskaa tai ainakin ali-ihmisten orjatyötä. Tarvittaessa muualta roudattujen mamujen hommaa kun jalo virka-aatelinen keskittyy lähinnä omien käsiensä puhtaanapitoon. Mikä on se suurin ammatillinen ja yhteiskunnallinen haaste.

[Titus]

Opiskeluahan voisi tehostaa niin, että jokaisella uskonnolla on uskonnonopetukseen sisällytettynä
oma versionsa esim yhteiskuntaopista, biologiasta ja historiasta.

[siviilitarkkailija]

Ja todella hyvien ihmisten matematiikantunnilla tuloksetkin olisivat suurempia ja parempia kuin muilla; 1+1=3 , 42  jne Itseasiassa eihän vihervasemmistolaiset edes tarvi matematiikkaa.

[Nanfung]

Uskomattomia älynväläyksiä taas kerran. Historia vapaaehtoiseksi, mutta ruotsi pysyy pakollisena.

Ensi vuoden alussa voimaan tuleva poliisitoimen hallintouudistus on kenttätyössä mukana olevalle poliisihenkilökunnalle paha paikka. Poliisihallinnon uudelleen järjestelyssä syntyy 11 poliisipiiriä, joista seitsemässä on jokaisen vakituisen poliisiviranhaltijan osattava ruotsia. Vain neljä poliisipiiriä jää sellaiseksi, joissa vakituisen viran haltijalta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.

http://valtavaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/156554-olemmeko-palaamassa-s%C3%A4%C3%A4ty-yhteiskuntaan

Suvaitsevaisuuden apostoleina tunnetut germaanien puhdaspiirteiset perilliset ovat ottaneet elämäntehtäväkseen Suomen ja suomalaisten ruotsalaistamisen.

Viron venäläistämisohjelma piti toteuttaa niin, että Virosta rakennettaisiin kaksikielinen, viron ja venäjänkielinen valtio. Kaksikielisyyden toteuduttua Viron kieli häivytettäisiin unohduksiin. Ruotsalaiset ovat apinoineet tämän Viron venäläistämisohjelman Suomen kielen häivyttämiseksi histoian hämärään.   

[skrabb]

Pääkirjoitus 27.12.2013:
Historiatietoisuutta ohennettu jo kauan

Perjantai 27.12.2013 klo 04.49

Ihmiset tarvitsevat niin kansallisen kuin paikallisen identiteetin.
Jyrki Kataisen kokoomus on kääntänyt selkänsä "menneisyydelle". Merkityksetöntä ei silti ole edes se, mikä vaakuna on peruskoulun seinässä.

Jouluna suomalaiset ovat lukeneet paljon historiaa. Enemmistö Finlandia-ehdokkaistakin oli historiallisia romaaneja. Myös historialliset elokuvat ja tv-sarjat ovat suosittuja.
Samaan aikaan kouluhallinto on kaventanut suomalaisten kriittistä historiatietoisuutta. Kun kiinnostusta aihepiiriin silti on, tyhjiötä on täyttänyt kansallinen ja muu kiihkoilu. Terve kansallinen identiteetti on sen sijaan heikentynyt.

Kehitys on huipentunut ehdotukseen tehdä muun muassa historia ja biologia lukiossa vapaaehtoisiksi. Luulisi ympäristökysymysten korostumisen päin vastoin lisäävän biologisen tiedon tarvetta. Sorrettuja aineita jää peruskouluun, mutta on eri asia paneutua niihin lapsena kuin lukioikäisenä.

Jo aiemmin koulun historiakuvaa on kavennettu. 1960-luvulla vaadittiin kertomaan ajankohtaisista asioista eli esimerkiksi Vietnamista. Keskiaika tuli sen sijaan ohittaa. Kaakkois-Aasian vaiheet eivät ole nyt keskeisiä, sen sijaan olisi hyvä tuntea Euroopan kansojen muotoutuminen keskiajalla.

Ruotsin-aika kuitataan nykykoulussa vähällä ja Suomen historia aloitetaan likipitäen vuodesta 1809. Tämä lienee jo kärjistänyt pakkoruotsi-kiihkoilua. Muun muassa oikeusjärjestyksemme periytyy Tukholmasta; "tsaarinaikaista" on Suomessa vähän.
Historiatietoisuutta on sumentanut myös kronologian hylkääminen lukiossa. Teemoittaisuus soveltuu sille, joka jo osaa asiat, mutta tulkinnoille pitäisi ensin rakentaa selkeä kehikko.

Historiatietoisuutta on syvennetty merkkivuosina. Toivottavasti ei käy niin, että vahvimmin käsiteltiin 2008-2009 Suomen eroa Ruotsista, toiseksi eniten Aleksanteri II:n päätöstä elvyttää valtiopäivät 150 vuotta sitten Suomen itsenäisyyden satavuotismuiston jäädessä 2017 pronssille.

Vasemmisto ja keskusta ovat aina vaalineet perinteitään ja perussuomalaiset korostavat kansallisia arvoja. Sen sijaan Kansallinen Kokoomus käänsi vaalimainonnassaan 2011 selkänsä ehkä epäilyttävälle "menneisyydelle" julistaen etenevänsä fantastiseen "tulevaisuuteen".

Tuskin perinteiden vähättely kannattaa edes poliittisesti. Jyrki Kataisen mukaan on tosin sama, "mikä vaakuna peruskoulun seinässä on". Miksei saman tien numeroida tavoitellut 20-30 jättikuntaa ja luovuta hankalista perinnenimistä? Ehkä EU-maatkin voisi pelkästään numeroida? Niin paikallinen kuin kansallinen identiteetti on kuitenkin ihmisille tärkeää.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/?ref=hakemisto

Lihavointi oma

[Parsifal]

Mitäs se Ännä Äpreey sanoikaan. Afrikan muksujen nälänhätää ei ole pystytty ratkaisemaan historiaan takertumisen takia? 

Kyllä historia vain kuuluu yleissivistykseen.

Ei opetusministerin mielestä. Mitä sillä historialla, kun on uskontoa? Mitä biologialla, kun on terveystietoa?

Nykyhallitus huomioiden uskonto ja terveystieto tarkoittanevat lähinnä poliittis-ideologista propagandaa homoilun iloista ja siitä, kuinka islam on rauhan uskonto.

[Gommi]

Filosofia pois lukiosta. Saataisiin edes vähän tilaa historialle.

Syyt ovat ilmiselvät: keskimäärin opettaja itsekin on lukenut filosofiaa ehkä approbaturin verran, kenties ei sitäkään. Filosofiaa kannattaa opettaa vain jos sitä itse osaa. Pätee ehkä joihinkin muihinkin aineisiin.

Vai pitäisikö tietotekniikankin opetuksessa laittaa joku approbaturin lukenut 15 vuotta sitten kehityksen kärjestä tipahtanut ope opettamaan oppilaille jotain DOS-käskyjä?

[Maisteri Vihannes]

Pahimmassa tapauksessa lukiolainen saisi valkolakin tietämättä Euroopan unionin taustoja, toisen maailmansodan vaikutuksia tai Neuvostoliiton olemassaoloa.
- iltasanomat.fi

Mitä siellä peruskoulun historiassa sitten opetetaan, kyllä jo senkin perusteella pitäisi tietää jotain noista. No, ehkä EU on liian monimutkainen peruskoululaiselle (eivät sitä kaikki maisteritkaan ymmärrä  ) mutta ihme on jos toinen maailmansota tai Neuvostoliitto pystytään ohittamaan.

[stefani]

Pitäisiköhän joskus yrittää sivistää itseään, ja lukea jotain lukion oppikirjoja? En meinaa millään muistaa mitä siellä opetettiin. Yläasteen oppimateriaalikin voisi olla mielenkiintoista. Vähän kiusallista vaan osallistua näihin keskusteluihin, kun ei ole muistikuvaa itse opetettavista asioista (eli puheenaiheesta).

[Gommi]

Mä tiedän yhden maisterin joka arvaili vakavissaan että II maailmansota päättyi joskus 50-luvun loppupuolella. Hän ei myöskään osaa sanoa, onko Pohjois- ja Etelä-Korealla mitään eroa tai että mitä kieltä Meksikossa puhutaan eniten. Sen sijaan todennusmenetelmistä, TCI/IP:n rakenteesta ja palomuurikonfiguraatioista hän tietää aivan valtavasti.

Tosin hän onkin kovapalkkainen asiantuntija, jonka ei tarvitsekaan todistella viisauttaan muille knoppitiedoilla. En tiedä kannattaako naureskella "tyhmälle", joka tienaa tuplasti saman verran kuin minä.

[kekkeruusi]

Mä tiedän yhden maisterin joka arvaili vakavissaan että II maailmansota päättyi joskus 50-luvun loppupuolella. Hän ei myöskään osaa sanoa, onko Pohjois- ja Etelä-Korealla mitään eroa tai että mitä kieltä Meksikossa puhutaan eniten. Sen sijaan todennusmenetelmistä, TCI/IP:n rakenteesta ja palomuurikonfiguraatioista hän tietää aivan valtavasti.

Tosin hän onkin kovapalkkainen asiantuntija, jonka ei tarvitsekaan todistella viisauttaan muille knoppitiedoilla. En tiedä kannattaako naureskella "tyhmälle", joka tienaa tuplasti saman verran kuin minä.

Kannattaa. Jokaisella alalla on omat erikoisosaamisensa, mutta yleissivistys on henkilökohtaista.

[Emo]

Mä tiedän yhden maisterin joka arvaili vakavissaan että II maailmansota päättyi joskus 50-luvun loppupuolella. Hän ei myöskään osaa sanoa, onko Pohjois- ja Etelä-Korealla mitään eroa tai että mitä kieltä Meksikossa puhutaan eniten. Sen sijaan todennusmenetelmistä, TCI/IP:n rakenteesta ja palomuurikonfiguraatioista hän tietää aivan valtavasti.

Tosin hän onkin kovapalkkainen asiantuntija, jonka ei tarvitsekaan todistella viisauttaan muille knoppitiedoilla. En tiedä kannattaako naureskella "tyhmälle", joka tienaa tuplasti saman verran kuin minä.

Kannattaa. Jokaisella alalla on omat erikoisosaamisensa, mutta yleissivistys on henkilökohtaista.

Pohjois- ja Etelä-Korean eroavaisuudet ja Meksikossa puhuttu kieli eivät ole knoppitietoa, piin lukuarvo useammalla kuin kahdella desimaalilla on knoppitietoa.

Pyydän jo anteeksi asiantuntijalta ja hänen ystäviltään sitä mitä sanon seuraavaksi, mutta todellisuudessa jonkun heikkolahjaisenkin käsitys maailmasta ympärillään lienee monipuolisempi kuin ko. kaltaisen erikoisasiantuntijan. Varmasti hyvin vaikea keskustella mistään sellaisen vaikka hyvin älykkäänkin henkilön kanssa, jolla ei ole mitään käsitystä siitä miten maailma makaa.

[coscarnorth]

Millainen ajatus voi olla tällaisen ehdotuksen taustalla? Tajuavatko ko. ehdotelman laatineen työryhmän jäsenet itsekään ehdottavansa vakavissaan nuorison yleissivistyksen täydellistä romuttamista? En kykene ymmärtämään. Aika sanattomaksi vetää.

[nollatoleranssi]

Pääkirjoitus 27.12.2013:
Historiatietoisuutta ohennettu jo kauan

Perjantai 27.12.2013 klo 04.49

Ihmiset tarvitsevat niin kansallisen kuin paikallisen identiteetin.
Jyrki Kataisen kokoomus on kääntänyt selkänsä "menneisyydelle". Merkityksetöntä ei silti ole edes se, mikä vaakuna on peruskoulun seinässä.

Jouluna suomalaiset ovat lukeneet paljon historiaa. Enemmistö Finlandia-ehdokkaistakin oli historiallisia romaaneja. Myös historialliset elokuvat ja tv-sarjat ovat suosittuja.
Samaan aikaan kouluhallinto on kaventanut suomalaisten kriittistä historiatietoisuutta. Kun kiinnostusta aihepiiriin silti on, tyhjiötä on täyttänyt kansallinen ja muu kiihkoilu. Terve kansallinen identiteetti on sen sijaan heikentynyt.

Kehitys on huipentunut ehdotukseen tehdä muun muassa historia ja biologia lukiossa vapaaehtoisiksi. Luulisi ympäristökysymysten korostumisen päin vastoin lisäävän biologisen tiedon tarvetta. Sorrettuja aineita jää peruskouluun, mutta on eri asia paneutua niihin lapsena kuin lukioikäisenä.

Jo aiemmin koulun historiakuvaa on kavennettu. 1960-luvulla vaadittiin kertomaan ajankohtaisista asioista eli esimerkiksi Vietnamista. Keskiaika tuli sen sijaan ohittaa. Kaakkois-Aasian vaiheet eivät ole nyt keskeisiä, sen sijaan olisi hyvä tuntea Euroopan kansojen muotoutuminen keskiajalla.

Ruotsin-aika kuitataan nykykoulussa vähällä ja Suomen historia aloitetaan likipitäen vuodesta 1809. Tämä lienee jo kärjistänyt pakkoruotsi-kiihkoilua. Muun muassa oikeusjärjestyksemme periytyy Tukholmasta; "tsaarinaikaista" on Suomessa vähän.
Historiatietoisuutta on sumentanut myös kronologian hylkääminen lukiossa. Teemoittaisuus soveltuu sille, joka jo osaa asiat, mutta tulkinnoille pitäisi ensin rakentaa selkeä kehikko.


Tuskin perinteiden vähättely kannattaa edes poliittisesti. Jyrki Kataisen mukaan on tosin sama, "mikä vaakuna peruskoulun seinässä on". Miksei saman tien numeroida tavoitellut 20-30 jättikuntaa ja luovuta hankalista perinnenimistä? Ehkä EU-maatkin voisi pelkästään numeroida? Niin paikallinen kuin kansallinen identiteetti on kuitenkin ihmisille tärkeää.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/?ref=hakemisto

Lihavointi oma

Suomessa historiankirjoitus alkaa juuri Ruotsin vallan ajoilta, mutta pitäisi pystyä käsittelemään laajemminkin "Suomen historiaa". Väite siitä, että suomalaisuus olisi syntynyt tyhjästä parin suomenruotsalaisen (tai Ruotsin suomalaisen) toimesta on itsessään täysin absurdi. Tätä väitettä taas yritetään julkisesti suitsuttaa pääkirjoitustasolla.

Varsin erikoista, että "kritiikki" koskee yllättäen Kokoomusta? Onkohan tuo hieman populististakin sananvääntöä?

Todennäköisesti tämä on sitä "samaa jauhamista", että Suomessa pitäisi muistaa "ruotsin kielinen historia" paljolti juuri kielellisten asioiden kautta. Muuten tuota näkökulmaa on vaikeaa tulkita.

Mitä tulee tuohon "terveeseen kansallisidentiteettiin", niin en ole sitä huomannut "olevan olemassakaan" ainakaan mediamaailmassa. Mitäpä muuta siellä hävettäisiin enemmän kuin suomalaisuutta? Onneksi tilanne on edes viime vuosina "vähän tervehtynyt" siitä paatoksesta mitä se aikaisemmin oli. Todennäköisesti suurimpana syynä on ollut mm. perussuomalaisten suosion nouseminen.

On erikoista, että 1970-1990-luvun poliittinen liturgia soveltuu nykyaikaan todella vaivattomasti, kun yksikään puolue ei aikaisemmin toiminut sen "vastavoimana". Täytyisi kuitenkin ymmärtää mediamaailman toimijoidenkin, etteivät kaikki suomalaiset ole "päätoimittajien aikakaudella" (viitaten juuri sinne 1970-lukuun).

---

Minkähän takia biologiaa ja historiaa oltaisi mukamas vapaaehtoistamassa opetuksesta?