2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Tosiasiallinen Nuiva]

Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä.

Differences in children's exam results at secondary school owe more to genetics than teachers, schools or the family environment, according to a study published yesterday.

The research drew on the exam scores of more than 11,000 16-year-olds who sat GCSEs at the end of their secondary school education. In the compulsory core subjects of English, maths and science, genetics accounted for on average 58% of the differences in scores that children achieved.

Grades in the sciences, such as physics, biology and chemistry, were more heritable than those in humanities subjects, such as art and music, at 58% and 42% respectively.

The findings do not mean that children's performance at school is determined by their genes, or that schools and the child's environment have no influence. The overall effect of a child's environment – including their home and school life – accounted for 36% of the variation seen in students' exam scores across all subjects, the study found.

"The question we are asking is why do children differ in their GCSE scores? People immediately think it's schools. But if schools accounted for all the variance, then children in one classroom would all be the same," said Robert Plomin, an expert in behavioural genetics who led the study at King's College London.

To tease out the genetic contribution to children's school grades, the researchers studied GCSE scores of identical twins (who share 100% of their genes) and non-identical twins (who share on average half of the genes that normally vary between people). Both groups share their environments to a similar extent.

Comparing the twins' exam scores allowed the scientists to work out how much of the variation was down to genetics, and how much to environment. For example, when identical twins get different GCSE scores, the cause cannot be genetic, so it must be what scientists call "non-shared environment" effects – such as the better student having a better teacher.

A child's performance is influenced, but not set, by their DNA. While one child may excel, their identical twin may not. But taking an average over the population studied, around half of the variation in GCSE scores was due to genetics, Plomin found. Details of the study appear in the journal, Plos One.........

http://www.theguardian.com/science/2013/dec/11/genetics-variation-exam-results1

[Roope]

Toivottavasti tällä foorumilla ei ole oltu absurdeja

Valitettavasti siinä ei ole mitään absurdia, että epäilee maahanmuuttajiin liittyvä tutkimuksia, niistä tiedottamista tai niistä uutisoimista tietyllä tavalla viritetyksi. Se kuitenkin piti tällä kertaa paikkansa, että maahanmuuttajien tulokset eivät juurikaan vaikuttaneet koko maan tuloksiin.

– Sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.

Toden totta. Suomen somaliliiton projektipäällikkö Sanna Rummakon (ex-Pakolaisneuvonta) mukaan somalivanhemmat ovat niin innokkaita kannustamaan jälkikasvuaan opiskeluun, että heitä pitää hillitä:

People coming from a war-torn country with a destroyed educational infrastructure appreciate education and schools in a way that many of us have forgotten. This is very true with Somali parents (while it may be universal that parents appreciate school higher than children...). When visiting a community center in Helsinki which gathers immigrant children for extra lessons five days a week I was told by one experienced community worker that Somali parents have such an interest in their children´s school success that they need to be restrained from working their children too hard and give them freedom from extra lessons at least for the summer holiday months.

Flyktingbloggen: Not just passive recipients of help

Vahinko, ettei tämä into näy tuloksissa.

[hullu1234]

Puuhutaanko tossa koraanikoulusta vai peruskoulusta?

[media540]

Tämä video ilmeisesti sisälsi liikaa monikulttuurisuutta, joten se poistettiin Youtubesta. Piti siis siirtyä toiseen palveluun: http://www.dailymotion.com/video/x18eg0s_puistolan-peruskoulu-29-11-2013_news

[Histon]

Valitettavasti Savon Sanomat ovat poliittiskorrektisista syistä vähentäneet rajusti maahamuuttoteeman käsittelyä nettilehdessään, mutta tällä viikolla (eilen tai toissapäivänä) paperiversiossa jokin asiantuntija epäili Suomen heikentyneiden PISA-tulosten johtuvan osittain kasvaneesta humanitäärisestä maahanmuutosta. Arvion mukaan maahanmuuttajat olivat tiedoissaan keskimäärin kaksi tai kolme luokka-astetta jäljessä kantasuomalaisia.

[Mehud]

Jos PISA menestys johtuu nyt mamujen vähyydestä, niin tulevaisuuden menestymättömyys johtuu mamujen runsaudesta. Yksinkertaista?

[mietinen]

Pari kysymystä Pisa-tuloksiin liittyen.

1. Valtion talouden kannalta olisi hyvä tietää, kuinka paljon peruskoulun tuottaman oppimistuloksen heikentyminen maksaa yhteiskunnalle?

2. Kuinka paljon yksi heikkokielitaitoinen ja koulunkäyntiin negatiivisen asenteen omaava laskee koko luokan oppimistulosta ja asenteita koulunkäyntiä kohtaan? (lukumäärän suhteen vaikutus on todennäköisesti logaritminen, edelleen heikkotaitoisen oppilaan sukupuoli vaikuttaa seurausten suuruuteen)

Esimerkki yhdestä teoriasta jota voisi soveltaa oppimistulosten selittämiseen. Aihe on laajasti tutkittu, joten halutessaan tutkijat pystyvät pelkästään referoimalla kertomaan asiasta paljon.

http://en.wikipedia.org/wiki/Theory_of_planned_behavior

The theory states that attitude toward behavior, subjective norms, and perceived behavioral control, together shape an individual's behavioral intentions and behaviors.
...
In psychology, the theory of planned behavior is a theory about the link between beliefs and behavior. The concept was proposed by Icek Ajzen to improve on the predictive power of the theory of reasoned action by including perceived behavioural control.[1] It is one of the most predictive persuasion theories. It has been applied to studies of the relations among beliefs, attitudes, behavioral intentions and behaviors in various fields such as advertising, public relations, advertising campaigns and healthcare.

[Tuomas3]

Jutun muita huumorikukkasia oli mm.

Sekä maahanmuuttajataustaiset oppilaat että heidän vanhempansa suhtautuvat koulutukseen jopa vakavammin kuin suomalainen kantaväestö, Silvennoinen kertoo.

Kasvatussosiologian professori Heikki Silvennoinen rodullistaa maahanmuuttajat yhdeksi, vakavahenkiseksi monoliitiksi.

Kanada.

Tai sitten hän tarkoittaa suomalaisia ryhmänä, joka ei ota koulutusta vakavasti. Vähän erikoinen yleistys, mutta esim.Venäjältä ja Aasiasta tulleiden kohdalla tuo keskimäärin pitänee paikkansa.

[Sivustakatsoja]

Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin.
...
Lukion käymättömyys ei näinä päivinä ole hidaste tai este (paria poikkeusta lukuun ottamatta).

Oletettavasti koulutussosiologian tutkimustulokset koskevat koulunsa aikaisempina vuosikymmeninä käyneitä ihmisiä. Siten tuo huomiosi, ettei lukion käymättömyys muutaman viime vuoden aikana olisi enää erityisempi jatkokouluttautumisen este, lienee epärelevantti.

Olisiko jotain konkreettista viitettä johonkin asiaa koskevaan tutkimukseen? Väite koulumenestyksen ja myöhemmän menestyksen välisestä riippumattomuudesta tuntuu aika omituiselta, koska koulutustaso kuitenkin vaikuttaa palkkatasoon ja koulumenestyksen ja lopullisen koulutustason välillä lienee positiivinen korrelaatio.

[Tuomas3]

Luotan koulutussosiologian tutkimuksiin enemmän kuin yksittäisiin kokemuksiin.
...
Lukion käymättömyys ei näinä päivinä ole hidaste tai este (paria poikkeusta lukuun ottamatta).

Oletettavasti koulutussosiologian tutkimustulokset koskevat koulunsa aikaisempina vuosikymmeninä käyneitä ihmisiä. Siten tuo huomiosi, ettei lukion käymättömyys muutaman viime vuoden aikana olisi enää erityisempi jatkokouluttautumisen este, lienee epärelevantti.

Olisiko jotain konkreettista viitettä johonkin asiaa koskevaan tutkimukseen? Väite koulumenestyksen ja myöhemmän menestyksen välisestä riippumattomuudesta tuntuu aika omituiselta, koska koulutustaso kuitenkin vaikuttaa palkkatasoon ja koulumenestyksen ja lopullisen koulutustason välillä lienee positiivinen korrelaatio.

Tutkimuksia on 80 luvulta näihin aikoihin. Tutkailemalla Kivisen huono-osaisuus tutkimuksia rupeaa löytämään muitakin linkkejä nykypäivään asti. Nyky graduissa todetaan, ettei aikaisemmissa tutkimuksissa ole korrelaatiota. Koulutus ei vaikuta keskimääräisesti elin-ikäisiin ansioihin positiivisesti, koska esim 5 vuoden yliopistoaika syö rahaa samaan aikaan, kun amiksen käynyt tienaa, etenee urallaan, kerää ikälisiä ja kartuttaa kokemusta avata oma yritys. Yliopiston käynyt aloittaa opintolainan maksusta ja usein pienellä palkalla. Naiset ovat paremmin koulutettuja, mutta tienaavat vähemmän; se tilasto puhuu myös puolestaan. Kun tilaat kotiisi työmiehen, niin kyllä sillä on suurempi tuntiliksa ku suurimmalla osalla maistereista. Jos et löydä tilastotietoja, voin auttaa kk päästä, ku pyydät yksärinä

[Tosiasiallinen Nuiva]

Uutisia Englannista:

Labour: White boys' underachievement linked to mass migration
Tristram Hunt links underachievement by white boys to Eastern European immigration

The failure of white boys to succeed at school is linked to uncontrolled immigration from Eastern Europe, Labour's shadow education secretary has suggested.
Tristram Hunt, the former television historian, said the low attainment of white British boys, particularly those living on England's east coast, was linked to high levels of migration from the EU.
More must be done to train indigenous Britons for skilled jobs, Mr Hunt said, admitting the last Labour Government got its immigration forecasts "badly wrong". The children of Pakistani immigrants are now alarmed at the rate of migration from Eastern Europe.
His comments come days before people from Romania and Bulgaria are granted the right to work in Britain without restrictions, following the lifting of transitional controls on January 1.
"I'm influenced by my time as MP for Stoke-on-Trent. I remember talking to a young, second-generation Pakistani British lad who was concerned about the speed of change in the community as a result of the failure to introduce controlled migration from the EU accession states last time," Mr Hunt said in an interview for Fabian Review.

[]

Koko juttu: http://www.telegraph.co.uk/news/politics/labour/10539925/Labour-White-boys-underachievement-linked-to-mass-migration.html

[sivullinen.]

Toiveisiinne on vastattu. Ylioppilaslautakunta pohtii laskimien käytön kieltämistä ylioppilaskokeissa. Kaikilla kun ei niihin ole varaa.

KSML: Älylaskimet eriarvoistavat pitkän matematiikan yo-kokeessa

Päättelykyvyllä ja taitavalla laskimen käytöllä saa Keskisuomalaisen mukaan laillisen lunttausmenetelmän. Älylaskimet asettavat pitkän matematiikan ylioppilastutkintoa tekevät kokelaat eriarvoiseen asemaan. Kaikilla ei ole varaa kalliiseen, niin sanottuun symboliseen laskimeen, tai koulussa ei ole opastettu sen käyttöä.

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ksml-%C3%A4lylaskimet-eriarvoistavat-pitk%C3%A4n-matematiikan-yo-kokeessa-1.37288

Samaan aikaan kun muualla maailmassa otetaan tietokoneita laskemisen avuksi Suomessa peruutetaan takaisin helmitauluihin.

Vuosi on kulunut. Miten asiat ovat edenneet? Ette usko sanojani, joten katsokaa itse. Niille, jotka eivät katsoneet, kerron. OAJ, tuo virallisen totuuden propagoijien ammattiliitto, mainosti jopa minulle youtubessa, miten he uhkaavat palauttaa helmitaulut takaisin kouluihin, jos heidän uusiin palkkavaatimuksiinsa ei vastata. Sanoisinko mitä helvettiä! Edes Tehyn lakko -- "me tapetaan kaikki, jos ette maksa" -- ei ollut näin törkeä. Ammattiliittojen uusi pohjanoteeraus.

Maa palaa, poliisi on lakkautettu, kansa yrittää taistella vaikeiden aikojen yli. Mitä tekevät ammattiliitot? Toteavat tilaisuutensa tulleen, varastavat kaiken minkä pystyvät ja yrittävät muuttaa maan kommunismiksi. Ei, en puhu vuoden 2014 Suomesta. Puhun vuoden 1918 Baijerista.

[Tuomas3]

^Mitä helskuttia. Oppilailta leikkaamistahan tuossa vastustettiin . OAJ:lla ei ole ollut mitään palkkavaatimuksia, jota se olisi kiihkeästi ajanut. Palkkahan on vuosi vuodelta vain heikentynyt inflaation myötä. Järjestö on niin munaton, etten edes halua kuulua koko paskaan. OAJ on kahtena viime kautena kertonut puheenjohtajansa suulla olevansa mukana talkoissa opettajien piikkiin. Sikäli tuo väite on aivan naurettava. Lakkokin on viimeksi järjestetty kasikytluvun alkupuolella, kun taas Tehy on ollut ahkera edunvalvoja.

[Impivaaran tiikeri]

Mamujen PISA-menestyksestä tekstitv:ssä.

[nollatoleranssi]

Mamujen PISA-menestyksestä tekstitv:ssä.

Toisaalta Suomessa mamut pärjäsivät paljon paremmin kuin muualla Euroopassa, jossa kantaväestön tulokset olivat paljon huonommat. Tuossa suhde otetaankin huomioon lähinnä kantaväestöön verrannollisesti.

[Possumi]

Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä.

To tease out the genetic contribution to children's school grades, the researchers studied GCSE scores of identical twins (who share 100% of their genes) and non-identical twins (who share on average half of the genes that normally vary between people). Both groups share their environments to a similar extent.

Comparing the twins' exam scores allowed the scientists to work out how much of the variation was down to genetics, and how much to environment. For example, when identical twins get different GCSE scores, the cause cannot be genetic, so it must be what scientists call "non-shared environment" effects – such as the better student having a better teacher.

A child's performance is influenced, but not set, by their DNA. While one child may excel, their identical twin may not. But taking an average over the population studied, around half of the variation in GCSE scores was due to genetics, Plomin found. Details of the study appear in the journal, Plos One.........

Disclaimer: Pitäisi lukea millä metodeilla vertailu on tehty mutta...

Vertailemalla identtisten ja ei-identtisten kaksosten ominaisuuksia on toki hyvä tapa nähdä onko jokin ominaisuus geneettinen vai ympäristöllinen.

Tämän metodin luotettavuuden pilaa valitettavasti se jos nuo kaksoset ovat kasvaneet samassa perheessä. Vanhemmat kun valitettavasti kohtelevat identtisiä kaksosia hieman eri tavalla kuin ei-identtisiä - ja kaksoset myös vaikuttavat toisiinsa riippuen ovatko identtisiä vai ei: koulunkäynnin ja siinä menestyksen, läksyjen teon, odotusten suhteen tällä voi olla tilastollisesti merkittävä vaikutus joka peittää geneettisen vaikutuksen.

Silloin kun kasvuympäristön epäillään aiheuttavan tällaisen metodi-virheen on sitä yritettävä kiertää jotenkin.

Yksi tapa on tutkia vain hyvin nuorina adoptoituja, eri perheisiin ja kasvuympäristöihin päätyneitä kaksos-pareja. Tällöin yhteisen kasvuympäristön ja interaktion vaikutus minimoidaan. Valitettavasti tämä tekee tutkimuksista hankalia ja kalliita.

PS: jos jotain kiinnostaa aihe alue niin tuossa on 24 osainen luentosarja jossa pääsee kiinni perusteisiin: http://www.youtube.com/watch?v=NNnIGh9g6fA

[K.K.]

(Aiheesta on avattu jo oma ketju, mutta lisäänpä aiheeseen liityvänä tännekin..)


Selvitys: Maahanmuuttajanuoret matematiikassa jopa kaksi vuotta jäljessä

Maahanmuuttajataustaisten nuorten oppimistulokset ovat muihin oppilaisiin verrattuna Suomessa huolestuttavia.

Erityisesti menestyminen matematiikassa on muita oppilaita heikompaa, kertoo Jyväskylän yliopiston ja opetusministeriön selvitys.

Selvityksen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuoret ovat matematiikassa noin kaksi kouluvuotta ja toisen sukupolven maahanmuuttajataustaiset nuoret vajaat kaksi vuotta muita oppilaita jäljessä. Tutkija Heidi Harju-Luukkaisen mukaan erityisen huolestuttavaa on, että noin puolet ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanuorista ei saavuta matematiikan osaamisen vähimmäistasoa.

Harju-Luukkaisen mukaan oppimistulokset ovat yhteydessä oppilaan tuleviin mahdollisuuksiin toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/661781/Selvitys+Maahanmuuttajanuoret+matematiikassa+jopa+kaksi+vuotta+jaljessa

[nollatoleranssi]

Huvitti tämä Iltalehden toimittajan kommentti:

Myös kansainväliset vertailut kertovat karua kieltä Suomen suunnasta. Viime joulukuussa uutisoitiin jälleen Suomen romahtaneista Pisa-tuloksista: matematiikassa Suomi on enää sijalla 12, kun kolme vuotta sitten ylsimme toiselle sijalle heti Kiinan Shanghain jälkeen.

Maailman paras? Tuskin. Suomen peruskoulu on korkeintaan keskinkertainen.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014082118588955_uu.shtml

Koska Suomi oli Euroopan ykkönen Pisa-tutkimuksissa, niin sen takia suomalainen peruskoulu on "vain keskinkertainen". 

Ainoastaan nuo rahalliset vaikeudet ja opetuskokojen nostot voivat herättää eniten huolta.

[Mangustin]

Koska Suomi oli Euroopan ykkönen Pisa-tutkimuksissa, niin sen takia suomalainen peruskoulu on "vain keskinkertainen". 

Komppaan iltiksen toimittajaa. Euroopan ykkössija ei paljoa lämmitä, koska suomalainen koululainen ei tulevaisuudessa kilpaile Saksan turkkilaisten Ranskan arabien kanssa. Euroopan fiksuimman oppilasaineksen pitäisi pärjätä paljon paremmin, etenkin kun otetaan huomioon että Koreaa lukuunottamatta Koillis-Aasian koululaiset joutuvat tekemään paljon enemmän töitä pelkän lukutaidon eteen. Suomen kirjoitusjärjestelmä on niin yksinkertainen, että aikaa jää paljon enemmän sisällön opiskeluun. Silti jopa perinteisiä hanzeja käyttävät Taiwan ja Hong Kong ovat edellä.

[Outo Lintu]

Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä.

Viilataan pilkkua. Eikös The Guardian ole ennemminkin keskustavasemmistolainen lehti? Taitaa edustaa sitä kevyempää vasemmistolaista suuntausta, joka kallistuu usein myös liberalismiin tai keskustaan päin. Ei siinä mitään, ihan hyviä juttuja siellä välillä on, ainakin parempia, kuin Daily Mail ("Daily Heil")-lehdessä.

[Outo Lintu]

Eikös muuten ole jännä juttu, kun hallitusta myöten ollaan ylpeitä korkealaatuisesta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta ja silti koulutuksesta leikataan. Kenties Stubb ja muut oikeistolaiset kumppanit haluavat tänne laadukkaita yksityiskouluja (lahjakkaiden lasten kouluja). Mikäpä heitä estäisi yksityistämästä koulutusjärjestelmääkin?

[MW]

Eikös muuten ole jännä juttu, kun hallitusta myöten ollaan ylpeitä korkealaatuisesta ja tasa-arvoisesta koulutuksesta ja silti koulutuksesta leikataan. Kenties Stubb ja muut oikeistolaiset kumppanit haluavat tänne laadukkaita yksityiskouluja (lahjakkaiden lasten kouluja). Mikäpä heitä estäisi yksityistämästä koulutusjärjestelmääkin?

Ruotsinkieliset päiväkodit ja koulut ovat jo aika pitkälle verorahoitteisia eliittikouluja. Etsipä mustaa naamaa niistä.

Toki aidatut yhdyskunnatkin ovat kovaa vauhtia tulossa, väistämättömänä monikulttuurisena rikkautena. Katsokaa Ruotsia.

[Toni R Jyväskylästä]

– Jos maahanmuuttajien tuloksia kantaväestöön verrattaisiin vain 3,8 prosentin otoksella, maahanmuuttajien yksilöllisyyserot voisivat olla niin suuria, että aineiston luotettavuus kärsisi, opetusneuvos Tommi Karjalainen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kertoo.

Joo, mutta kun mamut lisääntyy kuin city-jänikset, missäköhän koulussa mamu-oppilaita on vain 3,8%?

[jaakkeli]

Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä.

Viilataan pilkkua. Eikös The Guardian ole ennemminkin keskustavasemmistolainen lehti? Taitaa edustaa sitä kevyempää vasemmistolaista suuntausta,

Täh? The Guardian on umpipunainen sampanjasosialistilehti, jonka lukijoille Labour on melkein äärioikeistoa ja UKIP aiheuttaa huomauskohtauksia. Suomessa yhtä vasemmalla ovat lähinnä Kansan Uutiset tai jotkin yliopistojen opiskelijalehdet.

[Outo Lintu]

Vasemmistolainen Brittilehti The Guardian sanoo, että yli puolet koulumenestyseroista johtuu geeneistä.

Viilataan pilkkua. Eikös The Guardian ole ennemminkin keskustavasemmistolainen lehti? Taitaa edustaa sitä kevyempää vasemmistolaista suuntausta,

Täh? The Guardian on umpipunainen sampanjasosialistilehti, jonka lukijoille Labour on melkein äärioikeistoa ja UKIP aiheuttaa huomauskohtauksia. Suomessa yhtä vasemmalla ovat lähinnä Kansan Uutiset tai jotkin yliopistojen opiskelijalehdet.

No ei se kyllä umpipunaiselta omissa silmissäni ole näyttänyt. Ei taida olla korkeankaan kynnyksen takana se, että täällä saa ihan stalinistin leiman. The Guardianin lukijat koostuvat monenlaisista ihmisistä. Kyllä siellä on ihan ukiplaisiakin käynyt kommentoimassa, kuten myös liberaaleja, jotka ovat hyvinkin eri mieltä "punaisten sampanjasosialistien kanssa". Länsikriittisyyttä löytyy, mutta punaisista punaisimmat ovat vähemmistössä. Kannattaa lukea enemmän niitä kommentteja.


Toistan, The Guardian on keskustavasemmistolainen lehti, joka myös flirttailee hieman liberalismin kanssa. Tony Blair ja monet muut kolmannen tien kulkijat ovat saaneet äänensä kuuluviin enemmän, kuin olisi ollut tarpeen.


http://en.wikipedia.org/wiki/The_Guardian#Political_stance_and_editorial_opinion


Kansan Uutiset on toki vasemmalla, voisi sanoa, että vasemmammalla, kuin puolue, jonka pää-äänenkannattaja se on. Mutta kyllä Suomesta löytyy paljon punaisempiakin julkaisuja. Viherliberaaleja yliopistolehtiä en kyllä luettelisi osaksi punaisia julkaisuja. Uskokaa huviksenne, oikeistolaisuus on lyönyt erinomaisesti läpi suomalaisessa ajattelussa. Se näkyy jopa yliopistolehdissä, joita ansaitsemattomasti pidät punaisina.

[Saippuakupla]

***
Uskokaa huviksenne, oikeistolaisuus on lyönyt erinomaisesti läpi suomalaisessa ajattelussa. Se näkyy jopa yliopistolehdissä, joita ansaitsemattomasti pidät punaisina.

No huh huh, saisiko esimerkin, mielellään yliopistomaailmasta?

Tässä yksi hyvä esimerkki:

Älkää jatkako ketjun aiheeseen liittymätöntä juttua. Tarvittaessa avatkaa aiheelle oma ketju.

Edit/Miniluv: siirsin pari viestiä uskottavan vasemmistolaisuuden ketjuun:

http://hommaforum.org/index.php?topic=95076.0

[Professori]

Toki aidatut yhdyskunnatkin ovat kovaa vauhtia tulossa, väistämättömänä monikulttuurisena rikkautena. Katsokaa Ruotsia.

Kiitos linkistä. Olen joskus miettinyt missä vaiheessa tämä ilmiö ilmaantuu. Näköjään paljon ennen kuin maahanmuuttajaväe etnisesti rikkaampi väestönosa muuttuu enemmistöksi.

Itse aiheeseen sen verran, että aasialaisten parantunut menestys PISA-testeissä lienee seurausta siitä, että useiden itäaasialaisten maiden koulujärjestelmissä on opetusta muokattu siten, että testimenestys olisi hyvä. Tämä voi olla järkevää, edellyttäen että testimenestyksen ja yhteiskunnan vaatimusten välillä on korkea korrelaatio. Mikäli näin ei ole, saattaa tällainen testiä varten opiskeleminen olla jopa haitallista.

Joka tapauksessa ilmiö osoittaa sen, että jos ja kun laaditaan erilaisia mittareita, aina löytyy niitä, jotka tähtäävät mahdollisimman hyvin täyttämään mittareiden vaatimukset. Tämä olisi hyvä muistaa esimerkiksi silloin kun yrityksissä laaditaan mittareita työntekijöiden arvioimiseen tai valtio laatii mittareita yliopistojen ja tutkimuslaitosten vertailuun.

Aasialaisten menestyksestä vielä se, että on myös väitetty, ettei aasialaisten koulujen valinta testiin ole satunnaista, vaan eliittikouluja ja -luokkia valikoivaa. Tiedä häntä, olihan meilläkin edellisellä kerralla oppilaiden valintakriteerinä se, että saataisiin mukaan mahdollisimman paljon mamuja.

[MW]

***
Itse aiheeseen sen verran, että aasialaisten parantunut menestys PISA-testeissä lienee seurausta siitä, että useiden itäaasialaisten maiden koulujärjestelmissä on opetusta muokattu siten, että testimenestys olisi hyvä. Tämä voi olla järkevää, edellyttäen että testimenestyksen ja yhteiskunnan vaatimusten välillä on korkea korrelaatio. Mikäli näin ei ole, saattaa tällainen testiä varten opiskeleminen olla jopa haitallista.
***

Niin. Mikäs epävarmuus-teoreema se oli, jonka mukaan itse mittaus aina väistämättä vaikuttaa lopputulokseen? Pätee näköjään tässäkin.

[Juffe]

Hesarissa oli juttu Tukholman lähistöllä olevasta suomalaisen mallin mukaan ja pääosin Suomessa koulutetun opettajakunnan voimin pyörivästä koulusta. Kouluun jonotetaan ja sen oppimistulokset ovat kuulemma muita alueen kouluja paremmat.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1408851912849?jako=486c6e9dd7d5cc077d75ec24553ac583&ref=fb-share

Kiinnittääkö kukaan muu kuvassa huomiota samaan asiaan kuin minä? Eikös Ruotsissa nykyään kouluikäisistä ole monta kymmentä prosenttia mamutaustaisia? Kyseinen koulu vaikuttaa tähän nähden kulttuurisesti kovin köyhältä. Olisiko tämä jollain tavoin yhteydessä koulun suosioon ja oppimistuloksiin?

(http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/675/1408851910362?ts=819)

[Sietäjä]

Hesarissa oli juttu Tukholman lähistöllä olevasta suomalaisen mallin mukaan ja pääosin Suomessa koulutetun opettajakunnan voimin pyörivästä koulusta. Kouluun jonotetaan ja sen oppimistulokset ovat kuulemma muita alueen kouluja paremmat.
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1408851912849?jako=486c6e9dd7d5cc077d75ec24553ac583&ref=fb-share

Kiinnittääkö kukaan muu kuvassa huomiota samaan asiaan kuin minä? Eikös Ruotsissa nykyään kouluikäisistä ole monta kymmentä prosenttia mamutaustaisia? Kyseinen koulu vaikuttaa tähän nähden kulttuurisesti kovin köyhältä. Olisiko tämä jollain tavoin yhteydessä koulun suosioon ja oppimistuloksiin?

(http://hs10.snstatic.fi/webkuva/taysi/675/1408851910362?ts=819)

Varmaan vaikuttaa, mutta ennenkaikkea vaikuttaa se, että tuolla on varmasti hyvin valikoitunut oppilasaines eli sekä vanhempien että lasten kunnianhimo on suuri. Ei tuossa kuvassa ylipäänsä ole heikko-osaisen näköisiä.

Ruotsin kouluista yleisesti. Ystäväni lapsi kävi vajaan vuoden Tukholman suomenkielistä koulua ja oli aivan kypsynyt siihen, että valta oli lapsilla. Työrauha oli huono, vaikka oppilasaines oli suomalaista. Tuossa Hesarin jutussakin viitataan siihen, että Ruotsissa opettajat pyrkivät olemaan  oppilaan tasolla, eivätkä johtajia. Ruotsissa ei haluta laittaa lapsille rajoja.