2013-12-17 MTV3: Kaverisuomea puhuva ei taida historian kieltä

[Parsifal]

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaverisuomea-puhuva-ei-taida-historian-kielta/2448648

Suomen kouluissa puhutaan kieliä, joita maahanmuuttajan on vaikea ymmärtää. Kyse ei ole suomesta ja ruotsista vaan matematiikan, biologian ja historian erikoiskielistä.

Vastuu kielen oppimisesta sysätään helposti kouluissa suomen kielen opettajille, vaikka matematiikan kieltä ei voi opettaa kuin matematiikan opettaja. Näin muistuttaa suomen kielen professori Maisa Martin Jyväskylän yliopistosta. Hänen erikoisalaansa on suomi toisena kielenä.

Martin arvelee, että maahanmuuttajien huono menestys tuoreessa Pisa-tutkimuksessa selittyy suureksi osin sillä, että maahanmuuttajien kielitaito ei riitä oppimiseen.

Nuoren kielitaito on helppo yliarvioida: kavereilleen sujuvaa suomea puhuva maahanmuuttajanuori voi tuntea itsensä ummikoksi, kun opettaja puhuu toisesta maailmansodasta.

Oikeastaan ongelma ei koske vain maahanmuuttajia. Myös osa suomea äidinkielenään puhuvista ei ymmärrä koulusuomea.

– Suomenkielisissä perheissä on hirveästi eroa siinä, miten asioista kotona puhutaan. Koulussa samaa opetusta saavat kaikki, mutta asioiden perillemeno voi riippua siitä, millaista kieltä kotona käytetään.


Tekstitaidoille ei tilaa

Osissa kuntia tunnutaan ajattelevan, että tarve suomen osaamiselle ja opettajille menisi ohi, Martin sanoo. Ketä tahansa suomea puhuvaa saatetaan pitää kelvollisena opettamaan suomen kieltä.

– On myös sellainen ongelma, että monet Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset eivät halua suomi toisena kielenä -opetusta.

Ongelma voi olla myös se, että suomi toisena kielenä eli s2 sekä äidinkieli ja kirjallisuus ovat vaihtoehtoisia oppiaineita. Sen vuoksi s2-tunneilla käyvä lapsi jää kokonaan tai osittain vaille äidinkielen opetusta. Silloin oppimatta voi jäädä tärkeitä muissakin oppiaineissa tärkeitä taitoja, kuten medialukutaito tai tekstilajien tuntemus.

– Kyse ei ole vain siitä, kuinka kieliopillisesti oikein kieltä osataan käyttää. Sekin voi jäädä ymmärtämättä, että verkossa puhutaan eri tavalla kuin esseetä kirjoitetaan.

Erityisen vaikeaa Martinin mukaan on, jos nuori muuttaa Suomeen kesken peruskoulun.

– Silloin saattaa joutua yhteiskunnassa väliinputoajaksi.


Ruotsiksi opiskelevat suomalaiset riskiryhmässä

Maahanmuuttajien huonoa Pisa-menestystä aletaan pian tutkia Jyväskylän yliopistossa.

Yliopistotutkija Kari Nissinen sanoo, että aineiston tarkempi tutkiminen on vasta alkamassa.

– Sellainen trendi vaikuttaa olevan, että 7-8 vuoden maassa olon jälkeen osaaminen tasoittuu, mutta ei ihan syntyperäisen suomalaisen tasolle.

Suomen- ja ruotsinkielisten koulujen eroa sen sijaan on tutkittu melko tarkkaan. Ruotsinkieliset koulut ovat pärjänneet suomenkielisiä huonommin Pisassa.

Helsingin yliopiston lehtori Heidi Harju-Luukkainen kertoo, että yksi selittävä tekijä vaikuttaisi olevan se, että ruotsinkielisissä kouluissa on paljon oppilaita, joiden äidinkieli on suomi.

Harju-Luukkainen kertoo, että jopa kolmannes ruotsinkielisten koulujen suomenkielisistä oppilaista hallitsi lukemisen heikosti. Normaalisti harvempi kuin yksi kymmenestä lukee heikosti.

– Tuo 30 prosenttia varmasti puhuu loistavasti suomea, mutta onko heillä akateemista suomen kielen taitoa lukioon tai akateemisiin opintoihin? Entä onko niihin riittävää ruotsin kielen taitoakaan?

Mitäpä sitä rauhanaatteen tai -uskonnon kannattaja tieteellisellä sanastolla päätään vaivaisi, kun ehdottoman täydellinen järjestelmä on jo olemassa ja kaikki muu on joutavaa harhaoppia tai taantumuksellista porvarillisuutta.

[Marius]

Kyseinen artikkeli on harvinaisen helppo kiteyttää:

Ulkomaalaisten oppimisvaikeudet ovat suomalaisten syytä.

[Parsifal]

Kyseinen artikkeli on harvinaisen helppo kiteyttää:

Ulkomaalaisten oppimisvaikeudet ovat suomalaisten syytä.

Kuten myös ruotsinkielisten koulujen heikko menestys.

[Marius]

Tottakai. Vai onko muita syyllisiä?

[Parsifal]

Tottakai. Vai onko muita syyllisiä?

Johtopäätös: suomalaisia ei pidä päästää kouluihin, joiden opetus on tästä lähtien järjestettävä vain ruotsiksi ja arabiaksi. Johan alkavat mamujenkin tulokset kohentua!

[Marius]

Mamujen tulokset kohenevat, kunhan suomalaiset oppivat vastaamaan väärin.

[Bwana]

Jälleen kerran täytyy todeta että "No shit Sherlockit!" Tämä siis tuosta kielenoppimisen näkökulmasta. Ei-äidinkielellä opiskelemista oppimistuloksiin kun on maailmassa tutkittu aikas paljon. Vai ovatko  taas ajatellut "ei koske Suomea".

Noissa ulukomuan tutkimuksissa on löydetty erittäin vahvaa korrelaatiota hyvän akateemisen menestyksen ja oman äidinkielen hyvän kirjallisen osaamisen välille. Lisäksi "selviytymiskielitaidon/sosiaalisen sanaston" täydellisenkään hallinnan riittämättömyys hyvään akateemiseen suorittamiseen on ollut tiedossa jo vuonna miekka & kivi.

No. Tietyillä mamu-ryhmillä ei ole edes omaa vakiintunutta kirjoitettua kieltä ja toisille riittää akateemisuudeksi puhtaalta kuullostava resitointitaito. Eli mitä jos nyt kuitenkin etsittäisiin tässä Suomen tapauksessa sitä vikaa ihan siitä lähtökulttuurista.

[far angst]

,,,,,,
No. Tietyillä mamu-ryhmillä ei ole edes omaa vakiintunutta kirjoitettua kieltä ja toisille riittää akateemisuudeksi puhtaalta kuullostava resitointitaito. Eli mitä jos nyt kuitenkin etsittäisiin tässä Suomen tapauksessa sitä vikaa ihan siitä lähtökulttuurista.

Juu, juu, kaikki me tiedämme, että siellä se vika on, mamussa ja mamun viitekehyksessä.  Mutta kun sen vian etsiminen sieltä, missä se on, on Poliittisesti Epäkorrektia.  Ja taas vian löytäminen sieltä, missä se ihan oikeasti on, on rasismia (pitkä rivi kauhisteluhymiöitä). 

Ollaksemme Poliittisesti Korrekteja ja rasismista vapaita, on meidän haettava vikaa sieltä, missä se ei ole, ja sieltä se sitten tulee löytääkin.

[dothefake]

Niistähän piti tulla hirveästi säästöä, kun ei kestä opiskelu kuten suomalaisella. Onko meitä narrattu?

[Bwana]

,,,,,,
No. Tietyillä mamu-ryhmillä ei ole edes omaa vakiintunutta kirjoitettua kieltä ja toisille riittää akateemisuudeksi puhtaalta kuullostava resitointitaito. Eli mitä jos nyt kuitenkin etsittäisiin tässä Suomen tapauksessa sitä vikaa ihan siitä lähtökulttuurista.

Juu, juu, kaikki me tiedämme, että siellä se vika on, mamussa ja mamun viitekehyksessä.  Mutta kun sen vian etsiminen sieltä, missä se on, on Poliittisesti Epäkorrektia.  Ja taas vian löytäminen sieltä, missä se ihan oikeasti on, on rasismia (pitkä rivi kauhisteluhymiöitä). 

Ollaksemme Poliittisesti Korrekteja ja rasismista vapaita, on meidän haettava vikaa sieltä, missä se ei ole, ja sieltä se sitten tulee löytääkin.

Mitä sä rutiset jos joku kirjoittaa auki sen mikä tässä mättää? Sinä tiedät sen, minä tiedän sen, melkolailla jokainen hommalainen tietää sen. Päivystävät dosentit eivät välttämättä tiedä.

Tässä tutkimuksessa on syytä huonoon koulumenestykseen haettu vieraasta opiskelukielestä ja tavallaan se on ihan oikeinkin. Mikä jäi kertomatta oli se, että hyvään koulumenestykseen vieraskielisellä oppilaalla vaikuttaa huomattavasti oman kotikielen hyvä lukemisen ja kirjoittamisen taito, jos oppilaalla siis on jonkinlainen kirjoitettu äidinkieli. Nämä kun ovat ihan tieteellisesti pitkillä seurantatutkimuksilla maailmalla todistettuja korrelaatioita.

Kukaan tässä ketjussa ei kuitenkaan ennen meikäläistä ollut ampunut tämän tutkimuksen väitettä näiden tiettyjen ryhmien osalta alas. Sarkastisia mukahassutteluja kyllä oli.

Näitä nyt vaan pitää jaksaa ampua alas ja olisi hyvä jos kukin hoitaisi omaa erikoisosaamisensa kanavanpätkää. Vaikka sitten tuhanteen kertaan jankkamaalla.

[VeePee]

Miksi etnisen mamun yleensäkään pitäisi oppia matematiikkaa tai muita tieteellisiä juttuja? Kukkisten tavoitehan on, että tummaihoiset keskittyvät lähinnä rummuttamaan ja tanssimaan afrikkalaisia tansseja suviksen silmän iloksi.

Jos nyt ajatellaan, että päälle kolmekymppinen alakouluikäinen esiteini humamu saapuu maahan, niin kannattaako tavoitteeksi hänen kohdallaan ottaa korkeakouluopiskelu? Eikö olisi realistisempaa hyväksyä se, että hän suuntautuu vähän koulutusta vaativaan työhön ja ehkä etenee urallaan työn kautta. Hänen mahdollisilla lapsillaan on sitten samat käytännön mahdollisuudet korkeaan koulutukseen kuin kantaväestölläkin.

[foobar]

Jos nyt ajatellaan, että päälle kolmekymppinen alakouluikäinen esiteini humamu saapuu maahan, niin kannattaako tavoitteeksi hänen kohdallaan ottaa korkeakouluopiskelu?

Noh. Onhan jenkeissä African-American studies. Vähän niinkuin naistutkimus. Siihen pätevöityy olemalla musta, itsekritiikitön, ja osaamalla lukea. Jenkeissä ei olla sentään päästy niin pitkälle, että tummaihoiset olisivat lukutaidottomia. Kyllä meillekin pitäisi saada tiedekuntia, joissa tutkittaisiin valkoisten suomalaisten aiheuttamaa sortoa asiantuntemuksella, jonka ihopigmentti tuo.

Itse asiassa olen odotellut mielenkiinnolla niitä akrobatiatemppuja, joita heikkotasoisten nuorten maahanmuuttajien näennäiskorkeakoulutetuiksi saamiseksi ollaan tulevina vuosina valmiit tekemään. Perustetaanko kaikille aloille etnisiä kiintiöitä, alennetaanko rimaa niin että ainakin osa tutkinnoista muuttuu roskatutkinnoiksi vai perustetaanko tällaisia näennäistieteellisiä ja yksityiselle sektorille työllistymisen kannalta täysin nollan arvoisia koulutusohjelmia, joissa papereita jaetaan pääasiassa kyvystä olla keeneri?

Veikkaan, että ongelma "ratkaistaan" kiintiöimällä paikkoja niille, jotka eivät osaa suomea, ruotsia tai englantia riittävän hyvin tullakseen toimeen korkeakouluopiskelijoina. Tähän riittää kriteeriksi ei-eurooppalainen äidinkieli. Tämän jälkeen voidaan todeta, että mikä tahansa, mikä estää tämän porukan valmistumisen johtuu kielellisestä syrjinnästä. Tavoitteen läpimenoa ryyditetään valmistumiseen sidotuilla erityispalkkioilla. Näin on luotu putki, jolla ongelmat on saatu piiloon taas muutamiksi vuosiksi. Kun ne nousevat jälleen pintaan, voidaankin alkaa vaatimaan kiintiöityjä työpaikkoja.

[Blanc73]

Martin arvelee, että maahanmuuttajien huono menestys tuoreessa Pisa-tutkimuksessa selittyy suureksi osin sillä, että maahanmuuttajien kielitaito ei riitä oppimiseen.

Ja tämän itsestäänselvyyden toteamiseen tarvitaan ihan professori? Toivottavasti tutkitaan myös varsinaisten^TM mamujen motivaatio-osasto opiskelua ajatellen....

[Marius]

Miksi etnisen mamun yleensäkään pitäisi oppia matematiikkaa tai muita tieteellisiä juttuja? Kukkisten tavoitehan on, että tummaihoiset keskittyvät lähinnä rummuttamaan ja tanssimaan afrikkalaisia tansseja suviksen silmän iloksi.

Jos nyt ajatellaan, että päälle kolmekymppinen alakouluikäinen esiteini humamu saapuu maahan, niin kannattaako tavoitteeksi hänen kohdallaan ottaa korkeakouluopiskelu? Eikö olisi realistisempaa hyväksyä se, että hän suuntautuu vähän koulutusta vaativaan työhön ja ehkä etenee urallaan työn kautta. Hänen mahdollisilla lapsillaan on sitten samat käytännön mahdollisuudet korkeaan koulutukseen kuin kantaväestölläkin.

Eihän tuo olisi realistista, vaan rasistista. 
Sillä tumma iho on tae syntymäsivistyksestä, syvällisemmästä ajattelusta, kuudennesta aistista, paremmasta ihmisyydestä.
Onhan kiinalainen lääketiedekin tuhansia vuosia vanhaa..

[yks vaan]

Ongelmia on pottunokillakin ihan riittävästi.  Sanavarasto on monilla todella köyhä, siihen kun lisätään vielä reaalimaailmasta ja luonnosta irtaantuminen, lopputulos on mitä on.

[jmk]

alennetaanko rimaa niin että ainakin osa tutkinnoista muuttuu roskatutkinnoiksi

What a pryceless idea!

[Toadie]

Jos mamut opiskelisivat suomea kirjoista jalkapallokentän sijaan, he oppisivat kirjasuomea. Miksi  suomalainen osaa englannin kieliopin paremmin kuin natiivi - koska joutuu sen opettelemaan!

Ja sitten se motivaatio, motiaatio, motivaatio! Opettelin kyriliset kirjaimet ja aloin paukuttaa po-pyccki kielioppia. Parin viikon työn jälkeen luin artikkelin Afganistanin sodasta venäjäksi sanakirjan avulla. En osaa heittää rentoa läppää drugien kanssa mutta historian kieli aukesi hetkessä.

Mutta jalkapallo ja rääp-musiikkihan ne mamun ruokkivat. Suomalaiselle gps perseeseen ja tienaamaan.

[Malla]

Ja sitten se motivaatio, motiaatio, motivaatio!.

Sepä se. Sitä ei voi mikään koulu ammentaa, vaikka kuinka kauhoisi.

Likkanen opiskelee Alankomaissa englanniksi, joten ei välttämättä tarvitse hollantia. Mutta on opetellut (= rasittanut kavereita). Naureskeli että Hollannissakin on yllättävän paljon murteita, eri puolilta maata kotoisin kaverit alkavat kiistellä keskenään oikeasta ääntämyksestä -- ja Belgiasssa sitten taas ihan jotakin muuta. Yhtään kurssia ei ole vielä käynyt, mutta puhuu ja kirjoittaa sujuvasti arkikieltä, "beginner level" kuten hän itse sanoo.