HS: Helsinki aikoo amputoida moottoritiet Kehä I:n sisäpuolella

[siviilitarkkailija]

Ha haa...uudet  HSL-vyöhykepäätökset ovat ilmestyneet. Karmea totuus on että n 70-80 % joukkoliikennettä käyttävistä saa varautua lippujen hinnan tuplaantumiseen. A-vyöhyke on pelkkä helsinginniemi. Kaikki muut joutuvat ostamaan tulevaisuudessa seutulipun arvoisen AB lipun.

Ilmankos on tarvetta leikata moottoriteitä.

[junakohtaus]

Jos mulle päätyisi omakotitalo järven rannalta pikkukaupungissa, mä myisin sen pois ja palaisin Stadiin.

Montako lasta sinulla on ja paljonko olet perinyt? Hehkutat kaupunkiasumista niin paljon, että veikkaan, ettei ole lapsia tai olet perinyt.

Ei ole perintöjä pohjalla. Yksi skidi menisi tähän kämppään, kahden kanssa pitäisi kaivaa jostain huone lisää.

Mähän nimenomaan pyrin muuttamaan maailmaa niin, että yhä useammalla olisi mahdollisuus asua kaupungissa.

[RP]

Ha haa...uudet  HSL-vyöhykepäätökset ovat ilmestyneet. Karmea totuus on että n 70-80 % joukkoliikennettä käyttävistä saa varautua lippujen hinnan tuplaantumiseen. A-vyöhyke on pelkkä helsinginniemi. Kaikki muut joutuvat ostamaan tulevaisuudessa seutulipun arvoisen AB lipun.

Yksittäisen vyöhykkeen liipuja ei myydä. Punavuoressakin asuvien on pakko ostaa AB-lippu. AB on olennaisesti halvempi kuin nykyinen seutulippu. Tuossa mnallissa onnekkain asuinpaikka on B-vyöhyke, jossa voi valita tarpeensa mukaan AB:n tai BC:n.

( http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/hsl_paatti_kaarimallin_vyohykemaksuista/ )

[Dharma]

Ei ole perintöjä pohjalla. Yksi skidi menisi tähän kämppään, kahden kanssa pitäisi kaivaa jostain huone lisää.

Mähän nimenomaan pyrin muuttamaan maailmaa niin, että yhä useammalla olisi mahdollisuus asua kaupungissa.

Näin arvelinkin. Kun lapsia tulee, niin lähiöt ja lähikunnat kutsuvat. Ja sitten ollaankin vähintään yhden auton varassa ja koko elämä menee perusmenojen maksamiseen, kiitos tulonsiirtojärjestelmän (jonka osa on autoverotus ja joukkoliikenteen tukeminen).

Itse kun olen tässä lisääntymiässä paraikaa niin olen tätä todistanut. Taitaa body count olla yksi, joka vielä sinnittelee kopissa keskustassa kahden lapsen kanssa. Muut ovat lähteneet, koska rahaa ei ole ja harvaa houkuttaa radanvarsi (metro ja päärata) slummit.

Henk. koht. olen sitä mieltä, että niin kauan, kun yhteiskuntaa suunnittelevat lapsettomat tai vähälapsiset, hommat menevät päin peetä. Kaikenlaista hihhulia vasemmalla ja vihreissä ja tukiaismonkujia. Edesmennyt ystäväni totesi, että hänestä tuli kokoomuslainen, kun siirtyi omistavaan luokkaan (=omistusasujaksi). Ja asui toki perheineen omakotitalossa lähiössä, autoili töihin ja lastensa tarpeisiin jne.

Kiitos kuitenkin rehellisyydestäsi ja avoimuudestasi. Valitettavasti kannaltasi en usko, että urbaania fantasiaasi jakaa monikaan oikeasti niitä neliöitä tarvitseva. Ainakin empiria osoittaa toista.

[Dharma]

Mediassa on viime aikoina esiintynyt juttuja, joiden mukaan lapsiperheet eivät enää pakenisi Helsingistä lähikuntiin. Samaan aikaan kuitenkin 2001-2001 97 % Helsingin nettoväestölisäyksestä tuli mamuista. Olisi kiva tietää, mikä osuus mamuilla ja näiden lapsilla on tuohon lapsipaon pysähtymiseen? Vaan eipä sitä kukaan halua selvittää, koska tulos voisi olla kiusallinen eli keskiluokka pakenee Helsingistä ja tilalle tulee sosiaalituilla eläviä runsaslapsisia perheitä. Tähän viittaa epäsuorasti koulujen mamujen nopea määrän lisäys.

Eipä tämänkään tarvitsisi olla rasistista tarkastelua, vaan kylmän viileää analyysia siitä, millainen Helsingistä tulee valtakunnan maahanmuuttopolitiikalla ja kaupungin sossuasuntopolitiikalla. Oma arvaukseni on siis, että Helsingistä tulee kahtiajakautunut slummi, jossa etelässä asuu varakkaita mummoja ja lähiöissä on suuria sosiaalisia ongelmia.

[junakohtaus]

Mä tunnen kyllä paljonkin lapsiperheitä, jotka asuvat kaupungissa olematta missään ihmeellisissä rahoissa. Ihan sekin jo auttaa pitkälle, että kaupunkilainen ei yleensä tarvitse autoa, jolloin heti on varaa pistää joku 500 kuussa enemmän asumiseen.

Koko kaupungin tasolla en nyt muista miten jutut menevät, mutta kantakaupungista ei enää muuteta vanhaan malliin pois kun tulee lapsia. Päivähoito ennustaa vuosi toisensa jälkeen pieleen ja koulutkin pullistelevat kakaroita. Jos tähän huusholliin jonain päivänä lapsia siunaantuu, tasan ei muuteta ainakaan kehyskuntaan, lähiötä voi joutua harkitsemaan, sitähän ei osaa sanoa.

[Dharma]

Koko kaupungin tasolla en nyt muista miten jutut menevät, mutta kantakaupungista ei enää muuteta vanhaan malliin pois kun tulee lapsia. Päivähoito ennustaa vuosi toisensa jälkeen pieleen ja koulutkin pullistelevat kakaroita. Jos tähän huusholliin jonain päivänä lapsia siunaantuu, tasan ei muuteta ainakaan kehyskuntaan, lähiötä voi joutua harkitsemaan, sitähän ei osaa sanoa.

2001-2011 Helsingin väestö kasvoi 33 000:lla ja 32 600 näistä oli mamuja. Mamujen syntyvyys on korkea ja perhekoko iso.

[junakohtaus]

En näe syytä epäillä, mutta mikä luku toi tarkalleen on? Muuttovoitto vai kokonaisväestönkasvu vai mikä?

[junakohtaus]

Oma arvaukseni on siis, että Helsingistä tulee kahtiajakautunut slummi, jossa etelässä asuu varakkaita mummoja ja lähiöissä on suuria sosiaalisia ongelmia.

Tämä muuten on täysin mahdollinen skenaario. Sekoittava asuntopolitiikka on Helsingissä pitkään ollut menestys, koska sekoitettavaa on ollut vähän ja se on ollut kohtuullisen kivasti sekoittuvaa sorttia. Voi hyvin olla, että se politiikka on tullut tiensä päähän.

Itse kannatan, vaikken vielä ole muilta kiireiltäni ehtinyt asiaa ajamaan, itsekästä helsinkiläisyyttä. Samoin kuin Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, ei Helsinkikään voi olla koko maan sosiaalitoimisto.

[guest3656]

Mediassa on viime aikoina esiintynyt juttuja, joiden mukaan lapsiperheet eivät enää pakenisi Helsingistä lähikuntiin.

Tilastot eivät tue tätä ajatusta. Valkopako on ehkä nyt hieman vähäisempää.

Tuossa aiemman viestini liitteenä olevassa kuvassahan näkyy, että Helsinkiin muuttaa koko ajan enemmän väkeä ulkomailta ja muualta Suomesta. Nämä ihmiset ovat enimmäkseen mamuja.

Helsingistä muutetaan muualle pääkaupunseudulle ja kehyskuntiin. Nämä ihmiset ovat puolestaan kantasuomalaisia lapsiperheitä eli Helsingin entisiä veronmaksajia.

http://hommaforum.org/index.php/topic,90062.msg1500645.html#msg1500645

[junakohtaus]

Muistelisin lukeneeni, että tuo trendi on kääntynyt. En mene vannomaan.

[junakohtaus]

Jotain pikku lähteentynkääkin löytyi kun rupesi etsimään.

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_24_Tutkimuksia_2_13_Laakso.pdf

Pdf:n sivulla 39/ julkaisun sivulla 37 todetaan näin:

Iän kasvaessa ja elinkaaren vaiheissa etee
npäin siirryttäessä koulutustaso nousee,
työllistyminen yleistyy ja ansiotaso nousee.
Tähän vaiheeseen liittyy monilla myös
perheellistyminen. Tässä vaiheessa tapahtuu vilkasta muuttoa kaupunkialueen ulom-
mille vyöhykkeille, joissa on tarjolla suurempi
a ja edullisempia asuntoja. Tämän seu-
rauksena Helsingille on koitunut muuttotappiota etenkin maassamuutossa, pääasi-
assa 25-44-vuotiaista. Tämän ikäryhmän muuttotappio on kuitenkin vaihdellut voi-
makkaasti. Suurimmillaan se oli vuosina 2002 – 2007, mutta kuluvan vuosikymmenen
alkuvuosina se on supistunut huomattavasti ja kääntynyt positiiviseksi. Prosessiin voi
liittyä joidenkin kuntien "kermankuorintaa"
eli erityisesti hyvätuloisten tulomuutta-
jien houkuttelua, mutta ilmiö on olemassa ja v
aikuttaa joka tapauksessa kuntien po-
litiikasta ja toimenpiteistä riippumatta

Lisäksi absoluuttiset määrät taitavat olla aika pieniä. Julkaisun sivulla 22/pdf:n sivulla 24 on myös pari graafia tulotasoista.

[junakohtaus]

Tollanenkin tuli vastaan: http://www.lansivayla.fi/artikkeli/265752-helsinki-vie-varakkaat-viisikymppiset-%E2%80%93-espoolle-satojen-miljoonien-tappio

Espoosta on viime vuosina virrannut runsaasti hyvätuloisia 45–64-vuotiaita veronmaksajia Helsinkiin. Espoolaisia houkuttavat kantakaupungin arvoalueet sekä uudet merenranta-alueet, kuten Eiranranta ja Jätkäsaari.

Yksistään 2009 Espoo menetti kuntien sisäisen muuttoliikkeen takia 213 miljoonaa euroa valtionveronalaisia tuloja. Menetys tuli liki kokonaan 45–64-vuotiaiden ikäryhmästä. Tappiota Espoo kirjasi myös eläkeikäisten eli yli 65-vuotiaiden muutosta.

[Dharma]

Oma arvaukseni on siis, että Helsingistä tulee kahtiajakautunut slummi, jossa etelässä asuu varakkaita mummoja ja lähiöissä on suuria sosiaalisia ongelmia.

Tämä muuten on täysin mahdollinen skenaario. Sekoittava asuntopolitiikka on Helsingissä pitkään ollut menestys, koska sekoitettavaa on ollut vähän ja se on ollut kohtuullisen kivasti sekoittuvaa sorttia. Voi hyvin olla, että se politiikka on tullut tiensä päähän.

Itse kannatan, vaikken vielä ole muilta kiireiltäni ehtinyt asiaa ajamaan, itsekästä helsinkiläisyyttä. Samoin kuin Suomi ei voi olla koko maailman sosiaalitoimisto, ei Helsinkikään voi olla koko maan sosiaalitoimisto.

Sitä se kuitenkin on. Helsinki kasvaa. Kasvu tulee mamuista. Helsinki rakentaa. Helsinki omistaa maan. Helsinki päättää maankäytöstä. Helsinki antaa puolet tonttimaasta sosiaaliseen asumiseen. Siinä se yhtälö, jota on toteutettu määrätietoisesti ja johdonmukaisesti ainakin 1980-luvun alusta saakka.

[junakohtaus]

Pitää paikkansa. Alan taipua sille kannalle, että linjaa pitäisi muuttaa. Jokin määrä viratonta joutoväkeä aina kuuluu isoon kaupunkiin eikä mua oikeastaan hetkauta ovatko he raidallisia vai ruudullisia, mutta jossain kohtaa tulee limiitti täyteen.

Tällä hetkellä mun paikallispoliittiset hankkeeni tähtäävät siihen, että Helsinkiin saataisiin lisää vetovoimaista oikeaa kaupunkia. Helsinki ei voi eikä Helsingin pidä ruveta kilpailemaan Vihtiä vastaan omakotitonteilla, koska siinä ensin häviää joka tapauksessa ja tehdessä tulee pilanneeksi koko Stadin. Helsingin voima on oikeassa kaupungissa ja siinä lajissa Hki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen.

Tohon sosasumiseen pitää sitten jossain vaiheessa ruveta keskittymään.

[Dharma]

Pitää paikkansa. Alan taipua sille kannalle, että linjaa pitäisi muuttaa. Jokin määrä viratonta joutoväkeä aina kuuluu isoon kaupunkiin eikä mua oikeastaan hetkauta ovatko he raidallisia vai ruudullisia, mutta jossain kohtaa tulee limiitti täyteen.

Tällä hetkellä mun paikallispoliittiset hankkeeni tähtäävät siihen, että Helsinkiin saataisiin lisää vetovoimaista oikeaa kaupunkia. Helsinki ei voi eikä Helsingin pidä ruveta kilpailemaan Vihtiä vastaan omakotitonteilla, koska siinä ensin häviää joka tapauksessa ja tehdessä tulee pilanneeksi koko Stadin. Helsingin voima on oikeassa kaupungissa ja siinä lajissa Hki pyyhkii pöytiä koko muulla maalla mennen tullen.

Tohon sosasumiseen pitää sitten jossain vaiheessa ruveta keskittymään.

Mitä linjaa pitäisi muuttaa? Sosiaalisen asumisen osuuttako? Sitä kannattavat kaikki, jopa Kokoomus. Jos sosiaalisen asumisen osuus on ennallaan, niin Helsingin houkuttavuus säilyy. Mamuilla on täysi oikeus muuttaa Helsinkiin. Asumispaikan valinta on Suomessa perustuslaillinen oikeus.

Mutta muuttaa pitää. Pois Helsingistä, jos siellä vielä asuu. Sääli vain, että hyvissä kohteissa tämä huomataan melko nopeasti. Esimerkiksi Lohjalla hyvät tontit ovat kallistuneet pirusti viidessä vuodessa.

[guest3656]

Jotain pikku lähteentynkääkin löytyi kun rupesi etsimään.

http://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/13_10_24_Tutkimuksia_2_13_Laakso.pdf

Pdf:n sivulla 39/ julkaisun sivulla 37 todetaan näin:

Iän kasvaessa ja elinkaaren vaiheissa etee
npäin siirryttäessä koulutustaso nousee,
työllistyminen yleistyy ja ansiotaso nousee.
Tähän vaiheeseen liittyy monilla myös
perheellistyminen. Tässä vaiheessa tapahtuu vilkasta muuttoa kaupunkialueen ulom-
mille vyöhykkeille, joissa on tarjolla suurempi
a ja edullisempia asuntoja. Tämän seu-
rauksena Helsingille on koitunut muuttotappiota etenkin maassamuutossa, pääasi-
assa 25-44-vuotiaista. Tämän ikäryhmän muuttotappio on kuitenkin vaihdellut voi-
makkaasti. Suurimmillaan se oli vuosina 2002 – 2007, mutta kuluvan vuosikymmenen
alkuvuosina se on supistunut huomattavasti ja kääntynyt positiiviseksi. Prosessiin voi
liittyä joidenkin kuntien "kermankuorintaa"
eli erityisesti hyvätuloisten tulomuutta-
jien houkuttelua, mutta ilmiö on olemassa ja v
aikuttaa joka tapauksessa kuntien po-
litiikasta ja toimenpiteistä riippumatta

Lisäksi absoluuttiset määrät taitavat olla aika pieniä. Julkaisun sivulla 22/pdf:n sivulla 24 on myös pari graafia tulotasoista.

Vedät vääriä johtopäätöksiä tutkimuksesta, koska siinä ei ole eroteltu keskenään kantasuomalaisia ja maahanmuuttajia.

Kun ihmisten etnisyydet unohdetaan ja puhutaan sen sijaan vain tietyn ikäisistä ihmisistä, saadaan vääristynyt kuva kokonaisuudesta, joka lienee myös tutkimuksen tarkoitus.

Nuorten lapsiperheiden poismuuttoa tarkastellessa on huomioitava että muualta Suomesta Helsinkiin muuttaa myös paljon perheellisiä maahanmuuttajia. Tämän takia ko. tutkimus antaa virheellisen kuvan valkopaon loppumisesta. Tosin vuodesta 2008 alkanut talouskriisi on jarruttanut monien helsinkiläisten lastenhankintaa ja pientaloprojekteja Vantaalla, Espoossa ja kehyskunnissa.

Tässä on taas kouluesimerkki siitä, mihin etnistä tilastointia tarvittaisiin. Jos ihmisten etnisyyttä ei huomioidaan muuttovirtojen tarkastelussa, tutkimuksesta ei ole kenellekään mitään hyötyä. Päinvastoin se antaa täysin väärän kuvan vallitsevasta kehityksestä.

Kokonaisuutena Helsinki on menettänyt muuttajia ja veronalaisia tuloja muualle
seudulle. Espoo ja Vantaa ovat saaneet nettotuloja Helsingistä, mutta menettäneet
edelleen kehyskunnille, jotka ovat olleet prosessissa nettosaajia koko pääkaupunkiseudulta.
Viime vuosikymmenen loppua kohti nettotulovirrat ovat kuitenkin tasaantuneet

25-39-vuotiaiden (lapsiperheiden vanhempien pääasiallinen ikäryhmä), muuttotappio alkoi supistua vuodesta 2004 alkaen ja palautui takaisin vuosikymmenen alun lukemiin (-1 200 – -1 600) vuosina 2008 – 2010

Ikäryhmän 25-39-vuotiaat muuttovirroissa tapahtunut muutos vuodesta 2003 vuoteen
2010 tarkentuu kuviossa 2.5., jossa on esitetty kyseisen ikäryhmän muuttovirrat
Helsingin, muun Helsingin seudun ja ulkopuolisten alueiden välillä vuosina 2003 ja
2010. Helsingin kannalta eri muuttosuunnissa tapahtuneet muutokset vahvistivat
toisiaan. 25-39-vuotiaitten muutto Helsingistä muualle Helsingin seudulle supistui
yli 900 hengellä ja samaan aikaan päinvastainen muutto kasvoi yli 300:lla. Kokonaisuutena
Helsingin muuttotappio muulle seudulle supistui 1 400 henkeä. Ikäryhmän
muutto seudun ulkopuolelle muualla Suomeen lisääntyi hieman (200 henkeä), mutta
muutto muualta Suomesta Helsinkiin kasvoi 1 300 hengellä, jolloin Helsingin muuttovoitto
kasvoi 1 100 hengellä. Myös ikäryhmään kuuluvien muutto ulkomaille lisääntyi
hieman, yli 100 henkeä, mutta muutto ulkomailta Helsinkiin kasvoi 600 hengellä, jolloin
Helsingin ulkomainen muuttovoitto kasvoi lähes 500 henkeä.

[junakohtaus]

Joo kyllä mä ajattelin, että sitä sosiaalisen asumisen hässäkkää pitää muuttaa. Se ei ole millään muotoa ainoa konsti, että muutetaan sen osuutta. Tässä on nyt toistaiseksi vasta hyvin alustava ajattelu menossa, mutta saatiinhan me hei Hommakin pystyyn ja helvetin kovaan nousuun, vaikka sekin tuntui joskus täydeltä utopialta.

Oma käsitykseni poismuuton syistä en masse ei pidä sisällään sosiaalisia ongelmia, sis. maahanmuutto, vaan leveämpien neliöiden kaipuun. Mitään erityistä yleistä turvattomuuttakaan ei Helsingissä vallitse. Tunnenpa myös kohtalaisen määrän ihmisiä, jotka muutaman vuoden jälkeen ovat tulleet hyvin onnellisina takaisin ja kiroavat sitä päivää kun ideakeiju kävi kuiskuttelemaan jostain Lohjasta ja Nurmijärvestä. Mua ei ainakaan kehyskuntiin saisi kirveelläkään ja jos sinne jotenkin joutuisin, ponnistaisin voimani äärimmilleen päästäkseni takaisin ihmisten ilmoille.

[junakohtaus]

Kaupunkisuunnittelija,

se tutkimushan ei ollenkaan ota kantaa mihinkään valkopakoon. Ei se tutki sitä asiaa. Se tutkii muuttoliikkeen rahallisia vaikutuksia.

Toisaalta jos sitä tietoa kerran ei ole, mistä sinä otat tietosi? En kysy tätä vittuillakseni vaan vilpittömästi.

[Dharma]

Joo kyllä mä ajattelin, että sitä sosiaalisen asumisen hässäkkää pitää muuttaa. Se ei ole millään muotoa ainoa konsti, että muutetaan sen osuutta. Tässä on nyt toistaiseksi vasta hyvin alustava ajattelu menossa, mutta saatiinhan me hei Hommakin pystyyn ja helvetin kovaan nousuun, vaikka sekin tuntui joskus täydeltä utopialta.

Oma käsitykseni poismuuton syistä en masse ei pidä sisällään sosiaalisia ongelmia, sis. maahanmuutto, vaan leveämpien neliöiden kaipuun. Mitään erityistä yleistä turvattomuuttakaan ei Helsingissä vallitse. Tunnenpa myös kohtalaisen määrän ihmisiä, jotka muutaman vuoden jälkeen ovat tulleet hyvin onnellisina takaisin ja kiroavat sitä päivää kun ideakeiju kävi kuiskuttelemaan jostain Lohjasta ja Nurmijärvestä. Mua ei ainakaan kehyskuntiin saisi kirveelläkään ja jos sinne jotenkin joutuisin, ponnistaisin voimani äärimmilleen päästäkseni takaisin ihmisten ilmoille.

Sosiaalisen asumisen suhteen oikeastaan mitään ei ole tehtävissä. Sossuasunnoissa asuu n. 100 000 helsinkiläistä ja nuo asunnot säilyvät sossukäytössä ellei niitä myydä (Harry Bogolomiffin ehdotus, sai ääneni) tai pureta. Toki uutta sossuasumista tulee vuosittain n. 3000 (tavoite), joten kyllähän se ajan oloon vaikuttaa, mutta kokonaisuus on kuitenkin jo pilattu.

EU:n rajojen avautumisen ja talousongelmien myötä on odotettavissa maahanmuuttovyöryjä EU:n sisältä. Tätä vartenhan UK, Saksa, jne. sulkivat jo rajojaan. Suomi ja Helsinki sen sijaan vain parantaa tulijoiden etuja (paperittomien palvelut, romanien rahat, jne.).

[guest3656]

Joo kyllä mä ajattelin, että sitä sosiaalisen asumisen hässäkkää pitää muuttaa.

Tuntuu kyllä perin oudolta, että sanot tuon vasta nyt. Sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikastahan on jauhettu jo vaikka kuinka paljon.

Tutkimusten mukaan somalit ovat tyytyväisiä Helsingissä erikoisesti asumiseensa. Eikö tämä jo itsessään todista, että Helsingin asuntopoilittiikka on totaalisen epäonnistunutta?

[junakohtaus]

Mainitut 100K ovat kylläkin enimmäkseen hyvin tavallista väkeä.

[junakohtaus]

Joo kyllä mä ajattelin, että sitä sosiaalisen asumisen hässäkkää pitää muuttaa.

Tuntuu kyllä perin oudolta, että sanot tuon vasta nyt. Sosiaalisen sekoittamisen asuntopolitiikastahan on jauhettu jo vaikka kuinka paljon.

Tutkimusten mukaan somalit ovat tyytyväisiä Helsingissä erikoisesti asumiseensa. Eikö tämä jo itsessään todista, että Helsingin asuntopoilittiikka on totaalisen epäonnistunutta?

En tosiaankaan muista olenko tätä aikaisemmin sanonut.

Ei, se ei todista sitä asiaa. Muistelen lisäksi lukeneeni päinvastaistakin.

[Dharma]

Mainitut 100K ovat kylläkin enimmäkseen hyvin tavallista väkeä.

Tähän asti ovatkin ja maksavat veronmaksajille noin miljardiluokkaa vuodessa asumisensa kautta. Sen yhteiskunta on vielä kestänyt talouden kasvaessa. 2001-2011 Helsingin nettoväestönmuutoksest 32 500 /33 000 oli kuitenkin mamuja ja ennusteet ovat jatkossa 80 % luokkaa. Katsotaan sitten, vaikka 10 v päästä, millaisia nämä sossuslummit sitten ovat. Voi toki olla, että mamut tulevat lopulta halvemmaksi veronmaksajille kuin nykyiset tuetut asujat. Eipä sitä etukäteen voi tietää.

[guest3656]

Kaupunkisuunnittelija,

se tutkimushan ei ollenkaan ota kantaa mihinkään valkopakoon. Ei se tutki sitä asiaa. Se tutkii muuttoliikkeen rahallisia vaikutuksia.

Toisaalta jos sitä tietoa kerran ei ole, mistä sinä otat tietosi? En kysy tätä vittuillakseni vaan vilpittömästi.

Kyllähän suuremmat trendit saa selville näistä tutkimuksista kuten olen esittänyt. Myös se, miten media tulkitsee näitä tutkimuksia, on usein tarkoitushakuista ja antaa siten väärän kuvan tilanteesta.

[guest3656]

Ei, se ei todista sitä asiaa. Muistelen lisäksi lukeneeni päinvastaistakin.

Vain 1% somaleista asuu omistusasunnoissa, nämäkin todennäköisesti tempputyöllistettyjä. Ei ole väärin sanoa että somalit loisivat kustannuksellamme.

Two types of housing tenure dominate the housing sector in Helsinki. The share of the
rental sector is about half of the entire housing stock, where 23 per cent is private
rented housing and 22 per cent is social rented housing; a majority of these social
rented dwellings or council housing is owned by the city of Helsinki, and the rest is
owned by non-profit housing companies.
Somalis are exceptionally dependent on the social rental sector due to its affordability
and reliability. For example, in 2003 some 70 per cent of Somalis in Helsinki lived in
council housing, predominantly flats; only 1 per cent of them lived in owner-occupied
housing. And because of the large size of their families and their income levels, and
perhaps a lack of information on other options, Somalis rely on the city-administered
housing sector when searching for dwelling.134
In Finland the quality of housing, including council housing, is good and most Somalis
are satisfied with it.

(sivu 79)
http://www.opensocietyfoundations.org/sites/default/files/somalis-helsinki-20131121.pdf

[junakohtaus]

Olisin kuvitellut lukua isommaksi kuin 70%.

Ei, tämä ei täältä katsoen todista asuntopolitiikan epä- tai onnistumisesta. Noin yleensäkin maahanmuuton  ongelmat ovat yhteiskunnan ongelmia vivulla ja jokainen voi nyt sitten osoittaa sormella makunsa mukaiseen suuntaan etsiessään syytä sille, miksi tilanne on noin.

Näkyvissä olevassa tulevaisuudessa, toki epäjatkuvuuksiakin on maailmassa ollut, kaupunki pysyy isona vuokranantajana Helsingissä. Jos mä jotain lähtisin ruuvaamaan, niin kaupungin asuntojen jakoa. Ei ihan pieni rasti sekään.

[guest3656]

Olisin kuvitellut lukua isommaksi kuin 70%.

Somaleita asuu yhteiskunnan kustannuksella myös vapaa-rahotteisissa ja säätiöiden omistamissa "yksityisissä" vuokra-asunnoissa.

[Horn Hill]

Totesinpahan vain faktan, eli että autoilun estäminen on avoin ja julkilausuttu tavoite.

Autoliiton pahimpien höyrypäiden kirjoitukset ja tämä ketju lienevät ainoat paikat missä tämä fakta on julkilausuttu?

Tässä lisää 'höyrypäiden' kirjoituksia:

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288644402050.html

Liikenne- ja viestintäministeriön strategiapapereista selviää, että autoilua aiotaan vähentää lähivuosina peräti 300 miljoonan henkilöautomatkan verran. Keinovalikoimissa on todennäköisemmin keppi kuin porkkana ja tulilinjalla olevat kansalaisetkin - niin, hekin ovat jo pitkälti selvillä.

Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen strategia 2020

http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551287&name=DLFE-11957.pdf&title=Ohjelmia%20ja%20strategioita%204-2011_K%C3%A4velyn%20ja%20py%C3%B6r%C3%A4ilyn%20strategia%202020

Syy autoilun tahalliseen vaikeuttamiseen selviää sivulta 10:

Euroopan unionin ilmasto- ja energiapoliittisen taakanjakopäätöksen mukaan Suomen on vähennettävä päästöjään vuoteen 2020 mennessä päästökauppasektorin ulkopuolella yhteensä 16 prosenttia. Se tarkoittaa liikennesektorilla lähes kolmen miljoonan päästötonnin vähentämistä. Vähennystoimenpiteet kohdistuvat pääasiassa henkilöautoiluun. Taakanjakopäätös on oikeudellisesti sitova. Koska ajoneuvoteknologia tai biopolttoaineiden lisääntyvä käyttö eivät riitä kattamaan tavoitetta, on toteutettava myös muita toimia. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisen valtakunnallinen strateginen toimintalinjaus 2020 on yksi taakanjakopäätöksen toimista.

Sivuilla 12-13:

Pienemmissä taajamissa ja kaupungeissa muutospotentiaalia lisää se, että matkat ovat lyhyitä ja siten helposti myös jalan tai pyörällä kuljettavia. Toisaalta autoilu on houkuttelevaa, koska sitä eivät rajoita ruuhkat tai pysäköintipaikkojen puuttuminen.

Ratkaisuksi tähän esitetään:

Kulkutapasiirtymien edellytyksenä on, että tätä kehityskulkua saadaan hillittyä ja yhdyskuntarakenteessa työpaikat ja asuminen ohjattua lähemmäs toisiaan.

Joka reaalimaailmassa tarkoittaa sitä, että ihmiset siirretään suuriin kaupunkeihin. Työpaikkojen siirtäminen/saaminen pienempiin taajamiin on tuskin lähitulevaisuudessa tapahtuva asia.

Pienemmissä taajamissa matkat eivät ole lyhyempiä. Poliittinen virkamies valehtelee tarkoituksella. 'Pieni taajama' tarkoittaa asukaslukua, ei pinta-alaa eikä etäisyyksiä.

Visiosta käy selkeästi ilmi että autoilua ja pysäköintiä tulee vaikeuttaa myös pienillä paikkakunnilla koska suurissa kaupungeissa (pääkaupunkiseutu) on ruuhka ja tilanpuute! Ja koska EU niin määrää.

[Toadie]

Kuinka ollakaan, oli asiaa erääseen valtion laitokseen Viikissä. Parkkipaikkoja ei ollut. Laitoin kaupan pihaan ja kävin välillä siirtämässä kiekkoa ja ostamassa limun että sain hyvällä omallatunnolla käyttää 30 + 30 min kaupan pysäköintitilaa.

Henkilökunta maksaa kuulemma 150/vuosi parkkiruudusta. Samaan aikaan talon edessä on hehtaarin kokoinen tyhjä kivipiha jossa seisoo vain lyhtyplväs. Ei puisto, ei penkkejä, vaan tyhjää. Pysäköinti kielletty.

Toinen laitos toisaalla Helsingissä. Rakennusalueen keskellä valtava tori, kivetty. Ei käytössä koska kaupunginarkkitehti ja laitoksen policy. Henkilökunta taistelee parkkihallipaikoista maan alla.

Ei ole tietoisesti vaiketettu, ei toki. Ruuhkaakaan en ole vielä tänä vuonna päässyt todistamaan, mitä nyt Kehä III tökki aamulla onnettomuuden vuoksi.