2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[Roope]

Mutta jos testit on suoritettu kantaväestöllekin sellaisissa kouluissa, joissa maahanmuuton osuus on 15%:n tuntumassa, niin tämäkin on voinut vaikuttaa osaltaan tuloksiin? Siinähän on täytynyt painoittaa mamu-taustaisten kouluja merkittävästi.

Koulujen valinnassa ei ole ollut tuollaista kriteeriä. Mukaan on valittu myös sellaisia kouluja, joissa on maahanmuuttajia vain vähän tai ei ollenkaan.

Suomessa koulut valittiin peruskouluista sekä lukioista ja ammatillisista oppilaitoksista. Jälkimmäisissä
opiskeli alle 1 prosentti ikäluokasta. Kaikki ruotsinkieliset koulut valittiin mukaan, samoin kaikki sellaiset koulut,
joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Myös erityiskoulut sisältyivät otantaan. Kustakin
otoskoulusta tutkimukseen valittiin satunnaisesti joko 20 tai 35 PISAn ikäkriteerin täyttävää oppilasta. Mikäli näitä
oppilaita oli vähemmän, mukaan otettiin kaikki oppilaat. Lisäksi otoskouluissa kaikki maahanmuuttajataustai-
set oppilaat osallistuivat tutkimukseen. (..) PISA 2012 -mittaus toteutettiin 311 koulussa, joista testiin valittiin
kaikkiaan 10 157 oppilasta.

Ensi vuoden puolella julkistettavasta tarkemmasta raportista selvinnee, kuinka maahanmuuttajien osuus on vaikuttanut kantaväestön tuloksiin, mutta näistä suppeammista tuloksista ei vielä voi tehdä päätelmiä.

[nollatoleranssi]

Jostain luin että aiemmin suomenkieliset koulut ovat olleet tuloksissa parempia kuin ruotsinkieliset, mutta nyt Suomen ruotsinkielisten koulujen tulokset ovat paremmat. Johtuen tietysti siitä, että mamut lykätään suomenkielisiin kouluihin.

Varmaan tämä täällä jo olikin, nyt ainakin.

Ruotsinkielisten Pisa-tulokset ennallaan – heikommat kuin suomenkielisillä ikätovereilla

Ruotsinkielisten koulujen Pisa-tulokset pysyivät lähes ennallaan. Suomenkielisten oppilaiden osaamisen laskiessa aiempi ero matematiikan taidoissa on tasoittunut.

Ruotsinkielisten oppilaiden oppimistulokset ovat yhä suomenkielisiä heikommat lukutaidossa ja luonnontieteissä. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on lukutaidossa 508 pistettä. Tyttöjen taidot nostivat suomenkielisten oppilaiden keskiarvon 525 pisteeseen.

Luonnontieteissä ero on vielä suurempi. Ruotsinkielisten oppilaiden keskiarvo on 519 ja suomenkielisten 547 pistettä. Suomenruotsalaiset pärjäsivät Pisa-vertailussa kuitenkin paremmin kuin muiden Pohjoismaiden oppilaat.

http://yle.fi/uutiset/ruotsinkielisten_pisa-tulokset_ennallaan__heikommat_kuin_suomenkielisilla_ikatovereilla/6966444

[nollatoleranssi]

Pitää tietysti todeta, etteivät PISA-testit mittaa sitä ns. huippuosaamista, vaan enemmänkin perusosaamista.

Testi on vain maailmalla saanut paljon suuremman huomioarvon kuin muut vastaavat testit.


Suomessahan ei alunperin PISA-testi edes kerännyt erikoisempaa huomiota ennen kuin maailmalta alkoi tulla suitsutusta. Sitä kautta lehdistökin innostui aiheesta enemmän ja nyt tämä testi on nostettu yhdeksi tärkeimmistä mittareista liittyen koulututkimuksiin.

[nollatoleranssi]

Yksi huomionarvoinen seikka tähän PISA-testiin tulee siitäkin, että miten esim. HS-uutisoi tapahtumista verkkosivuillaan (todennäköisesti lehdessäkin).

Esim.

- Ruotsin kielisten saamista heikoimmista pisteistä ei uutisoida.

- Ei verrata Suomea muihin Pohjoismaihin eli Ruotsiin, Norjaan jne. ja todeta Suomen pärjäävän kaikilla osa-alueilla paljon paremmin kuin muut Pohjoismaat.

- Ei kehuta "Ruotsin-mallia" (kuten HS:ssä on aina tapana).

- Jälleen kerran uutisoidaan Itä-Suomalaisten ja Pohjois-suomalaisten saamista "heikoimmista pisteistä" (samankaltaista muistelen olleen uutisoinnin viimeksikin).

[Jäniksenkäpälä]

Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.

Hitto, että sinulla on viisas lapsi.

Nokitan. Poikani vetäisi 60/60 pitkästä matikasta ja tienasi tonnin käteen (kännin toteen?).

Nokita vaan! Onnea! Muksun kaverikin tienasi saman verran samasta syystä, kohta inssi. Hyvä inssi!

Matikka ei  ole muksun erityisosaamisen aluetta, kielet ja tietyt taiteet ovat. Hänestä on perin kummallista, että ne asetetaan vastakkain, ikään kun taidot sulkisivat toisensa pois. Eivät sulje, täydentävät. Varhain aloitetusta taideharrastuksesta oli se kiistaton hyöty, että oppi keskittymään ja toistamaan harjoitteita. Jälkimmäisestä on ollut erityistä hyötyä viime aikoina, kun on paha paikka elämässä.

Hyvä, hyvä!

[qwerty]

Jenkit ovat jakaneet omat tuloksensa viiteen ryhmään.

PISA mathematics literacy scale
Asian 549
SUOMI 519
White 506
OECD average 494   
Multiracial 492    
Hispanic 455
Black 421

PISA science literacy scale
Asian    546
SUOMI 545
White    528
Multiracial 511
OECD average   501    
Hispanic 462
Black 439

PISA reading literacy scale
Asian    550
SUOMI 524
White    519
Multiracial 517
OECD average   496
Hispanic 478
Black 443

Tasovertailussa erot ovat selvempiä. Esim. matematiikka Tasolla 1 tai sen alla 53% mustista, 15% valkoisista ja 5% aasialaisista. Tasolla 5 tai yli. 25% aasialaisista, 12% valkoisista ja 1% mustista.

Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja

[FadeAway]

Minusta ei ole rasistista olettaa, että luokan suuri humamupopulaatio heikentää myös luokan muiden oppilaiden oppimista.  Hyvin heterogeeninen oppilasaines ei taatusti ole resepti menestykseen.  Voipi olla, että tämän ansioista ruotsinkieliset koulut kirivät kovasti tulevaisuuden PISA-testeissä.

EDIT.  Tietenkin päätelmä, jossa todetaan luokan mamuoppilaitten heikentävän myös kantisten tuloksia, olisi poliittista dynamiittia.

Mamut opettavat uusia asioita. (rikkaus&voimavara)
Esim. serkun tyttö oppi somalin alkeet Itä-Helsingissä jo ennen kouluikää.
---

PISA-tutkimus kovasti näyttää suosittelevan Aasian tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa.
Tervetuloa: töihin, fiksut & koulutetut.
Ei: hum.mamut, pakolaiset, elintaso-surffarit.jne..

[timooo]

Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja

Aina vähän naurattaa, kun joku esittää, että mamut eivät pärjää koulussa koska vanhemmat eivät pysty auttamaan läksyissä. En tiedä teistä, mutta minä en ikinä pyytänyt/saanut apua läksyihin vanhemmiltani. Jotenkin kuitenkin onnistuin kirjoittamaan E:n paperit ja nyt olen dippainssi. On se kummallista.

[Mehud]

Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja

Aina vähän naurattaa, kun joku esittää, että mamut eivät pärjää koulussa koska vanhemmat eivät pysty auttamaan läksyissä. En tiedä teistä, mutta minä en ikinä pyytänyt/saanut apua läksyihin vanhemmiltani. Jotenkin kuitenkin onnistuin kirjoittamaan E:n paperit ja nyt olen dippainssi. On se kummallista.

Mutta sinun koulumenestyksesi perustuukin orjalaivan tervaan ja mamujen menestymättömyys perustuu myös orjalaivan tervaan.

[Siili]

Eiköhän tuonkin pysty selittämään rasismilla. Pakko, koska rotujen välillä EI OLE eroja

Aina vähän naurattaa, kun joku esittää, että mamut eivät pärjää koulussa koska vanhemmat eivät pysty auttamaan läksyissä. En tiedä teistä, mutta minä en ikinä pyytänyt/saanut apua läksyihin vanhemmiltani. Jotenkin kuitenkin onnistuin kirjoittamaan E:n paperit ja nyt olen dippainssi. On se kummallista.

Minusta vanhempien tuki ei tarkoita läksyjen tekemistä yhdessä.  Jos kotona on ollut yleinen oppimista innostava ja palkitseva ilmapiiri taaperoikäisestä lähtien, ei tavallinen koululainen tarvitse vanhempien osallistumista arkiseen läksyjen lukuun.  Ongelma on, että tällainen ilmapiiri ei ole mitenkään yleinen eräiden kansanryhmien kodeissa.

[Roope]

Minerva kelkkailee taas:

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.

- Me olemme antaneet vähän lisärahaa kouluille, joissa erityisen monella on maahanmuuttajatausta. Mutta se ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi. Nyt meidän on tartuttava ongelmaan ja tehtävä jotain.

Kokoomuksen Wille Rydman on varapuheenjohtaja opetuslautakunnassa ja myös hän katsoo, että suomen tai ruotsin opetukseen pitäisi satsata enemmän, ennen kuin oppilas oppii muita kouluaineita.

Mutta Rydmanin mukaan kaikki ei riipu opetuksesta ja lisäresursseista. Hän haluaisi enemmän valikointia siihen, ketkä muuttavat Suomeen.

- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?

Minerva Krohn katsoo asiaa pragmaattisesti.

- Aiemmin saatettiin ehkä sanoa, että on ongelma, että tytöt käyvät koulua. Mutta nyt meillä on tyttöjä ja poikia kouluissa. Meillä on kouluissa myös oppilaita, joiden äidinkieli on suomi tai ruotsi, ja sellaisia, joilla ei ole. Se on fakta, ei ongelma. Ongelma on se, että koulutus ei tavoita näitä oppilaita.  (käännös)

Svenska Yle: Pisa visar: invandrarelever behöver mer stöd 4.12.2013

[jmk]

Helsingin opetuslautakunnan puheenjohtaja Minerva Krohn (Vihreät) sanoo, että PISA-mittaus osoittaa aivan selvästi, että tarvitaan enemmän tukea.

- Me olemme antaneet vähän lisärahaa kouluille, joissa erityisen monella on maahanmuuttajatausta. Mutta se ei ilmeisesti ole ollut tarpeeksi. Nyt meidän on tartuttava ongelmaan ja tehtävä jotain.

Miksei kukaan sano Kelkka-Minervalle, että päinvastoin, maahanmuuttajakouluille tulee antaa vähemmän tukea, koska niissä on jo ennestään rikkaus ja voimavara ja mahdollisuus ja vihreiden virallisen liturgian mukaan ne siis muutenkin pärjäävät paremmin. Ne eivät siis tarvitse yhtä paljon tukea kuin voimavaran suhteen köyhemmät koulut.

[Blanc73]

Varsinaiset^TM maahanmuuttajat tarvitsevat tukea täällä kukkahattuhyysärihölmöläisten periferiassa kehdosta hautaan. Varsinkin rahallinen tuki on erittäin tervetullutta. Paskat integroitumisesta. Miten silloin kävisi mokuttajien suojatyöpaikkojen?

[J.M]

Miksei kukaan sano Kelkka-Minervalle, että päinvastoin, maahanmuuttajakouluille tulee antaa vähemmän tukea, koska niissä on jo ennestään rikkaus ja voimavara ja mahdollisuus ja vihreiden virallisen liturgian mukaan ne siis muutenkin pärjäävät paremmin. Ne eivät siis tarvitse yhtä paljon tukea kuin voimavaran suhteen köyhemmät koulut.

Hyvä pointti. Miten on mahdollista, että rikkaus ja voimavara tarvitsee jatkuvasti jotain kallista erityistukea? Voisiko Minervan kysyä hiljaa mielessään, pärjäisikö Suomi ilman tällaista rikkautta? Pärjäisikö Suomi ilman tällaista voimavaraa, joka uuvuttaa Suomi-neidon voimia taakallaan päivä päivältä enemmän?

Ai niin, mutta ku muuten rasisimi ja ihmisoikeudetjafasismijaorjalaivantervajajaja....

[Malla]

Minusta vanhempien tuki ei tarkoita läksyjen tekemistä yhdessä.  Jos kotona on ollut yleinen oppimista innostava ja palkitseva ilmapiiri taaperoikäisestä lähtien, ei tavallinen koululainen tarvitse vanhempien osallistumista arkiseen läksyjen lukuun.

Nappiin. Oma älläpää ei olisi edes suostunut ottamaan läksyapua. Yläkoulussa ollessaan halusi joskus, että kuulustelen fyssan (!!!) kokeisiin. Se oli opettavaista, molemmille: fyssantaitoni ovat suunnattoman surkeat ja hahmotuskyky huono, joten pyysin muksua opettamaan koealueen minulle. Minä opin vähän fyssaa, lapsi oppi kärsivällisyyttä ja opetustaitoja -- ja fyssaa Kuulustelutuokiot olivat hyvin hauskoja. Niihin sisältyi myös taidepausseja, kun kuulustelijatar demonstroi fysiikan lakeja.

[ikuturso]

Samaan aikaan Ruotsissa leviää järkytys maan surkean onnettomista oppimistuloksista.

Kun puhutaan Ruotsin surkeista oppimistuloksista, niin tässä ei myöskään ole muistettu mainita sitä tosiasiaa, että ruotsalaiskouluissa ei ole muutamaan vuoteen enää saanut antaa kotitehtäviä ollenkaan.

Tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen päädyttiin sen vuoksi, koska huomattiin, että alemman sosiaaliluokan lapset eivät pysty tai osaa tehdä läksyjä kotona. Joko ei ole tilaa tai työpöytää, tai ei ole työrauhaa, tai vanhemmat eivät kykene auttamaan. Tästä tilanteesta seurasi eriarvoisuutta. Suomessa asia on ratkaistu läksyparkeilla - joissain kouluissa järjestetään lapsille läksyntekomahdollisuus ennen tai jälkeen normaalin koulupäivän. Ruotsissa asia ratkaistiin niin, että kenellekään ei enää saa määrätä kotitehtäviä.

Näin kansankodissa.

-i-

[Malla]

Kun puhutaan Ruotsin surkeista oppimistuloksista, niin tässä ei myöskään ole muistettu mainita sitä tosiasiaa, että ruotsalaiskouluissa ei ole muutamaan vuoteen enää saanut antaa kotitehtäviä ollenkaan.

Just. Ettei vaan tule kenellekään paha mieli.

Hämärästi muistelen, että tuntemani alakoulukkaat olivat aivan tohkeissaan kotitehtävistä. Niitä ei ollut paljon eikä liikaa, mutta niitä oli joka arkipäivä. Isommilla oli myös pieniä viikonloppu- ja lomatehtäviä.

[Kulttuurirealisti]

- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?

Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.

[Roope]

Tähän mielenkiintoiseen tilanteeseen päädyttiin sen vuoksi, koska huomattiin, että alemman sosiaaliluokan lapset eivät pysty tai osaa tehdä läksyjä kotona. Joko ei ole tilaa tai työpöytää, tai ei ole työrauhaa, tai vanhemmat eivät kykene auttamaan. Tästä tilanteesta seurasi eriarvoisuutta. Suomessa asia on ratkaistu läksyparkeilla - joissain kouluissa järjestetään lapsille läksyntekomahdollisuus ennen tai jälkeen normaalin koulupäivän. Ruotsissa asia ratkaistiin niin, että kenellekään ei enää saa määrätä kotitehtäviä.

Demarikaksikon mukaan Ruotsin koulujen ongelmana on niiden epätasa-arvo. Yhtenä esimerkkinä he mainitsevat läksyavun, johon vain varakkaiden oppilaiden vanhemmilla on varaa.

Helsingin Sanomat: Kehnot Pisa-tulokset saivat Ruotsin sekaisin 4.12.2013

Jotkut vanhemmat ostavat lapsilleen läksyapua yrityksiltä, ja osan kuluista voi vähentää verotuksessa. Kustannukset valtiolle olivat viime vuonna 2-3 miljoonan euron paikkeilla. Demarit vaativat tasa-arvon nimissä maksutonta läksyapua kaikille, jolloin kustannukset olisivat aivan eri luokkaa.

[rölli2]

- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?

Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.

Onkohan jyrki jo sanoutunut irti tällaisesta ajattelusta. mielestäni tässä taloustilanteessa suomi ei tarvitse minkäänlaisia maahanmuuttajia. mitta on täysi ja alkaa pursuta yli. ensin on saatava työtä kaikille suomalaisille. täällä on osaajia ennestään ei tarvitse kukuilla muualle. ruotsi ottakoon puoli afrikkaa ja lähi-itää

[niemi2]

Tämähän on juuri kansainvälistysmistä, lähenemme kansainvälistä keskiarvoa ja käsityksiä kun olemme tottuneet olemaan kansainvälisesti johtavassa asemassa eri mittarein arvioituna. Suuntamme on siis alaspäin eikä ylöspäin niin hyvässä kuin pahassa.

Ihminen on sitä mitä syö, ja yhteisö on sitä mitä ihmisetkin ovat ja edustavat.

[Muuttohaukka]

Meillä tuli hirveä tappelu, kun poika "opetti" minulle jo toista kertaa samaa tilastotieteen laskua! En oikein ällännyt sitä, niin tuli vastaus, että hei, olen sen jo kerran opettanut!!!

Se neuvominen oli opettamisesta kaukana. Ei hänestä opettajaa onneksi tullutkaan.

[jmk]

- Jos me haluamme parempia tuloksia PISA-tutkimuksessa, se tarkoittaa mielestäni sitä, että meidän on ajateltava maahanmuuttopolitiikka uusiksi. Kuinka me sopeutamme ja integroimme maahanmuuttajat paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan? Millaisia maahanmuuttajia tahdomme tänne? Sellaisia jotka tulevat täysin erilaisista kulttuureista vai sellaisia, joilla on ehkä paremmat edellytykset sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan?

Hauska kuulla välillä tällaistakin puhetta Kokoomuksesta.

Promillejengiä. Hiljentykäämme kuulemaan puolueen mahtimiehen puhetta:
Stubb tyrmää Rydmanin ajatukset täysin. "Joka puolueessa on rydmaneja. Heidän ajatuksillaan ei ole mitään tekemistä kokoomuksen maahanmuuttolinjan kanssa. Ei mitään", Stubb painottaa.
Hän ei osaa arvioida kuinka paljon kannatusta Rydmanin ajamalla tiukalla linjalla on kokoomuksessa. "Uskon ja toivon, että mahdollisimman vähän. Ehkä promillen verran."

[LJT49/62]

Meillä yhteiskunnallinen alamäki alkoi, kun meitä kehoitettiin ymmärtämään Suomeen muuttaneiden henkilöiden meistä poikkeava ajan tajuaminen. Erilaisella ajan tajuamisella selitettiin mamujen myöhästelyt ja välinpitämättämyys sovituista tapaamis- ja aloitusajoista. Kehoitukset ja oppi meni hyvin perille. Nyt meidän syntyperäisillä lapsilla ja nuorilla on myös afrikkalainen ajantaju.

Ymmärrän kyllä politikkojen halun vaihtaa kansaa. Sanotaankin, että jos kansa ei ole tyytyväinen politikkoihin, niin vaihdetaan kansa. Ruotsissa tuossa kansan vaihtamisessa on päästy huomattavasti meitä pidemmälle. Ruotsin Pisa-tutkimuksen tulokset ovatkin vielä meitä huonompia. Korrelaatio on aivan selvä.

[Oho]

Ei että mä mistään mitään tietäisin, mutta metsään mentiin pahasti viimeistään silloin, kun oppilaista tehtiin koulun asiakkaita ja opettajista palvelun tarjoajia.

En mä kapakkaan mennessäni asiakkaana odota joutuvani itse laittamaan ruokaani vaan se tuodaan valmiina pöytään. Ei koulu ole sen kummempi. Oppilaat eivät ole oikeutettuja oppiin tai tutkintoon, heillä on oikeus oppia ja oikeus suorittaa tutkinto.

[Tosiasiallinen Nuiva]

Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:category 1=oppilas syntynyt suomessa 2=oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla m=tietoa ei saatavilla.

edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545

[RP]

Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.

edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545

mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?

[Tosiasiallinen Nuiva]

Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.

edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545

mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?

1=kantis 2=mamu/isä tai äiti mamu m=virhe paperin täytössä

[LJT49/62]

Laitan tähän vielä kuvakaappauksia PISA-tuloksista:
Tapaukset:oppilas syntynyt ulkomailla,äiti syntynyt ulkomailla, isä syntynyt ulkomailla.

edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519, lukutaito 524, luonnontieteet 545

mitä tuo kategoria-sarake tarkoittaa?

1=kantis 2=mamu/isä tai äiti mamu m=virhe paperin täytössä

Hyvä sevennys. Nyt taulukoista näkee, että maahanmuuttajat ovat kiistattamasti saaneet kantaväestöä huonommat tulokset Pisa-tutkimuksen kaikissa osioissa. Näin se taitaa kaikissa maissa myös olla, Australiaa lukuunottamatta.

[qwerty]

edit. muistutuksena koko suomen pisteet: matikka 519 (sija 12.), lukutaito 524 (6.), luonnontieteet 545 (5.)

Jos tulkitsin oikein, niin mamuttomat luvut ovat matikka 529 (10.), lukutaito 524 (?)(6.), luonnontieteet 551 (3.)
Vain mamut (ka kolmesta taulukosta) matikka 469 (42.), lukutaito 456 (44.), luonnontieteet 482 (39.)

Sitten vain odottelemaan tämän kultamunaerän kuoriutumista