2011-10-11 TE: Suomen PISA-tulokset johtuvat mamujen vähyydestä

[kyllästynyt]

Oliko pääkaupunkiseudun koulut testattavana tällä kertaa kun noin tippui

[Toadie]

Jos Kiinaa edustavat Shanghai ja Hong Kong, Suomea voisivat edustaa SYK, Ressu ja Norssi. Naurettavaa pelleilyä koko ranking kun kasvokulttuurit fuskaavat minkä kehtaavat.

Mutta Suomen itsetyytyväisille jakkukalkkunoille oikein tervetullut läimäytys hyllyvälle poskelle. Mietitäänpä hetken aikaa mitä Viro on tehnyt paremmin. Siis Viro.

[chacha2]

Tuskin maahanmuuttajien määrän kasvu on merkittävä selittäjä, kasvu on kuitenkin niin vähäistä ja koskee merkittävissä määrin aika pientä osaa kaikista kouluista. Eiköhän Appelsiinin esille nostamat seikat ole merkittävämpiä. Mitä helvettiä joku Kumbayaa höttö hyödyttää, jos kouluista pitää tehdä paikkoja, jossa kaikilla on aina mukaavaa ja joka ei siksi saisi asettaa mitään haasteita saatikka vaatimuksia.

On ainakin jo nyt merkittävä tekijä  Helsingissä:

Svenska Ylessä on kerrottu missäpäin Suomea koulutulokset ovat pääosin huonontuneet  ja miksi :

Helsingfors skolor på samma nivå som de i Azerbajdzjan
...
http://svenska.yle.fi/artikel/2013/09/27/helsingfors-skolor-pa-samma-niva-som-de-i-azerbajdzjan
Helsingissä koulutulokset ovat tippuneet ja erot kouljen välillä Helsingissä kasvaneet merkittävästi.
Lisääntyvästä segregaatiosta tämä johtuu tutkija Bernelius kertoo.
Suomeen on saapunut nyt uusi ilmiö:
Nykyään vanhemmat valitsevat pois tiettyjä  kouluja koska nämä  sijaitsevat 'socioekonoomisesti' huonoilla alueilla (socioekonomiskt vanlottade).
On kuitenkin yhä aika harvinaista  Suomessa menetellä näin, Ruotsissa taas tämä tapahtuu useammin, mutta
Bernelius uskoo että kolujen väliset erot Helsingissä tulevat tulevaisuudessa kasvamaan entisestään.
.
.

Koulushoppaus yleistynyt - vanhemmat valitsevat kouluja lapselleen yhä tarkemmin

Lapsen koulun valinnasta on tullut vanhemmille entistä tärkeämpi projekti jo ala-asteella. Erityisesti Helsingissä vanhemmat soittelevat jo hyvissä ajoin kouluihin valitakseen parhaan koulun lapselleen.

Niin kutsuttuja koulushoppaajia on nähty jo vanhempainilloissa ennen lapsen koulun alkua. Tunkua on erityisesti erikoistuneisiin kouluihin, joihin on soveltuvuustestit.

Suurissa kaupungeissa voi hakea jo ala-asteella muuallekin kuin lähikouluun. Vanhemmat vertailevatkin kouluja selvästi aiempaa enemmän.

- He saattaa kysellä kuinka paljon teidän koulussa on maahanmuuttajia tai kuinka paljon on erityisoppilaita tai jotain muuta, joka saattaa vaikuttaa heidän valintaansa, Tyyskä kertoo.


Loput täältä:
http://yle.fi/uutiset/koulushoppaus_yleistynyt_-_vanhemmat_valitsevat_kouluja_lapselleen_yha_tarkemmin/6288006

[Malla]

"Koulushoppausta" on ollut pitkään siellä, missä "shoppaaminen" on mahdollista. Itsekin "shoppasin": valitsin lapseni kouluksi sen, jonka rehtori EI väittänyt, että koulussa ei kiusata. Se oli hyvä päätös. Siinäkin koulussa kiusattiin, tietysti, mutta reksi ei tunkenut päätään puskaan vaan hoiti hommansa.

[Alma-ata]

Koulun opetuskieli ja oppilaan oma kieli on tietenkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon, eli se "logiikka", että mamut paskoivat Suomen PISA-tuloksen, ei sinänsä pidä paikkaansa.

MUTTA on tietenkin ihan totta, että runsas kielipuolinen porukka (+ vielä erityisoppilaat) luokassa vaikeuttaa Pisa-testattavien suomenkielisten oppimista monin tavoin: open aika menee muuhun kuin itse asiaan, tasoa lasketaan, jotta heikommat edes jotenkuten pysyisivät kärryillä jne.

Varmasti hyviäkin puolia löytyy, mutta haitat peittävät ne.

Omassa luokassani saksaa, englantia ja ruotsia toisena kielenään puhuvat ovat olleet vain hyödyksi. Ei heille ole tarvinnut kuin joskus muutamia erikoisempia asioita selittää heidän äidin-/ isänkielellään. Viimeksi taisin kertoa, mitä päästäinen on eri kielillä. 

[Lahti-Saloranta]

Koulun opetuskieli ja oppilaan oma kieli on tietenkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon, eli se "logiikka", että mamut paskoivat Suomen PISA-tuloksen, ei sinänsä pidä paikkaansa.

MUTTA on tietenkin ihan totta, että runsas kielipuolinen porukka (+ vielä erityisoppilaat) luokassa vaikeuttaa Pisa-testattavien suomenkielisten oppimista monin tavoin: open aika menee muuhun kuin itse asiaan, tasoa lasketaan, jotta heikommat edes jotenkuten pysyisivät kärryillä jne.

Kuten varmaan huomasit niin ongelmahan koskee pääasiallisesti suomenkielisiä. Ruotsinkielisissä kouluissan näitä ongelmia on vähemmän. Siinähän se taisi tulla todistettua ruotsin kielen ylivertaisuus. Turhaa on höpistä ruotsin kielen vapaehtoisuudesta, parempi olisi säättää laki jolla ruotsi asetettaisiin pakolliseksi opetuskieleksi kaikkiin aineisiin.

[Alma-ata]

Koulun opetuskieli ja oppilaan oma kieli on tietenkin tässä tutkimuksessa otettu huomioon, eli se "logiikka", että mamut paskoivat Suomen PISA-tuloksen, ei sinänsä pidä paikkaansa.

MUTTA on tietenkin ihan totta, että runsas kielipuolinen porukka (+ vielä erityisoppilaat) luokassa vaikeuttaa Pisa-testattavien suomenkielisten oppimista monin tavoin: open aika menee muuhun kuin itse asiaan, tasoa lasketaan, jotta heikommat edes jotenkuten pysyisivät kärryillä jne.

Kuten varmaan huomasit niin ongelmahan koskee pääasiallisesti suomenkielisiä. Ruotsinkielisissä kouluissan näitä ongelmia on vähemmän. Siinähän se taisi tulla todistettua ruotsin kielen ylivertaisuus. Turhaa on höpistä ruotsin kielen vapaehtoisuudesta, parempi olisi säättää laki jolla ruotsi asetettaisiin pakolliseksi opetuskieleksi kaikkiin aineisiin.

Ok, tarkennan. Olisi tietenkin pitänyt sanoa ... vaikeuttaa monin tavoin niiden Pisa-testattavien oppimista, joiden äidinkieli on sama, kuin koulun opetuskieli.

[törö]

Suomi putosi Pisa-kärjestä
Koululaisten matematiikkataidoissa rynnivät nyt aasialaiset
30.11.2013 7:04 101


OECD:n osaamisvertailussa suomalaisoppilaiden taso heikkeni myös lukutaidossa ja luonnontieteissä.

Suomen sijoitus koululaisten osaamista mittaavassa Pisa-vertailussa on heikentynyt.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan lähinnä Aasian maat ja alueet ovat pudottaneet Suomen kymmenen kärkimaan joukosta matematiikassa, joka oli tuoreimman tutkimuksen pääaine. Myös muutama Euroopan maa, kuten Viro, ohitti Suomen matematiikan taidoissa. Pohjoismaista Suomi on yhä paras.

Myös lukutaidossa ja luonnontieteissä Suomen sijoitus on hieman pudonnut, mutta on niissä yhä viiden parhaan tuntumassa.

Taloudellisen yhteistyön järjestö OECD julkistaa vuoden 2012 Pisa-tutkimuksen tulokset tiistaina. Järjestö on vuodesta 2000 lähtien testannut kolmen vuoden välein 15-vuotiaiden osaamista lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä.

Kun ensimmäinen vertailu vuoden 2001 lopulla julkaistiin, Suomi nousi koulutuksen mallimaaksi saavuttamalla ykkössijan lukutaidossa ja olemalla viiden kärjessä myös matematiikassa ja luonnontieteissä.

Seuraavassa vertailussa suomalaiskoululaiset kirivät ykköstilalle myös matematiikassa ja kakkostilalle luonnontieteissä.

Voittokulku jatkui vielä kolmannessa vertailussa 2006, mutta neljännessä, vuoden 2009 Pisa-tutkimuksessa alkoi näkyä hienoista taantumista.

Tuolloin kisan tulokas, Kiinan Shanghai, ampaisi kärkeen kaikilla aloilla. Lukutaidossa myös Etelä-Korea meni Suomen edelle. Matematiikassa edelle kirivät myös Singapore, Kiinan Hongkong ja Taiwan.

Tuoreimmassa matematiikan osaamisen vertailussa kärkisijat menevät Aasian maille tai alueille, joita ovat Shanghai, Taiwan, Japani, Etelä-Korea, Hongkong, Singapore ja Macao. Niissä on määrätietoisesti panostettu koulutuksen kehittämiseen.

Suomalaiskoululaisten matematiikan taitojen ruostumisesta on saatu viitteitä aiemmin muista tutkimuksista.

Viime vuoden lopulla julkistettu kansainvälinen TIMSS-tutkimus (Trends in international Mathematics and Science Study) osoitti, että Suomessa peruskoulun seitsemännen luokan oppilaiden tulokset ovat pudonneet 12 vuoden aikana 38 pistettä. Se vastaa noin yhtä kouluvuotta.

Samalla selvisi, että Suomen kahdeksasluokkalaiset pitävät matematiikkaa tylsänä ja vaikeana aineena.

Syitä on nähty myös opettajien kehnossa täydennyskoulutuksessa ja vanhentuneissa opetustavoissa ja -teknologiassa.

http://www.hs.fi/kotimaa/Suomi+putosi+Pisa-k%C3%A4rjest%C3%A4/a1385713778649

[elukka]

Se kusee joka ikisessä asiassa.

Ainoa "hyöty" mikä multikultissa on, on kansallisvaltion romuttuminen, mikä taas tekee kansalaisista helpommin johdettavia kun mitään yhtenäisyyttä kansan keskuudessa ei enää ole.
Joten pysykäämme yhtenäisinä,  älkäämme  ignoroiko toisiamme. Kaikenlainen kansamme yhtenäisyyden rapauttaminen on mustaa, pahaa ja itsestään saatanasta.

Sisko kirjoittaa paljon, mutta asiaa..

[Sivustakatsoja]

Viime vuoden lopulla julkistettu kansainvälinen TIMSS-tutkimus (Trends in international Mathematics and Science Study) osoitti, että Suomessa peruskoulun seitsemännen luokan oppilaiden tulokset ovat pudonneet 12 vuoden aikana 38 pistettä. Se vastaa noin yhtä kouluvuotta.
...
Syitä on nähty myös opettajien kehnossa täydennyskoulutuksessa ja vanhentuneissa opetustavoissa ja -teknologiassa.

Taas yksi artikkeli, joka paljastaa tyypillisen suomalaisen journalismin onnettoman tason. Tässäkään ei nosteta mitään kysymysmerkkiä siitä, että miten "vanhentuneet opetustavat ja -teknologiat" voisivat olla erityisen relevantti tekijä, jos aiemmin on nimenomaan osattu paremmin. Eihän opetuksessa käytetä sellaista ajan mittaan rapautuvaa teknologiaa, jonka opetusteho heikentyisi iän karttuessa. Esimerkiksi matematiikan opetus on vuosisatoja pärjännyt kirjojen, paperin ja kynien voimin. Nyt sitten on keksitty, että nämä menetelmät ovat aivan vanhentuneita ja epätoimivia ja opetusta pitäisi viihteellistää esimerkiksi peleihin pohjautuvaksi.

Matikkaa pänttäämisen sijaan pelaamalla

Missäköhän vaiheessa tämä kaiken työn muuttaminen viihteeksi siirtyy varsinaisen työelämänkin puolelle.

[Toadie]

Tunnilla tekstaaminen/mesettäminen vei yhden vuoden. Älyluurit ja swaippauspelit vievät kaksi. Tämä tulee näkymään muutamassa vuodessa.

Kakaroita kiinnostaa vain viihde. Aikuisten pitää toimia. Lelut vittuun koulusta ja "diginatiivit" - oikea persetermien äiti - oikeisiin töihin.

Matikka vaatii työtä, siksi se on vaikeaa ja tylsää. Enkku on kivaa kun sitä osaa jo, eikä viitsitä opiskella lisää. Muita kieliä ei opita edes vähää koska se vaatisi vaivannäköä.

Laiskuus ja mukavudenhalu tappoi osaamisen. Kokeillaanpa it-huuman sijaan sähkötöntä koulua (pl. sisävalaistus).

[foobar]

Tapa jolla PISA-tulosten notkahdusta käsitellään - tai pikemmin, käsittelyä vältellään kuin ruttoa - kertoo mielestäni kaiken siitä tällä vuosituhannella valtiokultiksi nousseesta denialismista ja haluttomuudesta löytää negatiivisia asioita kuin paikoista joissa ne virallisesti ovat. Suomalainen yhteiskunta joutuu etenemään pelkästään sokealla (historian ansiosta sentään kohtuullisen hyvällä) tuurilla samalla, kun valtavaksi paisunut julkisen sektorin papittaristo pyrkii kampittamaan sitä parhaansa mukaan.

Suomen menestyksen päivät ovat nähdäkseni tällä erää tiukasti menneisyydessä. Kun PISA-tulokset tippuvat jälleen seuraavassakin tutkimuksessa, kaivettaneen syylliseksi perussuomalaisten (hatusta vedetty) koulutusvastaisuus. Kultistien epätoivo sitä hahmotettaessa, mistä ongelmien syyt pitäisi löytää kasvanee vuosi vuodelta suuremmaksi. Niin monesta paikasta syiden löytäminen on poliittisen korrektiuden nimissä kielletty. Sitä ei pysähdytä miettimään, millaista kansallista hyötyä sellainen poliittinen korrektius joka estää ongelmien ratkaisujen löytymisen oikein palvelee.

[Malla]

Kakaroita kiinnostaa vain viihde. Aikuisten pitää toimia. Lelut vittuun koulusta ja "diginatiivit" - oikea persetermien äiti - oikeisiin töihin.

Matikka vaatii työtä, siksi se on vaikeaa ja tylsää. Enkku on kivaa kun sitä osaa jo, eikä viitsitä opiskella lisää. Muita kieliä ei opita edes vähää koska se vaatisi vaivannäköä.

On kakaroita ja kakaroita. Oma kakarani ei valittanut ala-asteellakaan läksyistä, paitsi matikan läksyistä. Koska piti värittää jotain ihme ruutuja, ei saanut laskea. Piti kotona väsätä kimpassa vanhanaikaisia laskutehtäviä.

Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.

[Hippo]

Itse en tässä kohdin syyllistäisi pelkästään monikulttuuristumista. Kyllä kantiksienkin mukulat osaavat aina vaan vähemmän. Eräskin kokenut saksan opettaja sanoi kerran, että nykynuorilta ei voi hänen opettamassaan kielessä vaatia lainkaan sitä mitä vielä 20 vuotta sitten. Ei edes yo-kirjoituksissa.

[Arto Luukkainen]

Mietitäänpä hetken aikaa mitä Viro on tehnyt paremmin. Siis Viro.

Se riittää, että virolaiset nuoret arvostavat koulua aivan toisella tapaa kuin Suomessa. Uusintakokeiden uusinnoista saaduilla armoviitosilla surffauksesta ei ole kuultukaan ja tytötkin ovat todella motivoituneita myös matematiikan, kemian ja fysiikan opiskeluun. Ja laskevat sellaisia laskuja, joista samanikäiset suomalaiset eivät selviäisi. Kaikki lähtee kodeista nousevasta arvostuksesta. Koulun hoitaminen hyvin tarjoaa mahdollisuudet hyviin työpaikkoihin.

[guest3656]

Suomalaiskoululaisten matematiikan taitojen ruostumisesta on saatu viitteitä aiemmin muista tutkimuksista.

Nykyajan monikulttuurisissa kouluissa matematiikan opiskelu alkaa luonnollisesti numeroiden tunnistamisesta ja hahmottamisesta: juksi, kaksi, monta. 

Kun nämä asiat on omaksuttu, voidaan vasta ryhtyä hahmottelemaan laskutoimituksia.

[K.K.]

Käkikellomaa rykäisi kärkeen - Suomi on Pisan entinen tähtioppilas mutta hakkasi yhä Ruotsin

Pisa-tutkimuksen tulokset vuotivat maanantai-iltana itävaltalaiselle Die Presse –lehdelle, joka iloitsi itävaltalaiskoululaisten kirineen tutkimuksessa.

Suomen putoaminen kärkimaiden kaartista on Itävallassa melkein vielä isompi uutinen.

Suomen koululaiset ovat jättäneet matikan läksyt tekemättä. Tulokset näkyvät Pisa-tutkimuksessa, jossa matematiikan pistemäärät ovat pudonneet reippaasti.

Suomi yltää matematiikassa silti vielä kuudennelle sijalle.

Matematiikassa parhaita ovat Etelä-Korea ja Japani. Itävaltalaislehden mukaan Euroopan ykkönen on nyt Sveitsi.

Sveitsi on OECD:n tutkimusmaista kolmantena ja seuraavat sijat menevät Hollannille ja Virolle.

Suomi on taantunut niin ikään lukemisessa ja on nyt sijalla kolme Japanin ja Etelä-Korean jälkeen.

Luonnontieteissä Suomi on sijalla kaksi; kultaa saa Japani.

Näillä tuloksilla Suomi yltää vielä palkintopallille tai ainakin sen tuntumaan.


Sinipunaministerit vallassa

Suomen tulokset ovat huonoimmat vuosikausiin, mutta silti yhä paremmat kuin Ruotsilla. Naapurimaan matematiikan tulokset putosivat vielä Suomeakin enemmän.

Yksi eniten parantaneita on Puola, joka on toteuttanut kattavan koulu-uudistuksen.

Tutkimus tehtiin viime vuonna. Opetusministerinä oli tuolloin sosiaalidemokraattien Jukka Gustafsson toista vuottaan.

Gustafssonin edeltäjä oli kokoomuslainen Henna Virkkunen. Virkkunen oli opetusministerinä 2008-2011. Tämänkertaisen tutkimuksen tulokset menevät siis sinipunapuolueiden kontolle.
http://www.talouselama.fi/uutiset/kakikellomaa+rykaisi+karkeen++suomi+on+pisan+entinen+tahtioppilas+mutta+hakkasi+yha+ruotsin/a2219130

[chacha2]

Hän ei ole mikään matikkanero. Kirjoitti kyllä ällän pitkästä. Sanoi että ainoa juju (muille kuin lahjakkaille) on laskea joka päivä. Vähän mutta joka päivä. Hänestä se oli ihan kivaa.

Hitto, että sinulla on viisas lapsi. Vilpittömät onnittelut. On nimittäin niin, että lapsesi oivaltama periaate on tässä elämässä kaikkein tärkein. Ilman kärsivällisyyttä ei tule mistään tärkeästä yhtään mitään - ja siitä huolimatta koko yhteiskunta suunnistaa vauhdilla toiseen suuntaan, hetken huveihin.

Mitä pisatuloksiin tulee, niin nehän tulevat jatkamaan laskuaan, varmuudella ja kiihtyvästi. Opetushallinnon ääliöt koettavat paikata tilannetta rahtaamalla oppilaille läppäreitä ja tabletteja, mikä on juuri se väärä suunta.

Jos joku tätä epäilee, niin hakekoon divarista minkä tahansa 1960-luvun keskikoulun algebran oppikirjan. Sitä silmäillessä saattaa monelle ylioppilaalle tulla äiti mieleen...

Hyvä huomio. Lapset eivät semmoisia juuri nyt tarvitse:

Toisin kuin parikymmentä vuotta sitten, nyt lapset elävät hallitsemattomassa audiovisuaalisessa somassa, joka hajottaa mieltä ja heikentää oppimis- ja keskittymiskykyä.

Rauhasta ja työrauhasta (Enkeliporsas 6.3.)
Liikaa viihdettä liian aikaisin (Enkeliporsas 5.3.)
Aivosähköhäiriöitä (Enkeliporsas 6.2.)

Lapset hukkuvat audiovisuaaliseen somaan.

Liikojen ärsykkeiden on pakko vaikuttaa jollakin tavalla lasten aivotoimintaan. Kouluopetus ei pysty millään kilpailemaan koukuttavan audiovisuaalisen soman kanssa.

http://enkeliporsas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153967-pisa-romahduksen-syita?fb_action_ids=10152041248915148&fb_action_types=og.likes&fb_source=aggregation&fb_aggregation_id=288381481237582


Oppilaat sen sijaan kaikki tarvitsevat hyvän ja rauhallisen työympäristön:

Order in the classroom
by Marilyn Achiron
Editor, Directorate for Education and Skills

There was a good reason why our teachers demanded our attention in class: it wasn't about power; it was about performance – ours. As this month's PISA in Focus shows, the disciplinary climate in schools is strongly related to student performance.

You might be surprised to learn that, according to the reports of students who participated in PISA 2009, most students in most PISA-participating countries and economies enjoy orderly classrooms. For example, across OECD countries, more than two out of three students reported that never or hardly ever is there noise and disorder in their classrooms. In some countries, classrooms are models of orderliness: fewer than one in ten students in Korea and Thailand reported that they cannot work well in class because of disruptions; and fewer than one in ten students in Japan, Kazakhstan and Shanghai-China reported that their teacher has to wait a long time for students to quiet down before they can begin class.

But orderly classrooms are not ends in themselves; they seem to be the preconditions for learning. In 55 countries and economies that participated in PISA 2009, students in schools where the classroom climate is more conducive to learning tend to perform better. True, schools with more positive disciplinary climates also tend to have other qualities that are related to better student performance. For example, the students in these schools generally come from more socio-economically advantaged backgrounds. Indeed, in 36 countries and economies, there is a positive relationship between schools' disciplinary climate and the average socio-economic status of their students.

But PISA results show that even after accounting for the socio-economic status and other characteristics of both students and the schools they attend, including the educational resources available to the school, the way the school is governed, and how the school assesses the performance of its students and itself, in 31 countries and economies, schools with a more positive disciplinary climate tend to perform better. In other words, disciplinary climate is one of few school-level characteristics that show a significant positive relationship with performance consistently across countries. In fact, given the strong relationship between students' socio-economic status and disciplinary climate, results from PISA suggest that a positive disciplinary climate in school can reduce the impact of a student's socio-economic status on his or her performance. That is, in more orderly classrooms, students from all backgrounds have the same chances to succeed in their school work.

So maybe orderly classrooms really are, in the end, about power: about students being able to use their inherent power to seize opportunities to learn and work to realise their potential.

For more information on PISA: www.oecd.org/pisa/
PISA in Focus No.32: Do students perform better in schools with orderly classrooms?

http://oecdeducationtoday.blogspot.fr/2013/09/order-in-classroom.html boldaukset omat

Oppimisesta ei tule mitään luokkahuoneessa missä työrauha ei vallitse.
Rauhallisessa luokkahuoneessa taas niin kaikki oppilaat, taustoista riippumatta , oppivat paremmin.
Koulukuri kunniaan jällleen, se voisi olla ihan toimiva resepti Suomen peruskoululle.

[JNappula]

Kyllähän erot johtuvat myös paljosta muusta kuin monikulttuurisuudesta tai maahamuuttajien määrästä, taso on laskenut myös kouluissa joissa ei juuri maahanmuuttajia ole. Uskon että yksi suuri ongelma on se, että ennen kouluissa opettajat olivat oikeistolaisia miesopettajia, nykyään vasemmistolaisia maailmanhalaajanaisia. Sama tietysti heijastuu Opetusministeriöön jne. Nykyään vaaditaan paljon vähemmän kuin ennen, ehkä tavoite on se, että pidetään ne ÄO80-jannut ja -mimmit jotenkin mukana opetuksessa, mutta samalla muiden taso heikkenee. Asia tulee toki vielä huonontumaan maahanmuuttajien määrän lisääntyessä.

Mutta asiassa voi olla myös toinen, astetta vakavampi ongelma. Puolustusvoimathan teettää alokkaillaan palveluksen alussa pari testiä, eli testit P1 ja P2, joista tuo ensimmäinen on puhdas älykkyystesti. Nyt on tutkimuksissa havaittu että tuon P1 testin tulokset nousivat vuoteen 1997 asti, mutta ovat sen jälkeen olleet tasaisessa laskussa. epäillään että kyse on ns. idioluutiosta.

Toiselta foorumilta lainattua:

"Puolustusvoimien peruskoe negatiivisen Flynn-efektin ja koulutusjärjestelmän muutoksen jäljillä

Tänä vuonna on julkaistu useampi tutkimus, joiden lähdemateriaalina on käytetty Suomen Puolustusvoimien Peruskoe-1:n tuloksia. Vuodesta 1981 lähtien alokkaille on tehty uudistettu Peruskoe-1 (aiemmin peruskoe), joka koostuu kolmesta osa-alueesta: kuviotesti, numerotesti ja sanatesti. Aineisto on ainutlaatuinen, sillä koe on järjestelmällisesti toteutettu vuosikymmenten ajan lähes koko ikäluokan miehille.

Tutkijat Edward Dutton Oulun yliopistosta ja Richard Lynn Ulsterin yliopistosta saivat Suomen Puolustusvoimien P1-testien raakatulokset analysoitavakseen vuosilta 1988-2001 ja 2009. He valottavat saamiaan tuloksia Intelligence-lehdessä julkaistussa artikkelissa "A Negative Flynn Effect in Finland, 1997-2009". Testin pitkäaikaisen käytön ja suurten vuosittaisten osallistujamäärien ansiosta käytettävissä oli hyvin laaja aineisto: yhteensä 407 166 testitulosta.

Artikkeli nostaa aineistoanalyysistä esille muutaman mielenkiintoisen seikan: testin raakapisteiden keskiarvot nousivat vuosien 1988-1997 aikana, mutta sen jälkeen ne ovat kääntyneet laskuun. Keskiarvojen muutos ei ole yhtä voimakas kaikilla osa-alueilla. Esimerkiksi kuviotestin keskiarvo nousi osa-alueista eniten, ja vuoden 1997 jälkeistä tulosten heikkenemistä havaittiin enemmän numerotestissä ja sanatestissä. Vaikka havaitut muutokset ovat hyvin maltillisia, ne ovat kuitenkin johdonmukaisia. Ainoa poikkeus on vuosi 1991, jonka keskiarvot ovat selkeästi sekä edeltävää että seuraavaa vuotta korkeammat.

Ajanjakson alkuvuosien raakapistemäärän nousun selitykseksi kirjoittajat tarjoavat Flynn-efektiä ja viittaavat tulkintaa tukeviin muissa maissa tehtyihin tutkimuksiin. Vuoden 1997 jälkeisen keskiarvojen alenemiseen ja mahdolliseen negatiiviseen Flynn-efektiin he tarjoavat yhdeksi syyksi negatiivisen korrelaation älykkyysosamäärän ja hankittujen lasten lukumäärän välillä. Kyseinen artikkeli on lyhyehkö katsaus aiheeseen ja mahdollisia syitä keskiarvojen laskuun ei siinä analysoida laajemmin.

Sari Pekkala Kerr ym. puolestaan käyttivät puolustusvoimien testituloksia vertaillessaan Suomen koulutusjärjestelmän muutosta rinnakkaiskoulujärjestelmästä (kansa- ja oppikoulu) peruskoulujärjestelmään, joka tapahtui vähitellen vuosien 1972-1977 aikana. Suomen aineisto on ainutlaatuinen vertailtaessa kahden koulutusjärjestelmän eroja. Aiemmin vastaavissa tutkimuksissa on vertailtu eri maiden järjestelmiä toisiinsa tai eri alueita saman maan sisällä, nyt pystyttiin vertaamaan muutoksen etenemistä maan sisällä. Aiemmissa tutkimuksissa on saatu ristiriitaisia tuloksia sen suhteen, onko nuorena tehty eriyttäminen yhtenäiskoulua parempi koulutusjärjestelmä.

Vuodesta 1982 alkaen puolustusvoimien testien tulokset ovat identifioituja ja niitä voidaan verrata muihin tietopankkeihin, tässä tapauksessa Tilastokeskuksen väestötietoihin. Tämä mahdollisti tarkempien tietojen saamisen tutkituista henkilöistä, heidän kotitaustastaan ja esimerkiksi eri koulujärjestelmissä olleiden veljesparien vertailun. Tässä tutkimuksessa käytettiin vuosien 1962-1966 aikana syntyneiden testituloksia, jotka suorittivat asepalveluksensa tammikuusta 1982 alkaen. Tutkimus perustui laajaan tilastolliseen analyysiin ja differences-in-differences-menetelmään.

Yleisellä tasolla tuloksista löydettiin ainoastaan pieni parannus sanatestissä, mutta ei muutoksia muissa osakokeissa. Kiinnostavimmat muutokset huomattiin vertailtaessa oppilaiden taustaa: alhaisen koulutustason tai köyhien vanhempien lasten tulokset paranivat peruskouluun siirtymisen myötä ja näinollen sosioekonomisen aseman vaikutus oppimistuloksiin väheni. Kirjoittajat selittävät muutosta sekä opetussisällön muuttumisella uudistuksen yhteydessä että vertaisryhmän muutoksella. Varhain tehdyn kahteen ryhmään jaon (kansakoulu ja oppikoulu) poistuminen antoi varsinkin alhaisemman lähtökohdan oppilaille paremmat mahdollisuudet edetä opinnoissaan. Oleellista oli, että koulutusjärjestelmän muutoksella ei havaittu negatiivista vaikutusta minkään ryhmän oppilaisiin.

Puolustusvoimien testitulosten saaminen tutkimuskäyttöön on myönteinen asia, vaikka liian suorien johtopäätösten tekeminen niiden perusteella voi johtaa harhaan. Kuten Pekkala Kerr ym. tutkimuksessaan toteavat, hyvin monia muuttujia täytyy ottaa huomioon aineistoa valikoidessa ja sen analysoinnissa on paljon haasteita. Toivottavasti kuitenkin näemme vastaisuudessakin Puolustusvoimien aineistoa käytettävän tutkimuksissa, sillä kuten jo todettua, aineisto on monessa mittakaavassa ainutlaatuinen.

A Negative Flynn Effect in Finland, 1997-2009. Edward Dutton and Richard Lynn. Intelligence, Vol. 41, Issue 6, (November–December 2013), pp. 817–820

School Tracking and Development of Cognitive Skills. Sari Pekkala Kerr, Tuomas Pekkarinen, and Roope Uusitalo. Journal of Labor Economics, Vol. 31, No. 3 (July 2013), pp. 577-602"

[Panopticon]

http://www.okm.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2013/liitteet/okm20.pdf



Aika hämmentävää, että tuolla on mamut eroteltu omiksi ryhmikseen. Erot kantiksiin osaamisessa 2-3 vuotta. Joku vois laskea, mikä on mamujen osuus koko kansan tulosten laskusta.

[Panopticon]

Juuri menevässä tiedotustilaisuudessa ongelma nähtiin kotouttamisessa. Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa. Ei yllätä kumpikaan tieto.

http://yle.fi/uutiset/pisa-tulokset_julki_klo_12_-_katso_suorana/6965748?autoplay=true

[Rusinapulla]

Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.

Mikä Ruotsin nuorisoa vaivaa? 

[miheikki]

http://www.uusisuomi.fi/ulkomaat/64600-ei-hataa-suomi-ruotsiin-iski-todellinen-pisa-hata

Pisa-järkytys iski Ruotsiin: "Häviämme kaikessa"

ULKOMAAT
Ruotsi on tuoreen koululaisten oppimistuloksia vertailevan Pisa-raportin perusteella hyvin vaarallisessa tilanteessa, arvioi opettajien liitto Ruotsissa.

Sanomalehti Dagens Nyheterin mukaan minkään muun maan Pisa-tulos ei ole heikentynyt niin paljon kuin Ruotsin verrattaessa vuoden 2009 raporttiin. Lehti kuvaa Ruotsia "luokan huonoimmaksi oppilaaksi".

–Me häviämme kaikilla rintamilla ja olemme nyt hyvin kriittisessä tilanteessa, sanoo opettajaliiton puheenjohtaja Eva-Lis Sirén Dagens Nyheterin mukaan.

Pisa-raportin mukaan ruotsalaisoppilaiden tulokset ovat heikentyneet yleisesti kaikissa vertailluissa oppiaineissa. Ruotsalaisoppilaiden matemaattiset taidot ovat pudonneet jo vertailtujen OECD-maiden keskiarvon alapuolelle ja Ruotsi on sijoituksissa muun muassa Yhdysvaltain alapuolella.

Myös Suomessa on jo etukäteen oltu huolissaan Pisa-tuloksen heikentymisestä, joka varmistui tänään virallisesti. OECD-maiden joukossa Suomi sijoittui kuitenkin yhä matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi.

Suomalaisoppilaiden matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo (519) on laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä. Tulos on kuitenkin yhä tyydyttävällä tasolla, kun Ruotsin keskiarvo (478) on enää tasoa välttävä. Ruotsi on sijoituksissa Liettuan ja Unkarin välissä.

Matematiikan tuloksissa OECD-maiden keskiarvo oli 494, ykköspallille nousseen Kiinan (Shanghai) tulos 613.

OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein. Tänä vuonna tutkimuksen painopiste oli matematiikassa.

[AuggieWren]

Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.

Mikä Ruotsin nuorisoa vaivaa? 

Se on rasismi! Vaanii joka kulman takana, tappaa aivoissa ja puutarhassa. Ruotsin pitää vähentää koulumatematiikan opetusta ja lisätä suvaitsevaisuuskasvatusta ja islaminopetusta, siitä se kurssi kääntyy!

[siviilitarkkailija]

Laskua on ollut kaikissa länsimaissa, suurinta Ruotsissa.

Mikä Ruotsin nuorisoa vaivaa? 

Kolme asiaa, sosialisterna, gröna och moderaterna.

[Herbert]

Maahanmuuttajanuoret 2–3 vuotta ikätovereitaan jäljessä Pisassa

Maahanmuuttajanuoret ovat kouluosaamisessa jopa 2–3 vuotta kantasuomalaisia ikätovereitaan jäljessä, osoittavat tuoreet Pisa-tutkimuksen tulokset.

Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja Jouni Välijärvi pitää eroa huomattavana ja huolestuttavana. Hänen mielestään Suomen tulee pyrkiä entistä painokkaammin ensimmäisen polven maahanmuuttajanuorten kielitaidon parantamiseen. Hän huomauttaa, että jo peruskoulussa opetus on käsitteellistä ja abstraktia ja sen ymmärtäminen vaatii hyvää kielitaitoa.

http://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2013/12/03/maahanmuuttajanuoret-23-vuotta-ikatovereitaan-jaljessa-pisassa

[Mangustin]

Suomi on taantunut niin ikään lukemisessa ja on nyt sijalla kolme Japanin ja Etelä-Korean jälkeen.

Japanissa koululaiset joutuvat oppimaan kolme oman kielensä kirjoitusjärjestelmää (hiragana, katagana, kanji) ja niiden yhdistelemisen. Lisäksi japanissa kanjien lukutapa vaihtuu sen mukaan, ovatko ne lauseen alussa, lopussa vai keskellä. He ovat siis tosissaan joutuneet tekemään töitä ykkössijan eteen. Suomen kirjakieli on niin naurettavan helppoa että tulos kertoo laiskuudesta.

Kaikista vaikeimmat kokeet on kuitenkin Hong Kongilla ja Taiwanilla, ja ne sijoittuvat perinteisten merkkien tuottamat lisähaasteet huomioon ottaen erittäin hyvin. Luonnontieteen osaamista mittaavissa kokeissa on sanallisia tehtäviä, ja erityissanaston hallitseminen vaatii jo monen sadan arkisanastosta poikkeavan merkin opettelun.

Yksi eniten parantaneita on Puola, joka on toteuttanut kattavan koulu-uudistuksen.

Ei ole polakkien kieli myöskään sieltä yksinkertaisimmasta päästä oikeinkirjoituksen suhteen.

[kriittinen_ajattelija]

Ahahh ruotsalaiset tabula-rasa marxistit on ihmeissään miksei somalinee""""t ym. muut joita ala-koulut on täynnä Ruotsissa saa yhtä hyvä tuloksia kuin pellavapäät. Mistähän mahtaa johtua... 

Menee samaan luokkaan typeryydessä kuin suomalaisten "ylivertaisen" koulutusjärjestelmän markkinointi ulkomaille.

Noh "you cant fix stupid"

[petebe]

Kyse on vain siitä, että pohjolassa ei ole osattu hyödyntää eteläisempien alueiden koulutusjärjestelmiä esim. koneinsinöörien suhteen. Heti kun tuolta opintolinjalta saataisiin hyödynnettyä tieto-taito, niin jopa vain Pisa-tulokset kohoaisivat aivan huippuunsa.

[Panopticon]

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tallenteet/fi.jsp

Ministeriössä menossa asiantuntijaseminaari aiheesta.