2013-12-2 Huonolaatuisesta rakennusalasta "on hyvää vauhtia tulossa maan tapa"

[crissaegrim]

"Tästä suden ja sekundan teosta on hyvää vauhtia tulossa maan tapa" – rakennustyöntekijät kertovat

Kosteusvaurioita syntyy muun muassa rakennusten huonojen sääsuojausten ja betonin liian lyhyen kuivumisajan vuoksi, kertovat rakennustyöntekijät A-studion kyselyssä. Suurin osa vastaajista arvioi, että rakentamisen laatuongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina.

Kosteuden hallinta paljastui vakavimmaksi ongelmaksi, kun A-studio teki kyselyn rakennustyöntekijöille rakentamisen laatuvirheistä.

Kysely lähti yli 700 rakennustyöntekijälle ja siihen tuli 53 vastausta. Vastaajat ovat Rakennusliiton luottamusmiehiä. Kyselyn vastaukset antavat karun kuvan työmaiden arkipäivästä. 75 prosenttia vastaajista arvioi, että rakentamisen laatuongelmat ovat lisääntyneet viime vuosina.

"Kosteudenhallinta retuperällä"

Rakentamisen kosteudenhallinta on koko Suomessa retuperällä. Edes sadevesiä ei yritetä johtaa hallitusti rakennusaikana pois. Sääsuojia ei käytetä. Rakenteille ei anneta riittävästi kuivumisaikaa kastumisen jälkeen.

Märkiä seiniä ja lattioita pinnoitetaan.

Homeiset levyseinät ei ole epätavallinen näky työmailla.

Näin kun litimärkiä villoja laitettiin väliseiniin.

Toistuva rakennusmateriaalien kuivumisaikojen laiminlyönti, betonille ei anneta sen vaatimaa kuivumisaikaa ennen pintakäsittelyjä.

Väärennetään kosteusmittaustuloksia, sisustustyöt käynnissä vaikka vesikattokaan ei ole valmis.

Tästä suden ja sekundan teosta on hyvää vauhtia tulossa maan tapa.

Pahimmat virheet jäävät piiloon

Lahtelainen kirvesmies Pekka Järvinen on työskennellyt rakennuksilla yli 30 vuotta – siitä yli 20 vuotta kirvesmiehenä. Viime aikoina hän on tehnyt uusien asuintalojen takuukorjauksia.

– Pahimpia virheitähän ovat piilevät viat, jotka tulevat ehkä vuosien päästä esiin. Ne on huomattavasti hankalampia ja työläämpiä sitten korjata, Järvinen kertoo.

– Eli joitain pohjustustöitä, vesieristystöitä, jotka vaativat ihan erityistä ammattitaitoa, niin siellä on monta kertaa ihmisiä töissä, jotka eivät oikein hallitse sitä tekemistä.

"Betoni kuivuu sentin viikossa"

A-studion kyselyyn vastanneet nimesivät rakennusvirheiden syiksi kiireen, ulkomaiset työntekijät, valvonnan puutteen, huonon suunnittelun ja liian pitkät urakkaketjut.

Aikataulut pitäisi olla realistisemmat, betoni kuivuu edelleen sentin viikossa.

Aika ja raha näyttelevät tässä pelissä pääosaa, mutta tulisi myöskin miettiä sitä, onko todella edullisempaa käydä korjaamassa virheitä toistuvasti kuin tehdä kerralla valmista.

Huono, puutteellinen ja ammatitaidoton suunnittelu. On kiire alkaa rakentamaan.

Rakennuttaja kilpailuttaa ja ottaa halvimman urakkatarjouksen.

Valvontaa tiukennettava varsinkin elementtiasennus-/väliseinävaiheessa,  ja pintamateriaalien kosteusmittauksia olisi oikeasti tehtävä niin kuin pintamateriaalien valmistajat edellyttävät.

Vaikka työmailla työnjohto on määrällisesti lisääntynyt, ei kukaan tunnu hallitsevan kokonaisuutta. Rakennusliikkeiden oman työvoiman puuttuminen on johtanut projektiluontoisen vuokratyövoiman käyttöön, jonka ammattitaidosta ei ole takeita.

Työn valvonta olematonta, ilta- ja viikonlopputyön valvontaa ei ollenkaan.

Valvonta, valvonta ja ammattitaidottomat ulkomaalaiset halpatyöntekijät ulos rakennuksilta.

Kustannustehokkuutta haetaan usein esimerkiksi niin, että saneerauskohteen sääsuojat jätetään urakkavaiheessa laskematta.

Alihankkijoiden käyttö ja heidän ulkomaalaisen työvoiman käyttö on pahin ongelma. Lvi-aloilla mm. ei osata kieltä, asetuksia, määräyksiä, ei välitetä vaikka tietäisivätkin.

"Otetaan halvin ja toivotaan että homma onnistuu"

Kirvesmies Pekka Järvinen arvioi, että erityisesti nykyinen rakennustapa – urakoiden pilkkominen ja ketjuttaminen – heikentää rakentamisen laatua.

– Jos nyt ajatellaan jotain pikku-urakoitsijaa, joka saa tiukan urakan, niin kyllä siinä käy hyvin usein niin että, jos omia miehiä ei ole kuin pari ja sitten annetaan siitä osaurakka seuraavalla yrittäjälle, niin ei siinä enää pystytä valvomaan sitä työntekijän osaamista. Otetaan se halvin mies ja toivotaan, että homma onnistuu.

Kirvesmies epäilee myös, että perinteinen ammattiylpeys on käymässä harvinaisemmaksi.

– Ehkä ei tunneta sitä ammattiylpeyttä enää joka tasolla niin kuin ennen tunnettiin. Jos jotain tekee, niin se pitäisi tehdä kunnolla. Jos rakentaja ei muutaman vuoden päästä kehtaa mennä siihen rakennukseen, jonka on rakentanut niin silloinhan on jotain hämminkiä, Pekka Järvinen sanoo.

A-studio maanantaina 2.12. TV1:ssä kello 21.00

http://yle.fi/uutiset/tasta_suden_ja_sekundan_teosta_on_hyvaa_vauhtia_tulossa_maan_tapa__rakennustyontekijat_kertovat/6952109

[kyllästynyt]

Jos on niin hölmö rakennuttaja, ettei urakkasopimuksessa sovi mitä tehdään ja valvo rakentamista, niin saahan sitä huonoa. Kuntapäättäjien omaa tyhmyyttä, että sekundaa tulee. Tulee sitä mitä on tilattu...

Ok-rakentaja rakennuttaa tietenkin tutulla timpurilla jota ei tarvi valvoa.

[Uuno Nuivanen]

Rakennukset eivät homehtuisi ilman mamuja.

[kekkeruusi]

"Otetaan halvin ja toivotaan että homma onnistuu"

Siinä kiteytyy koko homma. Ja halvaksihan se tulee, kun tehdään ensin päin helvettiä ja korjataan sitten myöhemmin. Jos korjata enää voi.

Ja tekeehän ne Viron pojat halvalla, niin halvalla ettei suomalaiset pysty kaikkien sääntöjen ja lakien mukaan tekemään. Eikä pysty viroilaisetkaan.

[guest3656]

"Tästä suden ja sekundan teosta on hyvää vauhtia tulossa maan tapa"

Pätee hyvin myös pienillä paikkakunnilla, joilla kaikki ovat "timpureita" , paitsi maanjussit ja koneyrittäjät. Kokemusta on.

Nykyajan rakentaminen tiukkoine energiansäästömääräyksineen asettaa kosteusfysiologian hallinnalle aivan eri tason haasteet kuin vanha rintamamiestalorakentaminen. Rakentaminen on ala, jossa harva tuntuu kehittyvän, tämä pätee myös suunnittelijoihin. Kerran opittua toistetaan itsepäisesti. Näin myös rakennusvirheet kertaantuvat.

[Arvoton]

Mahdollista kontrollin vajavaisuutta olen itse epäilyllyt jonniin aikaa. Itse joskus poikasena raksalla duunaten näin kontrollimesun työmaalla lähes päivittäin. Joku mättää, kun heti luovutus- ja asukkaiden sisäänmuuttopäivästä lähtien jokaisessa uudessa kerrostalossa alkavat takuukorjaukset kolmeksi vuodeksi, mikä lienee yleinen takuuaika. Ei väliä, onko urakoitsija Skanska vai joku pienempi.

Kummalliseksi on rakentaminen mennyt, että rakennusurakat sovitaan -keleen tiukiksi valmistusajan suhteen ja sitten tunnutaan hosuttavan, jottei jouduta maksamaan myöhästymissakkoja. Takuukorjaukset saadaan vissiin tehdä enemmän rauhassa ja ne lienevät pienempiä menoeriä kuin mainitut sakot. Rauhaa vain eivät saa asukkaat. Ja kiva maksaa uudesta kämpästä vaikkapa 5 - 10 tonnia neliö ja talossa kuuluu usein kuukausittain jossain työn ääniä. Mä en kauaa sietäisi.

Pyöriihän Hommassa mesuja ja inssejä. Minä olen maallikko.

[Ari-Lee]

A-studion kyselyyn vastanneet nimesivät rakennusvirheiden syiksi kiireen, ulkomaiset työntekijät, valvonnan puutteen, huonon suunnittelun ja liian pitkät urakkaketjut.

Koko systeemi on mätä ja kaikki rakennukset tulevat mätänemään tämän mädänneisyyden ansiosta. Valvojat ovat valevalvojia mutta maksut kyllä lankeavat reaaliajassa maksettaviksi.

"On oikeasti olemassa vaara, että yhä suuremmasta osasta taloja on tulossa hometaloja", Oulun yliopiston rakennusopin professori Jouni Koiso-Kanttila varoittaa.

Nollaenergiatalolla tarkoitetaan rakennusta, joka tuottaa vuositasolla energiaa yhtä paljon kuin kuluttaa.

Suomessa se tarkoittaisi käytännössä sitä, että talon pitäisi lämpiminä kuukausina tuottaa energiaa enemmän kuin mitä se kolmena kylmimpänä kuukautena kuluttaa.

"Aina on tehty niin, että vaipan eli ulkoseinien ja yläpohjan läpi karkaa lämpöä. Karkaava lämpö kuivattaa ja pitää rakennukset terveinä."

Nollaenergiataloissa lämpöhäviötä täytyy vähentää eristeitä paksuntamalla ja vaipan ilmatiiviyttä parantamalla, jolloin lämpö ei pääse karkaamaan.

"Jos rakentamisen tai käytön aikana talon rakenteisiin pääsee vähänkin kosteutta, se ei sieltä kuivu. Se jää sinne ja rupeaa aiheuttamaan homekasvustoa", Koiso-Kanttila sanoo.

Koiso-Kanttila näkee, että energiatehokkuuden parantaminen on Euroopan tasolla järkevää, mutta nollaenergian tavoittelu Suomen olosuhteissa ei ole.

"On teknisesti mahdollista tehdä nollaenergiataloja, mutta riskit ovat kohtuuttoman suuria."

http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/rakennusopin-professori-nollaenergiataloista-hometaloja/625282/

[Alapo]

"Otetaan halvin ja toivotaan että homma onnistuu"

Siinä kiteytyy koko homma. Ja halvaksihan se tulee, kun tehdään ensin päin helvettiä ja korjataan sitten myöhemmin. Jos korjata enää voi.

Ja tekeehän ne Viron pojat halvalla, niin halvalla ettei suomalaiset pysty kaikkien sääntöjen ja lakien mukaan tekemään. Eikä pysty viroilaisetkaan.

Kun nykyisin se halvin ei ole virolaisen, se on liettua, puola, tai joku muu baltian maa. Eräs työmaapäällikkö sanoi että tuuri käy jos saa virolaisia. just. Noissa muissa balteissa on se ongelma että kaikki pöllitään.

Eräs sukulainen on ollu eräällä raksalla nyt muutaman kuukauden ja on ihmetellyt vironpoikien touhua, ajellaan täryllä kuivuvan valun yli, tehdään mm.valumuotteja ilman piirustuksia ja toinen tulee perässä ja purkaa. Halvaksi on tultava, että tollasta kannattaa tehdä.

[Micke90]

Tätähän nimen omaan haluaa kykypuolue Kokkarit, joka väittää puolustavansa kotimaista yrittäjyyttä? Tämäkö on sitä kykypuolueen mainostamaa sinivalkoista sinitähtistä kapitalismia, jolla Suomi saadaan nousuun?