2013-11-26 MTV: Kielet, joita lasten kannattaisi opiskella

[Suomi2050]

http://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/nama-ovat-tulevaisuuden-kielet--joita-lasten-kannattaisi-opiskella/2413906

Nämä ovat tulevaisuuden kielet, joita lasten kannattaisi opiskella

Ranskaa, saksaa ja englantia on perinteisesti pidetty tärkeimpinä kielinä, joita lasten tulisi opiskella kouluissa, ja joista on koettu olevan hyötyä myös tulevaisuudessa, mutta ajat ovat muuttuneet.

Britannian kulttuurisuhdeorganisaatio, British Councilin rankkauksessa brittilasten olisi tärkeämpää osata arabian kieltä kuin ranskaa.  Niin ikään saksa kannattaisi korvata kiinalla.

Sen sijaan jo nyt melko suositusta espanjan kielestä on hyötyä myös tulevaisuudessa. British Council listaa sen tärkeimmäksi tulevaisuuden kieleksi.

Raportissa kehotetaankin uudistamaan koulutusta niin, että lapsilla olisi enemmän valinnanvaraa kieliopinnoissaan.

– Laajalti maailmalla puhutut kielet kuten Saksa, Ranska ja Espanja eivät ole tarpeettomia kieliä, koska niitä puhutaan hyvin monessa maassa. Meidän pitäisi kuitenkin lisätä tärkeiden tulevaisuuden kielien osaamista ja ennen kaikkea oppia käyttämään esimerkiksi arabiaa, kiinaa ja japania, järjestön johtaja John Worne sanoo sanomalehti Independentin haastattelussa.

Järjestö on myös huolissaan siitä, että Britanniassa on jo huutava pula ihmisistä, jotka osaisivat puhua edes jotakin kymmenestä tärkeimmästä kielestä niin sujuvasti, että pystyisivät keskustelemaan.

[JJohannes]

Kuinka monta merkittävää tieteellistä, filosofista, yhteiskunnallista tai kaunokirjallista teosta on kirjoitettu kiinan tai arabian kielellä?

EDIT: Tarkoitin sanoa jotakuinkin niin, etten usko Kiinan tai arabiankielisten maiden olevan nykyisellään, lähitulevaisuudessa tai lähihistoriansa valossa sopivia jäljittelynkohteita Euroopalle. Tiedän, että kiinaksi ja arabiaksi on kirjoitettu oikeasti arvokastakin kirjallisuutta, etenkin kauempana historiassa.

[AuggieWren]

Niin ikään saksa kannattaisi korvata kiinalla.

Taasko toimittajalle on iskenyt henkinen pakko mokutella omiaan?

Kuinka monta merkittävää tieteellistä, filosofista, yhteiskunnallista tai kaunokirjallista teosta on kirjoitettu kiinan tai arabian kielellä?

Mistäköhän tämänkin kommentin purkamisen aloittaisi. En taida jaksaa, ei maksa vaivaa.

[Rändöm]

Kuinka monta merkittävää tieteellistä, filosofista, yhteiskunnallista tai kaunokirjallista teosta on kirjoitettu kiinan tai arabian kielellä?

Onko tämä vitsi? Sarkasmitutkani on hämmentynyt.

Mutta joo, yleiseurooppalainen pakkoarabia sopisi oivasti tähän päivään. Herrakansaa päästäisiin palvelemaan entistäkin sujuvammin. Milloin Ruotsissa käyttöön?

Kiinassa ja japanissa on toki jotain ideaa, jos suunnittelee työuraa, missä ollaan tekemisissä kyseisten maailmankolkkien kanssa, mutta ei kummastakaan näistä tule mitään lingua francoja ja ovat siten kohtuullisen marginaalisia.

[Oami]

Listasta puuttuu ruotsi. Mites nyt näin?

[kekkeruusi]

Listasta puuttuu ruotsi. Mites nyt näin?

Eikö kukaan ole kertonut briteille, että ruotsi on portti muihin kieliin. Saksan opiskelukin on sitten helpompaa.

[Tykkimies Pönni]

Listasta puuttuu ruotsi. Mites nyt näin?

Ruotsi on varmaan hyödyllisyydessään niin ylivoimainen ykkönen ettei ne viitsineet edes mainita.

[JJohannes]

Kuinka monta merkittävää tieteellistä, filosofista, yhteiskunnallista tai kaunokirjallista teosta on kirjoitettu kiinan tai arabian kielellä?

Onko tämä vitsi? Sarkasmitutkani on hämmentynyt.

No ei varsinaisesti. Tiedän kyllä, että arabiaksi ja kiinaksi on kirjoitettu, lähinnä menneinä aikoina, melko paljon etenkin tieteellistä ja filosofista kirjallisuutta sekä kaunista runoutta. Mutta moderni eurooppalainen ajattelu ei ole enää varsinaisesti velkaa noille teoksille. Ei lääkiksessä lueta Avicennaa ja filosofiakin painiskelee ehkä vähän erilaisten kysymysten parissa kuin Laozin aikaan. Olen lähinnä skeptinen sen suhteen, että Kiinan tai arabiankielisten maiden lähihistoriasta, nykyisyydestä tai lähitulevaisuudesta voisi löytyä juurikaan jäljittelyn arvoista ajattelua tai kirjallisuutta eurooppalaisille.

EDIT: Tai sen puoleen myöskään arvokkaita ihmiskontakteja muussa kuin taloudellisessa mielessä.

[Aapo]

Mutta joo, yleiseurooppalainen pakkoarabia sopisi oivasti tähän päivään. Herrakansaa päästäisiin palvelemaan entistäkin sujuvammin.

Miksi ihmeessä arabiaa pitäisi käyttää ainoastaan arabiankielisten palvelemiseen? Jos esimerkiksi islamkritiikkiä esittäisi arabiaksi, niin se ainoastaan tehostaisi sen sanomaa. Koraaniin kohdistuva kritiikki torjutaan usein sillä, että koraani pitäisi tuntea alkuperäiskielellä. Jos kriitikko osaa arabiaa, niin tämäkin este saadaan poistettua.

Mistään kielitaidosta ei ikinä ole haittaa, eikä mihinkään kieleen tule suhtautua vihamielisesti sen vuoksi, minkälaista politiikkaa tai aatetta sen välityksellä harjoitetaan. Ei se ole kielen vika, vaan ihmisten.

[Aapo]

Olen lähinnä skeptinen sen suhteen, että Kiinan tai arabiankielisten maiden lähihistoriasta, nykyisyydestä tai lähitulevaisuudesta voisi löytyä juurikaan jäljittelyn arvoista ajattelua tai kirjallisuutta eurooppalaisille.

Arabian suhteen lienet oikeassa, mutta kiinan kohdalla en panisi rahojani likoon sen puolesta.

[AuggieWren]

Miksi ihmeessä arabiaa pitäisi käyttää ainoastaan arabiankielisten palvelemiseen? Jos esimerkiksi islamkritiikkiä esittäisi arabiaksi, niin se ainoastaan tehostaisi sen sanomaa. Koraaniin kohdistuva kritiikki torjutaan usein sillä, että koraani pitäisi tuntea alkuperäiskielellä. Jos kriitikko osaa arabiaa, niin tämäkin este saadaan poistettua.

Sekin olisi jo jotain, että pääsee seuraamaan sitä keskustelua, mitä arabiaksi käydään, esim. Islamiin liittyen. Tai muutenkin, mitä ko. mamut kielimuurin suojissa mölisevät. Muuten on sitten hämeenanttiloiden ja vastaavien tai toispualjokkee joidenkin jenkkiläisten counterjihadistien käännösten varassa.

Ja tismalleen samaa mieltä: Minkään kielen taidosta ei koskaan ole haittaa.

[Roope]

Listasta puuttuu ruotsi. Mites nyt näin?

"Suomessa yritykset ovat eri linjoilla kuin British Councilin tutkimus", sanotaan MTV3:n juttuun liitetyn EK:n tutkimuksen "Tulevaisuuden kielet"-graafin kuvatekstissä. Siinä ruotsi on tärkeydessä kymmenennellä sijalla, eikä arabiaa ole kymmenen listalla lainkaan.

[AuggieWren]

Listasta puuttuu ruotsi. Mites nyt näin?

"Suomessa yritykset ovat eri linjoilla kuin British Councilin tutkimus", sanotaan MTV3:n juttuun liitetyn EK:n tutkimuksen "Tulevaisuuden kielet"-graafin kuvatekstissä. Siinä ruotsi on tärkeydessä kymmenennellä sijalla, eikä arabiaa ole kymmenen listalla lainkaan.

EK:n tuloksetkin ovat varsin eriskummallisia, kun 35 % yrityksistä aikoo painottaa portugalia rekrytoinnissaan ja lähes 30 % kiinaa. Harjoittaako edes kymmenesosa tuosta eli 3,5 % yrityksistä minkäänlaista merkityksellistä kauppaa Brasilian tai 3,0 % Kiinan suuntaan?

[Rändöm]

Kuinka monta merkittävää tieteellistä, filosofista, yhteiskunnallista tai kaunokirjallista teosta on kirjoitettu kiinan tai arabian kielellä?

Onko tämä vitsi? Sarkasmitutkani on hämmentynyt.

No ei varsinaisesti. Tiedän kyllä, että arabiaksi ja kiinaksi on kirjoitettu, lähinnä menneinä aikoina, melko paljon etenkin tieteellistä ja filosofista kirjallisuutta sekä kaunista runoutta. Mutta moderni eurooppalainen ajattelu ei ole enää varsinaisesti velkaa noille teoksille. Ei lääkiksessä lueta Avicennaa ja filosofiakin painiskelee ehkä vähän erilaisten kysymysten parissa kuin Laozin aikaan. Olen lähinnä skeptinen sen suhteen, että Kiinan tai arabiankielisten maiden lähihistoriasta, nykyisyydestä tai lähitulevaisuudesta voisi löytyä juurikaan jäljittelyn arvoista ajattelua tai kirjallisuutta eurooppalaisille.

Asia selvä. Olen samaa mieltä.

Aapolle: ei kieliin itsessään tietenkään tule suhtautua kielteisesti, vaikka harvemmin ne myöskään lilluvat tyhjiössä ilman kytköksiä niiden puhujiin. Öyhötinpä vain siitä, että mitkä lienevät British Councilin tarkoitusperät rankatessa arabian niin korkealle tärkeysjärjästyksessä. Tuskinpa kouluissa oppilaita patistetaan suuntautumaan öljyalallekaan tai jollekin muulle harvinaiselle alalla, jossa Lähi-idällä on mitään merkitystä. Taloudellisesta hyödystä ei siten liene kyse. Sen vuoksi ainoa arabian osaamisesta jäljelle jäävä hyöty on mahdollisuus kommunikoida paremmin Euroopassa asustavan laajan muukalaisväestön kanssa näiden omalla kielellä, minkä taas voi hyvällä syyllä nähdä merkkinä alistumisesta (vrt. pakkoruotsi Suomessa). Se, että edes keskustelemme arabian mahdollisista haitoista tai hyödyistä kielii multikultin tuomista oireista.

[Mangustin]

Olen lähinnä skeptinen sen suhteen, että Kiinan tai arabiankielisten maiden lähihistoriasta, nykyisyydestä tai lähitulevaisuudesta voisi löytyä juurikaan jäljittelyn arvoista ajattelua tai kirjallisuutta eurooppalaisille.

Kiinankielisiä maita on manner-kommarikiinan (jossa yksistään asuu enemmän kiinankielisiä kuin maailmassa on englanninkielisiä) Taiwan, Hong Kong ja Singapore. Filippiineillä, Malesiassa ja Indonesiassa talouselämää pyörittää kiinalaisväestö. Korealaiset oppivat koulussa sujuvaa mandariinia, ja hanzien avulla ymmärtää myös avainsanat japanilaisesta tekstistä.

Arabiankieli on tietysti paljon pienempi, mutta tietyilla aloilla sillä on taloudellista merkitystä. Kaikkea hyvää vaan arabimaiden kehitykselle, vaikka nyt näyttääkin pahalta.

EDIT: Tai sen puoleen myöskään arvokkaita ihmiskontakteja muussa kuin taloudellisessa mielessä.

Tästäkin olemme selvästi eri mieltä kaukoidän suhteen. Lähi-idän suhteen skeptinen kanta on tällä hetkellä ymmärrettävä.

[Toadie]

Tulevaisuudessa kannattaa siis opiskella kieliä joiden natiivipuhujat eivät ole käyneet koulua tai ovat liian tyhmiä oppimaan englantia. Siitähän on kyse ranskan ja saksan kohdalla: ne joilla on merkitystä maailmalle/taloudelle, osaavat sitä, joten äidinkielensä on toisarvoinen ulkomaaalaisille.

Miksi kenenkään pitäisi opetella Aasian massojen kieliä pärjätäkseen Euroopassa? Arabia on tarpeen poliisille. Kiina ei kauaa porskuta.

Provojuttuun provoreply, sisältää kärjistystä. 

[Suomi2050]

Artikkelissa oli tämmöinenkin:

British Councilin mukaan tulevaisuuden kieliä ovat espanja, arabia, ranska, kiina, saksa, portugali, italia, venäjä turkki ja japani. Kielet valittiin tarkastelemalla niitä usealta kantilta. Raportissa painotettiin muun muassa sitä, mitä taloudellisia ja kulttuurillisia hyötyjä kyseisen kielen osaamisesta on.

[elven archer]

Kiina ei kauaa porskuta.

Et voisi olla enempää väärässä. Ihan yksinkertaisesti siksi, että Kiinassa on älyttömästi väkeä ja älyttömästi fiksua väkeä. Vaikka mikä Kiina-buumi menisi ohitse, niin silti Kiina on jatkossa tärkeä.

[Toadie]

Olen eri mieltä. Tulee hajoamaan demokratian, öljyn, puhtaan veden ja naisten puutteeseen. Koko Tellus tulee palaamaan kymmeniä vuosia taaksepäin, Kiinassa on harpattu turhan pitkälle turhan nopeasti, tulee paljon verisiä neniä kun juhlat loppuvat.

Tärkeä toki, muttei pakkokiina-tärkeä.

[elven archer]

Tärkeä toki, muttei pakkokiina-tärkeä.

Ei tietenkään mitään pakkokiinaa. Siitä on hyötyä, jos meinaa bisneksiä siellä tehdä, mutta kovin monen suomalaisen ei tarvitse. Koulutetut kiinalaiset osaavat myös puhua jo aika hyvin englantia. Eli juuri ne, joiden kanssa niitä bisneksiä pitää tehdä.

[Mangustin]

Olen eri mieltä. Tulee hajoamaan demokratian, öljyn, puhtaan veden ja naisten puutteeseen. Koko Tellus tulee palaamaan kymmeniä vuosia taaksepäin, Kiinassa on harpattu turhan pitkälle turhan nopeasti, tulee paljon verisiä neniä kun juhlat loppuvat.

Jos tarkastellaan historiaa, niin koska Kiinassa sitten olisi ollut demokratiaa, halpaa energiaa, puhdasta vettä ja nainen jokaista miestä kohden? Ei ainakaan kolmeentuhanteen vuoteen mitään kyläyhteisöä suurempaa demokratiaa, ja naisia on aina ollut vähemmän kuin miehiä koska lapsenmurhat. Nykyään, kun ei ole ainakaan julkista/hyväksyttyä polygamiaa, on tavallisella kiinalaismiehellä huomattavasti paremmat mahdollisuudet päästä naimisiin kuin haaremien ja eunukkien aikaan. Naisenpuutteeseen on edullinen palvelusektori niille joilla ei ole varaa omaan vaimoon.

Polttoainetta ja puhdasta vettä riitti kaikille viimeksi joskus tuhat vuotta sitten ja silloinkin oli alueellista niukkuutta. Nykyään siellä tarvittaessa tehdään sadetta suihkuttamalla ilmakehään hopeahiukkasia joihin vesihöyry sitten tiivistyy ja sataa alas. Aasian suuri vesitorni, Himalaja, on Kiinan hallussa.

Asuntokupla tulee aiheuttamaan taloudellisen häiriön, mutta sekin tasoittuu kun keskiluokalle ja varakkaille avautuu yhä enemmän sijoituskohteita. Nyt on hamstrattu asuntoja, koska mihinkään muuhun ei ole uskaltanut laittaa rahaa kiinni. Jos Puolue älyää vielä tehdä maareformin, niin 600 miljoonaa ihmistä harppaa välittömästi omistavaan luokkaan.

[ikuturso]

Arabiassa ei ole kuin öljyä. Ja kun se loppuu, siellä ei ole kuin muslimeita, kameleita ja hiekkaa.

Arabia on kuitenkin kieli, jolla voi keskustella monen maan muslimin kanssa. Koraaniahan luetaan arabiaksi. Mutta kysymys kuuluu, kuka haluaa keskustella muslimien kanssa heidän uskontonsa kielellä ja miksi?

Toki jos oppisi kielen viikossa, niin arabian ja somalin kielet olisi mukava osata, jotta voisi vierestä seurata vaikka jotain sossun luukulla tai oikeussalissa tapahtuvaa tulkkaussessiota. Mutta pelkästään tuosta ilosta en tuhlaa vuosia jonkun hölynpölykielen opiskeluun.

Opetin juuri pojalleni kyrillisiä kirjaimia, jotta voisi kuulustella minulta venäjän sanoja.

-i-

[Micke90]

Oliko tämäkin taas vain puolustuspuhe holtittoman maahanmuuttopolitiikan puolesta? Tuodaan maahan tulevaisuuden voimavaroja ja rikastuksia ihan vain, jotta voidaan opettaa kantispenskoille tulevaisuuden kieliä ja uskontoja, kuten arabiaa ja islamia? 

[nollatoleranssi]

Mutta joo, yleiseurooppalainen pakkoarabia sopisi oivasti tähän päivään. Herrakansaa päästäisiin palvelemaan entistäkin sujuvammin.

Miksi ihmeessä arabiaa pitäisi käyttää ainoastaan arabiankielisten palvelemiseen? Jos esimerkiksi islamkritiikkiä esittäisi arabiaksi, niin se ainoastaan tehostaisi sen sanomaa. Koraaniin kohdistuva kritiikki torjutaan usein sillä, että koraani pitäisi tuntea alkuperäiskielellä. Jos kriitikko osaa arabiaa, niin tämäkin este saadaan poistettua.

Mistään kielitaidosta ei ikinä ole haittaa, eikä mihinkään kieleen tule suhtautua vihamielisesti sen vuoksi, minkälaista politiikkaa tai aatetta sen välityksellä harjoitetaan. Ei se ole kielen vika, vaan ihmisten.

Olen kuullut ennenkin tuon kuuluisan perustelun "mistään kielitaidosta ei ikinä ole haittaa". Kyllä siitä jotakin haittaa on, koska yhden kielen opiskeleminen kunnolla syö toisen kielen opiskelumahdollisuuksia.

Todellinen islam-kritiikki tuskin tulee siitä, että ihmiset alkavat joukolla opiskelemaan arabiaa. Saati että se olisi jollakin tavalla järkevää. Tarvitaan islamilaisten maiden heräämistä nykyaikaan.

Ei ole mitenkään ihmeellistä, että islamilaiset maat ovat monta askelta jäljessä kehityksessä länsimaitakin eli vaikka öljyrahaa löytyy, niin tasa-arvo on nollatasoa ja uskonnolliset piirit hallitsevat.

Hieman ihmettelen myös arabian kielen osaamisen nostamista noin tärkeään asemaan.


Mielenkiintoista suosituksissa on venäjän nostaminen kärkeen. Eikä Suomessakaan ole edelleenkään venäjän kieleen haluttu panostaa tai saati sitten haluta todennäköisesti tulevaisuudessakaan panostaa. Onhan sanottu erään tunnetun poliitikon kautta, että "venäjän kielen voi oppia lastentarhassa laulaen ja leikkien".

[Marius]

Kyllä kai on niin, että lasten ja nuorten kannattaa vieraista kielistä pyrkiä oppimaan mahdollisimman sujuva englanninkieli.
Sitä ne kaikki muutkin maailman lapset ja nuoret opettelevat, ja ennenmuuta haluavat opetella.

Kyllä tulevaisuuden yleismaailmallinen kieli numero yksi on englanninkieli, Rock`n Rollin kieli.

[Faidros.]

Venäjä on melko turha opiskella, koska Tullikin rekrytoidessaan Nuijamaalle tullitarkastajia, kielistä on osattava hyvin suomea, välttävästi ruotsia ja venäjäntaito katsotaan vain eduksi. Mainittakoon, että vuosittaisista 3,6 miljoonasta rajanylittäjästä on alle 10 ruotsinkielistä hlöä.
http://yle.fi/uutiset/ruotsia_on_osattava_myos_venajan_vastaisella_rajalla/6954978

[Rusinapulla]

Somalinkieli. Tulkeille tulee olemaan työtä, kun Suomi on niin vaikea kieli.

[ikuturso]

Venäjä on melko turha opiskella, koska Tullikin rekrytoidessaan Nuijamaalle tullitarkastajia, kielistä on osattava hyvin suomea, välttävästi ruotsia ja venäjäntaito katsotaan vain eduksi. Mainittakoon, että vuosittaisista 3,6 miljoonasta rajanylittäjästä on alle 10 ruotsinkielistä hlöä.
http://yle.fi/uutiset/ruotsia_on_osattava_myos_venajan_vastaisella_rajalla/6954978

Näin sanoo valtio. Näin sanoo hallitus. Näin sanoo RKP. Ruotsinkielisten palvelut on turvattava myös itärajalla. Perkl.

Sen sijaan:

Nuijamaan tullipäällikkö Petri Kukkonen myöntää, että eniten Kaakkois-Suomessa olisi hyötyä venäjän kielen osaajista.

Mutta kokemus ja maalaisjärki ei vaikuta koska laki ja [sensuroitu].

Tosin jos ruotsi on vaikka YO-kirjoituksissa läpi ja osaa sanoa Goddag, sekä puhuu sujuvaa venäjää ja pääsee työhaastatteluun, veikkaan että tuossa tapauksessa paikallinen rekrytoija toteaa ruotsin riittäväksi.

-i-

[AuggieWren]

Olen kuullut ennenkin tuon kuuluisan perustelun "mistään kielitaidosta ei ikinä ole haittaa". Kyllä siitä jotakin haittaa on, koska yhden kielen opiskeleminen kunnolla syö toisen kielen opiskelumahdollisuuksia.

Tuo lähtee siitä ajatuksesta, että kaikki kielenopiskelu = pakollinen kieli pakollisessa peruskoulussa. Ja siitä, että kaikkien pitäisi mennä sen huonoiten vieraita kieliä oppivan tahdissa.

Kun suurin osa kieltenopiskelusta nyt kuitenkin perustuu vapaaehtoisuuteen, niin silloin mistään kielitaidosta ei todellakaan ikinä ole haittaa.

Suomalaisesta näkökulmasta koulussa pitää lukea englantia ja tarjota mahdollisuus lukea vähintään venäjää, ranskaa, saksaa ja ruotsia. Ehkäpä vielä espanjaa.

Hyödyllisiä toki löytyy vaikka millä mitalla, suomalaisen näkökulmasta viro, eurooppalaisen näkökulmasta italia, portugali, ehkä puola ja turkki, globaalista^TM kiina, arabia, hindi/urdu ym. ym. Jos aikoo työllistyä mamusektorille, täytyy toki ottaa mukaan veljeskansamme^TM kieli somali.