2013-11-12 Poliisin palveluille on kysyntää useammalla kielellä

[Ink Visitor]

Poliisihallituksen Kielelliset poliisipalvelut -työryhmä on selvittänyt poliisipalvelujen toteutumista eri kielillä. Yksi työryhmän työn osa-alueista on ollut kansalaisille suunnattu kyselytutkimus, jossa on selvitetty millä tavalla palvelut toteutuvat tutkittavilla kielillä kansalaisten asioidessa poliisin kanssa. Tutkittavia kieliä raportissa olivat suomi, ruotsi, saamen kielet ja viittomakielet. Kyselytutkimuksen toteutti KPMG Oy Ab.

Tutkimuksen tavoitteena on ollut saada analysoitua tietoa nykyisestä kielellisten poliisipalvelujen toteutumisesta.  Lähitulevaisuuden kehittämistoimenpide-ehdotukset, mitä kielellisissä poliisipalveluissa voisi vielä edelleen kehittää, on esitetty työryhmän loppuraportissa käytännön ratkaisuehdotusten muodossa.

- Kielellisiin oikeuksiin on viime vuosina kiinnitetty poliisissa aiempaa enemmän huomiota. Kielellisten oikeuksien edistäminen on yksi osa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista, ja sitä pidetään poliisissa tärkeänä.  Ohjausasiakirjojen tärkeän merkityksen lisäksi kielellisten palvelut on huomioitava kaikilla hallinnon tasoilla siten, että strategisen tason suunnitelmat saavuttavat käytännön tason, sanoo poliisitarkastaja Niina Koivisto Poliisihallituksesta.

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka suomenkielisen palvelun kysyntä muihin tutkittuihin kieliin verrattuna on vallitseva, myös muilla kielillä tapahtuvalle palvelulle on huomionarvoista kysyntää. Kielellinen kysyntä jakautuu kaikkien palvelualueiden sisällä kielittäin lähes samalla tavalla (suomi noin 70 %, ruotsi noin 20 %, saame noin 2 % ja viittomakieli noin 8 %). Suomenkielisen ja viittomakielisen palvelun kysyntä kattaa maantieteellisesti koko Suomen, kun taas ruotsin kielen ja saamenkielten kysyntä on keskittynyt tietyille alueille.

- Työryhmä on keskittynyt toimeksiannon mukaisesti rajattuihin kieliryhmiin. Kielellisillä oikeuksilla liittyen kansalliskieliin on vahva lainsäädännöllinen pohja. Tulevaisuudessa kielellisten poliisipalvelujen kehittämistyössä kielellisten poliisipalvelujen edistämiseksi tulee huomioida myös poliisin kansainvälinen toiminta, EU:n lainsäädännön vaatimukset, muut vähemmistökielet sekä poliisin toiminnalliset tarpeet: itäliikkuvuuden lisääntyminen kasvattaa erittäin todennäköisesti myös venäjän kielitaidon tarvetta, Koivisto pohtii.

Poliisihallituksen lähtökohtana on ollut tutkia ja varmistaa, että kielellisten poliisipalveluiden laatu säilyy ainakin nykyisellä tasolla myös niin sanotun PORA III:n eli poliisin rakenneuudistuksen jälkeen.

Työryhmän loppuraportti suomeksi:
http://www.poliisi.fi/intermin/biblio.nsf/3A65C80DF6AF649DC2257C21003451F9/$file/WEB_Kielelliset_poliisipalvelut_raportti_2013_210x297_FI.pdf


http://www.poliisi.fi/poliisi/hallitus/home.nsf/PFBD/AD47D34ECF2637A5C2257C21003A2271?opendocument

[Tabula Rasa]

Mikähän lie somali tai romanikielen kysyntä...

[op]

Kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että vaikka suomenkielisen palvelun kysyntä muihin tutkittuihin kieliin verrattuna on vallitseva, myös muilla kielillä tapahtuvalle palvelulle on huomionarvoista kysyntää. Kielellinen kysyntä jakautuu kaikkien palvelualueiden sisällä kielittäin lähes samalla tavalla (suomi noin 70 %, ruotsi noin 20 %, saame noin 2 % ja viittomakieli noin 8 %). Suomenkielisen ja viittomakielisen palvelun kysyntä kattaa maantieteellisesti koko Suomen, kun taas ruotsin kielen ja saamenkielten kysyntä on keskittynyt tietyille alueille.

Mitä nuo prosentit ovat? Jos kaikkien asiakkaiden kysyntää, niin miten ruotsinkielisten osuus on yhtäkkiä 4-5 kertaistunut ja joka kymmenes kansasta kuuroitunut? Jos taas "monessako toimipisteessä ko. kielistä palvelua kysytään", niin kaikkien paitsi saamen osuudet tuntuisivat olevan pahasti alakanttiin.