HS: On luonnotonta, että toinen vanhempi on aina kotona lapsen kanssa

[kriittinen_ajattelija]

Kun nainen tai mies huomaa haluavansa lapsen, se on täysin luonnollista. Mutta kun lapsi syntyy ja toinen vanhempi viettää kaiket päivät yksin lapsen kanssa, se on täysin luonnotonta.

Siinä on monen kotiäidin tai -isän ongelma: luonnollinen halu, joka toteutuu luonnottomassa ympäristössä.

Jos sinä – äiti tai isä – olet yksi heistä, joka tuntee itsensä fyysisesti väsyneeksi, henkisesti uupuneeksi ja usein yksinäiseksi, lähde kanssani pienelle retkelle Kongoon Efe-pygmien pariin.

Tiedämme heidän kulttuuristaan melko paljon, kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin, joka on vienyt monia tutkijoita efejen kyliin kuukausiksi kerrallaan. Siellä he ovat laskeneet sekuntikello kädessä, kuinka kauan pienet lapset viettävät aikaa äidin, isän tai muiden aikuisten kanssa.

Ennen kuin menen tutkimuksen tuloksiin, on paikallaan muistuttaa efejen sanonnasta: "Onnellinen on se, jolla on joku, joka kakkaa hänen päälleen."

Se kertoo mielestäni kaiken kertomisen arvoisen siitä, miten suuressa arvossa he pitävät lapsia.

Efe-lapsen sosiaalistuminen alkaa siitä päivästä, kun hän päästää ensiparkaisunsa.

Heti synnyttyään hän kiertää sylistä syliin lähipiirissä, joka on äidin seurassa lapsen syntyessä. Tämän jälkeen ovat vuorossa kyläläiset, jotka ovat kokoontuneet majan ulkopuolelle odottamaan.

Lapsi kiertää jälleen sylistä syliin, naisilta miehille, lapsilta aikuisille, ja hänet toivotetaan tervetulleeksi. Äiti on viimeinen, joka saa lapsen syliinsä.

Seuraavaksi tulee imettäminen. Lapsen imettäminen ei nimittäin ole äidin etuoikeus. Kuka tahansa kylän naisista, jolla on imeväisiä lapsia, voi imettää kenen tahansa muun lasta.

Efelapselta ei myöskään koskaan puutu seuraa. Kullakin kahden tunnin seurantajaksolla 4–6 kuukauden ikäinen vauva seurusteli keskimäärin yhdeksän henkilön kanssa: ja kullakin kahden tunnin jaksolla 19–21 kuukauden ikäiset lapset seurustelivat keskimäärin neljäntoista henkilön kanssa.

Kaikkiaan lapset viettävät 40 prosenttia ajastaan äidin kanssa, lopun ajan muiden aikuisten huolenpidossa. Lapset kutsuvat kaikkia kylän naisia äidiksi.

Kun lapset kasvavat, he alkavat liikkua itsenäisesti ympäri kylää. He lähestyvät ihmisiä pelottomasti, ovat aloitekykyisiä ja nirsoilemattomia.

Tutkijoiden sekuntikellon mukaan lapset ovat hyvällä tuulella noin 90 prosenttia valveillaoloajastaan.

Efelapset eivät näytä tuntevan yhtä paljon sisarkateutta kuin länsimaiset lapset – mahdollisesti siksi, että tärkeitä aikuisia on muitakin kuin omat vanhemmat.

Efet eivät suinkaan ole ainoa kansa, jonka kylissä kaikki osallistuvat lasten kasvattamiseen.

Afrikassa Kalaharin Kungien parissa asuneet antropologit kertovat, että ulkopuolisen on mahdotonta tietää, kuka kylässä on kenenkin lapsi – lapset istuvat siekailematta kaikkien vanhempien naisten ja miesten polvelle.

Oma lukunsa ovat tietysti monet Amazonin alueen heimot, jossa nainen voi luvallisesti harrastaa seksiä monien miesten kanssa. Näin ollen kukaan miehistä ei varmuudella voi tietää, kuka heistä on lasten isä. Normaalisti naisen ensisijainen aviomies kantaa enimmän vastuun lapsista, ja loput isät alenevassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka aktiivisesti he ovat olleet naisen kanssa.

Katsotaanpa ensin tämän järjestelmän ilmeisimpiä etuja. Jos äiti tai isä kuolee, sairastuu tai joutuu olemaan poissa, lapsella on koko kylä täynnä aikuisia, joiden puoleen kääntyä.

Äidillä on aina apua, kun hän sitä tarvitsee. Lasten kaltoin kohtelu on lähes mahdotonta, sillä jos äidillä tai isällä katkeaa pinna, paikalla on aina joku, joka voi tulla väliin.

Mutta hyödyt eivät rajoitu siihen. Ensinnäkin, lapsi oppii pienestä pitäen, että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä kuin isä tai äiti.

Koska kaikilla ihmisillä on oma tyylinsä olla lapsen kanssa, lapset joutuvat sopeutumaan useisiin eri vuorovaikutuksen tapoihin. Se tekee heidän sosiaalisesta ymmärryksestään elävää ja joustavaa.

Bostonin yliopiston psykologin Edward Tronickin mielestä efejen syvä luottamus toisiinsa on heijastuma tästä sosiaalisesta ymmärryksestä – he oppivat, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se, että joku on erilainen, tarkoita, että hän olisi paha, vaarallinen tai poikkeava.

Seurustelusta monien eri aikuisten kanssa on apua myös silloin, kun lapsi alkaa hahmottaa olevansa äidistä erillinen ihminen.

Jos lapsi on vain äidin kanssa, silloin äiti on ainoa peili, jota vasten hän voi tutkia omaa erillisyyttään. Jos ihmisellä on paljon erilaisia peilejä, ja ne tarjoavat hänelle erilaisia kokemusmaailmoja, lapsen erillisyyden hahmotus kypsyy nopeammin ja on paljon monipuolisempaa.

Tärkein asia on kuitenkin se, että kun lapsi on aina yksin saman aikuisen kanssa, lapsesta tulee maailman napa.

Kaikki toiminta neljän seinän sisällä kohdistuu lapseen.

Vanhemman ja lapsen suhteesta tulee äärimmäisen tiivis. Suuren osan päivästä he voivat purkaa odotuksiaan ja tunteitaan vain toisiinsa. Jännitettä ei saa vielä purettua, jos kaksikko viettää pari tuntia seurakunnan kerhossa, ystävän kanssa lattella tai leikkipuistossa.

Efe-kansalla ei ole tällaisia ongelmia. Efe-isän tai -äidin ei tarvitse sulkeutua savimajaan ja omistautua sataprosenttisesti lapsen tarpeille. Efeille lapsen saaminen avaa ovet entistä rikkaampaan sosiaaliseen elämään. Heillä elämä ei pyöri lasten ympärillä, vaan lapset pyörivät elämän ympärillä.

Lapsista kuulee usein sanottavan, että he ovat itsekkäitä.

Jotkut pitävät sitä osoituksena siitä, että ihmisluonto on pohjimmiltaan itsekäs, ja meidän pitää erikseen pinnistellä kasvattaaksemme lapsemme epäitsekkäiksi.

Kannattaa kuitenkin uhrata ajatus tai kaksi tälle häiriintyneelle tavalle jättää vanhempi ja lapsi selviämään toisistaan kahdestaan. Sen täytyy olla ihmiskunnan historiassa hyvin poikkeuksellista.

Mitä jos lapset eivät olekaan lähtökohtaisesti itsekkäitä?

Ehkä lasten itsekkyydellä on vähemmän tekemistä sen kanssa, että vanhemmat hemmottelevat heitä, ja enemmän tekemistä sen kanssa, millaisen roolin me heille jätämme.

Ei kukaan meistä tietoisesti halua, että lapsi kokee olevansa maailman napa. Se tulee sivuseurauksena siitä, miten me olemme yhteiskuntamme järjestäneet.

http://www.hs.fi/tiede/On+luonnotonta+ett%C3%A4+toinen+vanhempi+on+aina+kotona+lapsen+kanssa/a1384137353514?ref=tf_iHSisboksi300-artikkeli&jako=525fe730cc851eaecc1cc4e82b680986

Jaahas hesarin unelma yhteiskunta on siis pygmi leiri:

(http://www.mendosa.com/fitnessblog/wp-content/uploads/2008/12/pygmies.jpg)
Afrikan pygmejä kuvassa.

[Nationalisti]

Tuohan oli ihan mielenkiintoinen juttu.

Mielestäni on ongelmallista, että lapset ovat tekemisissä pienen piirin kanssa suuren osan ajastaan. Varsinkin nykyään kun lapsia ei uskalleta päästää omin päin ulos niin kuin ennen vanhaan. Kasvatammeko lapsistamme autisteja?

[rölli2]

juu, sitä voi mennä töihin kun se pikkuinen vähän kasvaa ja viedä päiväkotiin sosiaalistumaan. vai pitäiskö ne lapset antaa työpäivän ajaksi pygmeille? onko meillä semmoisia, vai mikäs tämän tarinan pointti oli, häh?

[Ari-Lee]

Kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin alkakaamme kasvattamaan efejä.

[Miniluv]

Kiitos Bostonin yliopiston pitkäaikaisen projektin alkakaamme kasvattamaan efejä.

Nimenomaan. "Luonnottoman" kulttuurin kasvattaman Bostonin yliopiston tutkijat menevät viidakkoon tutkimaan efejen "luonnollista" kasvatusmallia

[Tabula Rasa]

Ja luonnollisesti efet ovat saaneet aikaan kaikella tapaa ylivertaisen korkeakulttuurin kun verrataan bostonin yliopiston kasvatteihin. Se sitten mistä se kertoo...

[Kim Evil-666]

Ehe hehhe efe  Sanoisin , etteivät nuo efet edusta aivan evoluution huippua . Tuosta kuvasta ylempänä täytyy todeta , etten tuonkaltaisia " riippareita " ole nähnyt kuuna päivänä . Mitenköhän käy selän , kun äidinmaitopankki-osasto on täysi ?

[Noottikriisi]

Mutta hyödyt eivät rajoitu siihen. Ensinnäkin, lapsi oppii pienestä pitäen, että on olemassa muunkinlaisia ihmisiä kuin isä tai äiti.

Koska kaikilla ihmisillä on oma tyylinsä olla lapsen kanssa, lapset joutuvat sopeutumaan useisiin eri vuorovaikutuksen tapoihin. Se tekee heidän sosiaalisesta ymmärryksestään elävää ja joustavaa.

Bostonin yliopiston psykologin Edward Tronickin mielestä efejen syvä luottamus toisiinsa on heijastuma tästä sosiaalisesta ymmärryksestä – he oppivat, että kaikki ihmiset ovat erilaisia eikä se, että joku on erilainen, tarkoita, että hän olisi paha, vaarallinen tai poikkeava.

Mitenkähän lienee? Pelkän ennakkoluulon varassa rohkenen väittää että tavallinen pumpulissa kasvanut ja äitinsä kanssa nyhjöttänyt lapsonen kohtaa paljon suuremman kirjon erilaisia ihmisiä, puhuttiin sitten ammateista, harrastuksista, polittisista mielipiteistä, uskonnollisesta vakaumuksesta tai sen puutteesta mielenkiinnon kohteista, perheen historiasta tai omista tulevaisuuden suunnitelmista tai haaveista.
Jos nykytilanteessa jotakin epänormaalia on niin biologian kannalta se ehkä on sisarusten vähyys.

[Ari-Lee]

Ja sitten kun efit on kasvatettu niin heille kuuluu luonnollisesti iPadit ja McBookit. Näitä kasvatettavia kuluttajia löytyy vielä. Jos näillä nyt saisimme talouskasvua.

[Lalli IsoTalo]

Afrikassa tarvitaan koko kylä lapsen kasvattamiseen.

Ja tulokset ovat näkyvissä.

[Arvoton]

Eiköhän nykyään napsahda syyte, jos naapurin tai muun lasta kieltää ulkopuolinen taho. Mamujen lapsia ei saa kieltää missään tapauksessa, koska ylpeys - aina käännyttävä lapsen vanhemman puoleen ystävällisesti ja kiihkottomasti.

Vielä 60-luvulla saattoi ensin talkkari antaa selkään tai vähintään kuuluvan sanallisen ojennuksen ja myöhemmin kotona vielä iskä. Se oli minusta luonnollista.

[kriittinen_ajattelija]

Afrikassa Kalaharin Kungien parissa asuneet antropologit kertovat, että ulkopuolisen on mahdotonta tietää, kuka kylässä on kenenkin lapsi – lapset istuvat siekailematta kaikkien vanhempien naisten ja miesten polvelle.

Oma lukunsa ovat tietysti monet Amazonin alueen heimot, jossa nainen voi luvallisesti harrastaa seksiä monien miesten kanssa. Näin ollen kukaan miehistä ei varmuudella voi tietää, kuka heistä on lasten isä. Normaalisti naisen ensisijainen aviomies kantaa enimmän vastuun lapsista, ja loput isät alenevassa järjestyksessä sen mukaan, kuinka aktiivisesti he ovat olleet naisen kanssa.

Kyllä ja HIV leviää kivasti, en yhtään ihmettele afrikan korkeita HIV-lukuja.

Sama käyttäytysmalli on "mustien" keskuudessa myös modernissa maailmassa, harvat mustat lapset esim. USA:ssa kun tuntee omaa biologista isäänsä.

[Tragedian synty]

En suoralta kädeltä tuomitsisi barbaarien kulttuurin kaikkia muotoja. Jutusta kuitenkin jäi sellainen kuva kuin Helsingin Sanomain toimittaja pitäisi tuollaista kasvatustapaa hyvänä ja että se tulisi omaksua täälläkin. Se ei yksinkertaisesti sovellu jälkiteolliseen yhteiskuntaan. Pitäisikö kaikkien lopettaa työnteko, jotta lapsien ympärillä pyörisi jatkuvasti useita aikuisia? Entä mitä tapahtuisi joillekin "ihmisoikeuksille"? Jos lapset päätyisivät ottamaan oppia väkivaltaiselta alkoholistilta, olisikö se hyvä? Tuskin. Jotta niin ei kävisi, olisi yhteisön joko pakko kontrolloida jäsentensä elämää täydellisesti tai raa'asti surmata häirikköyksilöt.

[Jaatinen]

Jutussa ei kerrottu miten efet varautuvat talveen ja miten he hoitavat lapsia talvella kun aurinko ei nouse eikä banaanipuu tuota tuoretta hedelmää.

[Emo]

Jos lapsi on vain äidin kanssa, silloin äiti on ainoa peili, jota vasten hän voi tutkia omaa erillisyyttään. Jos ihmisellä on paljon erilaisia peilejä, ja ne tarjoavat hänelle erilaisia kokemusmaailmoja, lapsen erillisyyden hahmotus kypsyy nopeammin ja on paljon monipuolisempaa.

Tärkein asia on kuitenkin se, että kun lapsi on aina yksin saman aikuisen kanssa, lapsesta tulee maailman napa.

Somalitenavat on saatava päivähoitoon, mieluiten alle 1-vuotiaina!
Muutoin heistä kasvaa yksinhuoltajaäitiensä huomassa maailman napoja, joiden kielitaitokin on puutteellinen, jolla taas on aikuisiässä haitallinen vaikutus mm. työllistymiseen ja yhteiskuntaan kotoutumiseen.

Kerrankin Hesarissa asiaa!! Miten se nyt näin pääsi käymään?

[Kim Evil-666]

Eiköhän nykyään napsahda syyte, jos naapurin tai muun lasta kieltää ulkopuolinen taho. Mamujen lapsia ei saa kieltää missään tapauksessa, koska ylpeys - aina käännyttävä lapsen vanhemman puoleen ystävällisesti ja kiihkottomasti.

Vielä 60-luvulla saattoi ensin talkkari antaa selkään tai vähintään kuuluvan sanallisen ojennuksen ja myöhemmin kotona vielä iskä. Se oli minusta luonnollista.

Kyllä tätä oli liikkeellä vielä 70-luvun alkupuolella . Ainakin itse muistan saaneeni talkkarilta muutaman tillikan ja se oli kyllä aivan oikein . Silloin oli muitakin auktoriteettejä , kuin pelkät vanhemmat . Nykyään tuntuu , ettei vanhemmatkaan useissa tapauksissa toimi , kuin kasvattajina , joille vittuillaan .

Vielä 70-luvun alkupuolella kaikki vanhemmat ihmiset olivat ns. auktoriteettejä joita kunnioitettiin ja vähän pelättiin . Niin ja tietysti tilaisuuden tullen jekutettiin ja keksittiin konnuuksia ja toivottiin , ettei jäädä kiinni ja saada palkaksi risusavottaa .

[dothefake]

Nyt selvisi Afrikan menestyksen salaisuus.

[kriittinen_ajattelija]

Nyt selvisi Afrikan menestyksen salaisuus.

Nyt vaan kopioidaan tuota menestysmallia eli: kaikki harrastaa seksiä kaikkien kanssa ja sitten lapset voi vaellella kerrostalon käytävillä ja nukkua milloin kenenkin luona ja naiset imettää sitä lasta joka nyt eksyy sen luo. Olen varma että se johtaa uuteen kultaiseen sukupolveen.

[Sivustakatsoja]

HS todella taitaa olla jonkinlaisen "kommunisti-ideologian" kyllästämä lehti. Sellaista maailmankuvaahan tuokin artikkeli käytännössä julisti: kaikki on yhteistä (pitkälti lapsiakin myöten). Ja sitten kaikki laulavat ja tanssivat iloisesti yhdessä leiritulen ympärillä. Vihervasemmistolainen unelma.

Sinänsä mietityttää, että mistä toimittajalle mahtoi tulla idea tuohon artikkeliin. Artikkelin viittaamat Bostonin yliopiston (Boston College) tutkimukset kun ovat 1980-luvulta, joten mistään viimeisimpiä tutkimustuloksia koskevasta ajankohtaisesta uutisoinnista ei voi puhua. Ihan harkittu kulttuurimarxistinen propaganda ei liene kaukaahaettu ajatus.

Tässä esimerkiksi yksi artikkeli vuodelta 1989, joka mainitsee suuren osan noista HS:n kolumnin mainitsemista tutkimustuloksista:
Multiple Caretaking Among African Pygmies.

[EwithAllinPoe]

Olen kyllä ollut huomaavinani, että juurikin luonnossa on enemmän niin, että eläimetkin huolehtivat ensisijaisesti omista poikasistaan. Joillakin linnuillakin homma toimii niin, että jopa isälintu osallistuu tiiviisti poikastensa ruokkimiseen. Kun taas vaikkapa kissoilla on niin, että kollit kollittelevat ja naaraskatit huolehtivat poikasistaan, ovat parempia saalistamaankin. Harvemmin näkee sellaista, että joku eläin pullauttaa poikasensa tai munansa mättäälle, ja jättää sen sitten muiden eläinten ruokittavaksi, ja tavoille opetettavaksi. Yleensä jos poikasensa jättää, tulee joku muu ja ruokailee sen poikasen suihinsa. Aika harvoin mikään eläin alkaa huolehtia toisen jälkeläisestä. Taannoin katsoin jonkun eläindokkarin, jossa joku laumassa liikkuva eläin, en muista oliko se seepra tms. eksyi emostaan ja raukkana yritti tarrautui vieraan emon nisään, niin sai vaan tylyt hätyyttelyt. Harvinaista lienee myös se, että vieras laji adoptoi kasvattieläimeksen jonkun toisen elukan lapsia. Yleensä kai lähdetään siitä, että kukin huolehtii omistaan ja ne pennut pidetään hyvin lähellä emoa, joka ei päästä poikasiaan silmistään ennen kuin sen selviytyminen luonnossa yksin on varmaa.

[Rändöm]

Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:

http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta

[Kim Evil-666]

^^ Kyllä noita toisten penskoista huolehtijoita eläinmaailmasta löytyy . Esim . magnustit ovat tällaisia ja muistaakseni myös paviaanit jossain määrin . Mutta länsimaiseen yhteiskuntaan ihmisten keskuuteen tuo ei kyllä sovi.

[Maatiaisjuntitar]

^^ Kyllä noita toisten penskoista huolehtijoita eläinmaailmasta löytyy . Esim . magnustit ovat tällaisia ja muistaakseni myös paviaanit jossain määrin . Mutta länsimaiseen yhteiskuntaan ihmisten keskuuteen tuo ei kyllä sovi.

Sudetkin hoitavat alfanaaraan poikasia. Siksi lauman muut naaraat tulevat valeraskaaksi, myös koirilla tätä valeraskautta on.

Lieneekö siksi myös samassa taloudessa asuvilla naisilla kuukautiskierto ajan mittaa pyrkii osumaan samaan aikaan. Tarkoituksena voida imettää samaan aikaan?

Ennen vanhaan mummut, tädit, isosiskot yms. samassa taloudessa asuvat hoitivat lapsia. Terveillä äideillä ei maatalousyhteiskunnassa ollut varaa olla pelkästään hoitamassa lastaan. Piti hoitaa karjaa, olla peltotöissä jne.
Vain nykyajan yhteiskunnassa äideillä on varaa omistautua täysin lapsensa hoitamiseen.

[Siili]

Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:

http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta

Mikä on "pahkasika" somaliaksi?   

[Nuivake]

Tänään taitaa olla oikein "otetaan Afrikasta mallia"-teemapäivä. Tällainenkin kiintoisa kirjoitus löytyi:

http://abdirahimhussein.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153713-mallia-afrikasta

Mikä on "pahkasika" somaliaksi?   

Swahiliksi "NGIRI" eli melkein kuin...

[normi]

Vanhempi on lapsen kanssa kotona... HS: UNNATURAL! 

K y l l ä   i h a n   k o h t a   H S : n   l e v i k k i   l ä h t e e   n o u s u u n !   

[Golimar]

Kenialaisilta voisi ottaa oppia siinä somalien palauttamisessa omaan maahansa.

Sent from my GT-S5690 using Tapatalk 2

[Saturoitunut]

Semmosta tiedettä tällä kertaa. Missähän tässä nyt taas meni niiden bostonilaisten tutkimustulosten ja Kaaron omien höpötysten raja?

Tämä sama Jani Kaarohan kynäili silloin joskus aiemmin samalla palstalla köyhyyden olevan aivoja syövä loinen.

[Pepe]

Minä ainakin voin myöntää, ilman minkäänlaista tuskaa, että afrikkalaisissa heimokulttuureissa varmasti ON hyvät puolensa. Pakkohan niissä on olla. Ei sellainen heimo voi pysyä koossa, jossa ei mitään hyviä puolia ole. Eli kyllä, me suomalaiset voisimme hyvinkin ottaa oppia afrikkalaisten yhteisöllisyydestä. Me emme yleensä tiedä, mitä naapurille kuuluu. Afrikkalaiset yleensä tietävät, asuivatpa miten tahansa.

No. Emmehän me tietenkään voi vetäytyä takaisin metsiin perustamaan pieniä yhteisöjä, mutta voihan tuota aina miettiä, millä tavoin me suomalaiset pystyisimme olemaan sosiaalisia ja yhteisöllisiä. Voin tähän vielä lisätä sen, etten itse ole koskaan ollut erityisen sosiaalinen tai yhteisöllinen, siinä mielessä olen perisuomalainen, PERUSsuomalainen, mutta enpä sanoisi, että tuo tarve omaan rauhaan ja omaan tilaan olisi kuitenkaan niitä suomalaisten parhaimpia piirteitä.

[nurkkakuntalainen]

Naturalistinen virhepäätelmä.

Kannattaa myös muistaa, että ihminen on osa luontoa, joten tavallaan esimerkiksi jaottelu keinotekoisen ja luonnollisen välillä on itsessään keinotekoista.

En pidä naturalistisena virhepäätelmänä esimerkiksi sitä, että kansallismielisyyttä tai maahanmuuttokritiikkiä perusteltaisiin sillä, että taipumus etnosentrisyyteen ja "rasismiin" on luonnollista ihmiselle. Kun se kerran on ilmeisesti koodattu syvälle meidän geeniperimäämme ja sieltä käsin ohjaa meitä, miksi edes yrittää toimia luontoamme vastaan kuten Kommunistit aikoinaan?