2013-11-04 TS: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä halutaan kolminkertaistaa

[Mursu]

Enemmän Suomi tienaisi myymällä ulospäin koulutusosaamistaan kuin ottamalla ties mistä opiskelijoita omalle maaperälleen. Kuten todettua, nytkin kotimaisista nuorista muutama tuhat syrjäytyy vuosittain, jos ensin heidät johonkin koulutettaisiin kuitenkin?

Minä ihmettelen tällaista argumentointia. JOS kyse olisi todellisesta viennistä, eli porukka tulisi tänne omilla rahoillaan opiskelemaan, niin siitä nimenomaan saataisiin rahaa, jolla voitaisiin kouluttaa myös suomalaisia. Ei annettavalle opetukselle ole jotain ylhäältä annettua määrää.

Toki tässä mitä ilmeisimmin on kyse näennäisviennistä, jossa viejä maksa kulut. Asia on verrattavissa kehitysapuun. On huolestuttavaa, jos tällä lailla sekoitetaan markkinaehtoinen kauppa ja erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot. Tavaran tai palvelun viemisestä tulee se itseisarvo, ei maksun saamisesta.

[Oho]

Mikä on se itseisarvo, joka ulkomaalaisilla opiskelijoilla on Suomen valtakunnan ja yliopistolaitoksemme kannalta?

Opiskelijakunnan kansainvälisyys vaikuttaa suoraan yliopistorankingiin, vaikka se todellisuudessa on vain heikohko surrogaatti annetun opetuksen ja tehdyn tutkimuksen laadulle.

[Leso]

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kolpomo_kiurulle_lukukausimaksut_vahingollista_haihattelua_6629117.html
Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan 80 opiskelijaa, joista 13 maksoi lukukausimaksunsa itse.

Tämä kertonee kaiken tarvittavan Aalto-yliopiston koulutusohjelmien kansainvälisestä vetovoimasta: menee kaupaksi vain ilmaisjakeluna niille pahnanpohjimmaisille "huippuosaajille", jotka eivät muualle pääse.

Muut opiskelijat tulivat Suomeen vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi.
Hakala kehottaa Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin: lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta.

Ratkaisu ongelmaan: ei kolminkertaisteta ulkomaisia opiskelijoita, vaan tiputetaan määrä viidennekseen, ja otetaan heiltä maksu.

Tismalleen.
Miksei samantien nosteta koulutuksen tasoa oikein huipuksi?
Täh? Onko mahoton ajatus?

Suomen humanistinen koulutus on oikeasti maailmalla arvostettua, vaikka Hommalla humanisteja pidetäänkin joutavanpäiväisinä.
Kehittäkää sitten se huippuosaaminen niissä lääkiksissä ja sen semmoisissa edes kunnioitettavalle tasolle maailmanlaajuisesti. Tiiättekse, niin ku että opiskelu paikoista kilpailtais.
Suomesta löytyy nimittäin korkean kansainvälisen tason lääketieteen tutkijoita ja luennoitsijoita ja ammatinharjoittajia jopa terveyskeskuksista. Supisuomalaisia, pyydän huomata.

Otaniemelle nostan hattua -273 astetta Celsiusta.

[Heikki Luoto]

KOL-pomo Kiurulle: Lukukausimaksut haihattelua

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) aikeet ottaa käyttöön ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut. – Lukukausimaksut ovat todellisuudesta irtaantuneiden teoriaherrojen ja impivaaralaisten lempilapsi. Tosielämä on osoittanut ne Suomeen sopimattomiksi, Hakala toteaa.
Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi.
– Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita, Hakala sanoo.

Opetusneuvos Birgitta Vuorisen mukaan koulutuksen laatu tulisi houkutella, ei maksuttomuus:

Opetusneuvos Vuorisen mielestä suomen kilpailuvaltiksi kuuluisi nostaa koulutuksen laatu, ei maksuttomuus. AYY:n Hanna Sauli korostaa, että tällä hetkellä maksuttomuus kuitenkin on yksi suurimmista houkuttimista suurimmalle osalle Suomen valitsevista opiskelijoista. Moni ulkomaalainen opiskelija sanoo, että olisi tuskin tullut Suomeen, jos koulutuksesta olisi pitänyt maksaa.

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Aino-lehti kertoo latvialaisesta, joka on harvinainen poikkeustapaus opiskelijasta, joka ei ole lähtenyt Suomesta vaihto-oppilasvuoden jälkeen:

Kun Racins oli opiskellut vuoden Suomessa, muut vaihto-oppilaat pakkasivat ja lähtivät takaisin kotimaihinsa. ISB-tutkimuksen mukaan kotiin lähdetään ennen kaikkea työllistymisen vaikeuden ja korkeiden elinkustannusten takia.

Mutta hänenkin suunnitelmissaan on opiskelujen jälkeen palata Latviaan "jakamaan osaamista". Mitä hyötyä suomalaisille on maksaa tietotaidon siirtymisestä ulkomaille?:

Kun opinnot ovat ohi, olisi hienoa päästä opettamaan ja jakamaan osaamista, ja vaikuttaa sillä tavalla Latvian tulevaisuuteen.

Tutkimus paljastaa ulkomaalaisten opiskelijoiden syvän tyytymättömyyden työllistymiseensä. Halukkuutta jäädä töihin Suomeen kyllä olisi – tutkimuksen mukaan 69 prosenttia haluaisi työllistyä Suomeen. Todellisuudessa työtä ei halukkaille löydy. Vain arviolta kymmenen prosenttia saa täältä töitä.

ISB:n tutkimus on vuodelta 2010, jonka jälkeen Suomen työllisyystilanne on heikentynyt.

[Lalli IsoTalo]

Miksei samantien nosteta koulutuksen tasoa oikein huipuksi?

No niinpä.

Työryhmän suunnitelmat ovat vaarallista haihattelua, joka uhkaa romuttaa korkeakoulujemme kansainvälistymisen.

Kumpikohan olisi oppilaitoksen tehokkaampaa kansainvälistämistä:

• Maksaa ulkomaisille huippuluennoitsijoille kunnon palkkiot?
• Maksaa ulkomaisille pahnanpohjimmaisille ilmainen koulutus?

[Leso]

Kumpikohan olisi oppilaitoksen tehokkaampaa kansainvälistämistä:

• Maksaa ulkomaisille huippuluennoitsijoille kunnon palkkiot?
• Maksaa ulkomaisille pahnanpohjimmaisille ilmainen koulutus?

Edelleen haluan huomauttaa, että huipputason osaamista löytyy suomalaisistakin.
Tunnettuja luennoitsijoita ulkomailla, Suomessa täysin ilman meriittejä.

Mutta samaan ajatukseen yhtyen: miksi ei makseta kunnon palkkioita kunnon luennoitsijoille?
Miksi aina säästetään siinä, missä säästö on typeryyttä?

[Lalli IsoTalo]

Miksi aina säästetään siinä, missä säästö on typeryyttä?

Miksi aina tuhlataan siinä, missä tuhlaus on typeryyttä?

Noihin kahteen kysymykseen kiteytyykin aika Suomen hallituksen ja eduskunnan maahanmuuttopolitiikka.

[Roope]

Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi.
– Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita, Hakala sanoo.

Tässäkin Hakala harhauttaa. CIMOn tutkimuksen mukaan noin puolet kaikista korkeakoulusta valmistuneista ulkomaalaisista oli vuoden päästä (ei välttämättä koulutusta vastaavissa) töissä Suomessa, mutta nyt ei olekaan kyse kaikkien ulkomaalaisten lukukausimaksuista ja työllistymisestä vaan EU:n ulkopuolelta tulevien, joiden työllisyysluvut ovat huonompia. Kuinka paljon huonompia, sitä kyseinen tutkimus ei kerro. On oireellista, että asiaa ei tutkittu yhtään enempää myöskään lukukausimaksuja selvittäneessä työryhmässä.

Tilastokeskuksen aineisto ei kuitenkaan kerro, millaisiin töihin Suomeen jääneet
ulkomaalaiset opiskelijat ovat työllistyneet – koulutusta vastaaviin vai
hanttihommiin. Voi olla, että ainakin osa työpaikan löytäneistä on joutunut
tyytymään muuhun kuin koulutustaan vastaavaan työhön.

Myös ulkomaalaisen opiskelijan kansalaisuus voi vaikuttaa hänen
työllistymiseensä. Magdalena Jaakkolan (2005, 69) tutkimusten mukaan
suomalaiset suhtautuvat myönteisimmin kulttuurisesti läheltä ja korkean
elintason maista tulleisiin. Tällaisista maista tulevat maahanmuuttajat myös
työllistyvät keskimääräistä paremmin. (..) Samalla Aasian ja
Afrikan maista tulevien opiskelijoiden määrät ovat voimakkaasti kasvussa;
heidän työllistymisensä Suomeen voi olla Jaakkolan tutkimustulosten valossa
haastavampaa.

[Emperor]

Tiiättekse, niin ku että opiskelu paikoista kilpailtais.

Kilpailut saisi jättää urheilun puolelle.

Olen aina pitänyt perinteisestä yliopiston ideasta. En siitä, että yliopistot nuolevat konsulttikielellä jotakin "globaalin kilpailun" persettä. Yliopistoissa pitää tutkia, opiskella ja kasvaa henkisesti. Perustutkimus, erikoistuminen ja keskittyminen omaan tekemiseen.

Jos jossain Suomen opiskelujärjestelmän tulisi "kansainvälistyä", niin se olisi enemmänkin tohtoritasolla eli opettajien ja tutkijoiden tasolla. Sekin varovaisesti, ja niin että suomalaisia ei syrjittäisi.

AMK-puolella tilanne on tietääkseni kaikkein perverssein. Lähes jokaisesta kylästä löytyy joku AMK, joiden etu on houkutella "osaajia" ulkomailta. Rahoitukseen tulisi puuttua rankalla kädellä. Luultavasti tämä on yksi syy, miksi kepujuntti Jirka Hakala ei haluaisi lukukausimaksuja "osaajille".

Suomea ei hyödytä yhtään se, että täällä koulutetaan nigerialaisia ja kiinalaisia. Nigerialaiset "katoavat" maahan päästyään ja kiinalaiset häipyvät paperit saatuaan. Todellinen innovatiivinen vientituote todellakin.

Olen itse keskustellut asiasta afrikkalaisen yliopisto-opiskelijan kanssa ja tämä totesi, että suomalaisen systeemin hyväksikäyttö/kusetus on heikäläisissä lähes vallitseva normi. Jäin siihen käsitykseen, ettei hänkään ollut matkassa puhtain jauhoin.

[Siili]

Afrikan maista tulevien opiskelijoiden määrät ovat voimakkaasti kasvussa;
heidän työllistymisensä Suomeen voi olla Jaakkolan tutkimustulosten valossa
haastavampaa.

Niskakarvani nousevat aina pystyyn, kun kuulen maahanmuuttokeskustelussa sanan "haastava".  PK-kielestä selkokielelle käännettynä se tarkoittaa yleensä "katastrofaalinen".

[Emperor]

Mutta hänenkin suunnitelmissaan on opiskelujen jälkeen palata Latviaan "jakamaan osaamista". Mitä hyötyä suomalaisille on maksaa tietotaidon siirtymisestä ulkomaille?

Ei siitä olekaan hyötyä. Se on vain punavihreän moraalin mukaista kehitysapua. Sitä markkinoidaan eri asiana, mutta kehitysapua se on.

Tilastokeskuksen aineisto ei kuitenkaan kerro, millaisiin töihin Suomeen jääneet
ulkomaalaiset opiskelijat ovat työllistyneet – koulutusta vastaaviin vai
hanttihommiin. Voi olla, että ainakin osa työpaikan löytäneistä on joutunut
tyytymään muuhun kuin koulutustaan vastaavaan työhön.

Siivousala kiittää.

[Maisteri Vihannes]

Ehdotus ulkomaalaisten lukukausimaksuista on sinänsä erinomainen. Sitä ei vaan pidä nollata stipendijärjestelmillä, mahdolliset stipendit hoidettakoon kehitysyhteistyövaroista ja oppilaitoksille ei mitään velvoitteita tuon suhteen. Järjestelmän tavoitteena ei tule olla ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän lisääminen vaan Suomelle aiheutuvien kulujen minimointi ja ulkomaalaisopiskelijoiden laadun kohentaminen. Laadukkaat, itse opintonsa maksavat opiskelijat ovat tietenkin tervetulleita. Suomeen jääville voi antaa samat opintolaina-verovähennykset kuin suomalaisillekin.

Ulkkisopiskelijoiden varauksettomat ihailijat voivat käydä vilkaisemassa tätä ketjua. Ainakaan minulla ei ole mitään syytä epäillä tuon paikkaansapitävyyttä.

Siinä vaiheessa kun täysin keskinkertaiset tollot, kuten allekirjoittanut, päätyvät väittelemään valtakunnan muka alansa ykköskoulusta ja akatemian huippuyksiköstä on jokin mennyt pahasti pieleen.

Ikävää jos inflaatio on edennyt jo tohtoritasollekin. Maisteriksihan pääsee kuka tahansa vihannes 

[Emperor]

Lisää suomalaisvihamielisiä lausuntoja:

"Lukukausimaksuihin liitettävä verovähennysoikeus"

Arno Rydman

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Arto Satonen tukee koulutusvientiä edistävän toimenpideryhmän esityksiä lukukausimaksujen käyttöönotosta ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Arto Satonen on laatinut aiheesta viime vuonna lakialoitteen, jonka on allekirjoittanut peräti 117 kansanedustajaa. Aloitteessaan Satonen esitti lukukausimaksujen käyttöönottoa ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille.

– Olen tyytyväinen, että lakialoitteeni käynnistämä keskustelu on johtamassa konkreettisiin tuloksiin, toteaa Satonen.

Hän painottaa, että korkeakoulujen kansainvälistyminen on tärkeä tavoite ja lukukausimaksut tuleekin asettaa siten, että ne takaavat ulkomaisten opiskelijoiden määrän säilymisen.

Satonen esittää kannustimeksi lukukausimaksuihin liitettävää verovähennysoikeutta, jonka turvin opiskelija saisi valmistuttuaan vähentää lukukausimaksut verotuksessaan, mikäli jää Suomeen töihin.

– Tämä opiskelijalle tuleva kannustin olisi erityisesti Suomen etu, sillä tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän myös ulkomaalaisia osaajia.

Satosen mukaan lukukausimaksujen käyttöönotto ulkomaisille opiskelijoille edellyttää myös stipendirahastoja. Kehitysyhteistyövaroista on mahdollista osoittaa tukea kehitysmaista tulevien opiskelijoiden tukemiseksi.

– Koulutusvienti tarjoaa suuria mahdollisuuksia Suomelle. Perityillä lukukausimaksuilla voidaan kerätä lisäpanostuksia opetuksen ja tutkimuksen rahoittamiseen, mikä vahvistaa korkeakoulujen asemaa ja opetuksen ja tutkimuksen laatua.

http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Satonen_lukukausimaksut-11082

Demariopiskelijoiden Karlssonilta viesti Krista Kiurulle (sd.) - "Järjetöntä lukukausimaksupropagandaa"



Sosialidemokraattiset Opiskelijat Sonk ry:n puheenjohtaja Anette Karlssonin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön koulutusviennin selvitysryhmä on takertunut esityksissään lillukan varsiin, jos se luulee, että opiskelijoiden lukukausimaksut ovat viennin sakkaamisen ihmelääke.

Karlssonin mielestä lukukausimaksujen periminen EU- ja ETA-maiden ulkopuolisilta ei ratkaise koulutusviennin ongelmia eikä paranna Suomen tilannetta kansainvälisillä markkinoilla.

- Me tarvitsemme Suomessa koulutettuja osaajia työmarkkinoillemme. Suomessa tuleekin kiinnittää enemmän huomiota kansainvälisten opiskelijoiden integroimiseen suomalaiseen yhteiskuntaan lukukausimaksukeskustelun sijaan.

Karlsson mainitsee esimerkin lukukausimaksujen haitoista naapurimaastamme Ruotsista, jossa EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden määrä laski 80 % maksujen käyttöönoton jälkeen.

Karlssonilla onkin viesti opetusministeri Krista Kiurulle (sd.).

- Ministeri Kiuru, toivon että koulutusvientiä edistäessäsi kiinnität huomiota koulutusviennin aitoihin ongelmiin kuten markkinointiin, tukipalveluihin ja tuotteistamiseen tämän järjettömän lukukausimaksupropagandan sijaan.

http://www.demari.fi/politiikka/uutiset/16358-demariopiskelijoiden-karlssonilta-viesti-krista-kiurulle-sd-jarjetonta-lukukausimaksupropagandaa

Mistä näitä kusipäitä tulee?

[Leso]

Mistä näitä kusipäitä tulee?

Suomalaisista yliopistoista? 

[Archaeopteryx]

Mihin perustuu ajatus, jonka mukaan ulkomaalainen on lähtökohtaisesti parempi "huippuosaaja" kuin suomalainen?

Parempien ihmisten mielestä keskivertosuomalainen on Impivaaran kyljen maakuopassa jurnuttava, ugria puhuva möllerö. Suurin taito mitä suomalainen osaa, on sanoa että "talvi" kun maakuopassa on kylmä, "kesä" kun siellä on kuuma ja "sataa" kun siellä on vettä. Kuka tahansa tämän valtakunnan ulkopuolella syntynyt on sivistyneempi, älykkäämpi, kulttuurisempi ja kaikin puolin mainiompi ihminen kuin suomalainen.

[elven archer]

- Me tarvitsemme Suomessa koulutettuja osaajia työmarkkinoillemme.

Tuossa varmaan pitäisi lukea työmarkkinoiden sijaan työttömyyskortisto, koska sinnehän ne koulutetut osaajat nykyisin menevät.

[Tomi]

Lukukausimaksu ulkomaalaisille. Näin ehkäistään sitä, että henkilö tulee tänne opiskelemaan ilmaiseksi.

Jos henkilö jää Suomeen töihin opiskelun jälkeen, maksun saa vähentää verotuksesta sopivalla summalla kuukausittain.
Maksun suuruudesta ja henkilön palkkatasosta riippuu se, milloin maksu on kokonaan palautunut opiskelijalle.

[Michael in memoriam]

Enemmän Suomi tienaisi myymällä ulospäin koulutusosaamistaan kuin ottamalla ties mistä opiskelijoita omalle maaperälleen. Kuten todettua, nytkin kotimaisista nuorista muutama tuhat syrjäytyy vuosittain, jos ensin heidät johonkin koulutettaisiin kuitenkin?

Minä ihmettelen tällaista argumentointia. JOS kyse olisi todellisesta viennistä, eli porukka tulisi tänne omilla rahoillaan opiskelemaan, niin siitä nimenomaan saataisiin rahaa, jolla voitaisiin kouluttaa myös suomalaisia. Ei annettavalle opetukselle ole jotain ylhäältä annettua määrää.

Toki tässä mitä ilmeisimmin on kyse näennäisviennistä, jossa viejä maksa kulut. Asia on verrattavissa kehitysapuun. On huolestuttavaa, jos tällä lailla sekoitetaan markkinaehtoinen kauppa ja erilaiset sosiaaliset tulonsiirrot. Tavaran tai palvelun viemisestä tulee se itseisarvo, ei maksun saamisesta.

Ehkä en ymmärtänyt mitä tarkoitat, mutta opetuksella on kyllä ylhäältä annettu (minimi)määrä; opiskelija tarvitsee tietyn määrän noppia (siis opintopisteitä, joilla mitataan suoritettuja opintoja) valmistuakseen, ja näiden noppien saamiseksi opiskelijan tulee läpäistä kursseja. Tämän lisäksi valtioneuvosto on tarjoillut uutena täkynä yliopistoille riihikuivaa rahaa jokaisesta opiskelijasta, joka suorittaa 50 noppaa per vuosi (luku ulkomuistista, voi olla väärin). Toki jotkin laudatur-tason kurssit luennoidaan jo nyt englanniksi, mutta peruskursseja harvemmin. Tuleeko järjestää peruskurssit ynnä muut kolmella kielellä (kun on se ruotsikin), vai luennoida vaan englanniksi ja rikkoa suomenkielisten opiskelijoiden oikeutta omankieliseen opetukseen?

Sitten taas toisin päin, jos tarkoitit sitä että eihän niitä ulkkareita ole pakko ottaa kun muutama niin heidän opetukseensa ei kulu niin kovasti 'ylimääräisiä' (vain heille suunnattuja) miestyötunteja, niin huomauttaisin vain että nebulaarinen termi "kansainvälisyys" löytyy useilta korkeakoulujen ranking-listoilta, jonka kautta ulkkarit ovat taas kerran keino korkeakouluille saada enemmän kansallista rahoitusta. Kyllä tässä aika pitkälti vaaka on kallellaan niin päin, että itse oppilaitokselle monikulttuurisuus on rikkaus.

Kuten ketjussa ylempänä huomautettiin, ulkkarin eläminen tuppaa hyvinvointivaltiossa maksamaan muutakin kuin koulutuksen, pitäähän niidenkin ressukoiden saada katto päänsä päälle ja murua rinnan alle. Jos ulkkari tosiaan maksaisi koko opiskelunsa (tämä voipi olla suurempi euromäärä kuin moni äkkiseltään arvaisi) ja elämisensä, niin teoriassa joo, ehkäpä taloudellinen hyöty olisi suurempi kuin sosiaaliset haittavaikutukset, mutta toki me molemmat tiedämme kuten sanoitkin että se ei olisi se malli jolla tämä tultaisiin toteuttamaan. Suomen tulee "olla kilpailukykyinen" ja tarjota porkkanoita että tänne kylmään ja pimeään opiskelijoita saataisiin päiväntasaajan lämmöstä houkuteltua.

Kun taas käytännön toteutus vaatisi suomalaisen korkeakouluopetuksen tason laskemista, mikä mielestäni on ilmiselvä haitta suomalaisille korkeakouluopiskelijoille (tai ainakin heille jotka valmistuvat). Jos suomalaiset sen sijaan veisivät opetusosaamistaan esim. kurssittamalla saudi-opettajia Saudeissa, sillä ei olisi kielteisiä heijastevaikutuksia suomalaisille itselleen.

[Sivustakatsoja]

Lisää suomalaisvihamielisiä lausuntoja:

"Lukukausimaksuihin liitettävä verovähennysoikeus"
Satosen mukaan lukukausimaksujen käyttöönotto ulkomaisille opiskelijoille edellyttää myös stipendirahastoja. Kehitysyhteistyövaroista on mahdollista osoittaa tukea kehitysmaista tulevien opiskelijoiden tukemiseksi.

Miten tämä on "suomalaisvihamielinen" lausunto? Tämä ehdotushan vähentäisi Suomesta muualle maksettavaa rahamäärää. Käytännössä kehitysyhteistyövaroja siirrettäisiin vähemmän Afrikkaan ja enemmän suomalaisille korkeakouluille. Oikeastaan varsin "poliittisesti korrekti" tapa kehitysyhteistyömaksujen tosiasialliseksi alentamiseksi.

[Roope]

Lisää suomalaisvihamielisiä lausuntoja:

Miten tämä on "suomalaisvihamielinen" lausunto? Tämä ehdotushan vähentäisi Suomesta muualle maksettavaa rahamäärää. Käytännössä kehitysyhteistyövaroja siirrettäisiin vähemmän Afrikkaan ja enemmän suomalaisille korkeakouluille. Oikeastaan varsin "poliittisesti korrekti" tapa kehitysyhteistyömaksujen tosiasialliseksi alentamiseksi.

Hän painottaa, että korkeakoulujen kansainvälistyminen on tärkeä tavoite ja lukukausimaksut tuleekin asettaa siten, että ne takaavat ulkomaisten opiskelijoiden määrän säilymisen.

Satonen esittää kannustimeksi lukukausimaksuihin liitettävää verovähennysoikeutta, jonka turvin opiskelija saisi valmistuttuaan vähentää lukukausimaksut verotuksessaan, mikäli jää Suomeen töihin.

– Tämä opiskelijalle tuleva kannustin olisi erityisesti Suomen etu, sillä tarvitsemme tulevaisuudessa entistä enemmän myös ulkomaalaisia osaajia.

Satosen mukaan lukukausimaksujen käyttöönotto ulkomaisille opiskelijoille edellyttää myös stipendirahastoja. Kehitysyhteistyövaroista on mahdollista osoittaa tukea kehitysmaista tulevien opiskelijoiden tukemiseksi.

Ei tule asettaa, ei edellytä.

Kehitysyhteistyövaroja ei pidä sekoittaa keskusteluun lukukausimaksujen käyttöönotosta millään lailla, vaan se on täysin erillinen asia. Lukukausimaksut maksetaan kehitysyhteistyömäärärahoista tai opiskelijat maksavat ne itse, aivan sama.

[Tauno-yksi]

Voi tsiisus kun on taas älytön hanke.

Koulutusvienti ulkomailla = suomalaiset opettajat ja muut alan asiantuntijat  työskentelevät ulkomailla. Heidät on koulutettu suomalaisessa koulujärjestelmässä julkisin verovaroin, mutta he eivät voi opettaa samaan aikaan kotimaassa ja ulkomailla. Näin ollen suomalaiset jäävät nuolemaan näppejään näiden opettajien ym. osalta. Tiedoksi, suomalaiset ammattikorkeakoulut ja joskus myös yliopistot kiertävät ulkomailla "myymässä" koulutusta, ja houkuttelemassa opiskelijoita oppilaitoksiinsa. Näitä myyntiporukoita liikkuu useassa eri maassa. On epäselvää, mitä hyötyä tästä on suomalaisille.

Ulkomaiset opiskelijat Suomessa = kun suomalainen assistentti ohjaa ulkomaalaista opiskelijaa, hän ei voi samaan aikaan ohjata suomalaista opiskelijaa. Omassa tiedekunnassani oli aikoinaan n. 175 opiskelijan lisäksi n. 30 vaihtaria, joiden seurauksena kaikki oli täysin sekaisin. Luentoja piti sönköttää huonolla englannilla, opetuksen ja keskustelun taso laski, joka paikassa oli ahdasta, atk-luokka aina tupaten täynnä jne.  Suomeen jäi yksi opiskelija, joka osasi jo valmiiksi Suomea, kun isä oli suomalainen. Muut hävisivät kuin pierut Saharaan. Oli meillä kivaa, mutta ei kukaan enää kyseisiin tyyppeihin pidä yhtään mitään yhteyttä. Mutta "kansainvälistyttiin".

Samaan aikaan YLE uutisoi:
http://yle.fi/uutiset/kymmenettuhannet_tyottomat_ovat_turhautuneena_luopuneet_tyonhausta/6915730

Kuinka rautalangasta näitä asioita oikein pitäisi vääntää päättäjille? Kokeiltaisiinko vaikka seuraavaa:

Ulkomainen opiskelija:
-maksaa asumisen täysin itse, huom. ei riitä, että maksaa vaikkapa HOASin kämpästä vuokraa
-maksaa elämisensä täysin itse
-maksaa terveydenhuoltonsa itse (kun ei ole tänne koskaan veroja maksanut, eikä tule maksamaan)
-maksaa lukukausimaksun, jossa on liikevoitto ja joka on riittävän suuri, jotta lisäresurssientarve ja vahinko muulle opetukselle saadaan kompensoitua

[Kulttuurirealisti]

En ymmärrä mikä fetissi ulkomaisia opiskelijoita on haravoida tänne. Onhan se ok, jos tänne saadaan jäämäänkin muutama todellinen osaaja, kun hän on suorittanut opinnot täällä. Mutta jos vastapainoksi ulkomailta tulee satoja tai tuhansia tutkintonsa juuri ja juuri läpi rämpiviä, jotka häipyvät samantien kun paperit on kourassa, niin selvästi negatiiviseksihan se saldo jää. Ei oikein järkeä ole tässä projektissa.

Jotain etäistä järkeä on tuossa Satosen ajatuksessa siitä, että opiskelukustannuksia saa alennettua sillä, että jää tänne töihin valmistumisen jälkeen. Mutta kuka takaa nykymaailmassa, että se työpaikka löytyy?

[Kulttuurirealisti]

Jaa no uskotko, että erityislahjakkaat ulkolaiset nuoret hakeutuavat keskinkertaisiin kouluihin, joissa opetuksen taso opiskelija kohtaisten resurssien supistumisen johdosta heikkenee jatkuvasti mutta julkisivua pidetään yllä arvosanainflaatiolla? Tosin se ei koske ulkolaisia, joista korkeakoulut ja yliopistot saavat enemmän budjettirahaa. (Se tasavertaisuudesta Suomessa.)

Kyllä ainakin Helsinkiläisissä yliopistoissa oli siellä opiskellessani varsin fiksuja ulkomaalaisia opiskelijoita, esim. Aasian maista. Varmasti olisi näille käyttöä suomalaisissa yrityksissä. Valitettavasti, ainakin ne muutamat joista tiesin, nostivat kytkintä nopeasti valmistuttuaan. Kehittämisen varaa on siis, ja kyllähän ulkolaisille lukukausimaksu on paikallaan.

[Lalli IsoTalo]

En ymmärrä mikä fetissi ulkomaisia opiskelijoita on haravoida tänne.

Liiketoiminta.

Mitä enemmän valmistuneita opiskelijoita, sitä suuremmat tulot oppilaitoksella. Ja koska tulot muistaakseni riippuvat valmistumisesta, ei niiden tenttien arvostelemisen kanssa on turhan tarkkoja. Muista kuulleeni radioista muutama kuukausi, että jokin oppilaitos olisi määrätty maksamaan takaisin valtion tuet yhtä lukukaudelta, olisiko ollut jotain pari milliä?

[Maisteri Vihannes]

En ymmärrä mikä fetissi ulkomaisia opiskelijoita on haravoida tänne.

Liiketoiminta.

AMK saa jotain valmistuneesta, mutta jotain jo pelkästään kirjoilla olevasta. En tiedä kumpaa tuo luku tarkoittaa tai miten se jakautuu noiden kesken, tällainen kuitenkin löytyi:

Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjien yksikköhinnat on laskettu varainhoitovuotta edeltävän vuoden 20.9. tilastointipäivän opiskelijamääristä. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Ammatillinen opettajankoulutus on mukana laskennassa liikenneopettajan koulutusta lukuun ottamatta.

...

Vuoden 2014 keskimääräiset yksikköhinnat:

    lukio 6 425,98 euroa/opiskelija
    ammatillinen koulutus 10 970,06 euroa/opiskelija
    ammattikorkeakoulu 7 688,83 euroa/opiskelija
    taiteen perusopetus 74,66 euroa /opetustunti
    kansalaisopistot 82,60 euroa/opetustunti

[Arvoton]

Ei ole Päivillä kavereineen ehdotuksia, mihin he lähettävät Suomesta suomalaiset rasittamasta ulkomaalaisia?

[BeerBelly]

Opiskelijoiden määrä (kuulemma) romahti Ruotsissa 80% mutta jostain syystä opiskelua varten myönnettyjen oleskelulupien määrä laski vain 50% huippuvuodesta 2010. On nyt samalla tasolla kuin vuonna 2006. Laskua tapahtui lähinnä afrikkalaisten ja aasialaisten kohdalla.

Tanskassa lähes puolet oleskeluluvista opiskelua varten myönnetään tätä nykyä Yhdysvaltain kansalaisille. Myönnettyjen oleskelulupien määrä ei suinkaan ole romahtanut, mutta opiskelijoiden kansallisuusjakauma on muuttunut selvästi. Ilmeisesti nykyinen jakauma on tiedostajien mielestä väärällä tavalla kansainvälinen.