2013-11-04 TS: Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä halutaan kolminkertaistaa

[seuraa_tilannetta]

Meillä ei oikein ole muuta keinoa houkutella osaavaa työvoimaa kuin tarjota tuollaisia porkkanoita.

Eihän meillä ole tarvetta houkutella osaavaa työvoimaa, sitä meillä on omasta takaa.

Tarvetta tietysti on. Helpottaa kaupankäyntiä, kun on monen eri maan "edustajia" asumassa Suomessa. Meilläkin on firmassa aasialaisia hoitamassa Aasian kauppaa, jenkkejä Pohjois-Amerikan bisnestä hoitamassa, brittejä UK:n asioilla, itäeurooppalaisia omalle alueelleen, jne.
Ilman heitä olisi kauppatoiminta vieraan maan alueella paljon hankalampaa.

[Roope]

Ruotsissa vastaava tutkintomaksu aluksi karkotti opiskelijoita, mutta se ei hidasta opetusministeri Krista Kiurua.

- Luulen, että täydellinen maksuttomuus opiskelijoiden tutkintojen suhteen tulee olemaan suunnaton poikkeus. Meillä maksuttomuus ei ole sekään vetänyt merkittävissä määrin (opiskelijoita). Silloin pitää hakea kannusteita muualta. Koko korkeakoulujärjestelmän tahtotilasta on kysymys, Kiuru sanoo.

Ei siinä ole mitään luulemista. Useimmat Euroopan maat, joissa on ollut EU:n ulkopuolelta tuleville maksuton opetus, ovat jo siirtyneet lukukausimaksuihin. Jäljellä ovat enää Suomi, Norja ja Islanti.

[Micke90]

Saisiko myös kantasuomalainen rahansa takaisin tai opintovelkansa anteeksi, jos olisi viisi vuotta töissä kotimaassa? Siis huomaa, töissä. Painotus syystä että työpanoksen pitäisi liittyä omaan, opiskeltuun alaan ja tuoda merkittävää etua Suomelle. Siwan siivous ei riittäisi.

Kysyt joskus tyhmiä. Tietenkään suomalainen ei saisi rahojaan takaisin, koska ei häneltä jatkossakaan perittäisi opinnoista maksua. 

[Leso]

Saisiko myös kantasuomalainen rahansa takaisin tai opintovelkansa anteeksi, jos olisi viisi vuotta töissä kotimaassa? Siis huomaa, töissä. Painotus syystä että työpanoksen pitäisi liittyä omaan, opiskeltuun alaan ja tuoda merkittävää etua Suomelle. Siwan siivous ei riittäisi.

Kysyt joskus tyhmiä. Tietenkään suomalainen ei saisi rahojaan takaisin, koska ei häneltä jatkossakaan perittäisi opinnoista maksua. 

Ei ole olemassa tyhmiä kysymyksiä, on vain tyhmiä vastauksia. 

[Micke90]

Eihän meillä ole tarvetta houkutella osaavaa työvoimaa, sitä meillä on omasta takaa.

Puhuinkin korkeasti koulutetuista huippuosaajista, en mistään karvaperseduunareista tai Lieksassa asuvista somalialaisista koneinsinööreistä.

[Topi Junkkari]

Eihän meillä ole tarvetta houkutella osaavaa työvoimaa, sitä meillä on omasta takaa.

Puhuinkin korkeasti koulutetuista huippuosaajista, en mistään karvaperseduunareista tai Lieksassa asuvista somalialaisista koneinsinööreistä.

Suomessa on ollut yliopistoja vuodesta 1640, ja sitä ennenkin suomalaiset huippuosaajat ovat opiskelleet ulkomaisissa yliopistoissa ja hankkineet korkean koulutuksen.

Nimeäpä edes yksi ammatti tai työtehtävä, jonka korkeasti koulutetuista huippuosaajista on Suomessa pulaa ja johon pitää välttämättä rekrytoida ulkomaalaisia. Jonkin ulkomaisen kielen tai kulttuurin asiantuntija ei kelpaa vastaukseksi.

[seuraa_tilannetta]

Nimeäpä edes yksi ammatti tai työtehtävä, jonka korkeasti koulutetuista huippuosaajista on Suomessa pulaa ja johon pitää välttämättä rekrytoida ulkomaalaisia. Jonkin ulkomaisen kielen tai kulttuurin asiantuntija ei kelpaa vastaukseksi.

Mihinkään ei välttämättä tarvita, mutta etua siitä voi joskus olla. Kuten jo omassa viestissäni esittelin sivun alussa.

[Micke90]

Nimeäpä edes yksi ammatti tai työtehtävä, jonka korkeasti koulutetuista huippuosaajista on Suomessa pulaa ja johon pitää välttämättä rekrytoida ulkomaalaisia. Jonkin ulkomaisen kielen tai kulttuurin asiantuntija ei kelpaa vastaukseksi.

Esim. peli, kännykkä-, ohjelmisto- tai ylipäätään tietotekniikka-alalla suomalainen osaaja ei välttämättä aina ole paras. Mielestäni em. mainittujen alojen kohdalla ei pidä luoda keinotekoisia esteitä ulkomaisen työvoiman maahantulolle. Antaa firmojen päättää sellaisten alojen työvoimatarpeesta, joissa oikeasti edellytetään jotain osaamistakin.

[Leso]

Mihinkään ei välttämättä tarvita, mutta etua siitä voi joskus olla. Kuten jo omassa viestissäni esittelin sivun alussa.

Teillä liekin huippualan työyksikkö.
Olen nimittäin "suoraan lähteestä" saanut kuulla erään suomalaisen pk-yrityksen aasialaisesta Aasian-kaupan asiantuntijasta. Puhelinlaskut olivat välillä jopa hirvittävät, mutta kauppaa ei syntynyt yhtään sen enempää kuin mitä ennen asiantuntijan palkkaamista. Ja kun minä kuulin tästä, asiantuntija oli ollut jo melkein vuoden töissä. Sitä vain lähteeni harmitteli, että juuri se aasialainen kielitaito, jonka takia henkilö palkattiin ja jota kukaan muu yrityksessä ei osannut, esti ymmärtämästä henkilön käymien puhelujen sisältöjä (avokonttori). 
Tiedä sitten, mikä tilanne on tänään.

Ei pidä sekoittaa osaamista ja erityisosaamista.

[Oho]

Puhuinkin korkeasti koulutetuista huippuosaajista

Aha mutta eikös tässä ole kyse tavallisista tutkinto-opiskelijoista.

[Archaeopteryx]

Tarvetta tietysti on. Helpottaa kaupankäyntiä, kun on monen eri maan "edustajia" asumassa Suomessa. Meilläkin on firmassa aasialaisia hoitamassa Aasian kauppaa, jenkkejä Pohjois-Amerikan bisnestä hoitamassa, brittejä UK:n asioilla, itäeurooppalaisia omalle alueelleen, jne.
Ilman heitä olisi kauppatoiminta vieraan maan alueella paljon hankalampaa.

Näin tietysti. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista yrityksistä tekee ulkomaankauppaa, kohteena Afrikan valtiot kuten Somalia, Kongo ja Nigeria. Näistä tarvitaan erityisesti talousasiantuntijoita ja kauppaneuvottelijoita korkean teknologian tuontisopimuksille. Lisäksi erityispainoalueena voidaan pitää Lähi-itää sekä kehittyvien alueiden opiskelijat, heillä on meille paljon annettavaa.

Tosiasiassa suurin osa yrityksistä tuottaa lähipalveluita, joilla ei ole mitään käyttöä ulkomaiselle osaamiselle. Ulkomaankaupassa tarvitaan korkeintaan muutamia satoja muualta tulleita. Olen tosin ihmeissäni siitä, miksi ulkomaan rasistit eivät hyväksy etnistä suomalaista neuvottelukumppaniksi.

[Micke90]

Aha mutta eikös tässä ole kyse tavallisista tutkinto-opiskelijoista.

Joilla voi olla sellaista osaamista, jota suomalaisilla ei ole. Vai ottaisitko tänne sittenkin somppuja, joilla ei taatusti ole muuta osaamista kuin ryöstely, raiskailu ja verorahoilla loisiminen?

[Topi Junkkari]

Esim. peli, kännykkä-, ohjelmisto- tai ylipäätään tietotekniikka-alalla suomalainen osaaja ei välttämättä aina ole paras.

Jaaha, kansallista itsesääliä siis. Juuri noilla aloillahan Suomi on viime vuosikymmeninä menestynyt, joten jonkinlaista osaamista pitää olla taustalla. Alan suurin yritys on tehnyt paukapäisiä valintoja, mutta ei suomalainen osaaminen ole mihinkään kadonnut.

Todellisten osaajien työperäistä maahanmuuttoa sivistysmaista ei ole juurikaan rajoitettu. En ole kuullut yhdenkään suomalaisen asiantuntijayrityksen valittavan sitä, että länsimaalaisen insinörtin tms. rekrytointi olisi kaatunut Maahanmuuttoviraston tms. päätökseen.

[PaulR]

Mitenköhän noilla kehitysmaalaisilla toimii pääsykokeet. Nuo niin helppoja olleet, vaikka edes lukutaito on hanskassa. Jotain tarvitsi matematiikastakin tietää, vaikka pohja oli lyhyt 6.

[Micke90]

Jaaha, kansallista itsesääliä siis. Juuri noilla aloillahan Suomi on viime vuosikymmeninä menestynyt, joten jonkinlaista osaamista pitää olla taustalla. Alan suurin yritys on tehnyt paukapäisiä valintoja, mutta ei suomalainen osaaminen ole mihinkään kadonnut.

Todellisten osaajien työperäistä maahanmuuttoa sivistysmaista ei ole juurikaan rajoitettu. En ole kuullut yhdenkään suomalaisen asiantuntijayrityksen valittavan sitä, että länsimaalaisen insinörtin tms. rekrytointi olisi kaatunut Maahanmuuttoviraston tms. päätökseen.

Ei mitään kansallista itsesääliä. Älä unohda, että Nokia (ennen romahdustaan ja myymistään) oli täynnä ulkomaalaisia osaajia, samoin kuin Rovio ja Jolla. Vain avainpaikat kuuluvat suomalaisille. Minulle mamut ovat muutakin kuin vain afrikkalaisia siipeilijöitä ja loiseläjiä.

[Oho]

Joilla voi olla sellaista osaamista, jota suomalaisilla ei ole.

Tutkinto-opiskelijalla, voittaahan sitä ihmiset lotossakin mutta tutkinto-opiskelijat ovat kyllä lähinnä koululaisia.

[Micke90]

Tutkinto-opiskelijalla, voittaahan sitä ihmiset lotossakin mutta tutkinto-opskelijat ovat kyllä lähinnä koululaisia.

*Syvä huokaus*  Tarkoitin lähinnä valmistuneita opiskelijoita. Ja onhan sitä olemassa myöskin erityislahjakkaita nuoria, jotka voisi samalta istumalta palkata alan huippufirmaan.

[Oho]

*Syvä huokaus*  Tarkoitin lähinnä valmistuneita opiskelijoita. Ja onhan sitä olemassa myöskin erityislahjakkaita nuoria, jotka voisi samalta istumalta palkata alan huippufirmaan.

Jaa no uskotko, että erityislahjakkaat ulkolaiset nuoret hakeutuavat keskinkertaisiin kouluihin, joissa opetuksen taso opiskelija kohtaisten resurssien supistumisen johdosta heikkenee jatkuvasti mutta julkisivua pidetään yllä arvosanainflaatiolla? Tosin se ei koske ulkolaisia, joista korkeakoulut ja yliopistot saavat enemmän budjettirahaa. (Se tasavertaisuudesta Suomessa.)

Suomessa ei nyt sitten oikeastaan taida kovin montaa minkään alan huippufirmaa olla, esmes Supercell ja Rovio vaikuttavat lähinnä kuplilta, one hit wondereilta. Nokia palkkasi ulkolaisia lähinnä saadakseen, pidemmällä tähtäyksellä, siirrettyä työt pois Suomesta.

[Micke90]

Jaa no uskotko, että erityislahjakkaat ulkolaiset nuoret hakeutuavat keskinkertaisiin kouluihin, joissa opetuksen taso opiskelija kohtaisten resurssien supistumisen johdosta heikkenee jatkuvasti mutta julkisivua pidetään yllä arvosanainflaatiolla? Tosin se ei koske ulkolaisia, joista korkeakoulut ja yliopistot saavat enemmän budjettirahaa. (Se tasavertaisuudesta Suomessa.)

Suomessa ei nyt sitten oikeastaan taida kovin montaa minkään alan huippufirmaa olla, esmes Supercell ja Rovio vaikuttavat lähinnä kuplilta, one hit wondereilta. Nokia palkkasi ulkolaisia lähinnä saadakseen, pidemmällä tähtäyksellä, siirrettyä työt pois Suomesta.

Siksi niistä kouluista onkin kehitettävä muita kuin keskinkertaisia opinahjoja. Parhaiten se onnistuu turvaamalla yliopistojen riittävä rahoitus. Tosin meidän on samalla kehitettävä sekä suomen- että englanninkielistä koulutusta, jotta suomenkielisestä koulutuksesta ei tule mitään ö-luokan koulutusta.

Rovio on kasvava firma, samoin kuin Jolla. Toivottavasti niitä ei vain myydä ulkomaille heti, kun ne alkavat hiukankaan menestyä, kuten Supercellille kävi, vaan ne pidettäisiin suomalaisomistuksessa.

Mitä Nokian myymiseen tulee, niin sen sietikin jo myydä pois kuljeksimasta. 

[Oho]

Siksi niistä kouluista onkin kehitettävä muita kuin keskinkertaisia opinahjoja. Parhaiten se onnistuu turvaamalla yliopistojen riittävä rahoitus.

Miten? Koulujen tason nostamiseksi paras keino olisi alotuspaikkojen raju karsinta, ei ulkolaisten keskinkertaisuuksien metsästäminen opiskelijoiksi savannilta täyttämään muuten tyhjiksi jääviä koulutusohjelmia.

Siinä vaiheessa kun täysin keskinkertaiset tollot, kuten allekirjoittanut, päätyvät väittelemään valtakunnan muka alansa ykköskoulusta ja akatemian huippuyksiköstä on jokin mennyt pahasti pieleen.

[Micke90]

Miten? Koulujen tason nostamiseksi paras keino olisi alotuspaikkojen raju karsinta, ei ulkolaisten keskinkertaisuuksien metsästäminen opikelijoiksi savannilta täyttämään muuten tyhjiksi jääviä koulutusohjelmia.

Juuri siksi Suomessa olisikin keskityttävä muutamiin huippualoihin. Näitä ovat esimerkiksi lääketiede, oikeustiede, luonnontieteet, valtio-/yhteiskuntatieteet, kauppatiede, teknillinen ala, opettajakoulutus (ei lastenhoitajat... anteeksi, lastentarhanopettajat) jne. Sen sijaan esimerkiksi humanistiset alat voisi karsia kokonaan pois tai ainakin yhdistellä em. mainittuihin huippualoihin järkeviksi kokonaisuuksiksi ja samalla karsia turhuudet pois.

Juuri karsimalla turhuudet pois yliopistomaailmasta voitaisiin huomattavasti nostaa suomalaisen yliopistokoulutuksen tasoa.

Itse asiassa ulkomaisille opiskelijoille voisi luvata, että (10-15 000 € lukukausimaksua vastaan) he saisivat helpon sisäänpääsyn ja nopean valmistumisen (n. 2-3 vuodessa). Tavoitteenahan olisi vain ja ainoastaan nylkeä rahat ulkomaalaisilta samalla, kun suomalaiset itse keskittyisivät huippututkimuksen tekemiseen!

[Oho]

Juuri siksi Suomessa olisikin keskityttävä muutamiin huippualoihin. Näitä ovat esimerkiksi lääketiede, oikeustiede, luonnontieteet, valtio-/yhteiskuntatieteet, kauppatiede, teknillinen ala, opettajakoulutus...

Pass the pipe......

[Micke90]

Pass the pipe......

[normi]

Meillä ei oikein ole muuta keinoa houkutella osaavaa työvoimaa kuin tarjota tuollaisia porkkanoita.

Eihän meillä ole tarvetta houkutella osaavaa työvoimaa, sitä meillä on omasta takaa.

Tarvetta tietysti on. Helpottaa kaupankäyntiä, kun on monen eri maan "edustajia" asumassa Suomessa. Meilläkin on firmassa aasialaisia hoitamassa Aasian kauppaa, jenkkejä Pohjois-Amerikan bisnestä hoitamassa, brittejä UK:n asioilla, itäeurooppalaisia omalle alueelleen, jne.
Ilman heitä olisi kauppatoiminta vieraan maan alueella paljon hankalampaa.

Suomalaisten ei siis juuri kannata kouluttautua kansainvälisiin tehtäviin, lukea kieliä, koska natiivit osaa ne paremmin ja ovat kannattavampia kansainvälisille firmoille.

[Vinyylihanska]

KOL-pomo Kiurulle: Lukukausimaksut haihattelua

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) aikeet ottaa käyttöön ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut. – Lukukausimaksut ovat todellisuudesta irtaantuneiden teoriaherrojen ja impivaaralaisten lempilapsi. Tosielämä on osoittanut ne Suomeen sopimattomiksi, Hakala toteaa.
Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi.
– Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita, Hakala sanoo.
MAKSUJA on jo testattu suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan 80 opiskelijaa, joista 13 maksoi lukukausimaksunsa itse. Muut opiskelijat tulivat Suomeen vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi.
Hakala kehottaa Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin: lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta. Esimerkiksi Saksassa valtiolliset yliopistot ovat jo pitkälti luopuneet lukukausimaksuista ulkomaisille opiskelijoille ja näin parantaneet kilpailukykyään.
Korkeakoulutuksen bisnesmahdollisuudet ovat Hakalan mukaan esimerkiksi tilauskoulutuksessa.

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kolpomo_kiurulle_lukukausimaksut_vahingollista_haihattelua_6629117.html

[Micke90]

Kenen puolella Kepun opiskelijat ovat tässä asiassa? Suomalaisten vai ulkolaisten opiskelijoiden?

[Oho]

...

Voisikohan Ismo Alanko tehdä uuden version seuraavasta:

http://www.youtube.com/watch?v=NyP9rAsVwfc

ja julistaa 'kansainvälisen huippuosaajan' rumaksi sanaksi, on nimittäin niin sisällöttömäksi muuttunut tuo määre.

Suomeen ei todellisia kansainvälisiä huippuosaajia tule juuri muuten kuin suomalaisten naisten kohduista ja kenties joku reittä myöden. Maksuton keskinkertainen koulutus ei toimi eikä Suomen valtiolla saatikka korkekoululaitoksella ole moraalista oikeutta maksattaa nousevien suurvaltojen kuten Kiina, Intia ja Venäjä nuorison koulutusta suomalaisilla veronmaksajilla joille ei käteen jää muuta kuin lasku.

[Roope]

KOL-pomo Kiurulle: Lukukausimaksut haihattelua

Keskustan Opiskelijaliiton puheenjohtaja Jirka Hakala tyrmää opetusministeri Krista Kiurun (sd.) aikeet ottaa käyttöön ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden lukukausimaksut. – Lukukausimaksut ovat todellisuudesta irtaantuneiden teoriaherrojen ja impivaaralaisten lempilapsi. Tosielämä on osoittanut ne Suomeen sopimattomiksi, Hakala toteaa.

Hakala ei selitä, miksi lukukausimaksut ovat juuri Suomeen sopimattomia teoriaherrojen ja impivaaralaisten haihatteluja, mutta sopivat muihin maihin.

Puolet Suomessa tutkintoon johtavissa koulutusohjelmissa olevista ulkomaisista opiskelijoista jää maahan töihin valmistumisen jälkeen hyviksi veronmaksajiksi.
– Maksuton korkeakoulutus on Suomen harvoja valttikortteja kilpaillessamme kansainvälisistä huippuosaajista, ja palvelee erinomaisesti sekä korkeakoulujen kansainvälistymistä että kotimaisia työmarkkinoita, Hakala sanoo.

Jos tarkoitus on hankkia Suomeen joidenkin alojen kansainvälisiä huippuosaajia, niin keskitytään sitten hankkimaan tällaisia huippuosaajia. Nykyinen yleisen maksuttomuuden malli kaikissa suomalaisissa korkeakouluissa tukee huonosti tällaista tavoitetta.

Ja jos joku väittää ynnänneensä (virheellisesti), että ulkomaalaiset maksavat maksuttoman koulutuksen jo muutamassa vuodessa takaisin veroina, niin silloin olisi vieläkin tehokkaampaa tarjota Suomeen muuttaville valmiiksi koulutetuille kansainvälisille huippuosaajille reippaita verohelpotuksia.

MAKSUJA on jo testattu suomalaisissa korkeakouluissa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan 80 opiskelijaa, joista 13 maksoi lukukausimaksunsa itse. Muut opiskelijat tulivat Suomeen vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi.

Juuri tuon typerämmin ei kokeilua olisikaan voinut toteuttaa. Tarjolla oli edelleen myös maksuttomia koulutusohjelmia, ja suurin osa lukukausimaksuista palautettiin apurahoina.

Hakala kehottaa Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin: lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta.

Ruotsin yliopistoilla ollaan enimmäkseen vain tyytyväisiä vähennyksestä, sillä nyt siellä voidaan keskittyä kansainvälisissä koulutusohjelmissa laadun parantamiseen ja todellisiin osaajiin pelkkien resursseja kuluttavien penkintäytteiden sijaan. Suomessa korkeakouluille on ollut perinteisesti taloudellisesti kannattavaa haalia lisää opiskelijoita ulkomailta laadusta piittaamatta.

Esimerkiksi Saksassa valtiolliset yliopistot ovat jo pitkälti luopuneet lukukausimaksuista ulkomaisille opiskelijoille ja näin parantaneet kilpailukykyään.

Kuinka valtiollisten yliopistojen kilpailukyky on tällä tempulla parantunut, ja miksi muut yliopistot eivät ole tehneet samaa?



Kaikista mahdollisista porukoista myös Vihreiden nuorten puheenjohtajat katsoivat sopivaksi käyttää lukukausimaksujen kritiikissään sanaa haihattelu:

Vihreiden nuorten puheenjohtajat: Lukukausimaksuintoilun on loputtava!

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat Veli-Matti Partanen ja Maria Ohisalo tyrmäävät Päivi Lipposen vetämän koulutusvientityöryhmän esityksen periä maksuja ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Koulutusvientiä selvittänyt ryhmä esittää, että korkeakoulujen olisi pääsääntöisesti perittävä tutkintokoulutuksesta vähintään siitä aiheutuvat kustannukset. Lisäksi ryhmä ehdottaa, että kehitysyhteistyörahoja käytettäisiin kehitysmaista tulevien opiskelijoiden stipendeihin.

- Työryhmän suunnitelmat ovat vaarallista haihattelua, joka uhkaa romuttaa korkeakoulujemme kansainvälistymisen. Kotimaiset korkeakoulumme eivät valitettavasti ole Harvardeja tai Oxfordeja, joista opiskelijat ovat valmiita maksamaan jopa kymmenien tuhansien eurojen lukukausimaksuja. Varsinkaan, jos työryhmän esityksen mukaan opiskelu tapahtuisi enenevissä määrin verkkokursseilla. Maksuton koulutus on periaate, josta Suomella ei ole varaa luopua., toteaa ViNOn puheenjohtaja Veli-Matti Partanen.

Ruotsin korkeakouluviraston mukaan ETA-alueen ulkopuolisten korkeakouluopiskelijoiden määrä laski Ruotsissa noin 80 prosenttia sen jälkeen, kun maan hallitus velvoitti yliopistot keräämään lukukausimaksuja. Myös Tanskassa ETA-alueen ulkopuolisten opiskelijoiden määrä on romahtanut.

- Ehdotus kehitysyhteistyövarojen käyttämisestä ulkomaisten opiskelijoiden lukukausimaksujen kattamiseen on vastuuton. Kehitysyhteistyön leikkaaminen tällaisella silmänkääntötempulla olisi häpeällistä ja typerää. Stipendijärjestelmien rakentamisen ja lukukausimaksujen pyörittelyn sijaan yliopistojen ja opetus- ja kulttuuriministeriön soisi käyttävän aikansa suomalaisen korkeakoulutuksen laadun parantamiseen, sillä lukukausimaksut eivät sitä tee, linjaa ViNOn opiskelijapolitiikasta vastaava hallituksen jäsen Anni Heinälä.

- Väestön ikääntymisen ja kestävyysvajeenkin umpeenkuromisen vuoksi tarvitsemme Suomeen lisää työvoimaa ulkomailta. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymistä Suomeen on siis helpotettava ja tehtävä houkuttelevammaksi. Tavoitteita voidaan edistää joustavilla oleskelulupakäytännöillä, poistamalla epätarkoituksenmukaisia kielitaitovaatimuksia ja purkamalla rakenteellista syrjintää, summaa ViNOn puheenjohtaja Maria Ohisalo.

ViNOn tiedote 5.11.2013

haihatella

  1.  häilyä, hapuilla sinne tänne ajatuksissaan tai teoissaan

  2.  haaveilla tai uneksia mahdottomia. esim. Älä haihattele turhia!

[Topi Junkkari]

Mikä on se itseisarvo, joka ulkomaalaisilla opiskelijoilla on Suomen valtakunnan ja yliopistolaitoksemme kannalta?

Mihin perustuu ajatus, jonka mukaan ulkomaalainen on lähtökohtaisesti parempi "huippuosaaja" kuin suomalainen?

[Lalli IsoTalo]

http://www.suomenmaa.fi/etusivu/kolpomo_kiurulle_lukukausimaksut_vahingollista_haihattelua_6629117.html
Esimerkiksi Aalto-yliopiston maksullisiin koulutusohjelmiin onnistuttiin tänä vuonna houkuttelemaan 80 opiskelijaa, joista 13 maksoi lukukausimaksunsa itse.

Tämä kertonee kaiken tarvittavan Aalto-yliopiston koulutusohjelmien kansainvälisestä vetovoimasta: menee kaupaksi vain ilmaisjakeluna niille pahnanpohjimmaisille "huippuosaajille", jotka eivät muualle pääse.

Muut opiskelijat tulivat Suomeen vain, jos yhteiskunta suostui lukukausimaksuissa maksumieheksi.
Hakala kehottaa Kiurua vilkaisemaan Ruotsiin: lukukausimaksut romahduttivat kansainvälisten opiskelijoiden määrän viidennekseen aiemmasta.

Ratkaisu ongelmaan: ei kolminkertaisteta ulkomaisia opiskelijoita, vaan tiputetaan määrä viidennekseen, ja otetaan heiltä maksu.