2013-10-31 TE Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinn

[Arvoton]

SOL on 20 vuotta ollut alan perseilevin firma. Ainakin isoista sellaisista. En niele suoraan sen ihania menestystarinoita koneteknikoiden onnistumisista duuneissaan. Kuten balttilaisten ja venäläisten rakennusen ja remontoinnin ammattitaito, myös siivoojilla se nousee sitä mukaa  kuin alihankkijoiden työntekijöiden palkka pienenee.

Tämä asia ei kiinnosta isopalkkaisia tutkijoita, mokutuskoneistoa, TTL:ää, eikä ketään muutakaan maan paremmassa väessä. Jokainen isopalkkainen virkahenkilö haluaa säilyttää työpaikkansa.

Edit: Ketjun pohjustusjuttu kuuluu kohdallani osastoon "mille Hommassa nauroit viimeksi".

[Franklin]

Ennen media suitsutti kielen oppimisen olevan mamujen työllistymisessä kaiken a ja o, joten tarvittaisiin lisää resursseja (rahaa), jolla antaa kielitaito mamuille. Nyt kun toimittajillekin on ruvennut valkenemaan, että kielitaito on mahdollista saada ainoastaan lujalla työllä, ollaan ruvettu puhumaan ettei kielitaito nyt niin kovin tärkeää olekaan työelämässä. Joillakin harvoilla aloilla näin ehkä onkin, mutta suurin osa töistä hankaloituu, jos kielitaitoa ei ole. Jopa tuolla siivousalalla esimiehen ja työkavereiden kanssa kommunikointi helpottuu huomattavasti, jos on yhteinen kieli. Jos olisin siivousfirman rekrytoija palkkaisin tottakai mieluummin suomen kieltä osaavan kuin sitä osaamattoman.

[Emo]

TTL: Maahanmuuttajien työssä onnistuminen ei ole heistä itsestään kiinni

Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

En yhtään ihmettele, miksi maahanmuuttajia ei haluta palkata. Jos itse olisin ottamassa henkilöitä töihin, en ottaisi mamua kuin aivan poikkeustapauksessa (yksittäistapauksessa). Turvapaikkaturistia en palkkaisi koskaan (eivätpä ne töitä kyllä pruukaa hakeakaan).

On liian suuri riski kun töihin otettava henkilö on jo lähtökohtaisesti kunnon työntekijä VAIN, jos työnantaja ja muu työyhteisö jaksaa hänen onnistumisensa puolesta uurastaa. Työhönottohaastattelukin siis pitäisi mamujen tapauksessa tehdä ennenkaikkea muulle työporukalle, ei niinkään sille työnhakijalle itselleen.
Ja senhän tietää miten rasisteja suomalaiset ovat ja kuinka rasisti etenkin itse olen, eli en edes haastattelisi mamua.

[Kim Evil-666]

Tämä on täyttä paskaa .Ainakin itselläni , jolla kokemusta 10v. mamujen kanssa työskentelystä , johtopäätökset ovat täysin päinvastaiset .Kyllä se kielitaito on hyvin tärkeä elementti . Ilman sitä käy usein niin , että pottunokka joutuu hoitamaan sen " ma een hjyymmärra " mamun duunit omiensa ohessa.....kele.



Edit. Tämä on siis keskimääräinen otanta !

[Ink Visitor]

Myös sinä tarvitset perehdytystä, ei vain maahanmuuttaja

Työpaikalla maahanmuuttaja ei ole ainoa osapuoli, joka kaipaa perehdytystä. Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, on myös työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen syytä vahvistaa.

Voidaankin puhua kaksisuuntaisesta perehdyttämisestä, kertoo Monikulttuurinen työpaikka -kirja. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja työyhteisössä kunnioitetaan muita.

Mitä enemmän on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla.

Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä esimerkiksi suhteessa aikaan, auktoriteetteihin, sukupuolirooleihin tai uskonnonharjoitukseen. Näitä ei välttämättä ole aiemmin tarvinnut työyhteisössä pohtia.

Esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä toimii ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla. Esimerkiksi työterveyshuolto saattaa olla maahanmuuttajalle täysin vieras järjestelmänä.

Työyhteisö takaa maahanmuuttajan onnistumisen

Maahanmuuttajien tullessa suomalaisille työpaikoille erilaiset kulttuurit ja kielet sekoittuvat työyhteisöissä toisiinsa. Eroja voi olla niin aikakäsityksissä kuin kielitaidossakin.

Toisaalta taas maahanmuuttajat voivat tuoda mukanaan työpaikalle vastavuoroista oppimista: kun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua ja näkökulmat avartua.

Maahanmuuttajien työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys. Nämä ovat tekijöitä, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Usein kielimuuria pidetään keskeisenä haasteena monikulttuurisilla työpaikoilla. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.

"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.

TTL:n uudella sivustolla on ohjeita ja tukea monikulttuuristen työpaikkojen koko henkilöstölle. Resurssimittarilla voit testata, missä määrin työpaikallasi otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset,

http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Myos_sina_tarvitset_perehdytysta_ei_vain_maahanmuuttaja.aspx

http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx

[Rokka]

Myös sinä tarvitset perehdytystä, ei vain maahanmuuttaja

Työpaikalla maahanmuuttaja ei ole ainoa osapuoli, joka kaipaa perehdytystä. Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, on myös työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen syytä vahvistaa.

Voidaankin puhua kaksisuuntaisesta perehdyttämisestä, kertoo Monikulttuurinen työpaikka -kirja. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja työyhteisössä kunnioitetaan muita.

Mitä enemmän on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla.

Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä esimerkiksi suhteessa aikaan, auktoriteetteihin, sukupuolirooleihin tai uskonnonharjoitukseen. Näitä ei välttämättä ole aiemmin tarvinnut työyhteisössä pohtia.

Esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä toimii ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla. Esimerkiksi työterveyshuolto saattaa olla maahanmuuttajalle täysin vieras järjestelmänä.

Työyhteisö takaa maahanmuuttajan onnistumisen

Maahanmuuttajien tullessa suomalaisille työpaikoille erilaiset kulttuurit ja kielet sekoittuvat työyhteisöissä toisiinsa. Eroja voi olla niin aikakäsityksissä kuin kielitaidossakin.

Toisaalta taas maahanmuuttajat voivat tuoda mukanaan työpaikalle vastavuoroista oppimista: kun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua ja näkökulmat avartua.

Maahanmuuttajien työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta.

"Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys. Nämä ovat tekijöitä, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään", toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Usein kielimuuria pidetään keskeisenä haasteena monikulttuurisilla työpaikoilla. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.

"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.

TTL:n uudella sivustolla on ohjeita ja tukea monikulttuuristen työpaikkojen koko henkilöstölle. Resurssimittarilla voit testata, missä määrin työpaikallasi otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset,

http://tyopiste.ttl.fi/Uutiset/Sivut/Myos_sina_tarvitset_perehdytysta_ei_vain_maahanmuuttaja.aspx

http://www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo/Sivut/default.aspx

Mitenkäs se uskonnonharjoitus kuuluu työpaikalle...? Olisi nyt edes puhuttu asioista niiden oikeilla nimillä ja mainittu syyksi islam...

kun kulttuurit kohtaavat, monet itsestään selvät asiat voivat kyseenalaistua

Itsellekin on monikulttuurisuuden ihanuuden myötä kyseenalaistunut työpaikallani sellaiset itsestään selvät asiat kuten: aikuisen ihmisen luku-ja kirjoitustaito , annetun työtehtävän tekeminen loppuun, "joo ymmärrän" tarkoittaakin että ei puhu sanaakaan suomea, sovittujen kellon aikojen noudattaminen jne. Esimerkkejä "monikuulttuurin" tuomista "hyödyistä" on aivan liian monta...

[Ernst]

Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?

Juuri näin! Mamun tunnuslausehan on seuraava:

-Mitä se mulle kuuluu, mitä mä teen.

[pavor nocturnus]

Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?

Näinhän se on. Ensin opetetaan kohtelemaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia, ja sitten kun kohdellaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia ollaan rasisteja.

huoh...

EDIT: typo

[Malla]

Maahanmuuttajien työssä onnistuminen on heistä itsestään kiinni.
Olen tuossa lähjikapssa seuraillut muutaman vuoden eksoottisen näköistä miestä. Aluksi hänen kielitaitonsa oli kerrassaan kurja, mutta vähitellen sanavarasto kasvoi (kauhistuksen kanahäkki: onko hän käynyt salaa kielikurssilla ilman kulttuuritulkkia?). Eilen hän  perehdytti nuorta suomalaista myyjää lottolipukkeiden saloihin ihan selkeällä suomen kielellä.

 

[Roope]

Hyvä esimiestyö ja avoin työyhteisö auttavat maahanmuuttajaa onnistumaan työssään

Maahanmuuttajan työssä onnistumista selittävät enemmän työyhteisöön kuin työntekijään itseensä liittyvät tekijät, selviää tuoreesta Työterveyslaitoksen tutkimuksesta. Kun työntekijät tulevat eri kulttuureista, esimiehen keskeinen tehtävä on varmistaa, että yhteistyö työntekijöiden välillä on saumatonta ja että kaikki tietävät työpaikan käytännöistä ja omasta roolistaan työpaikalla.

– Hyvän esimiestyön lisäksi maahanmuuttajan työssä pärjäämistä edistävät avoin työyhteisö, työtovereiden tuki ja hyvä perehdytys – tekijät, jotka auttavat mitä tahansa työpaikkaa menestymään, toteaa tutkija Kirsi Yli-Kaitala Työterveyslaitoksesta.

Panostamalla erityisesti perehdytykseen ja työhön opastukseen päästään pitkälle. Esimerkiksi tutkimukseen osallistuneessa Sol Palvelut Oy:ssä suomen kieltä taitamattomien työntekijöiden perehdytykseen osallistuvat tuutorit, perehdytettävän kanssa samaa kieltä puhuvat vanhemmat työntekijät. Myös työstä annettava säännöllinen palaute on tärkeää.

Kun puhutaan monikulttuurisuuden tuomista haasteista työpaikalle, nousee monille mieleen kielitaito. Ammattitaito on kuitenkin paljon muutakin kuin kielitaito. Kokemukset työpaikoilta kertovat, että vaikka yhteinen vahva kieli puuttuisikin, työt ja yhteistyö työtovereiden kanssa saadaan sujumaan.

– Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kun perusvuorovaikutus toimii, kieltä voi oppia myös työssä, Yli-Kaitala tähdentää.

Väärinkäsityksiä ehkäistään selkeillä pelisäännöillä

Samalla kun maahanmuuttaja perehdytetään työhönsä, työyhteisön valmiutta sopeutua monikulttuurisuuteen on syytä vahvistaa. Erilaisuus ei muodostu kompastuskiveksi, jos kulttuurien välisistä eroista ja samankaltaisuuksista puhutaan avoimesti ja yhteistyö työpaikalla perustuu toisten kunnioitukseen.

Mitä enemmän työyhteisössä on erilaisuutta, sitä selkeämpiä työpaikan pelisääntöjen tulee olla. Erityisen tärkeää on sopia käytännöistä koskien sellaisia asioita, joita työpaikalla ei ole aikaisemmin kohdattu. Eteen voi tulla esimerkiksi tilanne, jossa työntekijä toivoo voivansa olla poissa työstä normaalia vuosilomaa pidemmän ajan vieraillakseen kotimaassaan.

– Työntekijöitä kannattaa rohkaista vuorovaikutukseen, sillä sosiaalisten suhteiden kautta leviää arvokasta työyhteisöön liittyvää tietoa. Se on erityisen tärkeää työuran alkuvaiheessa olevalle, korostaa tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitoksesta.

– Mitä tutummiksi työtoverit käyvät, sitä paremmin he ymmärtävät toisiaan ja sitä pienempi on väärinkäsitysten mahdollisuus, hän jatkaa.

Sol Palvelut Oy:n kohdepäällikkö Sari Crnobreg muistuttaa, että omia juuriaan ja identiteettiään ei saa kadottaa, vaikka onkin tärkeää, että maahanmuuttaja sopeutuu työpaikkansa sääntöihin ja suomalaiseen elämänmenoon.

– Meillä yhdenvertaisuutta ja omia juuria korostetaan pitämällä työpaikalla "koko maailman kulttuurikalenteria". Siihen on merkitty eri maiden kansallisia juhlia. Juhlapäivänä toivottelemme kyseisestä maasta tuleville onnellista päivää, kertoo Crnobreg.

Monikulttuurisen työyhteisön tueksi on tuotettu opas ja verkkosivusto

Työterveyslaitoksen kehittämä opas Monikulttuurinen työpaikka auttaa esimiehiä johtamaan kulttuurisesti kirjavaa työyhteisöä ja muokkaamaan työpaikan käytäntöjä sellaisiksi, että ne ottavat huomioon eritaustaiset työntekijät. Opas perustuu laajamittaiseen asiantuntijatiedon koontiin ja tutkimustuloksiin.

Monikulttuuristen työpaikkojen tueksi tuotettujen verkkosivujen ohjeista hyötyy koko työpaikan henkilöstö. Osoitteesta www.ttl.fi/monikulttuurinen_tyopaikka löytyy lisäksi resurssimittari, joka testaa, missä määrin työpaikalla otetaan huomioon monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Resurssimittari kertoo palautteen vastaajalle heti.

Sekä oppaan että verkkosivuston materiaali on tuotettu Työsuojelurahaston rahoittamassa Maahanmuuttajan onnistuminen työssä -tutkimus- ja kehityshankkeessa (2010–2013).

Työterveyslaitoksen tiedote 31.10.2013

Resurssimittari

Monikulttuuristen työpaikkojen resurssimittari testaa, kuinka työpaikallasi otetaan huomioon eri kulttuuritaustaisten tarpeet ja onko työpaikkasi käytännöissä kehitettävää. Testi antaa välittömän palautteen ja se on tarkoitettu kaikille monikulttuurisilla työpaikoilla työskenteleville.

Testin lopussa kysytään joitakin taustatietoja kuten ikä ja toimiala, yksittäisiä vastaajia ei kuitenkaan pysty tunnistamaan. Taustatietoja on tarkoitus käyttää jatkossa antamaan kuvaa esimerkiksi siitä, kuinka maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestöön kuuluvien vastaukset eroavat, ja onko vastauksissa eroja eri alojen tai alueiden välillä.

20. Laita rasti ruutuun, jos seuraavat väittämät pitävät mielestäsi paikkansa.
- Monikulttuurisuuden arvostaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on nostettu esiin organisaation strategiassa, toimintasuunnitelmassa tai vastaavassa.
- Organisaation johto tukee monikulttuurisuutta.
21. Monikulttuurisen työyhteisön eduista on keskusteltu työpaikalla.

[Iloveallpeople]

TLL: Hyvinvointia työstä (diaesitys)

[Mangustin]

"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.

Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että kommunikoiminen osoittelemalla kuvakortteja kuuluu vammaispalvelujen työvälineisiin.
Tosi kiva, jos tällaisia apuvälineitä tarvitseva voi tuetusti työllistyä ja saada elämäänsä lisää sisältöä.

Mutta miksi Suomessa on maahanmuuttajia, joiden töihin perehdyttämiseen tarvitaan kuvakortteja?

[Blanc73]

Työterveyslaitoksen kehittämä opas Monikulttuurinen työpaikka auttaa esimiehiä johtamaan kulttuurisesti kirjavaa työyhteisöä ja muokkaamaan työpaikan käytäntöjä sellaisiksi, että ne ottavat huomioon eritaustaiset työntekijät

Uskaltaakohan tässä edes kysyä mitä tuolla "käytäntöjen muokkaamisella" tarkoitetaan monikulttuurisessa työpaikassa?

[Arvoton]

Tämä oli tietyllä tavalla odotettavissa. Kommunistisissa järjestelmissä kolhoosin toimivuus/toimimattomuus on kaikkien syytä. Kolhoosiin osoitettiin ihmisiä ja sitten oli kolhoosin velvollisuus saada asiat toimimaan. Vasemmistolaiset näkevät nykyiset työyhteisöt samanlaisia "tehdään yhdessä ja pidetään kivaa" paikkoina, joissa pärjää niin luku- ja kirjoitustaidoton Afrikkalainen, kuin Suomalainen Diplomi-insinööri. Afrikkalainen voi tulla istumaan pöydän ääreen ja siirtää tehtävät Suomalaiselle DI:lle. Sama palkka, samasta työajasta!

Neuvostokansojen onnelassa Suuren isänmaallisen sodan aikaan armeijassa korkein mahti joka joukko-osastossa oli ns. poliittinen upseeri, jolla varsinainen sotilaskoulutus saattoi olla heppoinen. Sama asetelma oli myös kolhooseissa, joita johtivat puolueen miehet, joilta ei agronomin tutkintoja vaadittu (Baltic Guide 11/13). Se saattoi olla peräti rasite. Jotain samaa mätää, kun aattelee, alkaa olla suomalaisessa yhteiskunnassa ja vaikkapa työelämässä. Poliittisuus vie, muut vikisee.

[Iloveallpeople]

Voimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista

Maahanmuuttajiin liittyen on Suomessa tuotettu paljon tietoa ja maahanmuuttaja-hakusanalla löytyykin verkosta nopeasti monenlaisia tuloksia ja uutisia. Suuri osa tästä tiedosta tuntuu kuitenkin kiertävän negatiivista kehää. Tähän joukkoon kuuluvat uutiset muun muassa siitä, miten nuorten maahanmuuttajien työttömyys on ollut korkealla jo pitkään tai arvio, jonka mukaan maahanmuuttajanuorten riski syrjäytymiseen on yli viisinkertainen. Toiseen ääripäähän kuuluvaa tietoa, joka kiistäisi vallitsevat ongelmat, ei verkkohauilla helposti löydä.

Uutisten välittämät tiedot pitävät todennäköisesti paikkansa ja kertovat maahanmuuttajien hankalasta työtilanteesta. Uutisoinnin kohteena olevien nuorten kannalta ongelmaksi tulee kuitenkin tarjolla olevan tiedon ongelmakeskeisyys.
...

Negatiivisen uutisoinnin vaikutuksia työkyvylle tai terveydelle ei ole juurikaan tutkittu, mutta Työterveyslaitoksen Nuorten maahanmuuttajien työkyvyn tukeminen työuran alussa (NuMaT) -hankkeessa pohdimme kielteistä julkisuutta nuorten työkyvyn ja tulevaisuuden uskon näkökulmista (tutustu hankkeen tavoitteisiin: www.ttl.fi/fi/tutkimus/hankkeet/numat). Pohdintamme tuloksena päätimme kaikessa hanketoiminnassamme kokeilla tietoista ongelmakeskeisten puhetapojen välttämistä.
...

Käytännössä voimavara- ja ratkaisukeskeinen työote tarkoitti sitä, että tutkimuksen kohderyhmä oli mukana kaikkien ratkaisujen, materiaalien ja aineistojen suunnittelussa, keruussa, tuottamisessa, editoinnissa sekä levittämisessä. Aineistoa kerättiin haastattelemalla jo työllistyneitä nuoria maahanmuuttajia, työnantajia sekä työyhteisöjä. Lisäksi järjestimme erilaisia työpajoja ja keskustelufoorumeita, joissa maahanmuuttajataustaiset nuoret, monikulttuuriset työpaikat sekä oppilaitosten ja terveydenhuollon edustajat tuottivat itse ratkaisuja ja sisältöjä heille suunnattuihin materiaaleihin.

Etenkin nuorten maahanmuuttajien kohdalla tämä työskentelytapa toimi.
...

Voimavarakeskeisyyteen kuului myös nuorten vahvuuksien tekeminen näkyväksi. Vahvuuksia olivat muun muassa nuorten erilaiset kielitaidot, erilaisten kulttuurien tuntemus, monien terveelliset elintavat ja vähäinen alkoholinkäyttö sekä yleinen perhekeskeisyys (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi 2012).
...

Materiaalia ja käytännön työkaluja tuotettiin runsain mitoin.  Kaikki ratkaisut ja työkalut löytyvät verkosta: www.ttl.fi/fi/muuttuva_tyoelama/maahanmuuttajat_ja_tyo.
...

Kokemuksemme perusteella tutkimus- ja kehittämishankkeissa kannattaa panostaa maahanmuuttajataustaisten nuorten ja asiantuntijoiden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Kun tieto nivoutuu ohjattavien kulttuuriseen ympäristöön ja kokemusmaailmaan, se kolahtaa.

Etmu

[Oho]

.

[Roope]

Voimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista
...
Pohdintamme tuloksena päätimme kaikessa hanketoiminnassamme kokeilla tietoista ongelmakeskeisten puhetapojen välttämistä.
...
Etenkin nuorten maahanmuuttajien kohdalla tämä työskentelytapa toimi.
...
Voimavarakeskeisyyteen kuului myös nuorten vahvuuksien tekeminen näkyväksi. Vahvuuksia olivat muun muassa nuorten erilaiset kielitaidot, erilaisten kulttuurien tuntemus, monien terveelliset elintavat ja vähäinen alkoholinkäyttö sekä yleinen perhekeskeisyys (Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi 2012).

Ainakaan tuon yhteenvedon perusteella mitään todellista näyttöä (vaikutus työllisyyteen ja syrjäytymiseen) puhe- ja työskentelytapojen muuttamisen hyödyllisyydestä ei ollut esittää. Näytöksi ei kelpaa suurempi luottamus omiin taitoihin ja työkykyyn. Paremminkin epärealistisiksi pumpatut käsitykset itsestä johtavat pettymyksiin. Jos en kelpaa, vaikka olen näin hyvä, syynä ei voi olla muu kuin rasismi.

[kummastelija]

Voimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista

Maahanmuuttajiin liittyen on Suomessa tuotettu paljon tietoa ja maahanmuuttaja-hakusanalla löytyykin verkosta nopeasti monenlaisia tuloksia ja uutisia. Suuri osa tästä tiedosta tuntuu kuitenkin kiertävän negatiivista kehää. Tähän joukkoon kuuluvat uutiset muun muassa siitä, miten nuorten maahanmuuttajien työttömyys on ollut korkealla jo pitkään tai arvio, jonka mukaan maahanmuuttajanuorten riski syrjäytymiseen on yli viisinkertainen. Toiseen ääripäähän kuuluvaa tietoa, joka kiistäisi vallitsevat ongelmat, ei verkkohauilla helposti löydä.

Maahanmuuton paradoksi:
Maahanmuuttajasta tulee välittömästi moniosaajapotentiaali ja voimavara kun hän pääsee Suomeen. Valitettavasti hänen menestystään estää suomalainen kulttuuri, työnantajat, työntekijät ja sokerina pohjalla suomalaiset jotka väitetysti ovat kaikki rasisteja. Jos nyt menestyksen esteet: suomalainen kulttuuri, työnantajat, muut työntekijät ja rasistiset suomen kansalaiset poistetaan, poistuu myös Suomi joka kuulemma on edellytys voimavarojen hyödyntämiselle.

Mitenkäs nyt tämä valtava voimavara saadaan käyttöön jos sen edellytys on päästä suomeen mutta este on suomalaiset?

[Blanc73]

Voimavarakeskeisyydellä parempia tuloksia nuoriin maahanmuuttajiin liittyvistä t&k -hankkeista

Tämän täytyy olla jonkun hommalaisen hassuttelua, eikä tosissaan kirjoitettua juttua? Eikö niin?

[Uuno Nuivanen]

"Voimavarakeskeisyys" - khihihihi!1!    Uusi ihku mokutus-puppusana?

[far angst]

",,,tuu sinä hakeen voimavarakeskeisyyttä leipäs päälle!"

[Tommi Korhonen]

Eiköhän se tarkoita sitä, että mamutoiminta keskittyy voimavarojen (käyttämisen / kohdistamisen) ympärille. Eli että jonkun muun (veronmaksajan) varat täytyy keskittää mamuiluun.

Mitä muuta tuollainen puppasana voi tarkoittaa? Se on peitesana jollekin muulle.

[Werner.M]

Suomen nousu sotien jälkeen korkean osaamisen hyvinvointivaltioksi ei ollut meistä itsestämme kiinni. Maan jälleenrakennus ja monet tekniset innovaatiot tapahtuivat kuin itsestään. Kuinka järkevältä tämä kuulostaa mamuhyysareiden korvaan?

Itse työelämässä huomaa sen, että valkoihoisen täytyy olla valmis ammattilainen ja ottaa hommat haltuun käytännössä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Miksi värillinen olisi erilaisessa asemassa? Asetelman ollessa toisin päin työhönottaja olisi samantien poliisin pahnoilla. Värillinen kyllä saa olla kielitaidoton ja ammattitaidoton sekä vaarantaa työssään mahdollisesti muiden hengen (esim.kielitaidoton sairaanhoitaja).

Afrikkaa on tuettu kymmeniä vuosia ilman kunnon parannusta mihinkään asiaan. Mamuhyysareiden mukaan Afrikka on täynnä moniosaajia koneinsinööristä lääkäreihin, joten laittaisivat oman maansa asiat ennemmin kuntoon sen sijaan, että matkustaa tänne sosiaalituen piiriin.

[hemppa11]

Toki, eihän maahanmuuttajalle voida langettaa vastuuta hänen omista tekemisistään. Hän on pieni paapottava lapsi. Eikös tämä kuulu ihan monikultturismin perussäänöihin?

Näinhän se on. Ensin opetetaan kohtelemaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia, ja sitten kun kohdellaan tummaihoisia kuin kehitysvammaisia ollaan rasisteja.

huoh...

EDIT: typo

Maahanmuuttajia tarvitaan tekemään paskaduunit lähes ilmaiseksi ja muutama mamu o

Suomen nousu sotien jälkeen korkean osaamisen hyvinvointivaltioksi ei ollut meistä itsestämme kiinni. Maan jälleenrakennus ja monet tekniset innovaatiot tapahtuivat kuin itsestään. Kuinka järkevältä tämä kuulostaa mamuhyysareiden korvaan?

Itse työelämässä huomaa sen, että valkoihoisen täytyy olla valmis ammattilainen ja ottaa hommat haltuun käytännössä ensimmäisestä työpäivästä lähtien. Miksi värillinen olisi erilaisessa asemassa? Asetelman ollessa toisin päin työhönottaja olisi samantien poliisin pahnoilla. Värillinen kyllä saa olla kielitaidoton ja ammattitaidoton sekä vaarantaa työssään mahdollisesti muiden hengen (esim.kielitaidoton sairaanhoitaja).

Afrikkaa on tuettu kymmeniä vuosia ilman kunnon parannusta mihinkään asiaan. Mamuhyysareiden mukaan Afrikka on täynnä moniosaajia koneinsinööristä lääkäreihin, joten laittaisivat oman maansa asiat ennemmin kuntoon sen sijaan, että matkustaa tänne sosiaalituen piiriin.

Eiväthän mamut ole sosiaalituen piirissä, heitähän tarvitaan tänne työvoimapulaa paikkaamaan ja kaiken huipuksi he vielä tuovat Suomelle rahaa. Ilman maahanmuuttajia Suomi kaatuisi. 

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013061817164759_uu.shtml

HS: Maahanmuuttajista taloudellista hyötyä Suomelle
Tiistai 18.6.2013 klo 05.04
Suomi jää taloudellisesti maahanmuuttajista plussan puolelle.

..........Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Kristiina Stenman pitää tulosta odotettuna. Stenman kertoo Helsingin Sanomille, että maahanmuuttajat ovat kantaväestöön verrattuina nuoria, joten sosiaali- ja terveysmenot ovat kantaväestöön verrattuina pienet.


Lähde: Helsingin Sanomat (Iltalehti)

[hemppa11]

 Mitenkähän on yh-äitien kohdalla?

[Sepi]

Voihan voimavarakeskeisyys! Hauskin sana pitkään aikaan.
Kuulin 20 vuotiaalta siivoja pottunokalta että hänen työnantaja oli ihmetellyt hitautta siivoamisessa  verrattuna maahanmuuttajaan jota oli tuuraamassa. Tätä ihmetteli pottunokka itsekkin koska mielestään siivosi kokoaika sata lasissa. Kunnes toinen työkaveri kertoi maahanmuuttajan tulevan kaksi tuntia aikaisemmin työpaikalle palkatta. Niinkuin arvata saattaa, tämä maahanmuuttaja on aasiasta.
Pottunokka on muuten kortistossa nykyään.

[MW]

Rikkauskeskeisyydestä ei vielä rohjettane maahanmuuttajien yhteydessä puhua, vaikka sitähän se on, rik... rakkautta rakkautta vaan...

Jonkinlainen ig-nobel pitäsi myöntää näille uudispeitesanaistajille.

[KeiKei]

palkatta. Niinkuin arvata saattaa, tämä maahanmuuttaja on aasiasta.

Onko Afganistanista, Irakista vai kenties Syyriasta?

[Ano Nyymi]

"Voimavarakeskeisyys" - khihihihi!1!    Uusi ihku mokutus-puppusana?

Tyypillistä mitään tarkoittamatonta mokujargonia. Kuulostaa kyllä äkkiseltään ainakin rahvaan korvissa hyvinkin vakuuttavalta, ja sehän tuon tarkoitus tietty on.
*ituttaa vaan että jotkut saavat tuon roskan suoltamisesta reilua palkkaa.

[hemppa11]

"Selkeät ohjeet ja molemminpuolinen kysymysten esittäminen auttavat. Kuvia ja muita keinoja on myös mahdollista käyttää apuna. Kieltä voi oppia myös työssä", Yli-Kaitala tähdentää.

Tähän asti olen elänyt siinä uskossa, että kommunikoiminen osoittelemalla kuvakortteja kuuluu vammaispalvelujen työvälineisiin.
Tosi kiva, jos tällaisia apuvälineitä tarvitseva voi tuetusti työllistyä ja saada elämäänsä lisää sisältöä.

Mutta miksi Suomessa on maahanmuuttajia, joiden töihin perehdyttämiseen tarvitaan kuvakortteja?

Alexander Stubbin vaimohan opiskeli ensin ruotsinkielen ja nyt on ilmeisesti opetellut suomeakin vaikka aikaisemmin sanoi että Suomessa pärjää hyvin ruotsilla. Voi olla että Suzanne Stubbin työpaikalla kansainvälisessä lakitoimistossa on tämän haastattelun jälkeen otettu kuvakortit käyttöön.
http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2010/01/29624