2013-10-30 Valtioneuvosto: Himasen tulevaisuusselonteko julki - TYÖVOIMAPULA!

[-gentilhommehki-]

http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=398250
http://vnk.fi/julkaisukansio/2013/j18-vn-tuse-fi-19-sv-20-en/PDF/fi.pdf

Suomen lähitulevaisuuden väestörakennetta voidaan ennustaa suhteellisen hyvin.
Merkittävä ennusteisiin vaikuttava epävarmuustekijä on muuttoliike Suomeen
ja Suomesta. Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena,
vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan
estämiseksi

Ennakointiraportti Tulevaisuus 2030: "Maamme menestyy erinomaisesti maailmanlaajuisessa
kilpailussa osaajista, koska meillä on aktiivinen maahanmuutto-ohjelma, turvallinen
elinympäristö ja hyvät peruspalvelut. Meillä on myös molempia osapuolia hyödyttävää
koulutusyhteistyötä eri maiden kanssa."

Suomi on osa EU:ta ja tämä on tulevaisuuden vahvuus. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien
työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja. Maahanmuutto
tukee monimuotoisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehittymistä. Maahanmuuton
rinnalla on kiinnitettävä huomiota ja kannustettava suomalaisia kansainväliseen
liikkuvuuteen

Yhteiskunnan kansainvälisyyttä on vahvistettava, jotta pärjäämme globaalissa
kilpailussa. Suomen on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa, ulkomaisten opiskelijoiden
määrää ja suomalaisten kansainvälistä liikkuvuutta.

[yks vaan]

Uutta tietoa miljoonalla.

[rooster]

Aika klisetykitystä. Varmaan kirjoitettu parina vikana iltana ennen deadlineä copypasteamalla homman standardiargumentit

[Blanc73]

tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan estämiseksi

10 pisteen kysymys: minkälaista maahanmuuttoa tarvitsemme? Työperäistä- vaiko hyödyttömiä taikaseinäturisteja Afrikasta ja Lähi-idästä?

[mielipide]

Työvoimapulaa ei ole eikä tule.

Tälläkin hetkellä on pulaa työpaikoista koska työttömiä on paljon.

Suomen valtion ja kuntien palveluksessa on liikaa ihmisiä suhteessa verotuloihin eli sekä valtion että kuntien palveluksesta pitää potkia pois vähintään 20%-30% työvoimasta ja nimenomaan keski-johdosta, johdosta ja byrokratian pyörittäjistä jotta jatkuva byrokratian ja apulaisjohtajien armeijoiden pyörittäminen loppuu ja velaksieläminen loppuu.
Nämä vapautuvat yksityisen puolen käyttöön.

Jokainen matalapalkkainen työperäinen maahanmuuttaja on nettosaaja eli saa yhteiskunnalta enemmän asumistukea ja terveydenhoitoa kuin maksaa veroja ja lisäksi syrjäyttää suomalaisen nuoren pois työelämästä tekemällä töitä niin pienellä palkalla ja pilkotuilla vuoroilla että palkkataso matalan kynnyksen ammateissa laskee ja kannnustinloukku jossa sossusta saa enemmän tai saman kuin työstä suurenee entisestään jolloin yhteiskunta käytännössä tietoisesti SYRJÄYTTÄÄ tuhansia suomalaisia nuoria elämäntapa-sossupummeiksi jotka maksavat elinaikanaan yhteiskunnalle miljooona euroa per nuori.

Nettosaajien maahanmuutto sekä nuorten syrjäyttäminen pois työelämästä ovat molemmat yhteiskunnalle haitallista toimintaa ja tuhoavat yhteiskunnan kykyä pitää huolta oikeasti apua tarvitsevista.

Työperäinen maahanmuutto EU:n ulkopuolelta pitäisi lopettaa täysin niiden ihmisten osalta jotka eivät tule suomeen ammatteihin joista tienaa vähintään 2500 euroa kuussa.
Kun matalapalkkainen työperäinen maahanmuutto lopetettaisiin esim. siivoojien palkat nousisivat hieman ja yhteiskunnan rasitus vähenisi kun nettosaajien määrä pienenisi ja ennen sossun helmoissa olleet nuoret työllistyisivät.

Tämän lisäksi nuorret työttömät ja sossusta rahaa saavat pitäisi KAIKKI laittaa yleishyödyllisiin töihin vaikka 3 päiväksi viikossa kun 12kk työttömyys aika tai 6kk sossuntuki aika olisi tullut täyteen eli nuori saisi saman rahan kuin ennenkin mutta hänen pitäisi tehdä jotain yleishyödyllistä joka hyödyttää yhteiskuntaa 3 päivänä viikossa jolloin motivaatio ottaa se matalapalkkainenkin duuni nousisi kun ei voisi enää hengailla ja pleikkailla ja dokailla kaikkia päiviä tekemättä mitään.

Lisäksi kaikissa yhteiskunnan urakoissa pitäisi siirtyä kokonaisvaltaiseeen harkintaan jonka EU-direktiivitkin mahdollistavat eli jos vastakkain on hiukan halvempi kaikki työt ulkomaisille duunareille ja ulkomaisille yrityksille ketjuttava tarjous josta yhteiskunta ei saa juuri oillenkaan verotuloja ja hiukan kalliimpi suomalaisia firmoja ja suomessa asuvia duunareita käyttävä tarjous josta yhteiskunta saa paljon verotuloja niin sen yhteiskunnan kannalta paremman tarjouksen pitäisi AINA voittaa.

Tietenkin Lauri Ihalaisen ja Päivi Räsäsen täysin pähkähullu ajatus, jota he ovat ajaneet yhdessä vihreiden ja kokoomuksen kanssa, matalapalkkaisten työntekijöiden perheenyhdistämisten helpottamisesta pitää estää sillä se aiheuttaisi suomeen nettosaajien vyöryn kun palkalla jolla ei elä suomessa ilman asumistukea voisi tuoda tänne myös monilapsisen perheensä eli yhteiskunnan niskoille tulisivat vaimon työmarkkinatuki/kotihoidontuki, lasten lapsilisät, suurempi asumistuki, ilmaiset päiväkotipaikat palkan pienuuden takia ja myös toimeentulotuki ja harkinnanvarainen toimeentulotuki jos oleskelulupa on jatkuva.

Lauri Ihalainen puhuu huolestaan nuorista jotka syrjäytyvät mutta tekemillään ratkaisuilla ja ajamallaan maahanmuuttopolitiikalla demarit ja Ihalainen ovat suurimmat suomalaisten nuorten SYRJÄYTTÄJÄT.

[mielipide]

tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan estämiseksi

10 pisteen kysymys: minkälaista maahanmuuttoa tarvitsemme? Työperäistä- vaiko hyödyttömiä taikaseinäturisteja Afrikasta ja Lähi-idästä?

Emme tarvitse taikaseinäturisteja.

Emme myöskään tarvitse työperäistä maahanmuuttoa matalapalkkaisiin ammatteihin koska matalapalkkaisiin ammatteihin tulevat työperäiset maahanmuuttajat ovat nettosaajia eli saavat yhteiskunnalta enemmän rahaa asumistukena ja terveyspalveluina kuin maksavat veroja ja lisäksi matalapalkkkaiset maahanmuuttajat syrjäyttävät suomalaisia nuoria elämäntapa-sossupummeiksi jotka maksavat yhteiskunnalle elämänsä aikana miljoona euroa per nuori kun palkkojen laskettua minimiin ja vuorojen pilkkoonnuttua sirpaleisiin kannnustinluokusta on tullut entistä suurempi.

Kun työperäinen maahanmuutto matalapalkkaisiin ammatteihin on kokonaan lopetettu niin osa nuorista aktivoituu töihin kun palkat nousevat ja loput pitää aktivoida töihin laittamalla nuorilla vaikka 3 päivän työpalvelu viikossa jos ovat pitkään yhteiskunnan tuilla jolloin valinnaksi tulee 3 päivää duunia työpalvelussa per viikko yhteiskunnan elatuksen saamiseksi tai 5 päivää duunia viikossa saadakseen 300-500 euroa enemmän kuussa kuin yhteiskunta maksaa.

Nykyisinhän valinta on pleikkailu ja dokailu ja hengailu kaikkina päivinä viikossa tai töitä 5 päivänä viikossa josta saa 50-200 euroa enemmän.

Matalapalkkainen työperäinen maahanmuutto on yhteiskunnan kannnalta pitkällä tähtäimellä melkein yhtä haitallista kuin turvapaikkaprosessin löysyyttä maahantulonsa väylänä käyttävien ilmaista elämää etsivien elintasopakolaisten maahanmuutto.

[rähmis]

Tämmöistä työvoimapulaa pukkaa.

Oxfordin yliopiston raportin mukaan lähes puolet työpaikoista voidaan Yhdysvalloissa korvata roboteilla ja keinoälyllä 20 vuoden aikana. Sama kehitys on nähtävissä Suomessa ja muissa teollistuneissa maissa.

YLE

Nyt on pikaisesti lisättävä maahanmuuttoa. Eikö joku eturivin talousnero äskettäin mennyt väittämään, että tyhjän panttina notkuva työvoimaa on saatava lisää, että työllisyys paranee.

[guest3656]

    Suomi on osa EU:ta ja tämä on tulevaisuuden vahvuus. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien
    työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja. Maahanmuutto
    tukee monimuotoisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehittymistä. Maahanmuuton
    rinnalla on kiinnitettävä huomiota ja kannustettava suomalaisia kansainväliseen
    liikkuvuuteen.

Suomen vahvuus on alistuminen EU:n hyväksikäyttämäksi periferiaksi. Suomi tarvitsee maahanmuuttajataustaisten huumediilereiden uusia innovaatioita ja salakuljetusverkostoja. Maahanmuutto tukee rappioituvan ja sekasortoisen yhteiskunnan kehittymistä. Maahanmuuton rinnalla on kiinnitettävä huomiota ja kannustettava kaikkia huolestuneita kantasuomalaisia muuttamaan maasta.

[Mika]

Katainen on selvästi kertonut Himaselle, että olisi suotavaa, että raportissa tultaisiin tällaiseen johtopäätöksen.

[skrabb]

Nyt on pikaisesti lisättävä maahanmuuttoa. Eikö joku eturivin talousnero äskettäin mennyt väittämään, että tyhjän panttina notkuva työvoimaa on saatava lisää, että työllisyys paranee.

Demari Juhana Vartiainen on ollut asialla toistuvasti. Tässä yksi ko. pölvästin aivo-oksennuksesta (taitaa niitä täältä löytyä nimihaulla lisää):

Vartiainen: Lisää maahanmuuttajia ja ikääntyneitä työelämään
24.4.2013 20:42 Päivitetty 24.4.2013 21:36

Heikki Arola
HELSINGIN SANOMAT

Ekonomisti Juhana Vartiainen haluaa vähän koulutettuja, ikääntyneitä, nuoria äitejä ja maahanmuuttajia lisää työelämään.
Lisää väkeä työmarkkinoille. Siten saadaan julkistalouden kestävyysvajeelle pitävä ratkaisu.
Tämä oli keskeinen viesti, kun Suomen talouspoliittista keskustelua hämmentänyt VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen latoi keskiviikkona pöytään tiivistetysti tärkeimmät talousteesinsä.
Teesit löytyvät Vartiaisen julkaisusta "Työvoima tehokkaaseen käyttöön".

Kirjasen tilasi Tehokkaan tuotannon tutkimussäätiö. Se on vuonna 1953 perustettu säätiö, jonka taustalla on useita elinkeinoelämän järjestöjä.
Kirjan julkistuksessa Vartiainen kertasi ajattelunsa lähtökohdat.
Hän toimi seitsemän vuotta Ruotsissa Konjukturinstitutet-tutkimuslaitoksessa, joka tuottaa selvityksiä ja suosituksia maan hallitukselle.

Tultuaan nimitetyksi Suomeen Vartiainen kertoi hämmästyneensä, kun hänen Ruotsissa lähes itsestäänselvyyksinä omaksumansa ajatukset herättivät täällä huomiota ja vastaväitteitä.
Työn tarjonnan lisäämiseen perustuva näkemys on Vartiaisen mukaan pohjana Ruotsin oikeistokeskustalaisen hallituksen viime vuosien menestyksekkäässä talouspolitiikassa. Vartiainen nimittää sitä "ruotsalaiseksi työlinjaksi".
Vartiainen pohdiskeli keskiviikkona, miksi työn tarjonnan politiikan tarjoaminen ratkaisuksi on niin vaikeaa Suomessa.
Osin se johtuu hänestä siitä, että moni päättäjä elää vielä menneessä pitäen Suomea maailmantaloudessa syrjäseutuna eli periferiana. Hän sanoo törmänneensä tähän esimerkiksi vieraillessaan eduskunnan valiokunnissa kuultavana.

Vartiainen määritteli, että Suomi oli taloudellinen periferia vuosina 1945–1986.
Tällöin työvoimaa oli tarjolla yllin kyllin, mutta yrityksillä ja julkisyhteisöillä ei ollut pääsyä kansainvälisille pääomamarkkinoille ja investoinnit olivat se niukka resurssi, josta oli aina puutetta.
Nykyisin tilanne on toinen. Suomi on osa globaaleja pääomamarkkinoita ja maailmantaloutta ja infrastruktuuri toimii. Niukkuutta on työvoimasta. Jos työvoimaa saadaan riittävästi, on tänne tulossa myös investointeja, Vartiainen vakuutti.

Hän moitiskeli myös Suomessa vallalla olevaa ajattelutapaa, joka katsoo, että työn määrä on aina vakio. Se johtaa esimerkiksi käsitykseen, että kun ikääntyvät ovat pitkään töissä, töitä ei riitä nuorille.
Uusklassinen talousteoria väittää päinvastoin. Mitä enemmän työmarkkinoilla on työn hakijoita, sitä enemmän syntyy työsuhteita. Pienessä Suomen tapaisessa avotaloudessa on periaatteessa rajattomasti työtä tarjolla.

Vartiainen löysi konkreettisesti kuusi työvoimareserviä, joihin vaikuttamalla saadaan työväkeä ja talouskasvua liikkeelle.
Ikääntyneiden ja vain peruskoulun varassa olevien työllisyysaste on liian pieni. Äitien poissaolot työelämästä ovat liian pitkiä. Työperäistä maahanmuuttoa on liian vähän. Opiskeluajat ovat liian pitkiä. Yleinen asevelvollisuus lyhentää miesten työuria.

Kirjanjulkistuksessa työeläkeyhtiö Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander jarrutteli Vartiaista ja sanoi, että oikeassa elämässä tarjonta ei automaattisesti luo työpaikkoja eli työvoiman kysyntää.
Kianderin mukaan viime kahdenkymmenen vuoden hallituksista vain Paavo Lipposen hallitukset ovat kyenneet parantamaan työvoiman tarjonnan kannustimia.

http://www.hs.fi/talous/a1366774698838#

lihavoinnit omia

[P]

Aika klisetykitystä. Varmaan kirjoitettu parina vikana iltana ennen deadlineä copypasteamalla homman standardiargumentit

Ja paskasta on povetettu miljoona. VMP

[guest3656]

Himanen on kokoomukselaisen politiikan akateeminen "älykkö", Vartiainen demareiden.

Tämä on ainoa syy, miksi nämä pellet  saavat jatkuvasti palstatilaa mediassa.

[hattiwatti]

Huomaa että rahaa on mennyt siihen, jotta tekijä suostuu poliittisiin projektiin millä legitimoidaan politiikkaa.

[hattiwatti]

Himanen on kokoomukselaisen politiikan akateeminen "älykkö", Vartiainen demareiden.

Tämä on ainoa syy, miksi nämä pellet  saavat jatkuvasti palstatilaa mediassa.

Katson puoluväristä riippumatta jälkien johtavan samaan sylttytehtaaseen molempien kohdalla.

[Mika]

Himanen on kokoomukselaisen politiikan akateeminen "älykkö", Vartiainen demareiden.

Tämä on ainoa syy, miksi nämä pellet  saavat jatkuvasti palstatilaa mediassa.

Saattaa hyvin olla näin. Toisaalta on käsittämätöntä, jos KOK tai SDP eivät todellakaan löydä parempia "puolueettomia asiantuntijoita" omalle propagandalleen. Nämä vaikuttavat lähinnä huonoilta vitseiltä.

Vartiainen on sekava sössö, ja vaikuttaa mielipiteiltäänkin kaikkea muuta kuin demarilta.  Himanen saattaa olla vaikkapa kokoomuslainenkin, mutta päähän sopisi silti tohtorin hatun sijasta huomattavasti paremmin pellen naamari. 

[acc]

Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena,
vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan
estämiseksi

Himasella ei ole visionäärisyyttä. Suomi itseasiassa tarvitsee työvoimapulaa. Ilman sitä työvoimaa tarvtsevilla organisaatioilla ei ole kannustetta tehostaa toimintaansa. Työvoimapulan olosuhteissa huonosti kannattavat liikeyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa ja silti kukaan ei jää työttömäksi. Työvoimapula poistaa työttömyydestä johtuvia sosiaalikustannuksia. Ei enää työttömyyskorvauksia, ei asumistukia. Ei tempputyöllistämistä, ei turhaa koulutusta. Työvoimapula johtaa palkkatason nousuun. Työvoimapulan vallitessa kenenkään ei tarvitse pysyä itselleen sopimattomassa työpaikassa, vaan voi etsiä paremman. Työvoimapula lisää työmarkkinoiden joustavuutta ja edistää työvoiman optimaalista sijoittumista.

[Katulamppu]

Himanen on kokoomukselaisen politiikan akateeminen "älykkö", Vartiainen demareiden.

Tämä on ainoa syy, miksi nämä pellet  saavat jatkuvasti palstatilaa mediassa.

Saattaa hyvin olla näin. Toisaalta on käsittämätöntä, jos KOK tai SDP eivät todellakaan löydä parempia "puolueettomia asiantuntijoita" omalle propagandalleen. Nämä vaikuttavat lähinnä huonoilta vitseiltä.

Vartiainen on sekava sössö, ja vaikuttaa mielipiteiltäänkin kaikkea muuta kuin demarilta.  Himanen saattaa olla vaikkapa kokoomuslainenkin, mutta päähän sopisi silti tohtorin hatun sijasta huomattavasti paremmin pellen naamari.

Himasta en ole tainnut niin puhumassa telkkarissa nähdäkään mutta jos pellen naamari hälle sopii, niin varmasti tälle toisellekin.
Kyllä minä ääneen nauroin viime viikonloppuna kun Vartiainen oli aamutelkkarissa.

Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena,
vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan
estämiseksi

Himasella ei ole visionäärisyyttä. Suomi itseasiassa tarvitsee työvoimapulaa. Ilman sitä työvoimaa tarvtsevilla organisaatioilla ei ole kannustetta tehostaa toimintaansa. Työvoimapulan olosuhteissa huonosti kannattavat liikeyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa ja silti kukaan ei jää työttömäksi. Työvoimapula poistaa työttömyydestä johtuvia sosiaalikustannuksia. Ei enää työttömyyskorvauksia, ei asumistukia. Ei tempputyöllistämistä, ei turhaa koulutusta. Työvoimapula johtaa palkkatason nousuun. Työvoimapulan vallitessa kenenkään ei tarvitse pysyä itselleen sopimattomassa työpaikassa, vaan voi etsiä paremman. Työvoimapula lisää työmarkkinoiden joustavuutta ja edistää työvoiman optimaalista sijoittumista.

Tämä on hieno huomio.

[guest3656]

Vartiaisen "visio" perustuu 1700-luvun lopun teollisen vallankumouksen oppeihin; ainoa tuotantoa rajoittava tekijä oli työvoima, jota vapautui maataloudesta. Sittemmin Vartiainen on Ruotsissa toimiessaan nähnyt massiivisen maahanmuuton työllistävän vaikutuksen ja luullut hyysäämis- ja tempputyöpaikkoja oikeaksi työksi. Nyt siis sekopäinen Vartiainen on riesanamme älyttömine hokemineen.

Himanen ei osaa sanoa mitään uutta, mitä ei täällä jo tiedettäisi. Himanen on puudeli, joka ei edes ymmärrä talouden fundamentteja, joten hänen sanomisillaan ei ole mitään käytännön merkitystä. Himanen ankkuroi Suomen tulevaisuuden yksinomaan EU:iin, joten se vaihtoehdoista.

[ihminen]

"Tästä kannatti maksaa 700 000 €" – Dosentti löysi viisi Himas-viittausta
...
–Himasen ja työryhmän tutkimukseen viitataan lopulta viisi kertaa: kolmessa varsin lyhyessä alaviitteessä (s. 14, 24 ja 47) sekä  kahdessa henkisestä kulttuurista ja "hyvän kehästä" puhuvassa "Laatikossa"  7.2. ja 7.3. (s. 45-46; yhteensä puolitoista sivua), Raatikainen summaa Puheenvuoron blogissaan.
...
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/63654-dosentti-panu-raatikainen-loysi-viisi-himas-viittausta-tasta-700-000-eu

Hyvin sijoitettu käteinen...

[Kulttuurirealisti]

"Tästä kannatti maksaa 700 000 €" – Dosentti löysi viisi Himas-viittausta

...

Tästä pitäis hiillostaa Kataista lisää. Mitä helkkarin meininkiä tämä nyt on ollut, kokonaisuudessaan? Lehdistöstä pitäis löytyä fjongaa käsitellä asiaa ns. brittiläiseen/ranskalaiseen tyyliin.

[Golimar]

"Tästä kannatti maksaa 700 000 €" – Dosentti löysi viisi Himas-viittausta

...

Tästä pitäis hiillostaa Kataista lisää. Mitä helkkarin meininkiä tämä nyt on ollut, kokonaisuudessaan? Lehdistöstä pitäis löytyä fjongaa käsitellä asiaa ns. brittiläiseen/ranskalaiseen tyyliin.

Suomessa ei ole vapaata ja riippumatonta lehdistöä joka kritisoisi vallanpitäjien korruptiota tai mitään heidän tekojaan, olivat ne miten vahingollisia tahansa Suomen valtiota tai kansaa kohtaan.

Sent from my GT-S5690 using Tapatalk 2

[Ari-Lee]

Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena,
vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan
estämiseksi

Himasella ei ole visionäärisyyttä. Suomi itseasiassa tarvitsee työvoimapulaa. Ilman sitä työvoimaa tarvtsevilla organisaatioilla ei ole kannustetta tehostaa toimintaansa. Työvoimapulan olosuhteissa huonosti kannattavat liikeyritykset joutuvat lopettamaan toimintansa ja silti kukaan ei jää työttömäksi. Työvoimapula poistaa työttömyydestä johtuvia sosiaalikustannuksia. Ei enää työttömyyskorvauksia, ei asumistukia. Ei tempputyöllistämistä, ei turhaa koulutusta. Työvoimapula johtaa palkkatason nousuun. Työvoimapulan vallitessa kenenkään ei tarvitse pysyä itselleen sopimattomassa työpaikassa, vaan voi etsiä paremman. Työvoimapula lisää työmarkkinoiden joustavuutta ja edistää työvoiman optimaalista sijoittumista.

TÄMÄ! Tämän pitäisi seisoa PS:n puolueohjelmassa. Vain tällä päästään nousuun. Vain tällä saadaan oikeaa työperäistä väestöä. Kaikki muut ovat taikaseinäsirkkoja.

[Katulamppu]

Vartiaisen "visio" perustuu 1700-luvun lopun teollisen vallankumouksen oppeihin; ainoa tuotantoa rajoittava tekijä oli työvoima, jota vapautui maataloudesta. Sittemmin Vartiainen on Ruotsissa toimiessaan nähnyt massiivisen maahanmuuton työllistävän vaikutuksen ja luullut hyysäämis- ja tempputyöpaikkoja oikeaksi työksi. Nyt siis sekopäinen Vartiainen on riesanamme älyttömine hokemineen.

Himanen ei osaa sanoa mitään uutta, mitä ei täällä jo tiedettäisi. Himanen on puudeli, joka ei edes ymmärrä talouden fundamentteja, joten hänen sanomisillaan ei ole mitään käytännön merkitystä. Himanen ankkuroi Suomen tulevaisuuden yksinomaan EU:iin, joten se vaihtoehdoista.

Siltikään kumpikaan heistä ei ole minkäänlainen ongelma, vaan ongelma ovat ne puolueet jotka "omilleen" näitä asemia antavat - samalla sivuuttaen "omistaan"kin takuuvarmasti paljon pätevämpiä melkoiset joukot.
Näissä tapauksissa kuitenkin voisi olla parasta että asemia ei olisi ollenkaan, jos on tehty jopeja joita ei tarvisi tehdä, niin parasta ne olisi lopettaa eikä etsiä niihin jotain toveria tekemään.

[niemi2]

Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena,
vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan
estämiseksi

Tulevaisuudennäkijällä on kovin huono näkö- ja kuuloaisti. Himanen voisi kirjoittaa etttei tarvitse rakentaa voimalaitoksia kun sähkö tulee töpselistä.

Työpaikatkin vähenevät ja ongelma on lähinnä työmarkkinoihin liittyvä.

S-ryhmästä jopa tuhat työntekijää voi saada potkut töistään, kertoo Helsingin Sanomat.

Täysautomaatioon perustuva uusi logistiikkakeskus Sipoossa voi viedä leivän jopa tuhannen S-ryhmän työntekijän suusta, kertoo Helsingin Sanomat.

Argenta Oy voitti tarjouskilpailun Trafin puhelinpalveluista reilu vuosi sitten. Sen tarjous oli selkeästi edullisempi kuin tehtäviä aiemmin Sodankylässä hoitaneella Astropolistieto Oy:llä. Se tarjosi sopimusta 1,7 miljoonalla eurolla, kun kilpailun voittanut Argenta ilmoitti hinnakseen 980 000 euro. Astropolistiedon hävittyä tarjouskilpailun Sodankylästä lähti 23 vakituista ja 12 määräaikaista työpaikkaa.

Toimitusjohtaja Nojonen totesi tuolloin, että Aurinkorannikolla palkkakustannukset ovat huomattavasti edullisemmat kuin Suomessa

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ei ole ainoa valtion omistama yhtiö, joka työllistää Aurinkorannikolla. Myös energiayhtiö Fortum on siirtänyt vikapäivystyksensä Espanjaan.

Fortumin vikapäivystys Espanjassa palvelee vuorokauden jokaisena tuntina. Palkkaa työntekijöille maksetaan alle tuhat euroa kuukaudessa.
– Hinta ja laatusuhde oli se, miksi Fortum teki sopimuksen Argenta Oy:n kanssa, Suomen viestintäjohtaja Aki Koskinen Fortumista sanoo.

Nimettömänä pysyvä puolalainen sähköasentaja kertoo Ylen haastattelussa, miten surkeaa palkkaa hänelle on maksettu Olkiluodon työmaalla.

Tuhannen zlotyn eli noin 250 euron kuukausipalkka käy ilmi miehen Ylelle antamista palkkakuiteista ja tiliotteesta. Tästä on laskettu, että miehen tuntiliksa oli 1,5 euroa.

Aiemmin syyskuussa Helsingin Sanomat uutisoi puolalaisten tienaavan 1,59 euroa tunnissa. Nyt väite on sitten todistettu Ylelle oikein kuittien kanssa.

VR-konserniin kuuluva kuljetusyritys Transpoint International siirtää kuorma-autonsa venäläisrekisteriin. Samalla yhtiön venäläiset kuljettajat siirtyvät Venäjän palkkajärjestelmän piiriin.

Helmikuun alussa MTV3:n 45 minuuttia -ohjelma kertoi, että Transpoint on maksanut venäläiskuljettajille Venäjän puolella tehdyistä ajoista urakkapalkkaa, joka jää selvästi alle suomalaisten työehtosopimusten.

Transpointin mukaan Suomen vientikuljetuksista Venäjälle lähes 90 prosenttia on venäläisyritysten hoidossa ja vain kuusi prosenttia suomalaisyritysten hoidossa. Näistä suomalaisyrityksistä 95 prosenttia käyttää venäläistä työvoimaa.

[Maisteri Vihannes]

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteon julkaisussa mainitaan sana maahanmuutto seuraavasti (boldaukset minun):

Suomen lähitulevaisuuden väestörakennetta voidaan ennustaa suhteellisen hyvin. Merkittävä ennusteisiin vaikuttava epävarmuustekijä on muuttoliike Suomeen ja Suomesta7. Ennusteissa oletetaan maahanmuuton jatkuvan hyvin maltillisena, vaikka työikäisten vähentyessä tarvitsemme maahanmuuttoa työvoimapulan estämiseksi. Maahanmuuton lisäksi epävarmuuksia väestöennusteisiin tuo eliniän pidentyminen. Eliniät ovat pidentyneet enemmän kuin mitä on oletettu. Joka tapauksessa on varmaa, että olemme maailman maiden joukossa ensimmäisinä  kohtaamassa ikääntymishaasteet. Näiden haasteiden hallintaan liittyy läheisesti yhdyskuntarakenteemme ja väestön sijoittuminen. Lähivuosikymmeninä on arvioitu työikäisen väestön siirtyvän edelleen kaupunkikeskuksiin ja useiden alueiden autioituvan.

7 Maahanmuuttoa ja liikkuvuutta koskevia epävarmuustekijöitä on käsitelty mm. Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiassa (SM, 2013).

Ennakointiraportti Tulevaisuus 2030: "Maamme menestyy erinomaisesti maailmanlaajuisessa kilpailussa osaajista, koska meillä on aktiivinen maahanmuutto-ohjelma, turvallinen elinympäristö ja hyvät peruspalvelut. Meillä on myös molempia osapuolia hyödyttävää koulutusyhteistyötä eri maiden kanssa."

Tulevaisuuden globaalin menestyksen edellytys on, että Suomi on osa maailmaa myös henkisesti. Digitaalitalouden myötä globaalia ja lokaalia työtä tehdään yhä enemmän rinnakkain ja olemme lähellä muita. Kansainvälinen houkuttelevuus ja vuorovaikutus maailman kanssa on oltava kohdallaan myös henkisesti. Suomi on osa EU:ta ja tämä on tulevaisuuden vahvuus37. Suomi tarvitsee maahanmuuttajien työpanosta, uusia innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja. Maahanmuutto tukee monimuotoisen ja moniarvoisen yhteiskunnan kehittymistä. Maahanmuuton rinnalla on kiinnitettävä huomiota ja kannustettava suomalaisia kansainväliseen liikkuvuuteen38.

38 Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategia (SM, 2013).

Yhteiskunnan kansainvälisyyttä on vahvistettava, jotta pärjäämme globaalissa kilpailussa. Suomen on lisättävä työperäistä maahanmuuttoa, ulkomaisten opiskelijoiden määrää ja suomalaisten kansainvälistä liikkuvuutta.

Lisäksi pari mainintaa lähdeluettelossa ylempänä mainittuun Maahanmuutto 2020 työryhmäehdotukseen liittyen.

Maahanmuuttopolitiikan suhteen selonteko ei siis tarjoa mitään uutta tai hyvää, ainoastaan samaa vanhaa. Hieman yllättävää on se, että humanitaarista maahanmuuttoa, pakolaisia, Suomen vastuunkantoa hädänalaisista, tmv ei selonteossa mainita, vaan puhutaan pelkästään työperäisestä maahanmuutosta. Mutta tietäen hallituksen käsitykset työperäisyydestä ei tuotakaan voi nähdä erityisen positiivisena.

Muita huomioita:

Valmisteilla oleva kestävän kehityksen sitoumus tuleville vuosikymmenille käsittelee kestävän kehityksen teeman kokonaisuutta. Valtioneuvoston uudistama kansallinen energia- ja ilmastostrategia asettaa monia kestävän kasvun reunaehtoja tulevien vuosikymmenten kehitykselle. Jo tehdyt linjaukset ovat tulevaisuusselonteon lähtökohtia. Suomen on mahdollista olla edelläkävijä kestävän kehityksen periaatteiden toteuttamisessa. Samalla se voi toimia näiden suurten muutosten tarjoamien mahdollisuuksien parhaana hyödyntäjänä esimerkiksi puhtaan teknologian ja digitaalitalouden globaaleilla markkinoilla.

Valtioneuvosto aikoo siis tulevaisuudessakin leikkiä hyvää ihmistä ilman minkäänlaista huolta sen vaikutuksista teollisuuden kilpailukykyyn.

Tulevaisuuden yhtenä mahdollisena kehityspolkuna on huomioitava, että onnistuminen kestävässä kasvussa ei välttämättä toteudu. Tässä tilanteessa ei olisi varaa kaikkien nykyisten palvelujen tuottamiseen ja jouduttaisiin tekemään raskaita valintoja palveluista, joita tuotetaan julkisin varoin. Samalla heikkenisivät mahdollisuudet katkaista kansalaisten eriarvoistumiskehitys. Vaikka näin ei kävisi, tähän varautumiseksi on käynnistettävä yhteinen ja avoin keskustelu tulevaisuuden valintojen perusteista.

Selonteossa ei kerrota mistä tuossa tapauksessa karsitaan. Ainakaan mikään ei anna ymmärtää että maahanmuutto olisi karsittavien listalla, päinvastoin.

Suomen vahvuus on yhteiskunnan toimivuus, vakaus ja turvallisuus. Infrastruktuuri on toimiva ja luotettava28 . Tätä tilannetta on ylläpidettävä ja se vaatii huomattavia panostuksia. Houkuttelevat, toimivat ja henkisesti vireät kaupunkiympäristöt ovat hyvinvoinnin lähteitä ja kestävän kasvun innovatiivisen tekemisen alustoja.

Digitaalisen infrastruktuurin rinnalla fyysisillä ympäristöillä ja liikenneyhteyksillä on yritysten ja yksilöiden houkuttelemiseksi edelleen suuri merkitys. Houkuttelevien kaupunkiympäristöjen merkitys kasvaa kilpailtaessa globaalista markkina-asemasta. Houkuttelevuus tarkoittaa miellyttäviä, turvallisia ja arkielämässä tehokkaasti toimivia yhdyskuntia sekä vireää ja innostunutta ilmapiiriä.

Turvallisuudesta puhutaan selonteossa useasti, mutta vain pintapuolisesti. Näyttäisi siltä, että katuvärinää ei nähdä turvallisuuskysymyksenä vaan rikkautena.

Terrorismi ja muu yhteiskuntajärjestystä vaarantava rikollisuus, rajaturvallisuuden vakavat häiriöt ja poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen painostus sekä sotilaallisen voiman käyttö ovat luonnollisesti globaaleilta vaikutuksiltaan merkittäviä yllätyksiä ja epäjatkuvuuskohtia, jotka koskevat kaikkia, samoin suuronnettomuudet.

Digitaalimaailmassa rikollisuus löytää uusia muotoja.

Rikollisuudesta ja terrorismista ei ole tuon enempää mainintoja. Siitä millaisilla valinnoilla Suomi voisi vaikuttaa noiden esiintymiseen ei puhuta.

Yleisesti raportissa odotetaan Suomen tulevaisuuden pohjaavan digitaalitalouteen ja vihreään kasvuun, uskotaan että täällä on korkea osaamistaso ja tehdään uusia innovaatioita. EU-jäsenyyttä ei lainkaan kyseenalaisteta. Toisaalta todetaan, että tulevaisuus on isoissa yrityksissä, mutta toisaalta kansalaisia halutaan kannustaa yrittäjiksi. Sosiaaliturvalla elämisen halutaan olevan vähemmän houkuttelevaa kuin työnteon tai yrittämisen, konkreettisia keppejä tai porkkanoita ei esitetä. Nuorten syrjäytymisestä puhutaan, mitään uutta ei esitetä. Eläkepommia pelätään, mutta ilmeisesti talouskasvun ja maahanmuuton uskotaan purkavan sen. Mitään radikaaleja esityksiä sosiaaliturvan muuttamiseksi en löytänyt. Yleensäkään selonteossa ei tehdä uusia avauksia, vaan kasataan yhteen jo aiemmin kuultua.