News:

Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,
https://www.facebook.com/Hommaforum/
Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.

Main Menu

Finanssikriisi löi ekonomistit ällikällä -Myös Greenspan ihmettelee

Started by Peltipaita, 23.10.2013, 23:04:58

Previous topic - Next topic

talous ja muutos

Quote from: hattiwatti on 25.10.2013, 13:38:04

http://www.zerohedge.com/contributed/2013-10-19/unlike-america-china-embracing-bold-reform
Quote
Economic fault lines

This brings us to the second cause for the 2008 meltdown: the export-led growth of several countries including China. Normally, debt-fueled consumption in the likes of the U.S. would push up prices and inflation there. Then the central bank would have to raise rates to stem the consumption.

But what happened prior to 2008 was that increased U.S. household consumption was met by exporters from abroad. China, Japan and Germany needed other countries to consume their excess supply of goods and the U.S. came to the party. It was a win for the exporters and a win for the U.S. as it kept a lid on inflation. That is until high household indebtedness in the U.S. limited further demand growth and everything eventually unraveled.

Rajan describes the third cause of the crisis as a "clash of systems". Here, he examines what pushed many developing countries towards export-oriented economic models. And he suggests the 1997 Asian crisis played a key role.

Prior to the this crisis, Asian countries weren't net exporters. Yes, they produced exports sold overseas. But their strong growth entailed substantial investment in machinery and equipment, often imported from the likes of Germany. That meant they often ran trade deficits, having to partially fund their investments via borrowing from abroad.

The financing for the investment mainly came from the developed world. Given the lack of transparency in many Asian countries, these financiers were only willing to lend on a short-term basis. When trouble hit, that short-term financing evaporated. And the Asian crisis ensued.

Due to the crisis, Asian countries decided to cut back on debt-fueled investment. Instead, they focused on boosting exports by maintaining undervalued currencies. In other words, they went from being net importers to substantial net exporters, thereby creating the conditions for a global glut in goods.

Finally to the fourth cause of the 2008 downturn. Rajan says U.S. central bank policy poured fuel on the flames. The bank pandered to politicians wishes by keeping interest rates too low for too long. They did this to maintain high employment, one of the bank's two central mandates. Note that keeping people in jobs was critical to assuage the masses given the stagnant incomes and inadequate social safety nets in the U.S. But low interest rates, ably aided by greedy financiers, helped create the credit bubble.

Rajan believes the four underlying causes for the 2008 crisis are still with us today and they need to be addressed if we're to avoid further trouble.

Tässä ei ole kiinnitetty huomiota kehitysvaiheisiin, joitten kautta kehittymätön maa muuttuu huippukehittyneeksi maaksi. Nämä vaiheet on käynyt läpi myös Länsi - Eurooppa. Mutta nykyään isojen kehityserojen ja isojen tuloerojen aikakautena vienti on tärkeä keino nopeuttaa kehitystä - kuten myös ulkomaisten yhtiöitten investoinnit, joissa hyödynnetään halpaa kustannustasoa.
Kehitysvaiheet suurin piirtein:
* Maatalousmaa, jossa vain vähäistä ulkomaankauppaa.
* Raaka-aineitten viejämaa.
- Raaka-aineitten vientituloilla rahoitetaan investointeja mm. satamiin ja liikenneväyliin sekä esim. kaivosinvestointeihin.
- Osan investoinneista tekee valtio ja osan yhtiöt.
* Halvan kustannustason teollisuustuotteinen (esim. tekstiili- ja vaateteollisuus) vientimaa.
- Vientituloilla kustannetaan liikenneinfrastruktuurin, energiatuotannon, tehdaskoneitten, väestön peruskoulutuksen jne. rahoittamista.
- Raaka-aineitten ostoa (kivihiili, maaöljy, tehdastuotteitten raaka-aineet)
* Vaativampien teollisuustuotteitten vientimaa. Vientituloilla rahoitetaan:
- Kaupungistumiseen liittyvää infrastruktuuria, johon ei kyetä kotimaisin voimin.
- Huipputeknologiatuotteet
- Väestön ylempi koulutus (insinöörit, talousmaisterit jne.)
- Raaka-aineet (energiaraaka-aineet, teollisuustuotannon raaka-aineet)
- Teolliset halpatuotteet (esim. tekstiilit ja vaatteet)
- Kotimaisten yhtiöitten investoinnit ulkomaille (raaka-ainetuotanto, teollinen halpatuotanto)
* Teknologia- ja finanssikeskusmaa. Vientituloilla rahoitetaan:
- Raaka-aineet
- Teolliset halpatuotteet ja ainakin osa keskihintaisista teollisuustuotteista.
- Kotimaisten yhtiöitten investointeja ulkomaille. Tosin globaalisti toimivat yhtiöt saavat tuloja globaalisti valmistetuista tuotteista.

Noin aikavälillä 1980 - 2010 Kiina rahoitti vientituloilla teollistumisen, infrastruktuurin rakentamisen ja väestön koulutustason noston.
Kiina on jo lähellä länsimaita teknologian tason suhteen. Kiina muistuttaa yhä enemmän länsimaita, ja lopulta:
- Kiina vie samanlaisia tuotteita kuin länsimaat.
- Kiina ostaa ulkomailta samanlaisia tuotteita kuin länsimaat.

Kiinan väkiluku (1.3 miljardia) on niin iso länsimaihin (n. yksi miljardi) verrattuna, että sen talouden muutos (kehitys) vaikuttaa länsimaihin:
- USA elää velaksi.
- EU -maat ovat taloustaantumassa.
- Japanilla on ollut jo pari vuosikymmentä niukan kasvun aikaa.


törö

Quote from: Miniluv on 26.10.2013, 18:21:31
Hieman ihmetyttää. Köyhistä huippuoppilaista on pulaa ja yliopistot silti yrittävät hampaat irvessä värvätä kaikki vähemmistöoppilaat, joilla vähänkin on edellytyksiä? Vaikka he sitten joutuisivatkin jostain Black Studiesista?

Jenkeillä on aika vähän kiinnostusta opiskella hyödyllisiä aloja ja etsiä turvallinen työpaikka. Elämässä pitää olla jännitystä ja tavoitteiden on oltava korkealla.

Kun joku kolmikymppinen juristi, diipadaapan maisteri tai graafisen suunnittelun Grand Ninja Master kääntää Mäkkärillä pihvejä kahdessa vuorossa lukutaidottomiksi jättäytyneiden työkaveriensa kanssa ja katselee kun kaupungin hommiin hakeutuneet meksikolaiset maahanmuuttajat eivät pidä kiirettä ja tienaavat paremmin kahdeksan tunnin päivillä, sitä alkaa vituttaa ja se alkaa vaatia vaatia päättäjiä tekemään asialle jotain.

Turhaa ammattia on kumminkin mahdotonta muuttaa hyödylliseksi, joten muuta palautetta ei tule kun Teekutsuliikkeen vastaus että olisit opiskellut jotain muuta. Sehän tietenkin lisää vituttaa ja jos pihvin kääntäjä on demokraatti, se haukkuu teekutsulaisia natseiksi, jos republikaani niin kommunisteiksi, jos musta niin rasisteiksi ja niin pois päin, koska tyhmien valintojen tekemisen vapaus on amerikkalaisen pyhä perusoikeus.

Yhteiskunnan tukiakaan ei paljon irtoa, koska niitä varten olisi pitänyt luoda järjestelmä hyvinä vuosina, jolloin sellainen vaikutti valittajista vain turhalta menoerältä, jolla olisi elätetty laiskoja.

Uusi ja uljas amerikkalainen unelma on kumminkin niin sitkeä, etteivät turvalliset ammatit kiinnosta vieläkään opiskelupaikkaa valitsevaa jenkkiä, jolle ammatin pitää olla joku tv-sarjasta tuttu vaihtelua ja etenemismahdollisuuksia tarjoava unelmahomma, vaan niihin pitää haalia väkeä kissojen ja koirien kanssa.

Laittomat maahanmuuttajatkin kelpaavat jos heitä vain on, ja he ovatkin hyvää materiaalia, koska he tuntevat jo turvattoman elämän ja heille on onni ja autuus päästä työskentelemään vaikka kaupungin viherhommissa eläkeikään asti, koska puistoja ei lakkauteta eikä siirretä Kiinaan. Jos kykyjä riittää niin sairaanhoitajana, terveyskeskuslääkärinä tai perusinsinöörinä pääsee paremmille palkoille.