2009-06-29 Ruotsi: Rosengårdilaiskoulujen tulokset huolettavat

[rähmis]

Rosengårdin alueen kouluissa todistusten arvosanat putosivat päättyneenä lukuvuotena. Koskaan aikaisemmin tilanne ei ole ollut yhtä huono. Ainoastaan kolmen ysiluokkalaisen todistus kymmenestä riittää luokioon, kun kaupunginosan viidestä koulusta neljässä tulokset huononivat viime lukuvuotena.

"Luonnollisesti olemme huolissamme tilanteesta", sanoo Rosengårdin vt nuorisopäällikkö Mona Melin. Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Sveriges Radio

[HDRisto]

Rosengårdin alueen kouluissa todistusten arvosanat putosivat päättyneenä lukuvuotena. Koskaan aikaisemmin tilanne ei ole ollut yhtä huono. Ainoastaan kolmen ysiluokkalaisen todistus kymmenestä riittää luokioon, kun kaupunginosan viidestä koulusta neljässä tulokset huononivat viime lukuvuotena.

"Luonnollisesti olemme huolissamme tilanteesta", sanoo Rosengårdin vt nuorisopäällikkö Mona Melin. Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Sveriges Radio

Heikoilla kyvyillä on nuorisopäällikkö varustettu, jos ei edes aavistusta ole tulosten heikkenemisen syistä. Ja jos olisi hoitanut työnsä, niin koetulokset olisivat jo aiemmin juorunneet kehityksestä. Jos ei sitten kokeitten tasoa ole pudotettu vessanpönttöön.

[Äänestäjä]

Rosengårdin alueen kouluissa todistusten arvosanat putosivat päättyneenä lukuvuotena. Koskaan aikaisemmin tilanne ei ole ollut yhtä huono. Ainoastaan kolmen ysiluokkalaisen todistus kymmenestä riittää luokioon, kun kaupunginosan viidestä koulusta neljässä tulokset huononivat viime lukuvuotena.

"Luonnollisesti olemme huolissamme tilanteesta", sanoo Rosengårdin vt nuorisopäällikkö Mona Melin. Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Sveriges Radio

Heikoilla kyvyillä on nuorisopäällikkö varustettu, jos ei edes aavistusta ole tulosten heikkenemisen syistä. Ja jos olisi hoitanut työnsä, niin koetulokset olisivat jo aiemmin juorunneet kehityksestä. Jos ei sitten kokeitten tasoa ole pudotettu vessanpönttöön.

Näin tässä tullaan varmastikin tekemään. Jollain konstilla perustellaan, miksi kriteerit pitää olla erilaiset, jotta saadaan jatkossakin maan keskiarvoa vastaavat läpäisyprosentit. Toki oikea tapa olisi parantaa tukijärjestelmiä ja opetusta, sekä yleistä tulijoiden integroitumista (ja miettiä mikä on järkevä tulijoiden määrä suhteessa maan resursseihin), mutta pelkäänpä että lopulta kuitenkin lasketaan rimaa ja näin tuhotaan hyvä olemassa ollut koulujärjestelmä.

Suomi on kehunut korkeilla PISA-lukemillaan - siis maailman paras maa 15-vuotiaiden koululaisten tuloksissa. Suomi on myös jäljessä kaikkia muita länsi-Euroopan maita kehittyvien maiden siirtolaisten vastaanotossa. Saa nähdä miten PISA-tulokset kehittyvät jatkossa. Miten Suomi yrittää ratkaista ongelmat, joissa muut eivät ole onnistuneet?

Asiasta toiseen:

Akateeminen maailma on muuten kiinnostavan tasa-arvoinen yhdessä asiassa: akateemisten artikkeleiden julkaisussa. Prosessi menee niin, että jos haluaa julkaista artikkelin jossain arvostetussa 'journalissa', niin ensin editori tekee esivalinnan, mutta lopullisen arvioinnin tekevät nimettömät 'reviewerit', jotka eivät itse myöskään tiedä kirjoittajan nimeä, eivätkä siten sukupuolta, ikää, kansallisuutta, rotua tai uskontoakaan. Näin vain ja ainoastaan kirjoitetun artikkelin/tutkimuksen laatu määrittelee läpipääsyn. Arvostetuimmissa julkaisuissa läpi pääsee alle 5% lähetetyistä artikkeleista.

Vastaavasti akateemisessa maailmassa arvostetuissa 'journaleissa' julkaistujen artikkelien määrä on yksi tärkeimpiä kriteereitä uralla etenemiselle.

Toki on mahdollista saada vinoutumaa tähänkin, suosimalla 'journaleissa' tiettyjä aihealueita, mutta noin päällisin puolin  tähän systeemiin on hyvin vaikea ulottaa positiivista syrjintää vaarantamatta täysin akateemista laatua.

[Mika.H]

"Luonnollisesti olemme huolissamme tilanteesta", sanoo Rosengårdin vt nuorisopäällikkö Mona Melin. Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Sveriges Radio

tuohonhan on helppo ratkaisi. ruusupuskaan on laitettava helpommat kokeet, jotta numeroiden taso nousisi. jos ei tuokaan auta niin osa kokeista voisi olla esitäytettyjä. valkoisten rasismiin perustuva ylivoimaisuus koulutuloksissa on ehdottomasti tuomittava!

juuh.

ai niin ja kaikkiin seuraaviin koulutustasoihin on saatava pakolaiskiintiöt! esim 50% sisäänpääsijöistä täytyisi olla mamutaustaisia. tuo sitten yhdistettynä naiskiintiöön olisimmekin sitten ideaalitilanteessa, jossa yliopistoissa olisi 50% alkuperäiskansan NAISIA ja 50% pakolaistaustaisia MIEHIÄ. Tasa-arvon riemuvoitto siis..

[Leikkimielinen pihapeli]

Minä en ymmärrä, miksi se on ongelma, jos rosengårdilaisnuorella on huono keskiarvo. Mitä hyötyä hänelle siitä olisi, vaikka peruskoulun keskiarvo olisi 9,7 (tämä oletuksella, että asteikko on sama kuin Suomessa). Tuskin hänellä kuitenkaan on rahaa hankkia korkeakoulutusta.

Suomessahan ongelma on se, ettei noilla todistusnumeroilla ole edes mitään merkitystä. Pisteet jatko-opiskelupaikkoihin jaetaan ylioppilaskirjoitusten perusteella, mikä on mielestäni todella typerää. Varsinkin vieraissa kielissä yo-kirjoituksissa pärjää patalaiskakin pitkälle pelkällä päättelykyvyllä. Sen sijaan saadakseen hyviä kurssinumeroita pitää tehdä oikeasti töitäkin. Yo-kirjoituksista voitaisiin luopua vaikka kokonaan. Uskon, että korkeakouluihin saataisiin siten parempaa opiskelija-ainesta.

[Paholaisen asianajaja]

Tottakai siellä tiedetään miksi tulokset ovat huonontuneet, mutta kun joitain asioita ei yksinkertaisesti voi sanoa ääneen. Lisäksi joidenkin kohdalla kognitiivinen dissonanssi saattaa aiheuttaa vaikeuksia.

[Köyhä kylddyyri]

Minä en ymmärrä, miksi se on ongelma, jos rosengårdilaisnuorella on huono keskiarvo. Mitä hyötyä hänelle siitä olisi, vaikka peruskoulun keskiarvo olisi 9,7 (tämä oletuksella, että asteikko on sama kuin Suomessa). Tuskin hänellä kuitenkaan on rahaa hankkia korkeakoulutusta.

Suomessahan ongelma on se, ettei noilla todistusnumeroilla ole edes mitään merkitystä. Pisteet jatko-opiskelupaikkoihin jaetaan ylioppilaskirjoitusten perusteella, mikä on mielestäni todella typerää. Varsinkin vieraissa kielissä yo-kirjoituksissa pärjää patalaiskakin pitkälle pelkällä päättelykyvyllä. Sen sijaan saadakseen hyviä kurssinumeroita pitää tehdä oikeasti töitäkin. Yo-kirjoituksista voitaisiin luopua vaikka kokonaan. Uskon, että korkeakouluihin saataisiin siten parempaa opiskelija-ainesta.

Juuh...ööh, ei ole rahaa hankkia korkeakoulutusta ? Sen voi rahoittaa samalla tavalla rosengårdilainen ihan samalla tavalla kuin kaikki muutkin.
Täytyy myöntää että en tiedä onko systeemi muuttunut, mutta aikoinaan sekä yo-tutkinnon sekä päästötodistuksen merkitys korkeakouluun pyrittäessä lähenteli marginaalista. Molemmista ko. todistuksista painotettiin tiettyjä arvosanoja, siten että kiitettävän ja huonon arvosanan saaneeille tuli lähtöpisteitä muutaman pisteen ero, kun taasen pääsykokeesta sai 50-60 pistettä. Korostan että en tiedä mikä tilanne on nykyään kun ei oo tarttenu toista tutkintoa (vielä) hankkia.

[Hippo]

Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Itselläni on häilyvää aavistus syistä tälle.

[hyperbeli]

Minä en ymmärrä, miksi se on ongelma, jos rosengårdilaisnuorella on huono keskiarvo. Mitä hyötyä hänelle siitä olisi, vaikka peruskoulun keskiarvo olisi 9,7 (tämä oletuksella, että asteikko on sama kuin Suomessa). Tuskin hänellä kuitenkaan on rahaa hankkia korkeakoulutusta.

Suomessahan ongelma on se, ettei noilla todistusnumeroilla ole edes mitään merkitystä. Pisteet jatko-opiskelupaikkoihin jaetaan ylioppilaskirjoitusten perusteella, mikä on mielestäni todella typerää. Varsinkin vieraissa kielissä yo-kirjoituksissa pärjää patalaiskakin pitkälle pelkällä päättelykyvyllä. Sen sijaan saadakseen hyviä kurssinumeroita pitää tehdä oikeasti töitäkin. Yo-kirjoituksista voitaisiin luopua vaikka kokonaan. Uskon, että korkeakouluihin saataisiin siten parempaa opiskelija-ainesta.

Kyllä Ruotsissakin pystyy köyhän perheen kasvatti hankkimaan ihan niin pitkän korkekoulutuksen kuin mihin kyvyt riittävät.

On ihan hyvä asia, että "päättelykyvyllä" varustautuneet ihmiset pääsevät jatkoon paremmin kuin muut. Koulujen kursseista annetut numerot vaihtelevat koulujen välillä paljon. Jos niiden perusteella pääsisi jatkoon, syntyisi kouluille kiusaus ruveta nostamaan kurssien numeroiden keskiarvoja, koska sellaisiin kouluihin opiskelijat väistämättä hakeutuisivat, josta saa hyvät numerot.

[Hippo]

Suomessahan ongelma on se, ettei noilla todistusnumeroilla ole edes mitään merkitystä. Pisteet jatko-opiskelupaikkoihin jaetaan ylioppilaskirjoitusten perusteella, mikä on mielestäni todella typerää. Varsinkin vieraissa kielissä yo-kirjoituksissa pärjää patalaiskakin pitkälle pelkällä päättelykyvyllä. Sen sijaan saadakseen hyviä kurssinumeroita pitää tehdä oikeasti töitäkin. Yo-kirjoituksista voitaisiin luopua vaikka kokonaan. Uskon, että korkeakouluihin saataisiin siten parempaa opiskelija-ainesta.

Täysin eri mieltä. Yo-kirjoitukset ovat ainoa kerta kun kaikkia verrataan toisiinsa ja tuloksia arvioidaan koko maassa täsmälleen samalla tavalla. Kurssiarvisanoilla tms. ei pidäkään olla merkitystä, koska opettajilla voi olla hieman toisistaan poikkeavia arviointityylejä.

[Maailmanmies]

Suomessahan ongelma on se, ettei noilla todistusnumeroilla ole edes mitään merkitystä. Pisteet jatko-opiskelupaikkoihin jaetaan ylioppilaskirjoitusten perusteella, mikä on mielestäni todella typerää. Varsinkin vieraissa kielissä yo-kirjoituksissa pärjää patalaiskakin pitkälle pelkällä päättelykyvyllä. Sen sijaan saadakseen hyviä kurssinumeroita pitää tehdä oikeasti töitäkin. Yo-kirjoituksista voitaisiin luopua vaikka kokonaan. Uskon, että korkeakouluihin saataisiin siten parempaa opiskelija-ainesta.

Kielissäkö pärjää päättelykyvyllä ? Ei. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa saattaa pärjätä päättelykyvyllä, mutta kielissä pärjää pelkällä lukemisella.

Muutenkin koko yo-tutkinto on liian kielipainotteinen joka suosii naisia.

[P]

Rosengårdin alueen kouluissa todistusten arvosanat putosivat päättyneenä lukuvuotena. Koskaan aikaisemmin tilanne ei ole ollut yhtä huono. Ainoastaan kolmen ysiluokkalaisen todistus kymmenestä riittää luokioon, kun kaupunginosan viidestä koulusta neljässä tulokset huononivat viime lukuvuotena.

"Luonnollisesti olemme huolissamme tilanteesta", sanoo Rosengårdin vt nuorisopäällikkö Mona Melin. Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Sveriges Radio

Se on se rassismi ja piilorassismi selkeästi syynä. Lisää kotouttamista ja suvaitsevaisuuskampanjoita, niin siitä se lähtee.

[Leikkimielinen pihapeli]

Täysin eri mieltä. Yo-kirjoitukset ovat ainoa kerta kun kaikkia verrataan toisiinsa ja tuloksia arvioidaan koko maassa täsmälleen samalla tavalla.

Ainakin yo-kokeiden rakennetta pitäisi siinä tapauksessa muuttaa rasti ruutuun -systeemistä koulun normaalin kokeen suuntaan. Itse esim. pitkästä matikasta ja ruotsista sain vitosia ja kutosia, ja molemmista kirjoitin E:n. Onko reilua, että saan siitä yhtä paljon pisteitä kuin vaikkapa tyttö, jolla on molemmista todistus täynnä ysejä, mutta kirjoittaa saman E:n? Kyseessä sama koulu, joten vika ei ole arvosteluasteikossa.

Kielissäkö pärjää päättelykyvyllä ? Ei. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa saattaa pärjätä päättelykyvyllä, mutta kielissä pärjää pelkällä lukemisella.

Kielissä ongelma on juuri se rasti ruutuun -systeemi, joka suosii päättelykykyä. Esim. jossain lukion ruotsin kokeiden sanasto-osuuksissa pisteeni olivat yleensä ~10/50. Samasta osiosta joku tyttö vetää 49/50. Yo-kokeissa saamme kuitenkin molemmat saman eximian. Mielestäni tämä suosii ikävällä tavalla laiskoja ihmisiä.

[tusujusuu]

Hah. Nuorisopäällikkö vaihtoon, oli kyse sitten kyvyttömyydestä tai poliittisesta korrektiudesta.

[Eino P. Keravalta]

Tässä on jälleen selkeä todiste siitä, kuinka länsimaiset, rasistiset sortorakenteet uusintavat itseään: miten voimme olla niin itseämme täynnä, että mittaamme muiden kulttuureiden edustajia MEIDÄN omilla kriteereillämme ja yritämme tukahduttaa heidän kulttuurillisen erityisosaamisensa pakottamalla heidät omaksumaan hyvin kapean osaamis- ja kulttuurikäsityksen?

Meidän tulisi muistaa, että muilla kulttuureilla on kosolti sellaisia taitoja ja sellaista erityisosaamista, joka on täysin suppean koulujärjestelmämme tietoisuuden ulkopuolella. Miksi emme käyttäisi maahanmuuttajataustaisten ihmisten erityisosaamista hyväksemme sen sijaan, että nyt vain yritämme mahduttaa heidät omaan ahtaaseen, länsimaiseen, keinotekoiseen ja vääriä arvoja korostaviin muotteihimme uusintaaksemme näin rasistiset sortorakenteemme?

Muistakaamme, että maahanmuutto on rikkaus ja että meillä on paljon opittavaa maahanmuuttajilta. Jos vain haluamme löytää synergian sillan, voi Ruotsi hyötyä suuresti maahanmuuttajista.

[MacGyver]

Tässä on jälleen selkeä todiste siitä ...

Olen mykistynyt. Astridin neuvonantajaksi sinut pitäisi palkata.

[Kari Kinnunen]

Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen, mutta lomien jälkeen tilanne tullaan analysoimaan.

Itselläni on häilyvää aavistus syistä tälle.

Veikkaanpa että meillä molemmilla saattaa olla asiasta epämääräinen visio.

[Leikkimielinen pihapeli]

Meidän tulisi muistaa, että muilla kulttuureilla on kosolti sellaisia taitoja ja sellaista erityisosaamista, joka on täysin suppean koulujärjestelmämme tietoisuuden ulkopuolella.

Bingo! Miksi esim. matikan tunneilla pitää puhua grammoista ja kiloista, kun paljon fiksumpaa olisi puhua vaikka heikeistä http://urbaanisanakirja.com/word/heikki/

Asiaa on pohdittu isommissakin ympyröissä:

http://www.youtube.com/watch?v=j9coCbo7Wso

[Hippo]

Itse esim. pitkästä matikasta ja ruotsista sain vitosia ja kutosia, ja molemmista kirjoitin E:n. Onko reilua, että saan siitä yhtä paljon pisteitä kuin vaikkapa tyttö, jolla on molemmista todistus täynnä ysejä, mutta kirjoittaa saman E:n? Kyseessä sama koulu, joten vika ei ole arvosteluasteikossa.

On täysin reilua koska olette vastanneet kaikkien muiden Suomen yo-kokelaiden kanssa täsmälleen samoihin kysymyksiin ja ne tarkastettua yo-lautakunnassa samojen sensorien toimesta. Yo-kokeessa mitataan yhteismitallisesti sitä mitä kukin osaa. Koska myös opettajat ovat ihmisiä (kuulemma) voi aina rajatapauksissa pärstäkerroin keikauttaa numeron jompaan kumpaa suuntaan. Ehkä sinä olet se, joka venyy tosi paikan tullen?

[nimetönkeskustelija]

On sinänsä yhdentekevää, vaikka mamut kirjottavat Ruotsissa huonosti. Heille on nimittäin varattu erilliset kiintiöt yliopistoihin. Sillä perusteella osa heistä pääsee yliopistoihin naurettavilla pisteillä. Samaa systeemiähän on muuten käyttänyt moni suomenruotsalainenkin. Sitä on aika helppo päästä Ruotsiin yliopistoihin, kun kilpailijoina on koraanikoulun käyneitä mukavia veikkoja.

[Äänestäjä]

On sinänsä yhdentekevää, vaikka mamut kirjottavat Ruotsissa huonosti. Heille on nimittäin varattu erilliset kiintiöt yliopistoihin. Sillä perusteella osa heistä pääsee yliopistoihin naurettavilla pisteillä. Samaa systeemiähän on muuten käyttänyt moni suomenruotsalainenkin. Sitä on aika helppo päästä Ruotsiin yliopistoihin, kun kilpailijoina on koraanikoulun käyneitä mukavia veikkoja.

Jos olisin pätevä ja ahkera mamu, niin kyllä sapettaisi tuollainen systeemi.

Lopputulos on, että vaikka asiasta ei puhuta, on yleinen näkemys että tutkinnon saaneet mamut eivät ole välttämättä ansainneet sitä, tai eivät ainakaan ole yhtä päteviä vastaavan tutkinnon omaavien kantaväestön edustajien kanssa. Tämä näkyy väistämättä yksityissektorin työhönotossa. Tämä on todella väärin näitä päteviä ja ahkeria kohtaan.

[Leikkimielinen pihapeli]

On sinänsä yhdentekevää, vaikka mamut kirjottavat Ruotsissa huonosti. Heille on nimittäin varattu erilliset kiintiöt yliopistoihin. Sillä perusteella osa heistä pääsee yliopistoihin naurettavilla pisteillä.

Miten tämä systeemi käytännössä toimii?

Vähän muuten ihmetyttää sekin, että aika ankarasti täällä suhtaudutaan rosengårdilaisten todistuksiin. Itse en viitsi hirveästi alkaa moittia toisia tämän asian tiimoilta, sillä omatkaan koulutodistukseni eivät olleet järin häävit. Peruskoulun päästötodistuksessa taisi keskiarvo olla ~8,6. Ei sillä hyvään lukioon pääse, Tampereella sinne vaaditaan yhdeksikön keskiarvoa. Noilla numeroilla ei hirveästi ole vielä varaa dissata toisten suoriutumista.

[Buzer]

Täytyy myöntää että en tiedä onko systeemi muuttunut, mutta aikoinaan sekä yo-tutkinnon sekä päästötodistuksen merkitys korkeakouluun pyrittäessä lähenteli marginaalista. Molemmista ko. todistuksista painotettiin tiettyjä arvosanoja, siten että kiitettävän ja huonon arvosanan saaneeille tuli lähtöpisteitä muutaman pisteen ero, kun taasen pääsykokeesta sai 50-60 pistettä. Korostan että en tiedä mikä tilanne on nykyään kun ei oo tarttenu toista tutkintoa (vielä) hankkia.

Etenkin luonnontieteelisille aloille pääsee monesti sisään ilman pääsykoetta jos kirjoittaa kyseisessä alassa E:n tai L:n.
http://www.helsinki.fi/ml/valinnat/mfk.html#suora

Kannattaa myös muistaa, että lukiohan ei ole nykyisin ainoa tie yliopistoon. Tosin jos ammattikoulun kautta menee, niin tällöin pitää oikeasti osattakkin jotain kun ainoa vaihtoehto on valintakoe (ja joillain aloilla yo-todistus antaa lisäksi lisäpisteitä).

[escobar]

Pitää tehdä niin kuin amerikoissa ongelma on ratkaistu: laskea/helpottaa opetuksen tasoa, niin johan alkavat arvosanat taas nousta.

[jaakkeli]

Etenkin luonnontieteelisille aloille pääsee monesti sisään ilman pääsykoetta jos kirjoittaa kyseisessä alassa E:n tai L:n.
http://www.helsinki.fi/ml/valinnat/mfk.html#suora

Niin, mutta se oikeastaan johtuu siitä, että esimerkiksi matematiikan pääsykoe ja matematiikan yo-koe ovat melkein samat, joten käytännössä otetaan sisään puhtaalla pääsykokeella; yo-tutkinnon osa vain katsotaan korvaavaksi kokeeksi. Sama toimii fysiikassa ja kemiassa noiden alojen kysymyksillä. Lisätekijä on sekin, että noille aloille ei ole suurta tunkua ja päättelykyky on sen verran tärkeä vaatimus, että kaikki halukkaat nokkelat kannattaa ottaa mukaan katsomaan riittääkö ahkeruus.

On aika mahdoton sanoa yleisesti mitään yo-tutkinnon merkityksestä haussa, kun alat ovat niin erilaisia paikkojen ja halukkaiden suhteessa ja siinä, vaativatko ne erityisen paljon jotain yksittäistä lahjakkuutta (matematiikka, kielet jne). Tilanne lienee täysin päinvastainen esim. eläinlääkiksessä tms. aloilla joissa innokkaita ja kyvykkäitä hakijoita riittää paljon, paljon enemmän kuin paikkoja mutta joissa ei ole mitään selkeää yksittäistä taitovaatimusta. Päättelykykyisten mutta laiskojen on yleensä ihan turha yrittää hakea sellaisille aloille, kun vastassa on sisäänottaja, joka joutuu kehittelemään monitekijäistä sisäänottoa ihan arpoakseen niiden kuuden laudaturin oppilaiden väliltä.

[Tasogare]

Hänellä ei ole aavistustakaan syistä, jotka ovat saattaneet johtaa tulosten heikkenemiseen

HAHAHAHAHAHA

[hyperbeli]

Vähän muuten ihmetyttää sekin, että aika ankarasti täällä suhtaudutaan rosengårdilaisten todistuksiin. Itse en viitsi hirveästi alkaa moittia toisia tämän asian tiimoilta, sillä omatkaan koulutodistukseni eivät olleet järin häävit. Peruskoulun päästötodistuksessa taisi keskiarvo olla ~8,6. Ei sillä hyvään lukioon pääse, Tampereella sinne vaaditaan yhdeksikön keskiarvoa. Noilla numeroilla ei hirveästi ole vielä varaa dissata toisten suoriutumista.

Olette yhtä pihalla siitä mikä ei ole järin häävi koulutodistus, kuin Astrid omasta hallinnonalastaan. Ero noin ysin todistuksen ja noin viitosen todistuksen saaneiden välisessä osaamistasossa on järisyttävä.

[Alkoholix]

Minua nyt huolettaa kovasti se, että ruusutarhan heikompi menestys koulumaailmassa leimataan yksinomaan maahanmuuttajien aikaansaannokseksi. Onhan siellä myös kotoruotsalaisia opiskelijoita. Lisäksi ei voi olettaa, että syvästi traumatisoitunut, väärinymmärretty kulttuuripääoma voisi pärjätä samoissa teennäisissä aineissa kuin alkuperäisruotsalaiset. Viisainta olisi hetimiten perustaa uusia oppiaineita, jotka tasapainottaisivat keskiarvoja. Ensimmäisinä tulee mieleen tunnit: "kuinka matkustaa ilman passia toiselle puolelle maailmaa" ja "miten kellistää nätti valkolaistyttö". Mahdollisuuksien mukaan voitaisiin myös opiskella kolikonheittoa. Pitää muistaa, että kotouttamisen epäonnistumisen syyt johtuvat aina meistä. Pienellä panostuksella saamme runsaasti huippuosaamista, joka pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme.

Opetelkaa uimaan.

[hammerzeit]

Täysin eri mieltä. Yo-kirjoitukset ovat ainoa kerta kun kaikkia verrataan toisiinsa ja tuloksia arvioidaan koko maassa täsmälleen samalla tavalla. Kurssiarvisanoilla tms. ei pidäkään olla merkitystä, koska opettajilla voi olla hieman toisistaan poikkeavia arviointityylejä.

"Hieman" Minulla on wanhassa lukion päästötodistuksessani 10 filosofiasta täysin höpö höpö -perustein. Opettaja pyysi eräällä tunnilla halukkaita esittämään oman filosofiansa elämää varten ja jos sitä pystyi puolustamaan muiden ja opettajan vastaväitteiltä, sai kympin. Minä pystyin, joten sain kympin ja tehdä sen jälkeen tunneilla mitä huvitti.

Eipä silti, onhan tuo antiikin filosofian mukaista väittelyä ja osoittaahan se toki myös asian hallitsemista, mutta jos minä olisin tuolla tuloksellani kiilannut jonossa jonkun vaikkapa 60 tuntia numeronsa takia hikoilleen eteen, ei sitä voisi pitää mitenkään oikeutena tai kohtuutena.

Lisäksi. En tiedä, milloin Leikkimielinen pihapeli on ylppärinsä suorittanut, mutta nykyään pelkällä rastittelulla ei pärjää pitkälle.

Vieraissa kielissä suoritetaan kuullun ymmärtäminen, sanastotehtäviä ja lisäksi aineen kirjoitus. Kaikki lasketaan yhteen ja vaikka päättelykyvyllä pärjää jonkin verran, ei niillä mitään todellisen osaajan pisteitä enää piestä. Vertailun vuoksi itse sain juuri bluffaamalla ja kauniisti hymyilemällä Ruotsin keskiarvokseni 7,8 lukion päästötodistukseen, mutta en oikeasti osaa kieltä juuri yhtään.

Toki voidaan pohtia, että jos lukion päästötodistus olisi se ratkaiseva juttu, sen numeroita todennäköisesti valvottaisiin ja säädeltäisiin nykyistä tarkemmin ja yhtenäisemmin. Pidän silti nykyistä menetelmää parempana.

EDIT:

Olette yhtä pihalla siitä mikä ei ole järin häävi koulutodistus, kuin Astrid omasta hallinnonalastaan. Ero noin ysin todistuksen ja noin viitosen todistuksen saaneiden välisessä osaamistasossa on järisyttävä.

Jep, pyöräyttelin silmiäni sen verran urakalla tuota lukiessani, että näkö meni vasemmasta silmästä. Jos joku väittää että 8,6 päästötodistuksessa on huono keskiarvo niin joko trollaa tai yrittää kalastella huomiota. "No hei mulla on vaan 5 miljoonaa pankkitilillä, en mä rikas oo!"

[Leikkimielinen pihapeli]

Jep, pyöräyttelin silmiäni sen verran urakalla tuota lukiessani, että näkö meni vasemmasta silmästä. Jos joku väittää että 8,6 päästötodistuksessa on huono keskiarvo niin joko trollaa tai yrittää kalastella huomiota.

Ei se ehkä huono ole, mutta ei hyväkään. Aika epätodennäköistä on, että noin vaatimattoman keskiarvon omaava hankkii itselleen opiskelujen kautta hyvän ammatin.

Vieraissa kielissä suoritetaan kuullun ymmärtäminen, sanastotehtäviä ja lisäksi aineen kirjoitus.

Näin se meni minunkin aikanani. Kuitenkin noissa tehtävissä kokeeseen lukeminen ei ole yhtään niin ratkaisevassa asemassa kuin perinteisissä kielten kokeissa, joissa on mukana esim. iso sanakoe. Esim. tuossa kuullun ymmärtämisessähän ei lukemisella ole hirveästi väliä, ja ainekirjoituksesta saa ok-pinnat, kun opettelee ennen koetta 7-8 idiomaattista sanontaa, jotka käyvät aiheeseen kuin aiheeseen. Siten minä esim. nostin ruotsin aineiden lukioaikaiset 60-65 pinnaa 87 pinnaan yo-kirjoituksissa.

Toki voidaan pohtia, että jos lukion päästötodistus olisi se ratkaiseva juttu, sen numeroita todennäköisesti valvottaisiin ja säädeltäisiin nykyistä tarkemmin ja yhtenäisemmin.

Niin, olisikohan peräti mahdollista luoda valtakunnallinen koesysteemi koko lukion ajalle? Se antaisi paljon paremman kuvan yksilön opiskeluvalmiuksista kuin yo-koe.