2013-10-07 IL Pääkirjoitus: EU-kriitikoiden ääni kovenee

[skrabb]

Pääkirjoitus 7.10.2013:
EU-kriitikoiden ääni kovenee

Maanantai 7.10.2013 klo 00.49

Löytyykö 28 maan europopulisteille yhteinen sävel?

Timo Soini uskoo EU-kriittisten puolueiden saavan ensi keväänä lisää edustajia europarlamenttiin.

Itävallan ja Saksan vaalit osoittivat, että EU- ja "maahanmuuttokriittiset" äänet kaikuvat entistä kovempina. Itävallassa populistinen vapauspuolue (FPÖ) nosti kannatustaan lähes kolme prosenttiyksikköä, 20,5 prosenttiin. Saksassa eurokriittinen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD) oli hilkulla päästä liittopäiville 4,8 prosentin kannatuksella.

Myös Suomessa EU-kriittiset perussuomalaiset ovat paaluttaneet gallup-kannatuksensa 18 prosentin tuntumaan. Puheenjohtaja Timo Soini uskoo EU-kriittisten puolueiden kannatuksen paisuvan vielä nykyisestään EU-vaaleissa ensi toukokuussa. Tämä on reaktiona lisännyt eurokriittisyyttä myös muissa puolueissa, kuten Britannian konservatiiveissa.

Europarlamentissa istuu nyt 754 meppiä 28 maasta, heistä suomalaisia on 13. Suurin osa EU- ja maahanmuuttokriittisistä oikeistopopulisteista kuuluu nyt Vapaa ja demokraattinen Eurooppa -ryhmään. EDF on parlamentin pienin ryhmä 32 jäsenellään. Siihen kuuluu myös perussuomalaisten Sampo Terho.

Osa kansallismielisistä oikeistopopulisteista ei kuulu mihinkään suurempaan ryhmään, vaan he toimivat itsenäisesti.

Brittiläisen ajatushautomon Counterpointin mukaan EU-kriittiset oikeistopopulistit eivät ole toistaiseksi juuri vaikuttaneet unionin päätöksenteossa. Tämä johtuu heidän hajanaisuudestaan sekä keskinäisistä mielipide-eroistaan. Suuremmat ryhmät saavat lähes järjestään valmisteltavakseen parlamentin tärkeät raportit.

EU-inho ei ole myöskään innostanut kriitikkoja työskentelemään parjatun koneiston sisällä. Populistien EU-kriittisyys kaikuukin lähinnä meppien kotimaissa, joissa voi syyttää EU:ta oman maan ongelmista.

Jos EU- ja eurokriitikkojen jytky toteutuu Suomessa, tämä tuplaisi perussuomalaisten europaikat. Euroopan laajuisena jytky tarkoittaisi nykyistä isomman kriittisen joukon nousua europarlamenttiin. Tähän vaikuttaa sekin, että myös enemmistövaalien maissa, kuten Britanniassa mepit valitaan suhteellisesti.

Parantuisiko hajanaisten ryhmien yhteistyö? Mistä yhteinen EU-kriittinen sävel rakentuisi? Todennäköisesti Brysselin valtaa haluttaisiin riisua ja palauttaa päätöksentekoa kansallisvaltioille. Pöydälle voi nousta myös nykyistä kireämpi maahanmuuttopolitiikka.

Varmaa on vain se, että eurovaaleissa mitataan EU:n tulevaisuus vakavammin kuin koskaan aikaisemmin. Kaikkien puolueiden kannattaa pohtia kriittisyyden syitä.

http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/?ref=hakemisto

[Tabula Rasa]

Populismi:

Poliittinen ideologia ja aktiivisuutta jonka tarkoitus on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita.

http://dictionary.cambridge.org/dictionary/british/populism

[siviilitarkkailija]

Varmaa on vain se, että eurovaaleissa mitataan EU:n tulevaisuus vakavammin kuin koskaan aikaisemmin. Kaikkien puolueiden kannattaa pohtia kriittisyyden kritiikittömyyden syitä.

[jmk]

Populismi:
Poliittinen ideologia ja aktiivisuutta jonka tarkoitus on edustaa tavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita.

Ei-populistinen puolue edustaa siis ehkä jotakin seuraavista:

* Poliittinen ideologia ja aktiivisuutta jonka tarkoitus on edustaa tavallisen ei-kansalaisen tarpeita ja toiveita.
* Poliittinen ideologia ja aktiivisuutta jonka tarkoitus on edustaa epätavallisen kansalaisen tarpeita ja toiveita.
* Poliittinen ideologia ja aktiivisuutta jolla ei ole tarkoitusta.
* Poliittinen epäideologia ja passiivisuutta.

Tuossa on vasta neljä. Mitkä Suomen hallituspuolueista jäivät mainitsematta?