2013-10-02-TE Minulla on kolme tutkintoa ja saan töitä vain vessojen siivoajana"

[-PPT-]

Onpas todella omahyväinen "maailma on minulle velkaa"-asenne.

[Ernst]

Yli puolet Espanjan nuorista työttöminä
Boschin tarina kuvastaa hyvin Espanjan "kadotetun sukupolven" ahdinkoa. Espanjassa alle 25-vuotiaiden työttömyysprosentti kohosi ennätykselliseen 56 prosenttiin elokuussa, eikä useimmilla espanjalaisilla nuorilla ei ole muuta mahdollisuutta kuin etsiä töitä ulkomailta.

Se kertoo siitä, että he eivät kykyne luomaan tuottavia työpaikkoja. Miksi sveitsissä on työpaikkoja, eikä heidän tarvitse lähteä ulkomaille? Etnisten ryhmien välillä on merkittävät erot.

Niin, Espanjahan on entien muslimien valloittama maa.

[Marija]

Yksi toinen korkeakoulutettu kantistuttavani on tehnyt elokuusta lähtien töitä siivoojana, saas nähdä kauanko pystyy jatkamaan kun on jo nyt kuulemma ranne niin kipeä ettei aamulla pysty oikealla kädellä herätyskelloa sammuttamaan.

Tein vajaan vuoden töitä siivoojana ja edelleenkään (9 kuukautta työn päättymisen jälkeen) ei oikeallä kädellä voi tehdä mitään raskaampaa, kun kyynärpää on niin kipeä.

Totuus vaan on se, että ns. hyviä töitä ei nyt riitä kaikille, joten pitää tehdä niitä, joilla saa edes laskut jotenkuten maksettua ja itsensä pidettyä hengissä. Jonkinlaista työn jakamista olisi mietittävä, jotta ihmiset pysyvät elämässä kiinni. Ja en tarkoita 9 euron/päivä tempputyöllistämistöitä, vaan oikeaa jakamista.

Tein aikoinaan kaikkea mahdollista työtä mitä sain. Olen laskenut, että toimenkuvia on ollut yli 30 erilaista. Jotkut työsuhteet olivat lyhyempiä, toiset pidempiä. Vasta näin myöhemmin olen kuullut hienon sanan työuralleni: prekariaattityöläinen. Tuo työntekotapa oli oma valintani. Siltikin hankin 2 eri ammattia.

Minulla oli se tyyli, että mietin mitä haluaisin tehdä ja soitin suoraan työnantajalle ja kysyin töitä. Sain.

Kun kyynärpää kipeytyy se aika tavalla rajaa työntekoa. Miten olisi esim. hammashoitaja? Siinä liikutaan hissukseen hammaslääkärin vierellä ja ojennetaan tarvikkeita?

[-PPT-]

Hän on 25-vuotias ja vieraassa maassa. Kuvitteleeko hän olevansa aivan erityisen korvaamaton brittiyhteiskunnassa?

[törö]

^ Tuohon voisi lisästä, että siivous, kiinteistöhuolto ja vartiointi ovat sellaisia tekijöitä joita ei normaalisti huomata tai arvosteta.
Mutta jos jokin näistä huomaamattomista toimijoista poistetaan niin seuraukset näkyvät yleensä aika pian. Silti kaikki nämä ovat matalapalkkaryhmiä...

Niissä pärjää ilman koulutusta, mikä ei nykyisin ole kovin yleistä. Normaaleihin vähemmän arvostettuihin hommiin pitää opiskella vähintään 3 vuotta.

[Professori]

No ollanpas täällä ikäviä. Tosiasia on, että Espanjan talous on kuralla, nuorisotyöttömyys tolkuton eikä 25-vuotias espanjalainen ole mitenkään syyllinen tapahtuneeseen. Parempihan tämä kaveri on kuin moni suomalainen maahanmuuttaja, joka vain nostaa sosiaalitukea. Tämä sentään pesee lontoolaisten vessoja, vaikka valittaakin.

[Brandöt]

Suomessa hän olisi tuolla taustalla jo kansanedustaja; meillä vielä ulkomaalaistaustaisuus on jotakin niin eksoottista, että se käy suorastaan valttikortista.

Sitruunamelissalla ja Bellerofonilla hyviä pointteja.

[Lahti-Saloranta]

Hyödyntäisi nykyistä duuniaan ja tekisi vaikka väitöskirjan vessojen rasistisista seinäkirjoituksista niin johan löytysi hyväpalkkainen duuni rasismin tutkijana.

[Brandöt]

Hyödyntäisi nykyistä duuniaan ja tekisi vaikka väitöskirjan vessojen rasistisista seinäkirjoituksista niin johan löytysi hyväpalkkainen duuni rasismin tutkijana.

Suomessa tämäkin mahdollisuus, kyllä. ^ Englannissa? En usko.

[Ano Nyymi]

Suomessa taas paskansiivoamiseen aivan omialtaiset kaverit näyttävät hääräävän politiikassa.

Ei hyvä sekään.

[Mika]

Pelkkä tutkinto ei takaa yhtään mitään. Moni lukee tohtoriksi saakka, ja alkaa vasta sitten tajuta, että koulutuksen hyödyntäminen edellyttäisi myös riittävän määrän rohkeutta, itsevarmuutta ja esiintymiskykyä.

[wjp]

Juu ja tutkinnon ,joka pätevöittäisi johonkin hyödylliseen työhön. Ei siis Tampereen Yliopiston tutkintoa. Wanha P

[Fiftari]

Minulla on yksi tutkinto ja olen toiminut varastomiehenä, rauhanturvaajana, mikrotukihenkilönä, vartijana sekä kiinteistöpuolella. En tiedä miten briteissä menee mutta luulisi että sielläkin pääsisi pikkuhommiin ilman sen suurempaa koulutusta. Jättäisi vain sen itkun vähemmälle.

[siviilitarkkailija]

Kuinka saa ystäviä ja (akateemista) vaikutusvaltaa? Ei ainakaan kertomalla työelämän ikäviä totuuksia. Mikäli ystäväni Ali olisi lukenut tekstin, hän ehkä olisi löytänyt muuta kuin akateemisen hakuprosessin katkeroittaman hompanssin. Ja ehkä tapani ilmaista itseäni ei avaudu kuten ajattelin. Se että yhteiskuntatieteellinen tiedekunta tuottaa laumoittain akateemista broileria, ei ole broilerin vika. Se on höpinälöpinään erikoistuneen "kasvatuslaitoksen" vika. Sen sijaan että laitos keskittyisi pelkästään jatkokoulutettaviin ja elämässään suunnan ja jo muunkin kuin akateemisen uran tehneisiin ihmisiin, laitos pumppuna imee nuoria ja sylkee kiihtyvällä tahdilla valmistuneita ulos tilanteisiin joissa ei oikeasti ole mitään mieltä eikä taloudellisessa todellisuudessa mitään tulevaisuutta. Meidän on ihan turha istua ja päivitellä espanjalaista maisteria siivoamassa käymälöitä Lontoossa koska ihan sama ilmiön on jo Suomessa.

Helsingin ja monen suomalaisen opistolaitoksen häpeä on se että valmistuneille ei kertakaikkiaan ole työtä. Tämä talouden ikävä totuus ei ole saanut laitoksia muuttamaan toimintaansa tai muuttumaan koska oppilaitosten henkilökuntakin koostuu ihmisistä jotka kokevat laitoksensa palkan miellyttävämmäksi kuin kiinteistö- tai vanhuspalvelujen tuottamisen.

ps Ainoa mainitsemisen arvoinen epäonnistunut hakupyrkimys jonka olen tehnyt ja joka tulee mieleen on onnekseni epäonnistunut haku tuolloin edulliseksi katsomaani Leiptzigin yliopistoon lukemaan saksalaista kirjallisuutta ja kieltä. Myöhemmin selvisi että valituksi tulivat ainoastaan Stasin valitsemat henkilöt ja laitos sekä lähtystö olivat likipitäen kokonaan stasin miehittämiä ja kulttuurilaitos kirjastoineen oli pelkkä kulissi järjestelmälliselle vakoilulle. Seikkailu entisen DDR:n silloisissa Suomen oloissa jätti mieleeni lähtemättömän jälken. Aito "kulissikirjasto" valio-työntekijöineen on hengästyttävä kokemus. Tarinan opetus on kaiketi se että kannattaa miettiä kaksi kertaa mitä toivoo ja hakee, koska voi saada juurikin sen. Koskee myös akateemista elämää.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Suomessakin on vähän sama homma. Monelta humanistilta löytyy tutkintoa ja kielitaitoa, mutta ei mitään koulutusta joka olisi kaupalliselle alalle. ulkomaankauppaan yms talouteen liittyvää. Jos tuo Epsanjalainen olisi opiskellut ulkomaankauppaa turhatutkintojen sijaan niin saisi nyt varmaan tuhansien eurojen kuukausipalkkaa.

[stefani]

Tuolla valittajalla on asenneongelma, mutta hän ei ole ihan yksin syyllinen siihen. Tuskin hän ihan itse keksi tuota maailmankuvaa, että "opiskelemalla takaat hyvän tulevaisuuden". Opiskelupaikkojen mainoksissahan tuollaista luvataan.

[Eino P. Keravalta]

25-vuotias räkänokka valittaa, kun koko maailmaa ei kannettukaan hänen eteensä hopeatarjottimella?

Tuon ikäisen pitäisi muistaa, että nykymaailmassa käy usein niin, että duunista pitää vaihtaa parempaan pikkuhiljaa tilaisuuden tullen. Moni paljon vanhempikin tekee nykymaailmassa työtä, joka ei kuulu aivan toivelistan kärkeen. Itsekin olen 20-30-vuotiaana pessyt paskahuusseja, toiminut autolähettinä, tehnyt lumitöitä ja työskennellyt teurastomossa.

[acc]

Tuolla henkilöllä on siis kolme akateemista tutkintoa ja ikää 25-vuotta. Joko henkilö on hyvin lahjakas tai sitten tutkinnot ovat helppoja. Tai olisiko kyseessä järjestely, jossa opintosuorituksia on laskettu kuuluvaksi useampaan tutkintoon.

[Kaptah]

Kandintutkinto ei tarkoita mitään. Sillä ei ole työelämässä sen enempää kuin akateemissa maailmassakaan juuri mitään arvoa. Se on vain jonkinlainen välimaali matkalla maisteriksi. Esimerkiksi diplomi-insinöörin opinnoissa ei aiemmin ollut lainkaan kandivaihetta vaan se tuli vasta joitakin vuosia sitten "puolivälin merkiksi". Se ei valmista mihinkään.

Kaverilla on siis käytännössä yksi oikea tutkinto. Suomessa on vaikka kuinka pirusti työttömiä maistereita. Mikä tässä on uutinen, muu kuin se, että Espanjan nuoriso maksaa kovaa hintaa siitä, että Euroopan eliitti ei voi myöntää Euron olleen virhe?

[Lodi]

Voin vain todeta, että voi voi ...
Minulla on ainoastaan kaksi tutkintoa ja silti on aina ollut töitä.

Kannattaisi varmaan miettiä jo ennen opiskelun aloittamista, minkälaise/illa tukinno(i)lla voi aikuisten oikeasti itsensä
ja perheensä elättää.

[Lemmy]

Like a bosch! 

[Puistokemisti]

Kandintutkinto ei tarkoita mitään. Sillä ei ole työelämässä sen enempää kuin akateemissa maailmassakaan juuri mitään arvoa. Se on vain jonkinlainen välimaali matkalla maisteriksi. Esimerkiksi diplomi-insinöörin opinnoissa ei aiemmin ollut lainkaan kandivaihetta vaan se tuli vasta joitakin vuosia sitten "puolivälin merkiksi". Se ei valmista mihinkään.

Kaverilla on siis käytännössä yksi oikea tutkinto. Suomessa on vaikka kuinka pirusti työttömiä maistereita. Mikä tässä on uutinen, muu kuin se, että Espanjan nuoriso maksaa kovaa hintaa siitä, että Euroopan eliitti ei voi myöntää Euron olleen virhe?

Pitää toki muistaa, että kandintutkinnon käytännön merkittävyys vaihtelee maittain. Suomessa tai vaikkapa Saksassa se ei ole mitään, mutta joissain paikoissa se on juuri se merkittävä perustutkinto. Ainakin Australiassa se oli nimenomaan perustutkinto, jolla mentiin oikeisiin töihin tai sitten jatkettiin jatko-opintoja suoraan kohti tohtorin papereita. Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) esim. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on sellainen järjestelmä, jossa kandilla on väliä ja sillä mennään töihin. Meillähän ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa ikään kuin "kanditason" väkeä, jolloin yliopistojen kanditutkinnot ovat käytännössä vieläkin turhia ja yliopistoon mennään nimenomaan hankkimaan maisterin paperit.

[Gommi]

Vähän tulee mieleen nää kotimaan valittajat, jotka opiskelee ensin jonkun turhan filosofin tutkinnon ja sitten ihmettelee missä ne hyväpalkkaiset helpot työt on. Esim. IT-firmasta joku innovation manager, jos ei tarvitse ymmärtää mitään tietokoneista ja matematiikasta. Tai kaupan puolelta marketin leader jos tarvitsee vain pitää innostavia puheita ja kehittää kulttuuriymmärrystään, kunhan ei tarvitse koskea paperihommiin, lakiasioihin tai logistiikkaan. 

Kannattaa ensin tehdä duunia ja opiskella oikeita aloja, jotta sitten olisi varaa harrastella humanistipropellijuttuja ja saada kenties joku leipätyökin sieltä jossain vaiheessa. Voisi tutkijoillekin olla tarjolla jotain ihmismäisiä työsopimuksia jos joku muukin olisi heistä kiinnostunut kuin joku puolen vuoden EU-projekti. 

Tämän neuvon olen antanut aika monelle tohtorikaverille, mutta eipä tunnu menevän perille... 

[Agentti]

Itse kouluttauduin aikanaan metallialan työntekijäksi. Sittemmin työt väheni, ja lopulta loppui kokonaan. Ja kaikki varmasti tietävät kuinka "hyvin" teollisuudella suomessa tällä hetkellä menee. Menin muiden alojen töihin. Välillä tein raksahommia ennen nykyistä duunia, aikana jolloin suurin osa työmaalla puhui suomea. Mitä tuo paviaani parkuu, olisi kiitollinen että on töitä.

[Mika]

Tämän neuvon olen antanut aika monelle tohtorikaverille, mutta eipä tunnu menevän perille...

Tohtoriksi kouluttautunut kokee viiteryhmänsä takia monesti paljon suuremmaksi häpeäksi ruveta ajamaan  esim. taksia kuin roikkua määräaikaisena "harjoittelijana" jossain hienolta kuulostavassa EU-projektissa.  Ansasta ei pääse pois, jos ei uskalla "nollata tilannnetta", ja lähteä sen jälkeen hakemaan tavallista, rehellistä perusduunia, jolla saa leivän pöytään.

[Uuno]

Ongelma numero yksi minun mielestä tässä on se, että Espanja on nykyisellään aika p*ska paikka elää. Ihmisiä jotka olisivat valmiita yrittämään ja työllistämään ihmisiä on aivan liian vähän. Toisaalta eurolla on tässä iso rooli. Siitä on etelä -Euroopalle iso riesa kun he eivät pärjää kilpailussa pohjoiselle eikä mitään devalvointi -välineitä ole olemassa.

Tästä kärsii sitten koko kansa, ja varsinkin sellainen nuoriso joiden osaaminen liityy lähinnä viisasteluun eikä mihinkään konkreettiseen tekemiseen (kuten myös itselläni). Jos on hallintotieteiden maisteri Espanjasta niin alan hommia (eli virkamiestason viisastelua) on ihan hirvittävän vaikeaa saada ulkomailta. Sitten sitä siivotaan vessoja.

Pahinta toki on se että tähän ei ole helppoja ratkaisuja. Paras olisi että Espanja saataisiin jaloilleen, mutta sitä ei tule tapahtumaan niin pitkään kuin euro on heidänkin valuuttansa.

[JJohannes]

Vähän tulee mieleen nää kotimaan valittajat, jotka opiskelee ensin jonkun turhan filosofin tutkinnon ja sitten ihmettelee missä ne hyväpalkkaiset helpot työt on. Esim. IT-firmasta joku innovation manager, jos ei tarvitse ymmärtää mitään tietokoneista ja matematiikasta. Tai kaupan puolelta marketin leader jos tarvitsee vain pitää innostavia puheita ja kehittää kulttuuriymmärrystään, kunhan ei tarvitse koskea paperihommiin, lakiasioihin tai logistiikkaan. 

Eipä kyllä "jotain turhaa filosofiaa" opiskellut ole varmasti koskaan kuvitellutkaan pääsevänsä miksikään junior agile innovation innovator manageriksi vaan tiedossa on ollut ura apurahoja metsästävänä tutkijana, vapaana toimittajana/kirjailijana tai jossain julkishallinnon pikkupostissa tai jopa ihan kokonaan oman alan ulkopuolella. Huomiotalouden tukipilarit tulevat valtsikasta, kauppiksesta ja Otaniemestä. Heillä on myös usein useampi korkeakoulututkinto koska valtiotieteissä ja kauppatieteissä on helpointa suorittaa jokainen kurssi kirjatenttinä. Ja kun olet lukenut yhden ketterä innovaatiostrategia -oppaan, olet lukenut ne kaikki. Uusien tutkintojen lisääminen vanhan pohjalle on lähinnä muodollisuus koska mitään oikeaa tietoa ei tarvitse omaksua.

[siviilitarkkailija]

Toivottavasti tämä esimerkki herättää huomaamaan Espanjan harjoittaman rajoittamattoman maahanmuuton vaikutukset KOKO yhteiskunnan toimintaan. Espanjan talouskatastrofi ja massiivinen nuorisotyöttömyys ja sen ongelmat ovat harjoitetun avointen ovien ja sosiaalitukipolitiikan seurausta.

Niin kauan kun akateeminen paskasakki höpinäyliopistoissaan koki että työpaikkojen kato espanjalaisnuorten nenän edestä näytti koskevan vain köyhiä ja vähänkoulutettuja, asialle ei vaivauduttu tekemään mitään. Työvoimapula-myyttiin uskottiin ja rajat pidettiin kaikille auki. Nyt Espanjassa on murskattu koko valtion ja yksityisten sekä ammattiyhdistysten sopimusyhteiskunta koska rajattoman maahanmuuton seurauksena työnantajien ei enää tarvitse välittää eikä oikeastaan edes neuvotella työntekijöiden edunvalvonnasta.

Laskelmat väestön ikääntymisestä ja työn jakautumisesta ovat pahasti virheellisiä. Niiden pohjalta sellaiset miehet kuin Juhana Vartiaiset lyövät holtittoman maahanmuuton rumpua joka käytännössä kurjistaa suomalaisten nuorten työmahdollisuudet, avaa tolkuttoman ja sopimusyhteiskunnan loppua edeltävän saneluyhteiskunnan. Ne työpaikat joita on, ovat schengenin ansiosta aina ulkoistettavissa ja jos muuten eivät olisi, niin kilpailulainsäädäntö pakottaa ne ulkoistamaan.

Espanjalaismaisteri lontoolaiskäymälässä ei eroa itä-euroopalaisesta naistyöläisestä muuten kuin että toinen myy itseään ja toinen kin myy. Tätä on schengen ja kilpailutalous raadollisimmillaan ja tähän akateeminen ja siihen unelmaan tuudittautunut paskasakki häpeäyliopistossa ei edes halua herätä ennenkuin on liian myöhäistä.

[Outo olio]

Pitää toki muistaa, että kandintutkinnon käytännön merkittävyys vaihtelee maittain. Suomessa tai vaikkapa Saksassa se ei ole mitään, mutta joissain paikoissa se on juuri se merkittävä perustutkinto. Ainakin Australiassa se oli nimenomaan perustutkinto, jolla mentiin oikeisiin töihin tai sitten jatkettiin jatko-opintoja suoraan kohti tohtorin papereita. Käsittääkseni (korjatkaa jos olen väärässä) esim. Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on sellainen järjestelmä, jossa kandilla on väliä ja sillä mennään töihin. Meillähän ammattikorkeakoulujärjestelmä tuottaa ikään kuin "kanditason" väkeä, jolloin yliopistojen kanditutkinnot ovat käytännössä vieläkin turhia ja yliopistoon mennään nimenomaan hankkimaan maisterin paperit.

Itse olen ymmärtänyt että Japanissa olisi kanssa niin että kandin papereilla työelämään. Mutta en siis tiedä, ja voin olla väärässäkin.

[Ink Visitor]

Benjamin Serra Bosch on 25-vuotias korkeasti koulutettu espanjalainen, josta on tullut maansa menetetyn sukupolven ääni.

Serralla on kolme akateemista tutkintoa, mutta ainoa työ, minkä hän on onnistunut löytämään, on vessojen siivous Lontoossa. Brittilehti The Telegraphin kertoma tarina Serrasta tuli laajempaan tietoon tämän Facebook- ja Twitter-viestien kautta.

– Olen ollut Lontoossa tunnetun kahvilaketjun palveluksessa nyt viisi kuukautta. Tänään tajusin ensimmäistä kertaa mistä on kysymys. Siivoan vessoja. Ajattelin: "Suoritin kaksi tutkintoa erinomaisin arvosanoin ja siivoan toisten ihmisten p***aa vieraassa maassa". Toisaalta keitän myös kahvia, pyyhin pöytiä ja tiskaan kuppeja, Serra kirjoittaa.

Valenciasta kotoisin oleva Serra vakuuttaa, ettei häpeä työtään, vaan sitä, ettei hänen kotimaansa ole antanut hänelle minkäänlaisia mahdollisuuksia.

– Minun kaltaisiani espanjalaisia on paljon – varsinkin Lontoossa. Älkää kuvitelkokaan, että olemme täällä oppimassa kieltä, seikkailemassa tai keräämässä kokemuksia. Me olemme siirtolaisia, Serra korostaa.

Serralla on alempi korkeakoulututkinto sekä journalismista ja mainonnasta että tiedottamisesta. Lisäksi hänellä on ylempi korkeakoulututkinto yhteisöjohtamisesta (community management).

Tilastotietojen mukaan lähes 60 000 espanjalaista lähti viime vuonna kotimaastaan etsimään työtä muualta.

http://mtv3.mobi/category/article?sectionId=news_foreign&articleId=2013/10/1815559&originalLink=/uutiset/ulkomaat.shtml/2013/10/1815559/kolme-akateemista-tutkintoa---toita-vain-vessan-siivoojana