Ruoka Suomessa viidenneksen kalliimpaa kuin muissa EU-maissa

[Fiftari]

Ruoka Suomessa viidenneksen kalliimpaa kuin muissa EU-maissa - tästä se johtuu

Tilastokeskus kertoo, että ruoka oli viime vuonna 11,4 prosenttia kalliimpaa kuin vanhoissa EU-maissa keskimäärin. Suomea kalliimpia olivat ainoastaan Ruotsi, Tanska ja Itävalta.
Suomen sijoitus perustuu pitkälti verotukseen: hintaerosta 60 prosenttia selittyy Suomen ruoan korkealla arvonlisäverolla. Suomalaisruokaa verotetaan lisäksi makeisverolla ja virvoitusjuomaverolla.

Kun vanhojen EU-maiden kesken ruoan arvonlisäveron keskiarvo on 5,7 prosenttia, Suomessa se on 14. Esimerkiksi Englannissa ja Irlannissa tuo veroprosentti on nolla. Korkein prosentti ruoan arvonlisäverotukseen on Tanskassa, jossa se on peräti 25.

Kaikkien 27 EU-maan kesken vertailtuna ruoka oli Suomessa 19 prosenttia kalliimpaa kuin keskimäärin muissa maissa.

Alkoholijuomissa Suomi on Euroopan unionin kallein - hinnat ovat 75 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat. Halvinta alkoholi EU:n sisällä on Bulgariassa.

Vuonna 2012 koko Euroopan alueella ruoan, juomien ja tupakan hintatasoa vertailtaessa Norja on kallein ja Makedonia edullisin maa.

IL

[Dharma]

Köyhillä menee puolet tuloista ruokaan ja toinen puolikas asumiseen. Hienosti hoidettu tämä verotus Suomessa.

[IMMane]

Köyhillä menee puolet tuloista ruokaan ja toinen puolikas asumiseen. Hienosti hoidettu tämä verotus Suomessa.

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee kuin ruokaa ja jonkinlaisen asumuksen. Tosin ilman ruokaakin pärjää hengissä melko pitkään mutta ilman vettä ei kovin kauaa. Niin ja jotain tekemistä tietysti, ehkä jotain rehellistä ja raskasta työtä.

[Markkanen]

Todellinen ero Suomen ja muiden euroopan maiden hintatasossa elintarvikkeiden suhteen on paljon suurempi. Ihan kotimaassakin voi ostaa Lidl kaupasta lähes kolmanneksen edullisemmin mitä K ja S kartellien myymälöistä. Monissa EU-maissa mm. viinien alv on 0-prosenttia.

http://yle.fi/uutiset/hintavertailu_ruoka_ja_juomat_suomessa_viidenneksen_eun_keskitasoa_kalliimpia/6701808

Norjassa on palkkataso aivan toista maata mitä Suomessa. Ruotsissa ostovoima on parempi kuin Suomessa työntekemisen lievemmän verotuksen kautta. Suomi on kahden kartellin ja kauppaketjun kusetusmaa. Lisäksi monet suomalaiset elintarvikkeet ovat lähes kelvottomia. Esim muoviin pakattujen juustoviipaleiden "juustopitoisuus" voi olla vain 52% ja kaikki on kunnossa. Loput on vettä. Näin kansaa kusetetaan maailman kalleimmilla hinnoilla.

[Ano Nyymi]

Onneksi näissä eurokriisimaissa verotus on kaikinpuolin alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa.

[Markkanen]

Onneksi näissä eurokriisimaissa verotus on kaikinpuolin alhaisemmalla tasolla kuin Suomessa.

Kansalaisen ostovoima ratkaisee. Ei verot tai palkat. Suomessa yhtälö on täysin päin persettä. Meillä on keskinmäärin pienemmät palkat kitä muissa EU-länsimaissa. Sitten meillä on lähes maailman korkein työn verotus niin työnantajalla kuin työntekijöillä. Tämä todistaa sen, että päättäjämme ovat idiootteja.

[Dharma]

Köyhillä menee puolet tuloista ruokaan ja toinen puolikas asumiseen. Hienosti hoidettu tämä verotus Suomessa.

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee kuin ruokaa ja jonkinlaisen asumuksen. Tosin ilman ruokaakin pärjää hengissä melko pitkään mutta ilman vettä ei kovin kauaa. Niin ja jotain tekemistä tietysti, ehkä jotain rehellistä ja raskasta työtä.

Sosialidemokratian ihanneyhteiskunta on siis saavutettu.

[veikko1980]

Eikös taloustieteilijä Terho ollut nostamassa elintarvikkeiden alvia?

[Veli Karimies]

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee kuin ruokaa ja jonkinlaisen asumuksen. Tosin ilman ruokaakin pärjää hengissä melko pitkään mutta ilman vettä ei kovin kauaa. Niin ja jotain tekemistä tietysti, ehkä jotain rehellistä ja raskasta työtä.

No jos "mitä ihminen tarvitsee" sisältää sisällänsä vain sen, että "pärjää hengissä", niin tottahan toki sitten asia on näin, ei se ihminen sitten tarvitse kuin kahden neliön häkin kellarista ja riisikulhon päivässä. Kuitenkin ihmisarvoiseksi elämäksi en sitä kutsuisi ja kyllä se ihminen mielestäni vähän muutakin tarvitsee.

[kekkeruusi]

Uutinen jätti oikein oivasti mainitsematta olennaisen hintaa nostavan tekijän, jopa niin että pistää kirjoittajan taustamotiivit mietityttämään. Hintaa nostaa aivan itsestään selvästi maamme korruptiolla ylläpidetty kahden suuren ketjun kartelli ruoka- ja päivittäistavaraketjujen osalla. K- ja S-ketjujen marketeissa on samat hinnat, koska noin vähillä kilpailijoilla ei kannata oikeasti kilpailla. Muutaman sentin heittoja tuotteesta toiseen, voi sanoa että hinnat ovat samat mutta jotkut tuotteet ovat vain kalliimpia toisessa marketissa.

Ja tilannehan ei muutu, koska samat poliitikot jotka voisivat asiasta päättää, hyötyvät näistä ketjuista tavalla tai toisella. Ei se ole korruptiota, vaan maan tapa.

Ja ALV:in syyttäminen se vasta valhe onkin. Se kun on prosentuaalinen lisä tuotteen hintaan. Eli mitä kalliimpi se tuotteen hinta on ennen ALV:ia, sen suurempi on se euroissa mitattava lisä hintaan.

[IMMane]

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee kuin ruokaa ja jonkinlaisen asumuksen. Tosin ilman ruokaakin pärjää hengissä melko pitkään mutta ilman vettä ei kovin kauaa. Niin ja jotain tekemistä tietysti, ehkä jotain rehellistä ja raskasta työtä.

No jos "mitä ihminen tarvitsee" sisältää sisällänsä vain sen, että "pärjää hengissä", niin tottahan toki sitten asia on näin, ei se ihminen sitten tarvitse kuin kahden neliön häkin kellarista ja riisikulhon päivässä. Kuitenkin ihmisarvoiseksi elämäksi en sitä kutsuisi ja kyllä se ihminen mielestäni vähän muutakin tarvitsee.

Toki, mutta riippuu aina keneltä kysyy.

[Nuivake]

On lottovoitto syntyä suomeen.

[dothefake]

Mutta jättipottiin tarvitaan muutto Suomeen!

[veikko1980]

Ruotsissa ja Tanskassa on korkeampi veroaste kuin suomessa.

Maailman sosiaalikodissa Ruotsissa on tietenkin maailman kovin ja rankin verotus. Elintarvikkeiden alv on kuitenkin alempi kuin meillä.

[Ano Nyymi]

Mutta jättipottiin tarvitaan muutto Suomeen!

Asuminen Suomessa vaatii lottovoiton, siis meiltä kantiksilta. Ulkoloisille elämä on kyllä ilmaista.

[Tykkimies Pönni]

Kusetusta koko juttu. Vuosia sitten Uusi Suomi laittoi oman toimittajansa asialle ostamaan itsemääritellyt ruokakorit keskeisimmistä EU-maista. Kun Suomen vertailuindeksi oli 100 niin Eestissä ja Saksassa kori maksoi 33. Muiden "vanhojen EU-maiden indeksit pyöri jossain 50-60 kantturoilla. Norjassa oli kalliimpaa. Ei jaksa etsiä linkkiä.

[Lasse]

Mitä sitä muuta ihminen tarvitsee kuin ruokaa ja jonkinlaisen asumuksen. Tosin ilman ruokaakin pärjää hengissä melko pitkään mutta ilman vettä ei kovin kauaa. Niin ja jotain tekemistä tietysti, ehkä jotain rehellistä ja raskasta työtä.

No jos "mitä ihminen tarvitsee" sisältää sisällänsä vain sen, että "pärjää hengissä", niin tottahan toki sitten asia on näin, ei se ihminen sitten tarvitse kuin kahden neliön häkin kellarista ja riisikulhon päivässä. Kuitenkin ihmisarvoiseksi elämäksi en sitä kutsuisi ja kyllä se ihminen mielestäni vähän muutakin tarvitsee.

Ebolakanin kommentti liittyy:
http://ebolakani.blogspot.fi/2012/12/herra-kani-haluaa-lahettaa-herra.html

[nollatoleranssi]

Kyseinen Tilastokeskuksen tutkimus aiheesta

HS:n ja Iltalehdenkin uutisesta taisi jäädä sopivasti tämä asia mainitsematta:

"Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa viimeisen vuoden aikana lähes tuplasti verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin. Vaikka noususta puhdistettaisiin arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön nousu, ruoka on kallistunut meillä huomattavasti nopeammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Muita nopeampi hintojen nousu on huonontanut Suomen asemaa vanhojen EU-maiden joukossa yhdellä sijalla."

---

"Ruoka inflaatioveturina

Suomen kesäkuun 1,4 prosentin inflaatiosta reilut 60 prosenttia oli peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen noususta. Ruuan hinta on meillä noussut vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013 nopeimmin vanhoista EU-maista, 11,7 prosenttia (Kuvio 3). Ruotsissa ruoka on samana aikana kallistunut vain 4,6 prosenttia."

[Micke90]

Ruotsissa ostovoima on parempi kuin Suomessa työntekemisen lievemmän verotuksen kautta. Suomi on kahden kartellin ja kauppaketjun kusetusmaa. Lisäksi monet suomalaiset elintarvikkeet ovat lähes kelvottomia. Esim muoviin pakattujen juustoviipaleiden "juustopitoisuus" voi olla vain 52% ja kaikki on kunnossa. Loput on vettä. Näin kansaa kusetetaan maailman kalleimmilla hinnoilla.

Ruotsi... Milloin suomalaiset oikein pääsevät eroon tuosta alemmuudentunteesta suhteessa ruotsalaisiin? Tiesitkö, että ruotsalaiset maksavat samoista tuloista n. 5 % korkeampaa veroa kuin suomalaiset? Arvaatkin jo varmaan, miksi. Ruotsi ei todellakaan ole suomalaisille mikään mallimaa. Pikemminkin päinvastoin. Ainakin verotuksen suhteen kääntyisin kyllä enemmän etelänaapurimme puoleen.

Ei kai se nyt ole ihmekään, että Suomessa eläminen on suunnilleen maailman kalleinta, jos aina vain otamme mallia ylisääntelyn ja -verotuksen mallimaasta Ruotsista? Maailmassa on muitakin maita, joista katsoa mallia kuin iänikuinen Ruotsi.

[jopelius]

Kyseinen Tilastokeskuksen tutkimus aiheesta

HS:n ja Iltalehdenkin uutisesta taisi jäädä sopivasti tämä asia mainitsematta:

"Elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet Suomessa viimeisen vuoden aikana lähes tuplasti verrattuna muihin vanhoihin EU-maihin. Vaikka noususta puhdistettaisiin arvonlisäveron yhden prosenttiyksikön nousu, ruoka on kallistunut meillä huomattavasti nopeammin kuin muissa EU-maissa keskimäärin. Muita nopeampi hintojen nousu on huonontanut Suomen asemaa vanhojen EU-maiden joukossa yhdellä sijalla."

---

"Ruoka inflaatioveturina

Suomen kesäkuun 1,4 prosentin inflaatiosta reilut 60 prosenttia oli peräisin elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hintojen noususta. Ruuan hinta on meillä noussut vuodesta 2011 kesäkuuhun 2013 nopeimmin vanhoista EU-maista, 11,7 prosenttia (Kuvio 3). Ruotsissa ruoka on samana aikana kallistunut vain 4,6 prosenttia."

Kun kansalaisten keskimääräiset käytettävissä olevat tulot eivät kasva niin kauppa voi saada lisätuottoa vain hintoja nostamalla. Elintarvikkeet ovat kaiken lisäksi pakollisia hankintoja joten kauppa käy vaikka hintoja nostetaan. Kauppa (ja suurelta osin myös tuotanto) on meillä keskittynyt parille keskusliikkeelle joiden keskinäinen kilpailukin on vain näennäista.

Elintarvikesektorin hintojen korotukset osaltaan vähentävät kansalaisten mahdollisuuksia hankkia muita palveluita ja/tai hyödykkeitä. Erilaisten verojen korotukset edelleen vähentävät kansalaisten kulutusvaraa.

Käytännössä olemme tilanteessa jossa minkäänlaisilla verojen korotuksilla ei ole mahdollista saada lisää rahaa valtion kassaan. Niissä muutamissa maailman maissa joissa veroaste on vielä Suomen tasoa hieman korkeampi toimii teollisuus ja yksityinen sektori tuottavammin kuin meillä. Siellä löytyy varoja investointeihin, vienti vetää ja yritysten kilpailukyky on paremmassa kunnossa. Norja öljyvaroineen on tietysti omassa kastissaan (ongelmat ovat toisenlaisia).

Vaintoehtoja tulevaisuudelle on kolme:

A) Jatketaan valtion kulujen kattamusta lainarahalla (=hallitukselle mieluisin ja todennäköisimmin toteutuva vaihtoehto)
- velka lisääntyy n. 10 miljardia/vuosittain (n. 2000 €/vuosi/kansalainen)
- voidaan jatkaa tällä mallilla vielä vuosia, rahaa saadaan vaikka korot jonkin verran nouseva
- noin kymmenen vuoden päästä joudutaan kuitenkin tosi koviin säästöihin, joista päätetään muualla kuin Suomessa (=Kreikan tapaus)

B) Palautetaan julkishallinnon (kuntien ja valtion) kustannukset vuoden 2007 tasolle.
- kunnat säästävät nykyisestä tasosta n. 4-5 miljardia vuositasolla ja valtio saman verran.
- vähennetään kuntien määrä n. 30 kuntaan ja irtisanotaan n. 50000 byrokraatin virkaa.
- valtio vähentää kehitysapua miljardilla, supistaa hallintoa 30000 henkilöllä ja lopettaa koko ympäristöministeriön.

C) kehitetään elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia siten että em. B-kohdan irtisanotuille ja kaikille muillekin saadaan työpaikkoja. Irtisanoidutaan sellaisista yksipuolisista sopimuksista jotka heikentävä maamme kilpailukykyä. Tuetaan alkavia yrittäjiä helpottamalla verotusta ja muuta byrokratiaa. Sallitaan yrittäjien ansaita (jopa pienillä veroilla) moninkertaisesti palkkatyöhön verraten. Jos yrittäjä lisäksi työllistää annetaan hänen hankkia verovapaasti uusi henkilöauto. jne. jne. Muutetaan lainsäädäntöä sellaiseksi ettei yrittämiseen sisälly mainittavia taloudellisia riskejä.

Yrittäjyys tulee tehdä kaikilla mahdollisilla keinoilla niin suosituksi että 95% kansalaisista ilmoittaa sen olevan ensisijainen tapa työllistää sekä elättää itsensä ja perheensä myös tulevaisuudessa. Kaikki virkoihin perustuvat työsuhteet lopetetaan/kielletään ja muutetaan yrittäjyyteen perustuviksi.

[Pyöräilijä]

Suomessa palkansaaja maksaa poikkeuksellisen miittavat maataloustuet, joka nostaa ruokalaskua

Suorat maataloustuet nousevat jo 2.000 miljoonaan euroon vuodessa, josta EU:n suora tuki on 800 miljoonaa euroa ja suora kansallinen tuki 1.200 miljoonaa euroa. EU:n tuki on tietysti suomalaisten itse hankkimaa rahaa, mutta kiertää takaisin Brysselin maatalousbudjetin kautta.

Epäsuorat tuet kuten esimerkiksi eläke- ja vakuutusturva, investointiavustukset, korkotuet, erityispoisto-oikeudet, sukupolvenvaihdoksen avustukset, sähköveron kevennys, vapaus peltomaan kiinteistöverosta sekä koulutus- ja tutkimus- ja neuvontapalvelut nousevat yhteensa ainakin samaan 2.000 miljoonaan euroon vuodessa.

Palkansaaja maksaa 4.000 euroa maataloustukea vuodessa.

Esimerkiksi pelkkä kansallinen tuki riittäisi poistamaan arvonlisäveron ruoalta kokonaan. Tämä laskiksi elintarvikkeiden hintaa 14 prosenttia yhdessä yössä. Täytyy muistaa, että kansallinen tuki sovittiin vain väliaikaiseksi ja siirtymäkauden tueksi viljelijöille kun Suomi solmi EU-sopimuksen vuonna 1995. On  korkea aika päästä tästä 1.200 miljoonan euron kansallisesta tuesta kokonaan eroon jai siirtää se suoraan kuluttajien hyväksi poistamalla ruokalaskusta arvonlisävero kokonaan.

Palkansaajien elitaso kohenee ja ostovoima paranee kun ruoan hinta laskee. Ilman yhtään uutta palkankorotusta, mikä puolestaan vahvistaa yritysten kilpailukykyä kaikkialla Suomessa.

Toiseksi me tarvitsemme Suomeen rehtejä, aitoja ja oikeita yrittäjiä, jotka tekevät työtä asiakkaidensa hyväksi. Nykyisin maatalousyrittäjät tekevät juuri päinvastoin ja sopivat tuotteidensa hinnat ja laatutason EU:n politbyroissa ja puolueiden pääsihteeristöissä - ei markkinoilla kuten markkinataloudessa tulisi toimia.

Maataloustuen leikkaus olisi oikea signaali rehdin yrittämisen puolesta kaikkialla Suomessa.

On perin outoa, että sosiaalidemokraatit, kokoomus ja vihreät, jotka edustavat laajalti palkansaajia, eivät ole vielä rohjenneet puuttua kansalliseen maataloustukeen. Mitä he oikein pelkäävät? Perussuomalaisistakin suurin osa lienee palkansaajia, joiden etujen mukaista on karsia jättimäisiä maataloustukia. Ainakaan Timo Soini ei kuulemma pelkää mitään.

Nykysn maataloustuki on vain tulonsiirto köyhiltä palkansaajilta rikkaille maanomistajille.

Esimerkiksi Ruotsissa, Virossa, Saksassa tai Tanskassa kansallista tukea ei makseta lainkaan, eikä kansallinen tuki sovi myöskään Euroopan unionin maatalouspolitiikkaan. Uudessa-Seelannissa luovuttiin kaikista maataloustuista jo 1984 vaikka tätä ennen viljelijät kattoivat yli 40 prosentttia kustannuksistaan tukiaisilla. Tämä vain vahvisti Uuden Seelannin maataloutta, joka hankkii jo lähes 70 prosenttia maan vientituloista. 

[koli]

Alkoholin ryöstöverotusta perustellaan usein kansanterveydellisillä syillä. Miksi ruuan verotusta ei perustella samoilla syillä? Laadukas ja terveellinen ruoka maksaa enemmän kuin ravintoarvoton höttö. Monilla ei ole varaa syödä laadukasta ravintoa, mikä näkyy terveydessä ennenpitkää. Joten verotus alas ja kansanterveys nousuun.

[nollatoleranssi]

Kun kansalaisten keskimääräiset käytettävissä olevat tulot eivät kasva niin kauppa voi saada lisätuottoa vain hintoja nostamalla. Elintarvikkeet ovat kaiken lisäksi pakollisia hankintoja joten kauppa käy vaikka hintoja nostetaan. Kauppa (ja suurelta osin myös tuotanto) on meillä keskittynyt parille keskusliikkeelle joiden keskinäinen kilpailukin on vain näennäista.

Elintarvikesektorin hintojen korotukset osaltaan vähentävät kansalaisten mahdollisuuksia hankkia muita palveluita ja/tai hyödykkeitä. Erilaisten verojen korotukset edelleen vähentävät kansalaisten kulutusvaraa.

Käytännössä olemme tilanteessa jossa minkäänlaisilla verojen korotuksilla ei ole mahdollista saada lisää rahaa valtion kassaan. Niissä muutamissa maailman maissa joissa veroaste on vielä Suomen tasoa hieman korkeampi toimii teollisuus ja yksityinen sektori tuottavammin kuin meillä. Siellä löytyy varoja investointeihin, vienti vetää ja yritysten kilpailukyky on paremmassa kunnossa. Norja öljyvaroineen on tietysti omassa kastissaan (ongelmat ovat toisenlaisia).

Vaintoehtoja tulevaisuudelle on kolme:

A) Jatketaan valtion kulujen kattamusta lainarahalla (=hallitukselle mieluisin ja todennäköisimmin toteutuva vaihtoehto)
B) Palautetaan julkishallinnon (kuntien ja valtion) kustannukset vuoden 2007 tasolle.
C) kehitetään elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia

Huomasin tuon saman ilmiön aikoinaan Veikkauksesta eli kun Veikkaus on täydellisessä monopoliasemassa Suomessa, niin ainoa keino saada lisää voittoja oli nostaa pelien hintoja mm. Loton. Loton ruudukkohintahan on noussutkin vähitellen 5-20c (markka-aika) tasosta 1€:n ja korotuspainetta tulee olemaan kai jatkossakin sinne 2€:n asti.

Tuo korreloi hyvin mm. ruoan hintojen kanssa eli kun kasvuvaraa ei oikein tule mistään, niin hintoja nostetaan. Varsinkin kun ei tarvitse pelätä kilpailuakaan.

Mielenkiintoinen huomio vain oli myös inflaation noususta. Eli missä määrin Suomessakin inflaatio nousee vain monopoli ja tukijärjestelmien kautta? (asumistuet lienevät yksi esimerkki jolla nostetaan keinotekoisestikin asuntojen hintoja).

En ota kantaa kohtiin A-B-C, mutta niitä kannattaisi varmaan hioa hieman ja laittaa suoraan postina mm. puoluefoorumille.

[AstaTTT]

Huomasin tuon saman ilmiön aikoinaan Veikkauksesta eli kun Veikkaus on täydellisessä monopoliasemassa Suomessa, niin ainoa keino saada lisää voittoja oli nostaa pelien hintoja mm. Loton.

Postihan taannoin nosti lähetysten hintoja sillä perusteella, että lähetysten määrä on vähentynyt. Taitaa olla maan tapa, ja sairas sellainen.

[MX]

Nykysn maataloustuki on vain tulonsiirto köyhiltä palkansaajilta rikkaille maanomistajille.

Jos nyt kuitenkin muistetaan että Suomessa tuottajahinnat ovat selvästi alemmat kuin Ruotsissa tai Keski-Euroopassa. Eikä tukitasokaan täällä ole noihin muihin maihin nähden mitenkään poikkeuksellisen korkea, yleensä muistaakseni pyöritään tilaston keskivaiheilla.

Ruotsikaan ei ole Suomen kanssa tasavertainen vertailukumppani sillä siellä suurin osa maataloudesta on sijoittunut etelään eli kasvukaudet ovat pidemmät ja lämpösummat suuremmat. Ruotsissa ei viljellä Suomen leveysasteilla juuri lainkaan.

[Pyöräilijä]

Jos nyt kuitenkin muistetaan että Suomessa tuottajahinnat ovat selvästi alemmat kuin Ruotsissa tai Keski-Euroopassa. Eikä tukitasokaan täällä ole noihin muihin maihin nähden mitenkään poikkeuksellisen korkea, yleensä muistaakseni pyöritään tilaston keskivaiheilla.

EU:ssa maatilat saavat keskimäärin 12.200 euroa suoraa tukea vuodessa, Suomessa 34.000 euroa.

Todellisuudessa maatilojen tukitaso on Suomessa lähes 70.000 euroa vuodessa kun mukaan lasketaan kaikki epäsuora maataloutuki. Suomen 3-6 kertaa mahtavammat tukiaiset maataloudelle eivät ole mitenkään keskimääräisiä saati vaatimattomia, päinvastoin.

Suomen maataloustuki on EU:n toiseksi korkein Kreikan jälkeen, jossa ei tehdä mitään ilman tukiaisia.

Ruotsiin verrattuna Suomen peltohetaarien hinnat ovat kaksinkertaiset, vaikka ruotsalaispellot sijaitsevat edullisemmilla alueilla. Suomessa peltohehtaarin hinta on jatkuvasti kallistunut, vaikka esimerkiksi pörssikurssit ovat laskemistaan laskeneet. Hehtaari maksaa jo 8.700 euroa ja muutamissa kunnissa jopa 22.000 euoa. Tämä ei selity millään muulla kuin Suomen valtavilla tukiaisilla, jotka eivät ole missään vertailusuhteessa saavutettuun hyötyyn.

Maatalous on Suomessa haaskaavaa, tuhlailevaa ja tehotonta juuri tukiaisten ansiosta.

Jo lähtökohtaisesti Suomen maatalouden tukeminen on kyseenalaista, koska ruoka tulisi tuottaa siellä, missä se on edullisinta tuottaa. Vaihtoehtoisesti Suomessa tulisi keskittyä niihin raaka-ainesiin, jotka täällä menestyvät kuten juurekset, öljykasvit tai ruisvilja. Sen sijaan Suomessa on lähes luovuttu esimerkiksi rukiin viljelystä ja pyöritetään sika- ja maitotiloja, joiden rehuksi tuodaan sadoilla miljoonilla euroilla soijaa Brasiliasta ja Argentiinasta saakka. Närpiön tomaattiviljelykset ovat varsinaista loisvilejlyä sekin.

Minusta on rehellistä katsoa myös kotimaisen loiskasvuston perään, jos maahanmuuttajien lorvimista ja tukiaisshoppailua pidetään yhteiskunnalle vahingollisena. Maataloustuet ovat monta kertaa suuri rasite palkansaajille. Farmareiden tukiaisia on karsittava kovalla kädellä. Karsinnan voi aloittaa kansallisesta maataloustuesta, jota ei Ruotsissa, Virossa eikä Tanskassa makseta - eikä sen meilläkään pitänyt olla kuin lyhytaikainen siirtymäkauden tuki vuoden 1995 jälkeen.