2009-01-11 HS: Euroopan maahanmuuttajalähiöiden ongelmat halutaan estää Suomessa

[rähmis]

Pätkä Muuttuva maa-sarjasta, jota lienee ei löydy verkossa.

Euroopan maahanmuuttajalähiöiden ongelmat halutaan estää Suomessa

Asumisen keskittyminen ei ole maahanmuuttajien toive

Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille voi johtaa paheneviin ongelmiin, jos alueiden kehitykseen ja maahanmuuttajien syrjäytymiseen ei puututa pikaisesti. "Suomessa kehitys on vielä alkuvaiheessa, mutta se voi kiihtyä", arvioi Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkija Venla Bernelius.

"Suomessa riskit ovat montaa muuta maata pienemmät", sanoo Helsingin yliopiston tutkija Katja Vilkama. "Syitä tähän ovat kaupungin vuokra-asuntoalueiden pieni koko ja maahanmuuttajien pieni määrä"...

-------------

Ongelmat? Onko meillä muka jotain ongelmia? Siis muita kuin työnantajien rasistisuus?

Jokainen valveutunut (lukutaitoinen) ymmärtää että Suomen kehitys on alkuvaiheissa vain ja ainoastaan yhdestä syystä, ja että se tulee jatkossa kiihtymään - vain ja ainoastaan yhdestä syystä.  

[Kaukasialainen]

Suomella ei ole mitään velvollisuutta nostaa Somalian elintasoa siirtämällä puolta kansaa tänne asumaan sosiaalituen varaan. Se on lähtökohta, ja Hesarinkin vihertoimittajien olisi syytä ymmärtää tämä.

[Mulukku]

Mestari kiteytti tämän koko asian taannoin:

http://www.halla-aho.com/scripta/vaarissa_paikoissa_asuvista_ihmisista.html

[rähmis]

Hesarin stoorin lopussa muutama asiaan perehtynyt taho pohti kuinka nämä paljon mainostetut muitten tekemät virheet vältetään. Kävi aika selväksi, että kevein eväin ollaan liikkeellä. Realistisin ote oli ympäristöministeriön ylitarkastajalla, jonka mukaan konkreettisia keinoja kehityksen estämiselle on hyvin vaikea löytää.

Pipoa vaan syvemmälle - täältä tullaan tulevaisuus! 

[junakohtaus]

Jälleen kerran pyyntö digilehden tunnarit omaaville / paperilehden ja skannerin haltijoille: mahdollisuuksien mukaan koko teksti esille.

Ylläpito kiittää.

[LaughteR]

Pitkälle on kuitenkin tultu kun myönnetään ongelmien olemassaolo, vaikka niiden tunnustamisen jälkeen ei olekaan ehdotettu mitään konkreettista jota ei muualla olisi kokeiltu. Vertailuna voitaisiin pitää vaikka sitä kuinka paljon Ruotsissa käytetään rahaa per maahanmuuttaja. Jos jollain on tietoa tästä niin linkkiä laulamaan. Mutuna heittäisin että vaikka kuinka paljon rahaa asiaan laitettaisiin, ei kaikkia ongelma yksinkertaisesti pystytä välttämään (suoraan kulttuurista johtuvat eroavaisuudet esimerkiksi.) Jossain vaiheessa se raja tulee kuitenkin vastaan, että rahaa tulisi laittaa niin älyttömän paljon ongelmien ratkaisemiseksi ettei se millään mittakaavalla olisi järkevää.

Vielä kun menisi perille ettei kaiveta omaa hautaa vaan että humanitäärinen maahanmuutto yksinkertaisesti keskeytettäisiin kunnes keinot ongelmien ratkaisemiseksi löydetään.

[Kolunsarka]

Jälleen kerran pyyntö digilehden tunnarit omaaville / paperilehden ja skannerin haltijoille: mahdollisuuksien mukaan koko teksti esille.

Ylläpito kiittää.

Ka tässäpä tämä, ollos hyvä!
Olipa tämän aamun lehdykäinen tupaten täynnä mamuasiaa   

"MUUTTUVA MAA

Euroopan maahanmuuttajalähiöiden ongelmat halutaan estää Suomessa
Asumisen keskittyminen ei ole maahanmuuttajien toive
Jussi Pullinen

helsingin sanomat



Maahanmuuttajien keskittyminen tietyille asuinalueille voi johtaa paheneviin ongelmiin, jos alueiden kehitykseen ja maahanmuuttajien syrjäytymiseen ei puututa pikaisesti.

Näin voi päätellä eduskunnan käsiteltävänä olevasta kotouttamislain toimeenpanoa koskevasta valtioneuvoston selonteosta.

"Suomessa kehitys on vielä alkuvaiheessa, mutta se voi jatkossa kiihtyä", arvioi Helsingin yliopiston maantieteen laitoksen tutkija Venla Bernelius.

Keskittymisen on pelätty johtavan Suomessa muualla Euroopassa havaittuihin ongelmiin.

Malmöläislähiöstä alkanut kiista islamilaisen kulttuuriyhdistyksen menettämästä kerhohuoneistosta riistäytyi joulukuussa Ruotsissa useita öitä jatkuneeksi nuorison riehunnaksi.

Suomessa riskit ovat monta muuta maata pienemmät, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Katja Vilkama.

"Syitä tähän ovat Suomen kaupunkien vuokra-asuntoalueiden pieni koko ja maahanmuuttajien pieni määrä."

Joillakin alueilla maahanmuuttajien osuus on jo suuri. Moni heistä on pakolaistaustaisia. Esimerkiksi Turun Varissuolla maahanmuuttajia on noin 30 prosenttia ja Helsingin Jakomäessä noin 20 prosenttia asukkaista. Joissakin Espoon vuokrataloissa yli puolet asukkaista on maahanmuuttajia.

Yksiselitteistä keskittyminen ei ole. Esimerkiksi Helsingissä kansallisuuksien keskittymisen on arvioitu jopa vähenevän.

Keskittymisellä on kuitenkin maahanmuuttajien itsensäkin mielestä vaikutuksia.

Maahanmuuttajien asumistoiveita sisäministeriölle selvittäneen Nexhat Beqirin mukaan valtaväestöön sopeutumisen koetaan hankaloituvan, jos naapureina on vain muita maahanmuuttajia.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa osa haastatelluista maahanmuuttajista koki, että asuinympäristön kunnossapito ja viranomaisten puuttuminen lainvastaisuuksiin on heikentynyt tietyissä kiinteistöissä, kun maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrä on kasvanut.

Arjessa muuttajien ja kantaväestön välejä ovat hiertäneet esimerkiksi yhteisten tilojen käyttö tai jopa voimakkaat ruoantuoksut.

Tällaiset konfliktit ovat silti ajan myötä vähentyneet, arvioi Helsingin kaupungin asuntoasiain osaston osastopäällikkö Mikko Luukkonen.

Ulkomaisissa tutkimuksissa on arvioitu, että kantaväestö alkaa välttää alueita, kun näkyvien maahanmuuttajaryhmien osuus ylittää noin viidenneksen. Suomessakin muuttohalukkuus joillekin alueille on laskenut, Vilkama sanoo.

Kun kantaväki poistuu, tulee tilalle usein maahanmuuttajia.

"Maahanmuuttajat hakevat näille alueille, koska se on varmin tapa saada asunto", Helsingin kaupungin Luukkonen sanoo.

Myös Beqiri korostaa, ettei keskittyminen lähiöihin ole maahanmuuttajien toive. Tuttavien lähellä asuminen on tärkeää osalle, mutta juuri kukaan ei halua lähelleen vain maahanmuuttajia.

Berneliuksen ja Vilkaman mielestä keskittymisen suunta kääntyy, jos lähiöiden maahanmuuttajat työllistyvät paremmin. Silloin heidän riippuvuutensa kaupunkien vuokra-asunnoista vähenee."

"Suvelan vuokrakolosseissa haaveillaan omakotitalosta
Jussi Pullinen

helsingin sanomat

Näiden betonikolossien maine voisi olla parempikin.

Espoon Suvela on rauhattoman alueen maineessa. Muutama vuosi sitten täällä kuvattiin Mogadishu Avenue -televisiosarjaa, koska Helsingistä ei löytynyt sopivaa lähiötä.

Asukkaat sen sijaan kehuvat aluettaan vuolaasti.

"Tämä on oikein hyvä alue ja asuntomme tilava", neljä vuotta Suvelassa asunut lapsiperheen äiti Hänän Leamdria ylistää.

"Täällä tullaan oikein hyvin toimeen. Juuri mitään ongelmia ei ole ollut", kehuu bussia odotteleva asukasaktiivi Eero Teppola..

Yhdessä asunnossa oven avaa Venäjältä Suomeen saapunut Shumeylon perhe.

Shumeylot – isä Dmitriu, äiti Julia ja tytär Ljubov – saivat kahden vuoden jonottamisen jälkeen kaupungin kaksion Suvelasta.

"Olisimme halunneet isomman", Dmitriu Shumeylo sanoo. "Mutta onneksi saimme tämän."

Isä ja äiti käyvät kielikursseilla. Niiden jälkeen on tarkoitus etsiä töitä. Sen jälkeen asuntoakin voisi vaihtaa. "Ainakin kolme huonetta olisi mukava. Miksei oma talokin."

Sen verran suomen kieli vielä horjuu, että Shumeylot kaipaisivat lähistölle myös venäjää puhuvia perheitä. Suomen opintojen kannalta naapureilla ei perheenisän mielestä ole väliä.

"Lenkkisaunassa naapureiden kanssa lähinnä juttelee."

Myös tutkimusten mukaan maahanmuuttajat toivovat usein voivansa asua omassa pientalossa, sanoo maahanmuuttoa tutkinut Katja Vilkama Helsingin yliopistosta.

Toiveet ovat tuoreen tutkimuksen mukaan samansuuntaisia sekä pakolaistaustaisilla somaleilla että venäläisillä maahanmuuttajilla. Sisäministeriölle maahanmuuttajien asumista selvittäneen Nexhat Beqirin mukaan naapuriin haluttaisiin etenkin suomalaisia lapsiperheitä.

Myös Shumeylojen naapurissa tätinsä kanssa asuva merkonomiopiskelija Nguyen Van Vu haaveilee omakotitalosta.

"Se voisi olla Espoossa, mutta miksi ei vaikka Australiassa. Minulla on sukulaisia siellä."


"Miten asumisen keskittymistä voi hidastaa?

"Jos keskittymiä ryhdytään purkamaan, pitää olla varovainen. Moni perhe ei halua vain yksinään muuttaa toiseen paikkaan asumaan ilman lähipiiriään.

Keskittyneiden alueiden asukaskantaan voisi pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi peruskorjausvaiheessa. Jokin talo voitaisiin esimerkiksi muuttaa palvelutaloksi."

Erja Ylitalo, Turun kaupungin vuokra-asunnoista vastaava asuntopalvelupäällikkö, TVT-Asunnot Oy

"Kaikki monikulttuurisuuteen ihailevasti asennoituvat tahot eivät mielestäni tee hyvää asumisen problematiikalle. Usein ajatellaan, että maahanmuuttajien on hyvä olla yhdessä ainakin jonkin aikaa. Seurauksiin ei kiinnitetä niin paljoa huomiota. Pitäisi keskustella siitä, mikä yhteiskunnallinen syy saa kantaväestön muuttamaan alueilta pois."

Nexhat Beqiri, sisäministeriön Toiveena monipuolinen asukasrakenne -selvityksen tekijä

"Pitää kysyä, pitäisikö keskittymiselle tehdä jotakin vai voidaanko alueen etnisestä monipuolisuudesta tehdä positiivinen ilmiö. Kantaväestön poismuuttoa voidaan hidastaa parantamalla lähiöiden tunnettuutta ja tekemällä niistä haluttavampia. Asuntojen pitäisi olla hyväkuntoisia ja liikenneyhteyksien keskustaan hyvät."

Mikko Luukkonen, osastopäällikkö, Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosasto

"Keskittymisestä pitäisi tehdä Suomessa nopeasti kunnollinen kokonaiskartoitus. Nyt sellaista ei ole. Totuus on, ettei keskittymistä voida millään estää kokonaan. Moni maahanmuuttaja haluaa hakeutua toistensa luo, eikä sitä voi tietenkään kieltää. Alueet pitäisi tehdä kantaväestölle mahdollisimman houkutteleviksi. Konkreettisia keinoja vain on vaikea löytää."

Peter Fredriksson, ylitarkastaja, ympäristöministeriö


TEKSTI: JUSSI PULLINEN / HS"

[Kaukasialainen]

Jutun toimittaja Jussi Pullinen on ihan tavanomainen vasemmistoliiton edustaja, helsingin yliopiston humaaniaineiden kukkahattuinen opiskelija, jonka maailmanhalausfilosofia paistaa jutusta läpi. Haetaan mahdollisimman positiivinen sävy maahanmuuttokeskusteluun, välittämättä ympärillä tapahtuvista ikävistä asioista. Säälittävää "journalismia", mutta varmaan saa pomolta pinnat kotiin.

[Mekaanikko]

Taas tuo lenkkisauna Lenkkisaunaanhan niillä kahdella vanhalla somalitätilläkin oli kiire jossain toisessa artikkelissa. Liekö tuo sitten Hesarin mielestä merkki suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumisesta?

[Maastamuuttaja]

Siis:

halutaan - kuka/ketkä haluavat?

estää ongelmat: siis millaiset?

Ja: mitä ovat nämä "tutkijat" ylipäänsä ja yliolkaisesti kertomaan yhtään mitään? Milloin vaaleissa valitut edustajat tulevat esiin? Vai elämmekö tutkija-toimittaja-vetoisessa yhteiskunnassa?