Valtion kilpailutukset ja rahareiät.

[Fiftari]

It-viikko: Epäonnistuneista 4g-säännöistä suuri lasku

Viestintävirasto maksoi epäonnistuneen 4g-huutokaupan valmisteluista yli 100 000 euroa kansainväliselle konsulttiyhtiölle, uutisoi Taloussanomien It-viikko. Noin puolet summasta kului sääntöihin ja järjestelyihin, ja toinen puolikas ohjelmistoon ja järjestelmään.

4g-huutokaupan säännöissä nyt olevan porsaanreiän takia osallistujat pystyvät palauttamaan hinnat alkuperäiselle tasolleen. 4g-huutokauppa aiotaankin pian keskeyttää ja pelisääntöjä tarkentaa niin, että tarjouskierroksia käydään jatkossa nousevin hinnoin.

AL

Konsulttifirma nettosi jättisumman Suomen 4g-huutokauppafarssista

Viestintävirasto käytti kansainvälistä konsulttiyhtiötä NERA Economic Consultingia apunaan 4g-taajuushuutokaupan sääntöjen suunnittelemisessa. Säännöistä on löytynyt parhaillaan käynnissä olevassa huutokaupassa porsaanreikä, minkä ansiosta huutokauppa on jatkunut jo yli kahdeksan kuukautta.

Konsulttiavun vuonna 2009 tarjonnut NERA Economic Consulting valittiin tehtävään kilpailuttamisen perusteella. Yhtiön urakalle esittämä hinta tarjouskilpailun halvin. Kilpailuun ei osallistunut yksikään suomalaisyhtiö.

– Suomessa ei ole ollut tällaista osaamista taajuushuutokaupan järjestämisestä. Taajuushuutokauppoja on järjestetty muualla aiemminkin, ja sen vuoksi tietyt isot kansainväliset konsultointiyritykset ovat hankkineet itselleen osaamista sillä alalla, ja tarjoavat sitä viranomaisille, Sihvonen-Punkka sanoo.

Hän ei ota kantaa kysymykseen siitä, kuinka pätevä ulkomainen konsulttifirma on konsultoimaan Suomen lain puitteissa järjestettävää taajuushuutokauppaa ilman erityistä Suomen lain asiantuntemusta.

NERA Economic Consulting laskutti Viestintävirastolle antamastaan konsulttiavusta yhteensä 105 575 euroa.

Sihvonen-Punkan mukaan 50 000 euroa eli noin puolet summasta meni huutokauppaohjelmiston ja -järjestelmän toteuttamiseen. Konsulttiyhtiön vuoden 2009 huutokaupan aikana antama tekninen tuki maksoi 9 000 euroa.

Jäljelle jäävä osuus eli 46 575 euroa koostui Sihvonen-Punkan mukaan asiantuntijatyöstä, "joka koski muun muassa huutokauppasääntöjä ja yleensä huutokaupan järjestämistä".

Lähes 50 000 euron summalla saatiin siis huutokauppasäännöt, joista löytynyt porsaanreikä on tehnyt nyt käynnissä olevasta huutokaupasta päättymättömän oravanpyörän.


Mystisen pykälän alkuperää ei tiedetä

Huutokauppafarssin ytimessä on huutokaupan säännöistä löytyvä niin kutsuttu siirrettävyysominaisuus.

Se sallii huutokauppaan osallistuvien teleoperaattoreiden siirtää tarjoustaan taajuusalueelta toiselle, mikä puolestaan palauttaa hinnat alkuperäiselle tasolleen ja tekee huutokaupasta loputtoman.

Vaikka Viestintäviraston käyttämällä konsulttiyhtiöllä on Sihvonen-Punkan mukaan kokemusta ja asiantuntemusta myös muissa maissa järjestetyistä taajuushuutokaupoista, porsaanreikä löytyy vain Suomen huutokauppasäännöistä. Muualla sitä ei ole ollut.

– Muiden maiden järjestämissä huutokaupoissa ei ole ollut tätä siirrettävyysominaisuutta, Sihvonen-Punkka sanoo.

Sitä, kuka siirrettävyysominaisuuden keksi ja miksi se sääntöihin päätettiin lisätä, ei tiedetä vieläkään. Sihvonen-Punkka tuli Viestintävirastoon vuonna 2011, joten hän ei ollut suunnittelemassa vuoden 2009 huutokaupan sääntöjä.

– Olen yrittänyt selvitellä tätä asiaa. Tämä on yksi peruskysymyksistä, voiko tarjouksia siirtää ja voiko hinta palautua lähtötasolle, Sihvonen-Punkka sanoo.

– Mitään sen tarkempaa en osaa sanoa, hän ihmettelee.

ITviikko

[sivullinen.]

100 000 euroa on naurettavan pieni rahasumma. Ei näillä uutisilla muuta tehdä kuin huijatataan laskutaidotonta kansanosaa. Yksi (1) ministeriön työntekijä maksaa vuodessa tuon 100 000 euroa. Niiden määrä lasketaan taas tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa. Yksikään heistä ei ole saanut koko elämänsä aikana edes yhtä huutokauppaa aikaan. Heille nimittäin pätee ohje: Älä tee mitään, niin et tee mitään väärää.

Tikusta asiaa.

[Fiftari]

100 000 euroa on naurettavan pieni rahasumma. Ei näillä uutisilla muuta tehdä kuin huijatataan laskutaidotonta kansanosaa. Yksi (1) ministeriön työntekijä maksaa vuodessa tuon 100 000 euroa. Niiden määrä lasketaan taas tuhansissa tai kymmenissä tuhansissa. Yksikään heistä ei ole saanut koko elämänsä aikana edes yhtä huutokauppaa aikaan. Heille nimittäin pätee ohje: Älä tee mitään, niin et tee mitään väärää.

Tikusta asiaa.

Tottahan tuo on. Mutta millainen summa siitäkin tulee kun näitä kilpailutuksia järjestetään ja saadaan aikaan nollatutkimuksia ja tämän kaltaisia paskoja huutokauppoja konsulttien välityksellä. Ja rahat eivät jääneet edes Suomeen vaan jollekin ulkomaiselle yritykselle. Joku 100 000 on tosiaan pieni summa kun aletaan vertailemaan johonkin valtion haluamiin tietojärjestelmiin ja vastaaviin, viranomaiste palkoista ja palkkioista puhumattakaan.