Wahlroos: Palkkataso Suomessa 20 % liian korkealla

[Ilkka Partanen]

Savon Sanomat kertoi näin:

Björn Wahlroos:
Palkkataso Suomessa 20 prosenttia liian korkealla


- Suomen maltilliset palkkaratkaisut ovat pikkunäpertelyä, joka ei poista kilpailukykyongelmaamme. Palkkataso Suomessa on noin 20 prosenttia liian korkealla.

Näin toteaa Sammon ja Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos. Hän kertoo näkemyksiään Euroopan ja Suomen taloustilanteista Op-pohjolan aamukatsauksessa, joka on julkaistu pankin verkkosivuilla.

Wahlroos kertoo vihjanneensa poliitikoille Nordean mahdollisuudesta siirtää pääkonttori Suomeen, mikäli nämä loisivat kyllin suotuisan ympäristön pankkitoiminnalle. Poliitikot eivät ole kuitenkaan olleet tähän kyvykkäitä, joten asia on unohdettu.

- Nordea siirsi 60 miljardin euron edestä tasettaan Ruotsiin sen jälkeen kun Suomessa otettiin pankkivero käyttöön. Tämä johti noin 150 miljoonan euron yritysverotulojen laskuun. Se laski yksistään verotuloja enemmän kuin koko 130 miljoonaa euroa tuottaneella pankkiverolla loppujen lopuksi kerättiin.

Wahlroos luotaa globaalia maailmantaloutta toteamalla, että Yhdysvaltojen toipuminen jatkuu ja se antaa tukea koko maailman taloustilanteelle.

Euroopan suurin huoli on Ranska. Wahlroos sanoo, että maan talouden rakenteet ovat lähes yhtä heikot kuin Etelä-Euroopan kriisimailla.

- Euroopan talous saattaa kääntyä kituvaan kasvuun, mutta normaali taantumaa seuraava noususuhdanteen mukainen kasvu odottaa vielä usean vuoden päässä.

Ranskan taloutta käsitteli Jussi Halla-aho jo vuosia aiemmin tässä kirjoituksessaan seuraavasti:

Syyskuussa Euroopan keskuspankin pääjohtaja Jean-Claude Trichet sanoi ranskalaisen radiokanavan haastattelussa, että Ranskan julkinen talous on erittäin suurissa vaikeuksissa. Samaan aikaan Ranskan pääministeri Francois Fillon kertoi, että Ranskan valtio on "konkurssin partaalla".

En ryhdy tässä arvailemaan, mistä Ranskan julkisen talouden vararikko johtuu. Tosin pidän luonnollisena oletuksena, että räjähdyspisteeseen kuumentuneen monikulttuurin kurissapitäminen ja lähiöissä lojuvien miljoonapäisten afrikkalaislaumojen elättäminen ovat ainakin osaselitys. Tämä ei kuitenkaan ole oleellista. Oleellista on se, että hillitön maahanmuutto ei ole estänyt Ranskan ajautumista selvitystilaan. Miksi ei? Jos maahanmuuttajat ovat välttämättömiä juuri huoltosuhdeongelman kannalta? Huoltosuhdekysymyshän liittyy nimenomaan julkiseen talouteen. Yksityinen sektori kyllä tulee toimeen mainiosti, vaikka 90 prosenttia väestöstä olisi työttömiä maahanmuuttajia. Itse asiassa yksityinen sektori, varsinkin globaalisti toimiva, tulee toimeen sitä paremmin, mitä enemmän on työttömiä, koska tällöin työnantaja pystyy määrittelemään, millä hinnalla työtä tehdään. Lisäksi julkisen talouden romahdus kasvavan kuormituksen alla romahduttaa myös sosiaaliturvajärjestelmän, mikä puolestaan pakottaa työttömät ottamaan vastaan mitä tahansa työtä millä tahansa hinnalla.

Tuo kirjoitus on vuodelta 2007, joten tilanne on edennyt vääjäämättä pisteeseen jossa Ranskaa aletaan vertailla Etelä-Euroopan maihin, joiden kriisi alkoi nousta pintaan vasta vuosia myöhemmin.

[Isäntä ja loinen]

Ainakin valtion maksamien palkkojen suhteen tämä Nallen näkemys on helppo allekirjoittaa.

Valtiohan on tällä hetkellä palkkajohtaja keskipalkan huidellessa 3600 euron paikkeilla. Itse olen sanonut, että valtion keskipalkkaa ei olisi koskaan saanut päästää karkaamaan yli kolmen tonnin.

3600 x 0,8 = 2880.

Tuommoinen 2900 olisi ehkä sellainen keskipalkka valtiolla, jonka kanssa meikäläinen voisi elää. Tämä nykyinen kolmen ja puolen tonnin keskipalkka on märkä rätti vasten yksityisen sektorin kasvoja.

[Teme]

- Suomen maltilliset palkkaratkaisut ovat pikkunäpertelyä, joka ei poista kilpailukykyongelmaamme. Palkkataso Suomessa on noin 20 prosenttia liian korkealla.

Mä en kyllä näe, että kyse on nimenomaan palkan tasosta. Suomihan on länsi-eurooppalaisittain loppujen lopuksi matalapalkkamaa. Itse asiassa tämän johdosta työnantajalta moisen sanominen kuulostaa vähän tyhmältä. Ongelma kun ei ole palkassa, vaan kokonaiskustannuksissa, suhteessa ostovoimaan. On työnantajan kannalta se ja sama aleneeko kustannukset palkassa, vaiko sivukuluista kun ne yhdessä luovat palkkakulut. Palkkakulut oat korkeahkot Suomessa, mutta eivät minusta liian korkeita sinällään. Tässä suurempi ongelma on kova verotus, joka luo yhdisteilmän korkeahko kustannustaso versus alhainen ostovoima. Mikäli Suomessa koetaan palkkakulujen olevan korkeat, niin alennusta pitäisi katoa nimen omaan sivukuluissa, sillä se ei iske kotimaiseen talouteen niin kovaa. Vaihtoehtoisesti tai mielummin tätä tukien tulisi alentaa palkkaveroa, jolloin kuilu palkkakulujen ja ostovoiman välillä kapenisi.

[junakohtaus]

Varsinainen ongelma on, että meillä on niin luokattoman vetelät ja kädettömän johtajat firmoissa. Suomen kustannustaso ei olisi mikään ongelma, jos tuote olisi kunnossa. Nämä marisijat eivät osaa eivätkä viitsi tehdä töitään ja ovat koko ajan käsi ojossa valden suuntaan.

[Toadie]

Asumisen hinta on 50% liian korkealla, ruoan hinta 30% ja polttoaineiden 50%.

Näin helppoa on olla talousguru. Heitetään poleemisesti iso luku pöytään.

[nuiseva]

Löytääkö joku alkuperäisen aamukatsauksen? Itse en löydä. Vaikuttaa siltä, että toimittaja on tarkoituksella jättänyt huomiimatta pankkiverokritiikin, joka on oikeasti mielenkiintoinen juttu ja viesti hallituksellemme.

[Griffinvaari]

Eräästä toisesta ketjusta oma lainaus:

Muistuttaisin etenkin teoreetikoille, ettei ongelman ydin ole tuet, oikeudet tai palkat, vaan työpaikkojen puute, tai oikeammin pitkät työmatkat, kun kapitalistit suurena ISÄNMAALLISENA tekonaan ovat siirtäneet suomalaisten työpaikat etäisimmillään kiinaan ja lähemmäs rajojen ulkopuolelle, itse muuttaneet esim. ruotsiin, josta talous "guruina" heittelevät vastuuttomia neuvojaan suomen hallitukselle.

No mutta kukahan siinä taas runoileekaan.

[siviilitarkkailija]

Wahlroosin pankkien omistamien asuntojen kirjanpidollinen arvo on 40% liian korkealla. Tätä hän yrittää "korjata" laskemalla työtätekevien palkkoja.

[possu]

Pääoma ei tunne isänmaata. Osakkeenomistajat haluavat pääomatuloja. Firman hallitus käy mielenkiintoisia keskusteluja toimitusjohtajan kanssa. Toimitusjohtajakin on vain korkeasti palkattu duunari. Jos laskelmat osoittavat että toimintaa kannattaa siirtää toiseen maahan niin sitten siirretään. Kaikki asiaan vaikuttavat tekijät pyritään ottamaan huomioon. Isänmaallisuus ei ole yksi niistä.

[Eugen235]

aika moni muukin on liian korkealla : verot, ruuan hinta, asuntojen hinta, kansanäänestyksen kynnys jne

[Porilainen munalla]

Varsinainen ongelma on, että meillä on niin luokattoman vetelät ja kädettömän johtajat firmoissa. Suomen kustannustaso ei olisi mikään ongelma, jos tuote olisi kunnossa. Nämä marisijat eivät osaa eivätkä viitsi tehdä töitään ja ovat koko ajan käsi ojossa valden suuntaan.

Vaikea on pitää tuotteita kunnossa Suomen kustannuskuvioilla kun muualla "tuote" pidetään kunnossa kymmenesosalla Suomen kuluista.

[possu]

Tarkoitin sanoa että ei se palkkataso yksin ratkaise. Jos työvoimakustannuksia katsotaan on huomioitava palkan lisäksi palkan sivukulut ja nepä ovatkin Suomessa suuremmat kuin työntekijälle maksettava palkka. Sivukulut kumminkin määräytyvät palkan mukaan. Kävikin niin että Nalle on tässä asiassa oikeassa. Nalle voi olla kultalusikka suussa syntynyt ahne kapitalisti mutta sen lisäksi hän osaa myös laskea.

[kekkeruusi]

Palkkataso on liian korkea, mutta onneksi meillä on vielä korkeampi hintataso paikkaamassa asiaa. Nallella oli taas "asiaa".

[AuggieWren]

Varsinainen ongelma on, että meillä on niin luokattoman vetelät ja kädettömän johtajat firmoissa. Suomen kustannustaso ei olisi mikään ongelma, jos tuote olisi kunnossa. Nämä marisijat eivät osaa eivätkä viitsi tehdä töitään ja ovat koko ajan käsi ojossa valden suuntaan.

Vaikea on pitää tuotteita kunnossa Suomen kustannuskuvioilla kun muualla "tuote" pidetään kunnossa kymmenesosalla Suomen kuluista.

Hintakilpailua ja kustannustasosta nillittämistä tarvitaan silloin, kun tuote on paska. Paskan tuotteen toki voi tehdä muualla paskalaatuisena kymmenesosalla Suomen kuluista eikä Suomi ole millään tasolla kilpailukykyinen paskojen tuotteiden tuotannossa. Vetelät ja kädettömät johtajat ovat syypää siihen, ettei meillä ole hyvälaatuisia (lue: menee kaupaksi kalliilla) tuotteita, vaan nillitetään hintakilpailukyvystä. Vetelyyden lisäksi suomalaisia johtajia vaivaa kamreeriasenne eli ainoaksi keinoksi kannattavuuden parantamiseen nähdään kustannussäästöt. Tämän johdosta meillä ei investoida mihinkään sellaiseen, joka ei ole valmiiksi justnytheti miljoonia tuottava lypsylehmätuote. Sen, mitä tästä seuraa, näemme juuri nyt.

[Jepulis]

Varsinainen ongelma on, että meillä on niin luokattoman vetelät ja kädettömän johtajat firmoissa. Suomen kustannustaso ei olisi mikään ongelma, jos tuote olisi kunnossa. Nämä marisijat eivät osaa eivätkä viitsi tehdä töitään ja ovat koko ajan käsi ojossa valden suuntaan.

Liian yksinkertainen ongelma, jos se pelkästään yritysjohtajia vaihtamalla onnistuu.

Valtion palkat ja turhat työt luo kustannuspainetta. Valtio on sen päälle omilla päätöksillään luomassa koko ajan kustannuksia, josta ei seuraa edes verokertymää, joskaan ei sekään ole itsetarkoitus.

Kuorma- ja linja-autonkuljettajan ammattipätevyys yhtenä tuottavuutta alentavana eränä, jonka käytännön vaikutukset on kansantaloudellisia miinuksia. Vaikutus myös ulottuu kauppaan markkinahäiriönä sekä työvoimatarjontaan. On tallennemaksuja kameroille ja muita absurdeja eriä yksityisille. Kaikki pienet asiat henkilöistä yrityksiin kiertyy kilpailuhäiriöinä/kustannuksina. Yritykset näkee kasan alta toisenkin osan, joka on vielä laajempi viidakko mm. myyntiin liittyvine rajoituksineen sentapaisesti kuten fyysinen kuvaohjelmia tallenteina välittävä joutuu maksamaan 100 euroa/vuosi. Jokaiselle tuotteelle pakollinen merkintä kustannuksineen byrokratioineen jne. Absurdismimenoille Yle-veroineen on tyypillistä ettei ne ole markkinajohteisia ja valtion puolelta hurskastelevat perusteet. Perustelujen pääsääntönä tuntuisi olevan, että mitä suurempi vaikutus päinvastaiseen suuntaan kuin toivottiin sen todennäköisempi säädös. Jos toivotaan tallennevalvontaa, ohjataan kulutus valvomattomaan nettiin, toivotaan energiankulutuksen läpinäkyvyyttä varmistamalla ettei kukaan saa enää vahingossakaan selkoa. Jos toivotaan turvallista kuljetusliikennettä, varmistetaan ettei kukaan vahingossakaan saa alalle koulutusta eikä varsinkaan kokemusta mutta venäläiset kuskit kyllä tai hätäbetoni kuljetetaan siihen suunnittelemattomilla B-luokan pakuilla. Ylipäänsä resurssit haaskataan sellaisiin firmoihin, jotka kehittää energiatodistuksia ja tiemaksuja sensijasta, että valmistettaisiin tuotteita joita muiden maiden asiakkaat tarvitsee saati haluaa.

Jos tästä valtion järjettömästä kiihtyvästä sääntelystä ja ilmastotalkoisiin osallistumisesta selvittäisiin, lisäksi liiketoiminnassa sääntelyn toisen osan muodostaa tukiaiset käänteisenä sääntelynä. Niillä ohjataan ylhäältä esimerkiksi hankkimaan digipainokone. Luin EU-tukiaislistaa.

https://www.eura2007.fi/rrtiepa/

Lista ei voisi olla järkyttävämpi. Siellä on tuhansittain esimerkkejä normaali menojen maksamisesta. Siis vain ne yritykset pärjää, jotka keskittyvät puuhastelemaan itsekin tukimaljan äärellä tai pelaa S-ryhmän tavoin monopoleja pönkittävän koneiston kanssa muuten yhteen. Siihen palkataan valtiolle lisää neuvojaa ja ohjastajaa mistä seuraavaksi haettaisiin tukea.

Ei paskasta saa mansikoita lisäämällä kermavaahtoa vaan kyntämällä se peltoon.

Reilussa mutta kovassa kilpailuympäristössä pärjäämään sopeutuneet firmat ei tarvitse sattumanvaraista tukea, ne tarvitsee vain ennustettavan alustan kilpailulle. Kaupan oligopolien purkaminen on yksi esimerkki mihin voisi tukien sijasta keskittyä, jos haluaa tehdä Suomen kokoisen ponnistuslaudan uusille yrityksille.

Wahlroos on oikeassa rahoitusmarkkinaverostakin. Nyt on jo todettu, että pienet yritykset maksaa sen ja lisäksi pankkien palkkioita veroa perittäessä. Oliko se veron tarkoitus? Ainoaksi vaikutukseksi se nimittäin tuntuu jäävän, koska jopa Nallen oma firma on siirtänyt tasetta Suomen verottajan ulottumattomiin yli koko verotuottoa vaikuttavan määrän, eikä se edes ole ainoa. Eli kolminkertaiset kustannukset Suomelle kaksinkertainen hyöty ulkomaille. Kiitos Urpilainen.

Vastikkeeton ansio ja byrokratia ei tukehduta luovuutta vaan ohjaa luovuuden toisiin tehtäviin. Jos me tuetaan energiatodistusten kehittämistä, tottakai fiksut ihmiset rynnistää helpon rahan piiriin ja alkaa piankin kehittämään alaa helpottavia tietokoneohjelmia. Usassa ei olisi sellaisen tekijöille mitään käyttöä, jollon Applelle ja Googlelle riittää tekijöitä.

Kaikilla tässä mainituilla on erikseen marginaalinen merkitys mutta kun ne sadat erät lasketaan yhteen ja lisätään valtion ylisuuren palkkatason aiheuttama veronmaksupaine ja palkkapaine, syntyy kierre minkä me nyt näemme Suomen kansantaloudessa.

Nalle haluaa oikaista palkkatasoa, joka olisi jo korjattu tilanteessa moneen kertaan jos Suomella olisi itse säädeltävissä oleva valuutta. Mutta Nallenkaan ehdottama palkka-ale ei korjaa koko rakenteellista vääristymää, joka on huomattavasti laajempi ja ulottuu kaikkeen Suomessa. Se työ mihin koulutetaan ja mitä tehdään pääosin on turhaa, ihan sama kuin neuvostoliiton puoluevirkailijoiden työ. Täydellisempi ehdotus lähtisi siitä, että sääntelyjärjestelmien alasajo alkaisi tänään. Se pitkässä juoksussa nostaa käytettävissä olevia tuloja, eikä päinvastoin mutta toki muutama byrokraatti olisi hetken työttömänä.

[Sour-One]

- Suomen maltilliset palkkaratkaisut ovat pikkunäpertelyä, joka ei poista kilpailukykyongelmaamme. Palkkataso Suomessa on noin 20 prosenttia liian korkealla.

Mä en kyllä näe, että kyse on nimenomaan palkan tasosta. Suomihan on länsi-eurooppalaisittain loppujen lopuksi matalapalkkamaa. Itse asiassa tämän johdosta työnantajalta moisen sanominen kuulostaa vähän tyhmältä. Ongelma kun ei ole palkassa, vaan kokonaiskustannuksissa, suhteessa ostovoimaan. On työnantajan kannalta se ja sama aleneeko kustannukset palkassa, vaiko sivukuluista kun ne yhdessä luovat palkkakulut. Palkkakulut oat korkeahkot Suomessa, mutta eivät minusta liian korkeita sinällään. Tässä suurempi ongelma on kova verotus, joka luo yhdisteilmän korkeahko kustannustaso versus alhainen ostovoima. Mikäli Suomessa koetaan palkkakulujen olevan korkeat, niin alennusta pitäisi katoa nimen omaan sivukuluissa, sillä se ei iske kotimaiseen talouteen niin kovaa. Vaihtoehtoisesti tai mielummin tätä tukien tulisi alentaa palkkaveroa, jolloin kuilu palkkakulujen ja ostovoiman välillä kapenisi.

Onhan meillä eu-maita vertailtaessa reilusti kovemmat palkat, kun tarkastellaan matalapalkkatöitä ja toisaalta myös alemmissa palkkaluokissa tuloverotuskin on keskimäärin eu:ta alempaa.

[possu]

Mä en kyllä näe, että kyse on nimenomaan palkan tasosta. Suomihan on länsi-eurooppalaisittain loppujen lopuksi matalapalkkamaa.

Se on näkökulmasta kiinni. Lasketko sen palkansaajan vai palkanmaksajan näkövinkkelistä?

[sivullinen.]

Nallen puheet olivat asiaa viisi vuotta sitten. Silloin palkkoja laskemalla olisi voitu jotain saada aikaan. Nyt on tehtaat mennyt. Se on ihan sama mitä viimeiselle teollisuustyöläiselle maksetaan. Julkisella sektorilla taas palkat eivät vaikuta kilpailukykyyn mitenkään, koska siellä ei ole minkäänlaista markkinataloutta. Yhtään julkisen sektorin työntekijää ei tarvitse ikinä irtisanoa "huonon tuottavuuden" tai kilpailutilanteen takia.

Suomessa on pakko tehdä reduktio eli peruutus, jossa otetaan takaisin valtion liian löyhästi antamaa rahaa - ja paljon. Sitä ennen ei kenenkään kannata yksityisellä sektorilla töitä tehdä; siihen asti maassamme ei ole kuin sosiaalituella eläviä - opiskelijoita, työttömiä, eläkeläisiä, sairaita - julkisen sektorin työntekijöitä - siis tyhjän toimittajia - ja harrastelutoimintaa. Paska on jo osunut tuulettimeen. Kreikan tie on jo valoisana edessämme. Se on kymmenen vuotta kurjistumista ja lopulta sota - tai sitten ihan oikeasti otetaan nyt heti järki käteen ja tehdään se mitä tarvitaan.

[kelloseppä]

...Siis vain ne yritykset pärjää, jotka keskittyvät puuhastelemaan itsekin tukimaljan äärellä tai pelaa S-ryhmän tavoin monopoleja pönkittävän koneiston kanssa muuten yhteen. Siihen palkataan valtiolle lisää neuvojaa ja ohjastajaa mistä seuraavaksi haettaisiin tukea...

Tämä ei itseohjautuvilla menetelmillä enää ole oikaistavissa. Siksi se korjausliike, joka todellakin muuttaa toiminnan perusteet järjellisiksi, on tämä:

... Kreikan tie on jo valoisana edessämme. Se on kymmenen vuotta kurjistumista ja lopulta ...

Sota tai aivan järkyttävän uskomattoman hyvä tuuri hallitsemattoman täysromahduksen keskellä kuten Neuvostoliiton korttitalon romahduksessa.

Toistan aiemmin esittämäni vetoomuksen.

Nyt olisi otollinen hetki sen paremman tulevaisuuden teoreettisen kehyksen pohtimiseen. Kun tulee sen kauan kaivatun uudistusten toteuttamisen aika, pohtijoiden teoriat jäävät toimijoiden tekojen lakaisemiksi historian ö-mappiin, josta niiden rippeitä sitten aikasintaan 10-20 -vuoden kuluttua aletaan tonkia ihmisten ilmoille.

Tämäkin on jo nähty.

[Markkanen]

Duunarien palkkataso on Suomessa alempi mitä EU-"länsimaissa" keskimmäärin. Ostovoima on EU:n huonoimpaa osaa korkeiden verojen ja hintojen takia. Voisiko joku tarkentaa kenen palkkataso on 20% liian korkea? No autan vähän: Suuryritysten johtajat kuten Fortum, Alko ... ja Walroos itse nostavat tuloja joita ei pitäisi maksaa sivistysmaissa kenellekään.

[LyijyS]

Björnin horinoita ei kai kukaan jaksa enää kovin vakavasti ottaakaan. Ehkä pääomauskovaiset vielä. Laitetaas tännekin nämä pari muistutusta asioiden todellisesta tilasta.

http://bot.fi/9xo

http://yle.fi/uutiset/suomi_jatkaa_kilpailukykyisimpien_maiden_karkikolmikossa/6812806

[Sour-One]

Duunarien palkkataso on Suomessa alempi mitä EU-"länsimaissa" keskimmäärin. Ostovoima on EU:n huonoimpaa osaa korkeiden verojen ja hintojen takia. Voisiko joku tarkentaa kenen palkkataso on 20% liian korkea? No autan vähän: Suuryritysten johtajat kuten Fortum, Alko ... ja Walroos itse nostavat tuloja joita ei pitäisi maksaa sivistysmaissa kenellekään.

Duunarin palkkataso on
a) kovempi kuin eu-"länsimaissa" keskimäärin
b) tuloverotus alempi kuin eu-"länsimaissa" keskimäärin

[Markkanen]

Duunarien palkkataso on Suomessa alempi mitä EU-"länsimaissa" keskimmäärin. Ostovoima on EU:n huonoimpaa osaa korkeiden verojen ja hintojen takia. Voisiko joku tarkentaa kenen palkkataso on 20% liian korkea? No autan vähän: Suuryritysten johtajat kuten Fortum, Alko ... ja Walroos itse nostavat tuloja joita ei pitäisi maksaa sivistysmaissa kenellekään.

Duunarin palkkataso on
a) kovempi kuin eu-"länsimaissa" keskimäärin
b) tuloverotus alempi kuin eu-"länsimaissa" keskimäärin

Taitaa kokoomuksen ja muiden sirkustelijoiden tilanne olla tosi huono kun pitää alkaa valehtelemaan palkoista ja veroista. Todella säälittävää. Katsokaa nämä linkit:

Palkkataso Euroopassa on ns. vanhoissa EU maissa keskimäärin parempi mitä Suomessa on.

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/statistics_explained/index.php?title=File:Median_gross_annual_earnings_of_full-time_employees,_2006_(1)_(EUR).png&filetimestamp=20121001124304

Pääomaverotus on Suomessa keveämpää mitä se on keskimäärin Euroopassa. Kokonaisveroaste on Suomessa on taas keskiarvoa suurempi. Eteenkin työnteon verottaminen. Ostovoima on huono Suomessa. Ruoka on Suomessa se, mikä nostaa huonoa ostovoimaamme. Suomessa on vahhojen EU-maiden toiseksi kallein ruoka. Kiitos ahneiden kartellien ym.

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/23/

[Kim Evil-666]

Voipi olla , että tuo palkkataso on tuon mainitun prosenttimäärän liian korkea , mutta niin on yleinen hintatasokin.

[Markkanen]

Voipi olla , että tuo palkkataso on tuon mainitun prosenttimäärän liian korkea , mutta niin on yleinen hintatasokin.

Ja verotus.

[Kim Evil-666]

^ Myös verotus.

[Griffinvaari]

Sour one meni nyt niin hiljaiseksi että tarkoittikin varmaan sanoa duunarin tilalle, kapitalistin, vai onko vaikea löytää sopivasti manipoloitua tilastoa?.

[AstaTTT]

No Wahlroospa näyttää mallia ja leikkaa kaikista tuloistaan ja palkkioistaan sen 20 prosenttia. Keskustellaan asiasta uudelleen sen jälkeen.

[Ano Nyymi]

Luultavasti kaikissa vanhoissa teollisuusmaissa on liian korkea palkkataso, ainakin jos aiotaan pärjätä Kiinalle vapaassa kilpailussa.

Lopuksi, kun velanotto ei enää onnistu entiseen malliin, on päätettävä että ajetaanko palkkataso vaikka sitten väkin kilpailukykyiselle tasolle, vai pystytetäänkö tullimuuri torjumaan halpamaiden tuontia.

Itse veikkaan että tehtiin niin tai näin, niin lopuksi on pirunmoinen sota edessä.

[Veikko]

Myös kansalaisten sietokyky on liian korkealla. Sen osoittaa jo aivan liian korkeasti palkatun Wahlroosin jatkuvien möläysten kärsivällinen kuuntelu.