2013-09-02 YLE: Peruskoulupohjaisista työpaikoista pulaa

[Navajo]

http://yle.fi/uutiset/peruskoulupohjaisista_tyopaikoista_kaydaan_kovaa_kisaa/6809696

Peruskoulupohjaisista työpaikoista käydään kovaa kisaa
Vähäisen koulutustaustan omaaville soveltuvien työpaikkojen määrä laskee jatkuvasti ja niistä kisaamaan on ilmestynyt kasvava joukko maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Yli kolmekymppisistä työikäisistä suomalaisista melkein puolella miljoonalla on taskussa vain peruskoulun päättötodistus.

Kilpailu vähän koulutusta vaativista töistä on koventunut. Peruskoulupohjaisten työpaikkojen määrä on lyhyessä ajassa romahtanut, mutta työvoimasta huomattava osa on yhä peruskoulun varassa.

Helsingin Itäkeskuksen Työ- ja elinkeinotoimistossa työskentelevä asiantuntija Tuula Heiskanen kertoo, että monista perusasteen töistä on käyty kovaa kilpailua jo pitkään.

    Kuulee näitä sanontoja, että kun siellä oli lähes kaksi sataa hakijaa, niin mitenkähän minun paperini siinä joukossa

    - Tuula Heiskanen

- Jokaiseen työpaikkaan on tosi monta hakijaa. Kuulee näitä sanontoja, että kun siellä oli lähes 200 hakijaa, niin mitenkähän minun paperini siinä joukossa.

- Tässä puhutaan myyntityöstä, varastotyöstä, ihan tällaisista perustehtävistä, Heiskanen kertoo.

Peruskoulupohjaisten työpaikkojen määrä on lyhyessä ajassa romahtanut. Vielä 1980-luvun lopulla perusasteen työpaikkoja oli noin 900 000. Nyt niitä on lähemmäs 300 000 ja lasku jatkuu.

Näistä työpaikoista on kiinnostunut iso joukko työntekijöitä, joiden opintie on jäänyt peruskouluun, kertoo Tilastokeskuksen heinäkuussa eläköitynyt kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

- Se joukko vielä tavallaan kasvaa paria kolmeakin kautta. Meille tulee joka vuosi nettona parikymmentätuhatta maahanmuuttajaa, joilla tavallaan opintoja ei ole tai me ei saada niistä tietoja, jolloin he jäävät tähän perusasteen luokkaan. Lisäksi opiskelijoiden työssäolo on kasvanut hyvin nopeaa vauhtia ja nyt jo melkein 300 000 opiskelijaa on töissä opiskelujen ohessa.
"Liioittelua, ettei hanttihomma kelpaisi"

Yli kolmekymppisistä työikäisistä suomalaisista melkein puolella miljoonalla on taskussa vain peruskoulun päättötodistus. Tutkinnon hankkimista vaikeuttaa koulutustakuu, joka antaa nuorisolle ohituskaistan oppilaitoksiin.

- Koko ajan vähenevistä töistä - siis vähenevästä kysynnästä - kilpailee kasvava työhaluisten joukko, eli omat heikosti koulutetut ja muualta tulevat, Myrskylä sanoo.

Yhä suurempi osa matalan koulutustason töistä on erilaista pätkää, osaa tai silppua, jonka vastaanottaminen voi olla sosiaalituella elävällä hankalaa.

TE-toimistossa työskentelevän Tuula Heiskasen mukaan on kuitenkin liioittelua sanoa, etteivät hanttihommat enää kelpaisi suomalaisille.

- Monella työttömyyden alkuvaiheessa on semmoinen kynnys, että en minä nyt ihan mitä tahansa lähde tekemään, sen verran olen jo työkokemusta hankkinut. Mutta jos töitä ei ole nyt niin mennään kauppaan täyttämään hyllyjä ja siivoamaan, mitä kyllä välillä neuvonkin asiakkailleni.

    Yle Uutiset

Nyt on sitten virallisestikin myönnetty YLE:n sivuilla että humamamut on viemässä meidän suomalaisten työpaikkoja. Joka vuosi 20 000 kouluttamatonta humamamua tänne polkemaan palkkoja, koska heille on eri tukikäytännöt (Lieksa & Syrjäläinen) kuin suomalaiselle duunarille. Suomalaisillekin ne työt kelpaisi (Riitta Wärn), jos niitä olisi tarjolla.

[Avaritia]

Kuuntelin suorana ja olin mielissäni, että siinä se tuli. Johtopäätökset vaan ovat liian monella, että otetaan niitä silti lisää työvoimapulareserviksi ja samalla lisää rahaa etsivään nuorisotyöhön sekä näiden molempien ihmisryhmien hyysäämiseen. Matalan kynnyksen työpaikkojen tuhoamisen tuloksia niitetään koulusta tai siis kouluputken keskeltä eläkkeelle noruvina nuorina. Ei jää rahaa palkkaamiseen, kun pitää maksaa kaikesta muusta ja palkkaaminen on tehty suorastaan epäilyttäväksi toiminnaksi, jossa työntekijää hakeva työnantaja on lähtökohtaisesti rikollinen hyväksikäyttäjä.

[Roope]

Peruskoulupohjaisten työpaikkojen määrä on lyhyessä ajassa romahtanut. Vielä 1980-luvun lopulla perusasteen työpaikkoja oli noin 900 000. Nyt niitä on lähemmäs 300 000 ja lasku jatkuu.

Näistä työpaikoista on kiinnostunut iso joukko työntekijöitä, joiden opintie on jäänyt peruskouluun, kertoo Tilastokeskuksen heinäkuussa eläköitynyt kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä.

- Se joukko vielä tavallaan kasvaa paria kolmeakin kautta. Meille tulee joka vuosi nettona parikymmentätuhatta maahanmuuttajaa, joilla tavallaan opintoja ei ole tai me ei saada niistä tietoja, jolloin he jäävät tähän perusasteen luokkaan.

[...]

- Koko ajan vähenevistä töistä - siis vähenevästä kysynnästä - kilpailee kasvava työhaluisten joukko, eli omat heikosti koulutetut ja muualta tulevat, Myrskylä sanoo.

Ja juuri tähän saumaan Juhana Vartiainen ja kumppanit haluavat lisätä ja helpottaa kouluttamattoman työvoiman maahanmuuttoa, "lisätä työvoiman tarjontaa", koska "työttömyys ja maahanmuutto eivät oikeastaan liity toisiinsa".

[Oho]

Ja juuri tähän saumaan Juhana Vartiainen ja kumppanit haluavat lisätä ja helpottaa kouluttamattoman työvoiman maahanmuuttoa, "lisätä työvoiman tarjontaa", koska "työttömyys ja maahanmuutto eivät oikeastaan liity toisiinsa".

Jos ja kun kerran talousteorioiden perusteella työpaikkojen synty on riippuvainen syntyvän työpaikan täyttymisen todennäköisyydestä, haluavat Vartianen ja kumppanit tehdä Suomesta halpatyötä tarjoavan banaani-, tai no näillä leveysasteilla nauris- tai potaattivaltion. Tähtäimessä on yleisen elintason romahduttamien talouden kokonaisvolyymin kasvattamiseksi, valtio on itseisarvo tervetuloa Neuvosto-Suomeen.

[Blanc73]

Työvoimapula----->työpaikkapula. Tarvitsemme siis lisää sosiaaliturvaturisteja kolmansista maista "työvoimareserviksi.

[nuiseva]

Ohhoh, nyt on jo päästy siihen, että ei vinguta työntekijöiden määrästä, jonka oletetaan automaattisesti tuovan talouskasvua. Joku on tehnyt harppauksen ajattelusa, tarvitaankin työpaikkoja! Ja jos vielä joku veisi pohdintaa korkeammalle asteelle, hän havaitsisi, että yritykset luovat työpaikkoja, tarvitaan yrityksiä!

[normi]

No jopas jotakin, joku on tajunnut, että meiltä katoaa työpaikat. Olen jo pitkään pasannut, että tarvitsemme perustuotantoa takaisin. Kiva huomata, että jotkut "asiantuntijat" huomaavat saman vuosikymmenen myöhässä. (kehityskulku on ollut nähtävissä jo pitkään)

[Leso]

Täyttä paskapuhetta, voi jumalauta.

Ihan paras kohta oli alussa:

Vähäisen koulutustaustan omaaville soveltuvien työpaikkojen määrä laskee jatkuvasti ja niistä kisaamaan on ilmestynyt kasvava joukko maahanmuuttajia ja opiskelijoita. Yli kolmekymppisistä työikäisistä suomalaisista melkein puolella miljoonalla on taskussa vain peruskoulun päättötodistus.

Lukemisen voi huoletta lopettaa tuohon.

No, kuka alkaa vänkäämään työläisten alistamisesta jne.? Toadie?

[VeePee]

Jos ja kun kerran talousteorioiden perusteella työpaikkojen synty on riippuvainen syntyvän työpaikan täyttymisen todennäköisyydestä, haluavat Vartianen ja kumppanit tehdä Suomesta halpatyötä tarjoavan banaani-, tai no näillä leveysasteilla nauris- tai potaattivaltion. Tähtäimessä on yleisen elintason romahduttamien talouden kokonaisvolyymin kasvattamiseksi, valtio on itseisarvo tervetuloa Neuvosto-Suomeen.

Ja jostain syystä työvoiman tarjonnan lisäävä vaikutus työpaikkoihin ei tunnu toimivan eteläeuroopassa.

[Oho]

Ja jostain syystä työvoiman tarjonnan lisäävä vaikutus työpaikkoihin ei tunnu toimivan eteläeuroopassa.

Eikä se oikein toimi Suomessakaan, vastoin valtiovallan ennusteita tuhannet Nokian pois potkimat DI't, vaikka matkaviestinnän tekniikkaa hyvin tuntevatkin, eivät ole synnyttäneet investointiryntäystä eikä heillä liioin ole kaksista kysyntää ulkomaillakaan. 

[Leso]

Kai mä sitten oon tosi yksinkertainen, koska mun mielestä tarjottavat työpaikat työllistävät.
Ei tarjolla olevan työvoiman määrä.

Mutta kaippa Oho osaa vääntää asian jopa mulle rautalangasta.

[Oho]

Mutta kaippa Oho osaa vääntää asian jopa mulle rautalangasta.

No en osaa koska koko ajatus tuntuu nykytilanteessa olevan puhdasta paskaa, mutta karkeasti kait ajatus on suunnilleen että tarjolla oleva työvoima vaikuttaa voimakkaasti syntyvien työpaikkojen luonteeseen. Siis jos tarjolla on insinöörejä syntyy työpaikkoja insinööreille koska paikat on helpohko täyttää.

[Leso]

No en osaa koska koko ajatus tuntuu nyky tilanteessa olevan puhdasta paskaa, mutta karkeasti kait ajatus on suunnilleen että tarjolla oleva työvoima vaikuttaa voimakkaasti syntyvien työpaikkojen luonteeseen. Siis jos tarjolla on insinöörejä syntyy työpaikkoja insinööreille koska paikat on helpohko täyttää.

Toi on puhdasta kultaa. Katinkultaa.

Eli jos koulutetaan hirveesti vaikka vossikkakuskeja, niin syntyy kysyntää vossikkakuskeille. OK.

[niemi2]

Vielä 1980-luvun lopulla perusasteen työpaikkoja oli noin 900 000. Nyt niitä on lähemmäs 300 000 ja lasku jatkuu.

Näistä 300.000 perusasteen työpaikoistakin moni taitaa olla osa-aikaisia, määräaikaisia ja vuokratyöpaikkoja kun 1980-luvulla nämä olivan harvinaisempia.


Vajaa miljoona ihmistä on suomessa vailla kokopäivätyötä, jolla ei voi elämistä maksaa vaan edellyttää useimmiten sosiaalisia tulonsiirtoja.


Suomalaisen sähköasentajan 16 euroa/h + muilla eduilla on vaikea kilpailla halvempien maiden 1,6 euron tuntipalkkaa vastaan. Kilpailukyky huonontuu, ja suomessa keskitytään lypsämään lehmästä loputkin maidot ajattelematta pysyykö lypsylehmä hengissä.





http://tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html



Västön määrä (1000 hlöä):
1990  4986
2012  5414
_________
+ 425.000 asukasta



Osa-aikatyö (osa-aikatyöllä harva elättää itsensä/vaatii usein sosiaalisia tulonsiirtoja):
1990   238.000
2012   374.000
____________
+ 139.000



Köyhyys (eri tilastosta)(ilman sosiaalisia tulonsiirtoja köyhyys olisi 3 kertaa suurempi)
1995  350.000
2011  700.000
______________
+ 350.000 (=100%)





2000  473.000
2012  382.000
_____________
- 91.000 teollisuudessa vähemmän työntekijöitä (työpaikat poistuneet)




yritysten määrä


1990  388.000
2012  337.000
____________
- 51.000



Tehty työ, milj. tuntia (ei täysin vertailukelpoinen)
1990  4415
2012  4040

[Leso]

--- Suomalaisen sähköasentajan 16 euroa/h + muilla eduilla on vaikea kilpailla halvempien maiden 1,6 euron tuntipalkkaa vastaan. Kilpailukyky huonontuu, ja suomessa keskitytään lypsämään lehmästä loputkin maidot ajattelematta pysyykö lypsylehmä hengissä.

Mitvit? 1990-luvulla perhetutun sähköasentajan palkka oli yli 100 mk/h? Ilman hörhöyksiä.

[Alapo]

--- Suomalaisen sähköasentajan 16 euroa/h + muilla eduilla on vaikea kilpailla halvempien maiden 1,6 euron tuntipalkkaa vastaan. Kilpailukyky huonontuu, ja suomessa keskitytään lypsämään lehmästä loputkin maidot ajattelematta pysyykö lypsylehmä hengissä.

Mitvit? 1990-luvulla perhetutun sähköasentajan palkka oli yli 100 mk/h? Ilman hörhöyksiä.

On varmaan ollut hyvänmiehen lisää, kun sähköasentajan peruspalkka oli vuosituhannen alussa markka-aikana 70-75mk/tunti

[Uuno Nuivanen]

Rakkauden Ministeriö tiedottaa:

Tästä päivästä alkaen on kiellettyä käyttää sanaa 'työtön'. Sallittua on käyttää ilmaisua 'työvoiman tarjoaja'.

Kiellettyä on myös sanoa 'työttömyys on lisääntynyt hälyttävästi'. Sallittua on sanoa 'työvoiman tarjonta on kohentunut ilahduttavasti'.

[Leso]

On varmaan ollut hyvänmiehen lisää, kun sähköasentajan peruspalkka oli vuosituhannen alussa markka-aikana 70-75mk/tunti

No kai se sitten oli hyvä duunissaan. Hinta kuultu taholta, jolla ei ollu syytä valehdella, ja joka kyllä saa totuuden selville.

Ikävämpi juttu niitten vähemmän pätevien kannalta. Nythän niillä on kissanpäivät, vai mitä?