Pohjoismainen konferenssi ihmiskaupasta työelämässä -raportti

[Saippuakupla]

30.8.2013
Pohjoismainen konferenssi ihmiskaupasta työelämässä -raportti

Vähemmistövaltuutettu ja Pohjoismaiden ministerineuvosto järjestivät 27.–28. marraskuuta 2012 pohjoismaisen konferenssin ihmiskaupasta ja työelämästä.

Pohjoismainen konferenssi keskittyi työperäiseen ihmiskauppaan useasta näkökulmasta. Konferenssin tavoitteena oli lisätä tietoa työperäiseen ihmiskauppaan liittyvistä ongelmista Pohjoismaissa.

Minoritetsombudet och Nordiska ministerrådet ordnade en Nordisk konferens med fokus på människohandel och arbetsliv, den 27-28 november 2012 i Helsingfors.

Målet med konferensen var att ge kunskap om problem som är kopplade till arbetsrelaterad människohandel i Norden.

http://www.ofm.fi/fi/ajankohtaista/1/0/pohjoismainen_konferenssi_ihmiskaupasta_tyoelamassa_-raportti

Konferenssi keräsi suuren määrän osanottajia eri maista ja kansainvälisistä ja kansallisista järjestöistä. Konferenssiin osallistui yhteensä noin 260 osanottajaa, jotka tulivat kaikista Pohjoismaista sekä Baltian maista ja Venäjältä. Konferenssiin osallistui 70 poliisin ja rajavartiolaitoksen edustajaa. Muita osallistujaryhmiä olivat poliitikot, kansainväliset järjestöt, syyttäjät, maahanmuuttoviranomaiset, työsuojeluviranomaiset, työmarkkinajärjestöt, kansalaisjärjestöt ja tutkijat. Konferenssin järjestäjänä toimi Vähemmistövaltuutettu, joka toimii myös Suomen kansallisena ihmiskaupparaportoijana. Konferenssin rahoitti Pohjoismaiden ministerineuvosto yhdessä Vähemmistövaltuutetun ja Pohjoismaiden neuvoston kanssa.

http://www.ofm.fi/download/46748_IK_konffa_tyoelama_raportti_suomi.pdf?c03fbcfd8573d088

Raportti:

Ihmiskauppa ja työelämä. Pohjoismainen konferenssi 27–28.11.2012, Helsinki. TemaNord 2013:556.

[Saippuakupla]

Ohessa yhteenveto suosituksista:

Konferenssin aikana järjestettiin:
•   Avausistunto
•   Neljä teemaistuntoa: Pohjoismaihin - työvoiman rekrytointi, Ihmiskauppa - työvoiman hyväksikäyttö pohjoismaissa, Oikeudelliset prosessit - ihmiskauppa ja työelämä ja Noudattavatko pohjoismaat omia oppejaan?
•   Paneelikeskustelu
Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet esitti konferenssin päätteeksi yhteenvedon. Raportin lopusta löytyy yhteenveto kaikista konferenssin aikana esitetyistä suosituksista.

8. Yhteenveto suosituksista

8.1 Yleiset
•   Tietoisuus työperäisestä ihmiskaupasta on tällä hetkellä heikko. Ongelma on priorisoitava ja tietoisuutta on lisättävä tunnistamisen parantamiseksi. Tämä vaatii poliittista halua.
•   Tulee ymmärtää, että pakkotyö on osa maahanmuuttorikollisuutta.
•   Ihmiskauppa ja työvoiman hyväksikäyttö tulisi nähdä samassa kontekstissa, jossa toisessa päässä on lievempi hyväksikäyttö ja toisessa päässä vakavampi. Kaikissa tapauksissa ei ole kyse ihmiskaupasta, mutta pitää ymmärtää että riskinä hyväksikäyttötilanteissa on hyväksikäytön muuttuminen vakavaksi.
•   Tarvitaan asenteenmuutos ihmiskaupasta ja uhrin asemasta yleisön keskuudessa. Yleinen käsitys on, että uhrin olisi pitänyt selvittää itse työehdot.
•   Lisää koulutusta poliiseille, rajavartioille, työsuojeluviranomaisille sekä sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa. Tiedonvaihto ja yhteiset pelisäännöt on tehokkaan tunnistamisen edellytys.
•   Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioitus uhrien kohtelussa, auttamisjärjestelmän kehitys sekä parempi uhrin seuraaminen uudelleen uhriutumisen estämiseksi.
•   Sukupuolten erilaiset tarpeet avustustilanteissa on huomioitava. Miehet ja naiset tarvitsevat erilaista apua ja palveluja. Tärkeää on pyrkiä tarjoamaan apua ja palveluista myös uhrin tarpeiden mukaan.
•   Ihmiskauppaa tulisi pyrkiä estämään jo rajalla.
•   Kysyntää tulisi vähentää.
•   Keskustelu oleskeluluvista tulisi lisätä.
•   Ihmiskauppatutkimusta tulisi lisätä faktojen saamiseksi.

8.2 Rekrytointi ja valvonta
•   Viranomaisten yhteistyötä rekrytointifirmojen ja työpaikkojen valvonnassa ja tarkastustoiminnassa tulisi lisätä työvoiman hyväksikäytön vähentämiseksi ja kiinnijäämisriskin lisäämiseksi.
•   Palvelun loppukäyttäjien vastuuta pitää vahvistaa. Elintarviketeollisuuden tulisi ottaa vastuun marjanpoimijoiden työehtojen seurannassa.
•   Viranomaisten pitäisi seurata marjanpoimintamatkoja paremmin ja marjanpoimijoiden riippuvuutta rekrytoinnin rahoittamisesta pitäisi vähentää. Todellisia tuloja ja kuluja pitäisi voida seurata ja rekrytointikulut eivät saa nousta liian suuriksi. Riski pitäisi jakaa tasaisemmin marjanpoimijoiden, rekrytoijien ja marjayritysten välillä.
•   Marjanpoimijoita pitäisi informoida paremmin marjanpoiminnan työehdoista heidän omalla kielellään jo kotimaassa lupaprosessin yhteydessä.
•   Ottaa käyttöön järjestelmä, jonka mukaan kaikki työntekijät kantaisivat veronumerolla varustetun henkilöllisyyskortin.
•   Säännöllinen ja kattava seuranta työpaikoilla myös ennaltaehkäisevässä muodossa. Tarkastuksissa voidaan valistaa työntekijöitä laeista ja työehtosopimuksesta, sekä työntekijän oikeuksista ja työnantajan velvollisuuksista.
•   Yksinkertaisemmat säännöt työperäiseen maahanmuuttoon.

8.3 Oikeudelliset prosessit
•   Perustetaan ihmiskauppaan erikoistunut esitutkintaviranomainen.
•   Vahva yhteistyö poliisin, syyttäjän ja työsuojeluviranomaisen välillä.
•   Matala kynnys toiminnan ja strategioiden uudistamiseksi. On uskallettava puuttua ongelmaan eikä saa luovuttaa, vaikka prosessi on vaikea ja raskas.
•   Nopeammat esitutkinnat. Ihmiskauppa ja työelämä 49
•   Kuulustelujen onnistumiseksi niiden aikana esitutkinnassa tarvitaan oikea kuulemistekniikka ja oikeat kysymykset. Hyödyntämällä erilaisia esitutkintametodeita ja pakkokeinoja voidaan saada todisteita, jotka varmistavat paremman menestyksen oikeudessa.
•   On oltava herkkä sille, mitä uhrit kertovat. Yhteneväiset kertomukset muodostavat ihmiskauppakaavan. Muista: "I will only tell my story if you care about it" (uhrin aseman ymmärtäminen).
•   On tärkeää eristää rikoksentekijä ja uhrit toisistaan, ihmiskaupan uhrien apujärjestelmällä tai pidättämällä rikoksentekijä.
•   On tärkeää löytää tasapaino avuntarjoamisen sekä uhrin ja viranomaisten välisen yhteistyön suhteen. Joillakin uhreilla voi olla vain vähän tietoa syyllisistä, ja tämä ei saa estää heitä saamasta apua.
•   Asiantuntijatodistajien käyttäminen oikeudenkäynnissä.
•   Simultaanitulkkauksen käyttö on toteutettava oikeudenkäyntien aikana käsittelyajan lyhentämiseksi.
•   Perustetaan kansallinen työryhmä ("Task Force").
•   Poliisille raportoimisen kynnystä on madallettava.
•   Useat osapuolet tarvitsevat syvempää tietoa ihmiskaupan tunnusmerkistön sisällöstä.
•   Harmaantalouden torjuntaa tulisi kehittää.

8.4 Yhteistyö
•   Poikkihallinnollinen ja –alueellinen yhteistyö on välttämätöntä ihmiskaupan torjunnassa. Ihmiskauppa ei ole yksittäisen maan asia – vain kansallisten toimien avulla ei voida taistella ihmiskauppaa vastaan.
•   Viranomaisyhteistyötä tapahduttava kansallisella, pohjoismaisella ja kansainvälisellä tasolla.
•   Yhteistyö työntekijän kotimaan ja kohdemaan viranomaisten välillä.
•   Pohjoismainen yhteistyö tiedon jakamiseksi ihmiskaupan parissa työskentelevien syyttäjien välillä.
•   Useiden osapuolien on tehtävä yhteistyötä jo työvoiman rekrytoinnista lähtien (teollisuus, ammattiyhdistykset, viranomaiset).
•   Eri alojen välinen tiedonjakaminen ja dokumentointi.

[talous ja muutos]

Paljon on vielä tekemistä ihmiskaupan vastustamiseksi, vaikka Suomen rajat kunnolla aukesivat ulkomaalaisille, kun Varsovan liitto ja Neuvostoliitto hajosivat 1989 - 1991. - On kestänyt kauan ennen kuin ihmiskauppaongelma on tullut yleiseen tietoisuuteen.

Ohessa yhteenveto suosituksista:

8. Yhteenveto suosituksista

8.1 Yleiset
•   Tietoisuus työperäisestä ihmiskaupasta on tällä hetkellä heikko. Ongelma on priorisoitava ja tietoisuutta on lisättävä tunnistamisen parantamiseksi. Tämä vaatii poliittista halua.
•   Tulee ymmärtää, että pakkotyö on osa maahanmuuttorikollisuutta.
•   Ihmiskauppa ja työvoiman hyväksikäyttö tulisi nähdä samassa kontekstissa, jossa toisessa päässä on lievempi hyväksikäyttö ja toisessa päässä vakavampi. Kaikissa tapauksissa ei ole kyse ihmiskaupasta, mutta pitää ymmärtää että riskinä hyväksikäyttötilanteissa on hyväksikäytön muuttuminen vakavaksi.
•   Tarvitaan asenteenmuutos ihmiskaupasta ja uhrin asemasta yleisön keskuudessa. Yleinen käsitys on, että uhrin olisi pitänyt selvittää itse työehdot.

8.2 Rekrytointi ja valvonta
•   Palvelun loppukäyttäjien vastuuta pitää vahvistaa. Elintarviketeollisuuden tulisi ottaa vastuun marjanpoimijoiden työehtojen seurannassa.
•   Viranomaisten pitäisi seurata marjanpoimintamatkoja paremmin ja marjanpoimijoiden riippuvuutta rekrytoinnin rahoittamisesta pitäisi vähentää. Todellisia tuloja ja kuluja pitäisi voida seurata ja rekrytointikulut eivät saa nousta liian suuriksi. Riski pitäisi jakaa tasaisemmin marjanpoimijoiden, rekrytoijien ja marjayritysten välillä.
•   Marjanpoimijoita pitäisi informoida paremmin marjanpoiminnan työehdoista heidän omalla kielellään jo kotimaassa lupaprosessin yhteydessä.

8.3 Oikeudelliset prosessit
•   Perustetaan ihmiskauppaan erikoistunut esitutkintaviranomainen.

8.4 Yhteistyö
•   Poikkihallinnollinen ja –alueellinen yhteistyö on välttämätöntä ihmiskaupan torjunnassa. Ihmiskauppa ei ole yksittäisen maan asia – vain kansallisten toimien avulla ei voida taistella ihmiskauppaa vastaan.
•   Viranomaisyhteistyötä tapahduttava kansallisella, pohjoismaisella ja kansainvälisellä tasolla.
•   Yhteistyö työntekijän kotimaan ja kohdemaan viranomaisten välillä.

[talous ja muutos]

Ihmiskauppaa käydään myös EU -maitten välillä. Tämä käy ilmi poliisin tiedotteesta 'Romanialaisrikollisuus Suomessa ', joka julkaistu 1.6.2011. (http://www.poliisi.fi/poliisi/krp/home.nsf/pages/DD246162688C7D9CC22578A2003E4724)

Romanialaiset tekivät Suomessa rikoksia ennen Romanian EU -jäsenyyttä, joka alkoi v. 2007, vuosittain 250 - 350. Sen jälkeen rikollisuus nousi jyrkästi, ja vuonna 2009 romanialaiset tekivät Suomessa yli 2 600 rikosta. Noin 90 % rikoksista oli omaisuusrikoksia, joista erilaiset varkaudet olivat isoimpana ryhmänä. Romanialaisten tekemäksi epäilty omaisuusrikollisuus on kausiluonteista ja painottuu kevään ja alkusyksyn välisille kuukausille.
Keskusrikospoliisin arvion mukaan suurella osalla romanialaisista rikosepäillyistä on kytkentä järjestäytyneeseen rikollisuuteen joko ryhmien jäseninä tai niiden käskyläisinä. Tilastoihin kirjatun rikollisuuden lisäksi rikollisryhmät käyttävät hyväkseen köyhiä maanmiehiään pakottamalla näitä mm. prostituoiduiksi, katusoittajiksi ja kerjäläisiksi ja viemällä heidän ansionsa.

Romanialaisen järjestäytyneen rikollisuuden toimijoina on sekä romaniklaaneja että muiden romanialaisten muodostamia ryhmiä.
Romanialaiset rikollisryhmät käyttävät usein häikäilemättä hyväkseen sekä romanien että muiden köyhien kansalaisten tietämättömyyttä ja hädänalaista asemaa mm. lainaamalla heille rahaa, jotta köyhät perheet tai suvut voivat lähettää jäseniään ulkomaille ansaitsemaan rahaa. Ulkomaille lähtevä joutuu työskentelemään rikollisryhmän osoittamissa tehtävissä ja heidän Romaniassa olevat perheensä ovat samalla tavalla rikollisryhmän kontrollissa velkasuhteen vuoksi.
Romaniassa annettiin vuoden 2010 lopulla tuomiot kahdelle Suomessa toimineelle rikollisryhmälle, jotka toivat maanmiehiään tänne kerjäämään, varastamaan ja pimeäksi työvoimaksi. Suomen poliisi on antanut Romanian poliisille virka-apua ryhmien toiminnan tutkinnassa.
Tuomioistuin antoi kymmenelle henkilölle tuomion jatkuvasta ihmiskaupasta. Kummankin ryhmän päätekijät saivat 8-10 vuoden tuomiot. Muiden tuomiot vaihtelivat 2-5 vuoden välillä. Oikeudessa käsitellyt rikokset tapahtuivat Suomessa vuosina 2005 – 2009.

Petollisin lupauksin värvätyt romanialaiset pakotettiin kuitenkin katusoittajiksi ja kerjäläisiksi. Osa värvätyistä pakotettiin kerjäämisen ohella varastamaan kaupoista tavaroita, jotka lähetettiin rikollisjärjestön jäsenten perheille Romaniaan. Pakottamisessa käytettiin uhkailua ja fyysistä väkivaltaa.
Lähes kaikki kerjäämällä ja katusoitolla saadut rahat rikollisryhmä pakotti luovuttamaan itselleen. Värvättyjä tarkkailtiin ja päivän päätteeksi kontrolloitiin jopa ruumiintarkastuksin, etteivät he olleet päässeet kätkemään rahaa. Kerjäläisille itselleen jäi vain pieniä summia kuukausien työnteosta Suomessa.

Toista rikollisryhmää johti romanialainen, Suomessa asunut mies, jolla oli täällä kaksi henkilöstövuokrausyritystä. Ryhmä toi Suomeen 21 romanialaista, jotka välitettiin miehen yritysten kautta rakennustöihin. Heillä teetettiin 12 - 14 -tuntisia työpäiviä viikonloput mukaan lukien ilman ylityökorvauksia. Palkkaus oli suomalaista tasoa huomattavasti alhaisempi. Majoitus oli järjestetty ahtaisiin parakkeihin ja ruuaksi annettiin jäteastioista kerättyjä elintarvikkeita. Heitä pidettiin pakkotyön kaltaisissa oloissa väkivallalla uhaten ja sitä käyttäen. Kun työmailla tehtiin tarkastuksia, romanialaiset työntekijät vietiin piiloon.

[talous ja muutos]

Tässä kuvausta, milloin ja miten Suomen lainsäätäjät ovat huomanneet ja varautuneet ulkomaalaistaustaisen työntekijän syrjintään ja ihmiskaupppaan:


Lähteenä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040650
650/2004
25 luku
Vapauteen kohdistuvista rikoksista

Ihmisryöstöpykälä korvattiin ihmiskauppapykälällä ja uutena tuli törkeä ihmiskauppapykälä.

3 §
Ihmiskauppa

Joka

1) käyttämällä hyväksi toisen riippuvaista asemaa tai turvatonta tilaa,

2) erehdyttämällä toista tai tämän erehdystä hyväksi käyttämällä,

3) maksamalla korvauksen toista vallassaan pitävälle henkilölle tai

4) ottamalla vastaan sellaisen korvauksen

ottaa toisen valtaansa, värvää toisen taikka luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa toisen hänen saattamisekseen 20 luvun 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun tai siihen rinnastettavan seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi, pakkotyöhön tai muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin taikka elimien tai kudoksien poistamiseksi taloudellisessa hyötymistarkoituksessa, on tuomittava ihmiskaupasta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi.

Ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka ottaa valtaansa kahdeksaatoista vuotta nuoremman henkilön taikka värvää, luovuttaa, kuljettaa, vastaanottaa tai majoittaa tämän 1 momentissa mainitussa tarkoituksessa, vaikka mitään 1 momentin 1―4 kohdassa tarkoitettua keinoa ei olisi käytetty.

Yritys on rangaistava.


3 a §
Törkeä ihmiskauppa

Jos ihmiskaupassa

1) käytetään 3 §:ssä tarkoitettujen keinojen sijasta tai lisäksi väkivaltaa, uhkausta tai kavaluutta,

2) aiheutetaan tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella toiselle vaikea ruumiinvamma, vakava sairaus tai hengenvaarallinen tila taikka näihin rinnastettavaa erityisen tuntuvaa kärsimystä,

3) rikos kohdistuu kahdeksaatoista vuotta nuorempaan lapseen tai henkilöön, jonka kyky puolustaa itseään on olennaisesti heikentynyt, tai

4) rikos on tehty osana 17 luvun 1 a §:n 4 momentissa tarkoitetun järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa

ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä ihmiskaupasta vankeuteen vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.

Törkeästä ihmiskaupasta tuomitaan myös se, joka alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia tai käy kauppaa orjilla, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä.

Yritys on rangaistava.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.


Lähteenä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1995/19950578
578/1995
25 luku
Vapauteen kohdistuvista rikoksista
3 §
Ihmisryöstö

Joka

1) väkivallalla, uhkauksella tai kavaluudella ottaa valtaansa toisen saattaakseen hänet ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin tai pakkotyöhön,

2) väkivallalla, uhkauksella tai kavaluudella ottaa valtaansa viittätoista vuotta nuoremman lapsen käyttääkseen häntä ihmiskaupan kohteena taikka

3) alistaa toisen orjuuteen tai pitää toista orjuudessa, kuljettaa orjia taikka käy kauppaa orjilla,

on tuomittava, jos teko kokonaisuutena arvostellen on törkeä, ihmisryöstöstä vankeuteen

vähintään kahdeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi.                 
Yritys on rangaistava.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.


Lähteenä http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040302
302/2004
47 luku
Työrikoksista
3 a §
Kiskonnantapainen työsyrjintä

Jos työsyrjinnässä asetetaan työnhakija tai työntekijä huomattavan epäedulliseen asemaan käyttämällä hyväksi työnhakijan tai työntekijän taloudellista tai muuta ahdinkoa, riippuvaista asemaa, ymmärtämättömyyttä, ajattelemattomuutta tai tietämättömyyttä, tekijä on, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, tuomittava kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004.


Lähteenä: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980563
563/1998
47 luku
Työrikoksista

Työlupakäytännön avulla voidaan valvoa tehokkaammin: ulkomaalaisen työntekijän oikeuksia, verojen maksua, turvallisuusasioita jne. - Mutta työlupakäytäntö menetti paljolti merkityksensä, kun työvoiman vapaata liikkuvuutta korostava EU sai uusiksi jäseniksi Kyproksen, Latvian, Liettuan, Maltan, Puolan, Slovakian, Slovenian, Unkarin ja Viron

6 a §
Työluparikos

Työnantaja tai tämän edustaja, joka ottaa palvelukseen tai pitää palveluksessa ulkomaalaisen, jolla ei ole vaadittavaa työlupaa, on tuomittava työluparikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Työluparikoksesta tuomitaan myös urakan tai aliurakan antaja tai työn teettäjä taikka heidän edustajansa, joka laiminlyö varmistautua siitä, että sen ulkomaiselle yritykselle antamassa urakointi- tai aliurakointityössä taikka ulkomaisen yrityksen sen käyttöön asettamana vuokratyövoimana työskentelevillä ulkomaalaisilla työntekijöillä on vaadittava työlupa.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

[Leso]

Taas yksi turha konferenssi.

No niin, paljonko maksoi tällä kertaa?

[talous ja muutos]

Jo vuosikymmeniä USA:n talouden tietyillä sektoreilla on ollut tärkeä voimavara pimeästi työskentelevät laittomat maahanmuuttajat. Tämän työvoiman tärkeä lähde on Meksiko ja moni muu Latinalaisen Amerikan maa.
Mutta USA:n asenne laittomaan maahanmuuttoon tiukkeni vuoden 2001 matkustajalentokoneilla tehtyjen terrori-iskujen jälkeen.

Näyttää siltä, että Ruotsin talous on jo vuosia seurannut USA:n esikuvaa laittomien maahanmuuttajien hyödyntämisenä pimeänä työvoimana.

Lähteet:
http://hommaforum.org/index.php/topic,70324.30.html
« Vastaus #53 : 05.05.2012, 21:29:10 »
http://rahmispossu.net/reportaasit/maanalainen-malmo/
Alkuperäinen artikkeli "Malmö under ytan" julkaistiin Sydsvenskanissa kesäkuussa 2011 (Linkki johtaa nykyään toiseen lehtijuttuun).
Artikkelissa mainitun maahanmuuttoviraston Argus-projektin loppuraportin voi ladata tästä (Linkki ei enää viittaa mihinkään).

Mutta sentään Rähmispossun artikkeli on säilynyt:
"Vuonna 1998 Maahanmuuttovirasto käynnisti Argus-projektin, joka oli ottanut nimensä Kreikan mytologian jättiläiseltä, jonka sadasta silmästä jotkin olivat aina auki. Tarkoituksena oli, niin pitkälle kuin se suinkin oli mahdollista, kartoittaa ja päivittää tietoa ja taistella kaikin mahdollisin keinoin sellaisia juksauksia vastaan, joissa ulkomaalaistaustaiset olivat mukana. Kaksi vuotta myöhemmin projektista julkaistun raportin mukaan lumeliitot, väärin perustein tapahtuvat perheenyhdistämiset, pimeän työn teko, laiton maassaoleskelu, kaksoishenkilöllisyydet, perustettomat turvapaikkahakemukset ja tukijuksaukset olivat tavallisia luvanhakijoiden keskuudessa."
"Yksi selitys sille, miksi poliitikot, viranomaiset ja media lakaisivat raportin maan alle saattoi olla se, että siinä keskityttiin yksistään yksilön vastuuseen, eikä alettu analysoimaan ilmiön syitä tai sen humanitäärisiä seurauksia."
"Turhaa työtä ei kuitenkaan tehty, sillä raportti kului senkin edestä maahanmuuttokriittisten käsissä todisteena Ruotsin pakolaispolitiikan todellisuuden pimittämisestä, mikä aiheuttikin sen, että Maahanmuuttovirasto vähin äänin poisti raportin verkkosivuiltaan. Argus-työryhmä lakkautettiin vuonna 2003 – koska pelättiin muukalaisvastaisuuden kasvua, arvioi Maahanmuuttoviraston asiantuntija Ola Andersson, yksi Argusryhmään osallistuneista tutkijoista."
"Kuinka tahansa Argusraporttia halutaan tulkita, osoittaa se selkeästi sen, että ruotsalaiset poliitikot jo 11 vuotta sitten tiesivät, että osaa turvapaikanhakijoista surutta hyväksikäytetään ruotsalaisilla työmarkkinoilla."
"Argus-raportti peräänkuulutti tiiviimpää yhetistyötä viranomaisten välillä, mikä osittain toteutuikin, mutta edelleen viranomaisten valtuudet eivät ole yhtäläiset. Tämän seurauksena esimerkiksi pimeää työtä teettävät pääsevät kuin koira veräjästä ja sen tekijät ottavat kaikki riskit. Kun poliisi tulee noutamaan "paperittoman" työpaikaltaan, työnantajalle asiasta ei koidu mitään seurauksia, koska poliisi hakee pois vain "paperittoman", joka pitää saada käännytyspäätöksen mukaan pois maasta. Verovirasto ei pääse kaikkiin tarvittaviin tietoihin käsiksi jne. Joku kassakonettaan ruuvaava kebab-kauppias saattaa saada 10.000 – 20.000 kruunun sakot, jos hän jää kiinni toistamiseen tempustaan vuoden sisällä. Ei siis ole ihme, että riskianalyysin mukaan kone kannattaa virittää, jos sillä säästää miljoonia, jolla voi maksaa esimerkiksi pimeitä palkkoja."
"Jo 11 vuotta sitten Argus-ryhmä totesi turvapaikanhakijoiden harjoittelupaikkojen ja työlupien olevan oiva tapa vilunkiyrittäjille käyttää hädänalaisia ihmisiä hyväkseen."

Laittoman maahanmuuttajan palkkatasosta Ruotsissa:
"irakilaisen autopeltisepän. Hän teki useamman kuukauden ihan rehellisiä töitä, mutta kolmannen hylätyn turvapaikkahakemuksen jälkeen vaihtoi takaisin pimeisiin hommiin. Työ on sama, palkka puolet pienempi. 22-vuotiaan Omarin, etsintäkuulutetun, jolla on käännytyspäätös niskassaan. Hän työskentelee automaalaamossa Malmön pohjoispuolella. Vartija-Saidin, joka tekee töitä kaupassa 25 kruunun tuntipalkalla. Hassanin, jonka palkka huonekaluliikkeessä on 19 kruunua tunnilta. Automaalaamossa töitä paiskivan Karimin tuntiliksa vaihtelee 22 ja 28 kruunun välillä."

Kannattaa huomata, että:
- Laiton maahanmuuttaja ei uskalla käräjöidä työnantajaansa vastaan, jos maastakarkoitus uhkaa.
- Alihankintaketjun pohjalla oleva työnantaja ottaa riskin: pimeä työ, veronkierto, kuittikauppa, kirjanpidon väärennös jne. Mutta kilpailun takia laittomuuksista koituva hyöty valuu alihankintaketjussa ylöspäin.

Voisiko joku etsiä Argus -raportin ja toimittaa sen nettiin, vaikkapa Hommafoorumiin?

[talous ja muutos]

Lähteet:
http://hommaforum.org/index.php/topic,80267.msg1259800.html#msg1259800
http://www.bild.de/politik/inland/zuwanderung/die-wahrheit-ueber-roma-in-deutschland-29354568.bild.html

Lainaus:
"Saksan poliisiliiton puheenjohtaja Rainer Wendt (56) sanoo: "Romanien maahanmuuttoa organisoi  suoranainen köyhien keskuudessa toimiva mafia (Armutsmafia). Se orjuuttaa ihmisiä, käyttää heitä häikäilemättä hyväkseen ja pakottaa heitä rikollisuuteen.""

Siis Saksassakin iso osa romaneista elää rikollisjärjestöjen vallassa. - Kyseessä ei ole vain Suomen romanikerjäläisiä koskeva tilanne.

----

Kiinnittää huomiota saksalaisen Bild -lehden kuvaus köyhien romanien elämäntavasta:
"Kuinka romanit elävät Saksassa? Ravisuttava esimerkki Berliinistä:
Rikkinäisiä huonekaluja, hajalle potkittuja ovia ja pistävä virtsan katku."

Tuollainen elämäntapa on harvinaista muitten eurooppalaisten joukossa, mutta toisin on tilanne Saksan köyhien romanien keskuudessa.
Mikä on aiheuttanut tuollaisten tapojen yleistymisen? Miksi on hälläväliä -asenne omaan asuinympäristöönsä?