2013-08-22 MTV3: Yliopisto ihmeissään: Poliisi epäsi oleskeluluvan hitaan opiskelutahdin vuoksi

[K.K.]

Aiheeseen liittyen:


Yliopisto ihmeissään: Poliisi epäsi oleskeluluvan liian hitaan opiskelutahdin vuoksi


Åbo Akademin professori ihmettelee poliisin tapaa evätä oleskelulupa ulkomaiselta opiskelijalta vähäisten opintopisteiden takia.

Professori Elina Pirjatanniemi Åbo Akademista kummastelee blogikirjoituksessaan sitä, että yliopistolle kyseinen opintotahti olisi riittänyt, mutta poliisille ei.

– On jotenkin nurinkurista, että X:n opiskelutahti on ongelma Varsinais-Suomen poliisilaitokselle, kun se ei sitä vielä ole yliopistolle, kirjoittaa Pirjatanniemi.

Kyse on eteläamerikkalaisesta opiskelijasta, joka on aloittanut kaksi vuotta sitten kansainvälisen ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa. Opiskeluohjelmassa tavoite on saada opinnot kasaan kahdessa vuodessa, mutta pitempikin aika (esimerkiksi neljä vuotta) on mahdollinen.

Suomalaiset ja ulkomaalaiset eriarvoisia?

Poliisin mukaan opiskelija jäi lukuvuonna 2012–2013 reippaasti jälkeen suuntaa-antavasta vähimmäisopintopistemäärästä, joka on poliisin mukaan noin 45 opintopistettä vuodessa. Professori Pirjatanniemen mukaan yliopiston tavoite on 60 opintopistettä vuodessa, mutta 30 opintopisteen tahtikin vielä kelpaa.

– Ihmettelen kenelle kuuluu opintosuoritusten arviointi? Yliopistolla lähdetään siitä, että meillä on ammattitaito sen arvioimiseen. Tuntuu kummalliselta että suorituksia arvioi joku muu taho – esimerkiksi poliisi tai maahanmuuttovirasto, sanoo Pirjatanniemi.

Hän korostaa, että myös yliopistot toivovat opintojen etenevän rivakkaan tahtiin.

– Yliopistoilla ei ole intressiä paapoa laiskoja opiskelijoita, olivat he sitten suomalaisia tai ulkomaalaisia, koska meille jokainen tutkinto ja opintopiste on rahan arvoinen etu.

Professori Pirjatanniemen mukaan suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti.

– Jos suomalaisen opiskelijan opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa yliopistolain mukaan. Jos ulkomaalaisen opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa ulkomaalaislain mukaan. Ulkomaalaisten kohdalla arviointi näyttää olevan tiukempi. Mielestäni tämä ei ole reilua ja oikeudenmukaista, toteaa Pirjatanniemi.

Poliisi: Ymmärrystä opintojen viivästykselle löytyy

Eteläamerikkalainen opiskelija itse perusteli poliisille hidasta opintotahtia muun muassa kurssien sisällön ja englanniksi opiskelemisen vaikeudella.

Apulaispoliisipäällikkö Kari Puolitaival Varsinais-Suomen poliisista sanoo etteivät perustelut vakuuttaneet poliisia.

– Ei, kun on kielteinen päätös tehty, sanoo Puolitaival.

Hän sanoo Varsinais-Suomen poliisin toimineen tapauksessa normaalikäytäntöjen mukaan, ja lisää että poliisilla löytyy ymmärrystä myös siihen, että opinnot eivät aina etene tavoiteaikataulussa.

– Olemme yleensä aika ymmärtäväisiä ja olemme tehneet myös niitä päätöksiä, joissa oleskelulupa on myönnetty siitä huolimatta että ohjeellinen opintopistemäärä ei ole täyttynyt. Pitää kussakin tapauksessa harkita perusteita, joita luvanhakija esittää, sanoo Puolitaival.

Opiskelija: Toivon että saan jatkaa

Kyseisellä opiskelijalla on muutama viikko aikaa valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän sanoo MTV3:n Uutisille olevansa toiveikas jatkon suhteen.

– Toivon, että saan viedä opinnot loppuun. Minulla olisi jäljellä enää yksi vuosi ja saisin maisterin tutkinnon valmiiksi. Toki tilanne on stressaava, mutta keskityn nyt täysillä opintoihini, hän sanoo.

– Ei minulla ole mitään Suomen poliisia vastaan, he tekevät vain työnsä, mutta ehkä tässä on katsottu liikaa ainoastaan opintopisteitä eikä ole otettu huomioon kokonaisuutta, opiskelija sanoo.

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1794738/yliopisto-ihmeissaan-poliisi-epasi-oleskeluluvan-liian-hitaan-opiskelutahdin-vuoksi

[John Doe]

http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1794738/yliopisto-ihmeissaan-poliisi-epasi-oleskeluluvan-liian-hitaan-opiskelutahdin-vuoksi

"Yliopisto ihmeissään: Poliisi epäsi oleskeluluvan liian hitaan opiskelutahdin vuoksi
Åbo Akademin professori ihmettelee poliisin tapaa evätä oleskelulupa ulkomaiselta opiskelijalta vähäisten opintopisteiden takia.
Kyse on eteläamerikkalaisesta opiskelijasta, joka on aloittanut kaksi vuotta sitten kansainvälisen ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa.

Professori Pirjatanniemen mukaan suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti.

– Jos suomalaisen opiskelijan opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa yliopistolain mukaan. Jos ulkomaalaisen opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa ulkomaalaislain mukaan. Ulkomaalaisten kohdalla arviointi näyttää olevan tiukempi. Mielestäni tämä ei ole reilua ja oikeudenmukaista, toteaa Pirjatanniemi."

[Toadie]

Ei kun se on just oikein. Suomessa oleskelu ei ole ihmisoikeus vaan etuoikeus. Jos ei opinnot etene, herra on hyvä ja menee eteläamerikkalaan räkimään kattoon ja munaa heiluttamaan.

[AuggieWren]

– Jos suomalaisen opiskelijan opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa yliopistolain mukaan. Jos ulkomaalaisen opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa ulkomaalaislain mukaan. Ulkomaalaisten kohdalla arviointi näyttää olevan tiukempi. Mielestäni tämä ei ole reilua ja oikeudenmukaista, toteaa Pirjatanniemi."

Miksi nämä tyypit aina valehtelevat? Yhtä lailla ulkomaalaisen opintojen viivästymistä tulkitaan  yliopistossa yliopistolain mukaan. Jos opintojen viivästyminen on yhteydessä JOHONKIN TOISEEN ASIAAN, sitä toista asiaa tulkitaan sitä asiaa koskevien säädösten mukaan. Kyllä suomalaisenkin opiskelijan opintotuet menee, vastaavasti ulkomaalaisella opiskelijalla saattaa oleskeluluvan edellytykset häipyä. Mikä tässä on niin ihmeellistä ja miksi näiden kukkahattujen täytyy AINA, siis täysin säännönmukaisesti vääristellä ja valehdella?

Vrt. On väärin, että opintotukea saaneelta opiskelijalta peritään opintotukia takaisin, mutta sellaiselta opiskelijalta ei peritä, joka ei ole koskaan opintotukea saanut. Edellinen lause on täysin järjenvastainen, mutta silti pettämättömän mokulooginen.

[dothefake]

– Jos suomalaisen opiskelijan opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa yliopistolain mukaan. Jos ulkomaalaisen opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa ulkomaalaislain mukaan. Ulkomaalaisten kohdalla arviointi näyttää olevan tiukempi. Mielestäni tämä ei ole reilua ja oikeudenmukaista, toteaa Pirjatanniemi."

No tietenkin suomalaista opiskelijaa pitää tulkita ulkomaalaislain mukaan, sehän on itsestään selvää

[Saippuakupla]

Uutisessa mainittu blogikirjoitus:

Elina Pirjatanniemi: Poliisi opinto-ohjaajana
21.08.2013

Opetusministeriön julkaisema Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009-2015 nostaa esiin kunnianhimoisia kansainvälistymistavoitteita. Strategian hahmottelemassa Suomessa korkeakoulut ovat kansainvälisesti tunnettuja ja vetovoimaisia opiskelu-, tutkimus- ja työympäristöjä. Lahjakkaiden ulkomaisten opiskelijoiden ja tutkijoiden toivotaan valitsevan suomalaiset korkeakoulut laadukkaan koulutuksen ja tutkimuksen sekä suomalaisen työelämän tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelemina. Palvelut tukevat Suomeen tulemista ja jäämistä.

Yliopistoille tässä ei ole mitään kovin uutta. Monet suomalaiset yliopistot ovat panostaneet kansainvälistymiseen, niin myös kotikaupunkini yliopistot Turun yliopisto ja Åbo Akademi. Yhden tärkeän kansainvälistymisen keinon muodostavat kansainväliset maisteriohjelmat. Johtamani Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutti on vuodesta 2006 lähtien vetänyt yhtä tällaista kaksivuotista ohjelmaa ja tulokset ovat olleet positiivisia. Kampuksemme on kansainvälistynyt, ensimmäinen ulkomaalainen maisteriopiskelija on väitellyt tohtoriksi ja uusia lahjakkuuksia jo bongaillaan.

Mutta kuinkas sitten kävikään? Korkeakoulujen uljas kansainvälistymisstrategia, tämä Suomen nousuun nostava innovaatioiden moottori, sepäs kompastuukin paikallispoliisin portaikkoon.  Sillä ulkomaalaislainsäädännön näkökulmasta katsottuna ulkomaalainen on aina ulkomaalainen, viis siitä miten me asian täällä yliopistolla hahmotamme.  Mitäkö minä tarkoitan? Annapa kun kerron.

EU:n ulkopuolisesta maasta kotoisin oleva ulkomaalainen opiskelija X aloitti opintonsa kansainvälisessä ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa syksyllä 2011. Maisteriohjelmamme on kaksivuotinen ja se koostuu 120 opintopisteestä. Yliopistolain 40§:n mukaan tämänkaltaisen ylemmän korkeakoulututkinnon tavoitteellinen suorittamisaika on kaksi vuotta. Vaikka opiskelijoita kannustetaan tiukkaan opiskelutahtiin, järjestelmä ei ole täysin sydämetön. Yliopistolain 41.2§:n mukaan ylempää korkeakoulututkintoa opiskelemaan otetulla opiskelijalla on oikeus suorittaa tutkinto viimeistään kahta vuotta sen tavoitteellista suorittamisaikaa pitemmässä ajassa eli neljässä vuodessa. Nämä yliopistolaissa määritellyt lähtökohdat ovat luonnollisesti kaikille opiskelijoille samat, olivatpa he suomalaisia tai ulkomaalaisia opiskelijoita.

Jos opiskelija ei suoriudu opinnoista yliopistolain 41§:ssä säädetyssä ajassa, yliopisto myöntää opiskelijalle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseksi, edellyttäen että opiskelija esittää tavoitteellisen ja toteuttamiskelpoisen suunnitelman opintojen saattamiseksi loppuun. Opiskelijan tulee tuolloin yksilöidä suoritettavat opinnot ja aikataulu tutkinnon loppuun saattamiselle. Yliopistolain mukaan opiskeluoikeutta jatketaan, jos opiskelijalla huomioon ottaen hänen voimassa olevien ja puuttuvien opintosuoritustensa määrä ja laajuus sekä mahdolliset aikaisemmat päätökset lisäajan myöntämisestä on mahdollisuus saattaa opintonsa loppuun kohtuullisessa ajassa. Huomionarvoista on, että yliopiston tulee lisäaikaa myöntäessään ottaa huomioon opiskelijan elämäntilanne.

Kullakin yliopistolla on omat määräyksensä koskien opiskeluaikojen pidentämistä, niin myös Åbo Akademilla (Principer för beviljande av förlängd studietid, 2.2.2012). Koska yllä mainitsemani X on opiskellut vasta syksystä 2011 lähtien, hänen ei ole vielä tarvinnut edes hakea opiskeluoikeuden pidentämistä. Yliopiston näkökulmasta tarkastellen hänen opintonsa ovat edenneet täysin opiskeluoikeuden rajoissa, joskin tavoitteellista suorittamisaikaa hitaammin.

Kesäkuussa opiskelija X tulee kauhuissaan vastaanotolleni. Hän on hakenut oleskelulupaa jatkaakseen opintojaan, mutta paluupostissa tulikin selvityspyyntö. Poliisin näkemys nimittäin on se, että X ei ole edennyt opinnoissaan siten kuin pitäisi. Selvityspyynnössä viitataan maahanmuuttoviraston ohjeeseen (MIG/2013/121), jonka mukaan uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jos edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, ovat edelleen voimassa. Opiskelijoiden kohdalla tällaisen jatkoluvan myöntämistä harkittaessa on kyseisen ohjeen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota opintojen edistymiseen ja opintosuorituksiin. Lopulta selvityspyynnössä todetaan, että suuntaa antavana vähimmäissuoritemääränä on pidettävä alinta opintotuen nostamiseen oikeuttavaa suoritusmäärää, eli n. 45 opintopistettä vuodessa.

Pahoittelen pykälikköä eli kerrataanpa hieman. Yliopistolaki lähtee siitä, että tavoitteellinen opintoaika on kaksi vuotta ja että opiskeluoikeus taataan neljäksi vuodeksi. Tavoitteena on 60 opintopistettä vuodessa, mutta 30 opintopisteen tahtikin vielä kelpaa. Tämän jälkeen pallo siirtyy yliopistolle, joka arvioi onko opintojen loppuun suorittamiselle edellytyksiä. Mutta tämä armeliaisuus ei näytä koskevan EU:n ulkopuolelta tulleita ulkomaalaisia opiskelijoita, sillä heidät voidaan poistaa maasta, jos he eivät ole suorittaneet vähintään 45 opintopistettä vuodessa. Reilua? No ei kovin. Joku voisi jopa kysyä onko erilaiseen kohteluun jokin perusteltu syy. Minun on vaikea sellaista löytää, jollemme lähde siitä, että ulkomaalaiselta opiskelijalta on oikeutettua edellyttää kovempaa opiskelutahtia kuin kotimaiselta.

Aloin tutkiskella ulkomaalaislakia lähemmin. Edellä mainittu maahanmuuttoviraston ohje koskee ulkomaalaislain 54§:n soveltamista eli ns. jatkoluvan myöntämistä. Ulkomaalaislain esitöissä (HE 28/2003 vp) todetaan, kuten edellä mainitussa maahanmuuttoviraston ohjeessakin, että harkittaessa opiskelijalle myönnettävää jatkolupaa huomiota on kiinnitettävä myös opintojen edistymiseen ja opintosuorituksiin. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että luvan myöntämiseen ei riitä pelkästään se, että hakija on oppilaitoksessa kirjoilla. Jos opintosuorituksia ei ole tai ne ovat hyvin vähäisiä, jatkolupa voidaan jättää myöntämättäkin. Hallituksen esityksessä kuitenkin katsotaan, että kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet on otettava lupaharkinnassa huomioon.

Luen esitöitä uudelleen: "kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet." Rauhoittelen X:ää. Eiköhän tämä tästä. Kirjoitan poliisille lausunnon, jossa tuon esiin, että yliopiston (ja yliopistolain) näkökulmasta opiskelutahti on ollut riittävä, vaikka 45 opintopisteeseen on matkaa.  Otan asiakseni käydä myös pienimuotoista keskustelua yhteiskunnassa vallitsevasta työnjaosta. Tuon esiin näkemyksenäni, että opintojen edistymisen arvioiminen on lähtökohtaisesti yliopistolle kuuluva asia. Totean samoin, että on jotenkin nurinkurista, että X:n opiskelutahti on ongelma Varsinais-Suomen poliisilaitokselle, kun se ei sitä vielä ole yliopistolle.

Toki minäkin ymmärrän, että oleskeluluvan edellytykset määräytyvät ulkomaalaislaista käsin. Jatkoluvan myöntämistä harkittaessa on kuitenkin otettava huomioon "kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja olosuhteet." Tässä kokonaisharkinnassa ei voida jättää huomiotta sitä, että X:llä on voimassa oleva opiskeluoikeus.
Soitan asian tiimoilta poliisiasemalle. Ensimmäinen keskustelu on asiallinen, mutta osoittaa sen ettei poliisilta löydy ymmärrystä yllä kuvaamalleni tulkinnalle. Yliopistolailla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, opiskelijoiden jatkoluvat ratkaistaan ulkomaalaislain ja siitä annetun maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan.

Kesän odottelemme päätöstä. Elokuussa X ottaa yhteyden ja kertoo saaneensa kutsun poliisiasemalle kuulemaan päätöstä. Soitan taas asemalle. Tällä kertaa keskustelu ei ole kaikilta osin rakentava. Kun tuon esiin opiskelijan hätäännyksen, minulle vastataan seuraavasti. "No emme me täällä heti rautoihin pane. Mutta paikalle on tultava, muuten voi mieli muuttua." Ohjeistan X:ää menemään paikalle.

Saimme päätöksen: se on kielteinen. X sai kasan dokumentteja käteensä: ohjeet valituksen tekemiseksi (ne annettiin jopa englannin kielellä), kuulustelupöytäkirjan ja esityksen Maahanmuuttovirastolle ulkomaalaisen maasta karkottamisesta ja maahantulokieltoon määräämisestä.

Minä istun työhuoneessani ja mietin Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategiaa. Mietin yliopiston työpanosta, joka on valumassa hukkaan. Mietin X:ää, joka on hyvä opiskelija. Mietin Suomea, jossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Elina Pirjatanniemi
Professori, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin johtaja

http://perustuslakiblogi.wordpress.com/2013/08/21/elina-pirjatanniemi-poliisi-opinto-ohjaajana/

[Saippuakupla]

TS: Poliisi eväsi Turussa oleskeluluvan opintojen hitauden vuoksi

Turussa opiskeleva ulkomaalainen on jäänyt ilman oleskelulupaa, koska poliisi katsoo hänen edistyneen opinnoissaan liian hitaasti. Tapauksesta kertoi MTV3.

Åbo Akademissa opiskelevalla eteläamerikkalaisella on mahdollisuus valittaa ratkaisusta hallinto-oikeuteen,

Asian blogikirjoituksessaan esille ottanut professori Elina Pirjatanniemi ihmettelee menettelyä. Hänen mukaansa opiskelutahti ei ole ollut mikään ongelma yliopistolle.

Kyseisen opiskeluohjelman suositeltu suoritusaika on kaksi vuotta, mutta se ei ole mikään ehdoton vaatimus. Opiskelija aloitti opintonsa kaksi vuotta sitten.

Vastaava tapaus sattui Turussa vuosi sitten, kun nepalilaiselta mieheltä evättiin oleskelulupa samasta syystä. Hallinto-oikeudessa mies sai oleskelulupansa takaisin.

http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/525923/Poliisi+evasi+Turussa+oleskeluluvan+opintojen+hitauden+vuoksi

[Roope]

Kirjoitan poliisille lausunnon, jossa tuon esiin, että yliopiston (ja yliopistolain) näkökulmasta opiskelutahti on ollut riittävä, vaikka 45 opintopisteeseen on matkaa. Otan asiakseni käydä myös pienimuotoista keskustelua yhteiskunnassa vallitsevasta työnjaosta. [...] Tässä kokonaisharkinnassa ei voida jättää huomiotta sitä, että X:llä on voimassa oleva opiskeluoikeus. [...] Yliopistolailla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, opiskelijoiden jatkoluvat ratkaistaan ulkomaalaislain ja siitä annetun maahanmuuttoviraston ohjeen mukaan.

Opiskeluoikeuden pituutta rajaava tavoiteaika määriteltiin yliopistolakiin vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen oli mahdollista "ikuinen opiskelu". Toisin sanoen yliopiston näkökulmasta oli hyvin pitkälle samantekevää, mihin tahtiin opinnot etenivät. Ulkomaalaislain soveltamisen näkökulma oli silloinkin toinen, mutta nyt professorit haluaisivat päästä päättämään, miten ulkomaalaislakia tulkitaan.

[Saippuakupla]

Opiskeluoikeuden pituutta rajaava tavoiteaika määriteltiin yliopistolakiin vasta muutama vuosi sitten. Sitä ennen oli mahdollista "ikuinen opiskelu". Toisin sanoen yliopiston näkökulmasta oli hyvin pitkälle samantekevää, mihin tahtiin opinnot etenivät. Ulkomaalaislain soveltamisen näkökulma oli silloinkin toinen, mutta nyt professorit haluaisivat päästä päättämään, miten ulkomaalaislakia tulkitaan.

Muistatko Roope tämän alla mainitun tapauksen? Mistähän siinä oli kysymys?

Vastaava tapaus sattui Turussa vuosi sitten, kun nepalilaiselta mieheltä evättiin oleskelulupa samasta syystä. Hallinto-oikeudessa mies sai oleskelulupansa takaisin.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/525923/Poliisi+evasi+Turussa+oleskeluluvan+opintojen+hitauden+vuoksi

[gloaming]

Kehitysmaa"kansainvälistymisen" pikku kramppeja ja nyrjähdyksiä taasen.

Opintotuen nostamisen vähimmäisraja ei kuulosta kohtuuttomalta vaatimukselta. Mitenköhän ko. henkilön opinnot ja oleskelu muuten rahoitetaan?

[Malla]

Aiheeseen liittyen:


Yliopisto ihmeissään: Poliisi epäsi oleskeluluvan liian hitaan opiskelutahdin vuoksi

(...)
Eteläamerikkalainen opiskelija itse perusteli poliisille hidasta opintotahtia muun muassa kurssien sisällön ja englanniksi opiskelemisen vaikeudella.
[/b]
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2013/08/1794738/yliopisto-ihmeissaan-poliisi-epasi-oleskeluluvan-liian-hitaan-opiskelutahdin-vuoksi

Jos opiskelukieli on liian vaikea, kieli on väärä tai ainakin taito on pahasti puutteellinen. Jos kurssien sisältö on liian vaikea, ala on väärä.

[Roope]

Muistatko Roope tämän alla mainitun tapauksen? Mistähän siinä oli kysymys?

Vastaava tapaus sattui Turussa vuosi sitten, kun nepalilaiselta mieheltä evättiin oleskelulupa samasta syystä. Hallinto-oikeudessa mies sai oleskelulupansa takaisin.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/525923/Poliisi+evasi+Turussa+oleskeluluvan+opintojen+hitauden+vuoksi

En muista tapausta, mutta nepalilaiset opiskelijat ovat olleet nigerialaisten ohella tarkkailussa oleskelulupiin liittyvien väärinkäytösten vuoksi. Takuurahaa on kierrätetty eri tileillä, sisäänpääsyyn oikeuttavat todistukset ovat olleet väärennettyjä, on tultu opiskelun varjolla pimeisiin töihin jne.

[Blanc73]

Pitäisikö tuosta yliopiston vuodatuksesta päätellä että esim poppamies Enehin venyneet lääkäriopinnot on vain "yksittäistapaus"?

kansainvälisen ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa

Mokuttajat siis keksivät nyt itselleen sopivat maisterintutkinnotkin niitten pakastevirkojen ja suojatyöpaikkojen jatkoksi? Mitä tuollainen moku-maisteri tekee? On esimiehenä maahanmuuttokoordinaattoreille yms höpöhöpö-porukoille?

[niemi2]

Kyse on eteläamerikkalaisesta opiskelijasta, joka on aloittanut kaksi vuotta sitten kansainvälisen ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa. Opiskeluohjelmassa tavoite on saada opinnot kasaan kahdessa vuodessa, mutta pitempikin aika (esimerkiksi neljä vuotta) on mahdollinen.

Tuo kuvastaa hyvin, että suomi jakautuu ihmisiin, joilla on oikeuksia ja toisilla velvollisuuksia.


Hukkaamme vähäisiä resurssejamme turhaan sijoittamalla opiskelijoihin, jotka eivät alalle selvästi sovellu.

[Masa76]

Elina Pirjatanniemi on Stefan Wallinin vaimo. Supisuomalainen, mutta kääntynyt "suomenruotsalaiseksi". Tapasin ohimennen joskus 90-luvulla jossain kissanristiäisissä. Feministi. Ei yhteisiä puheenaiheita.

[Whomanoid]

Mitä helvettiä Turun poliisi??? Opiskelijalla on voimassaoleva opiskeluoikeus! Etsikää niitä luvattomasti maahan tulleita asiattomia oleskelijoita, jihadisteja ja rötöstelijöitä, mutta jättäkää opiskelijat ja asiansa hoitavat työssä käyvät ulkomaalaiset rauhaan.

[Roope]

Mitä helvettiä Turun poliisi??? Opiskelijalla on voimassaoleva opiskeluoikeus! Etsikää niitä luvattomasti maahan tulleita asiattomia oleskelijoita, jihadisteja ja rötöstelijöitä, mutta jättäkää opiskelijat ja asiansa hoitavat työssä käyvät ulkomaalaiset rauhaan.

Voimassaoleva opiskeluoikeus ei merkitse vielä mitään. Aiemmin opiskeluoikeus oli ikuinen, nyt se on esimerkiksi 5+2 vuotta tai kuten tässä tapauksessa, 2+2 vuotta. Opiskeluoikeuden kautta saatua oleskelulupaa voidaan käyttää väärin siinä missä esimerkiksi turvapaikkajärjestelmääkin. Takavuosina on havaittu kymmeniä tapauksia, joissa opiskeluinto on syystä tai toisesta hiipunut ensimmäisen vuoden jälkeen.

Missä vaiheessa jonkun pitäisi kiinnostua siitä, keskittyykö ulkomainen opiskelija opintoihinsa vai johonkin muuhun, kun on saanut oleskeluluvan? Yliopistoa se ei pahemmin kiinnosta, ei ainakaan jossain Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa, jossa tupla-aikaa tavoiteaikaan verrattuna (eli vain noin 15 viikon opiskelua vuodessa) pidetään vielä täysin hyväksyttävänä. Ulkomaalaislain kannalta näin lepsu tahti ei olisi riittänyt aiemmin ilman jonkinlaista pätevää selitystä, eikä sitä ole mitään syytä hyväksyä nytkään.

On oireellista, että professori Pirjatanniemi ei katso aiheelliseksi esittää ensimmäistäkään selitystä opiskelija X:n opintojen viivästymiseen, vaan tekee asiasta valta- ja tasa-arvokysymyksen. Sekin on oireellista, että ihmisoikeusinstituutin professori on kahmimassa itselleen valtaa, jota hänelle ei ole koskaan annettu.

[siviilitarkkailija]

Mitä helvettiä Turun poliisi??? Opiskelijalla on voimassaoleva opiskeluoikeus! Etsikää niitä luvattomasti maahan tulleita asiattomia oleskelijoita, jihadisteja ja rötöstelijöitä, mutta jättäkää opiskelijat ja asiansa hoitavat työssä käyvät ulkomaalaiset rauhaan.

Eli tämän mukaan yliopistolla pitäisi olla ylimmäinen oikeus päättää siitä kuka saa tulla maahan ja olla maassa? Entäs jos yliopisto olisi päättänyt myöntää opiskeluoikeuden vaikka Osama bin ladenille, jos tämä olisi sattunut elinaikanaan tuntemaan tarvetta opiskella vaikkapa kansainvälisen ihmisoikeuksien maisteriohjelmassa Åbo academissa. Tuon perusteella kuka vaan voi tulla ja olla maassa ihan vain yliopistojen oman itse itseään tulkitsevan ylimmän oikeuskäytännön mukaan. Niin että eihän se nyt ihan niin voi mennä että yliopisto itseään koskevassa asiassa julistautuu ylimmäksi päättäjäksi. Meillä nyt on tämä systeemi jossa poliisille on ulkoistettu maassaoloa koskeva tutkinta ja päätöksenteko ja josta on valitusoikeus olemassa.

Oppilaitoksella on TALOUDELLINEN intressi ylläpitää opiskelijaohjelmaa. Oppilaitos luonnollisesti haluaa maksimaalisen määrän opiskelijoita. Kun se ei saa heitä SUOMESTA laitetaan verkot isoille vesille ja otetaan ulkomailta, SUOMALAISTEN MAKSETTAVAKSI JA YLLÄPIDETTÄVÄKSI. Järjestelmä on totaalisen järjetön.

Ainoa todellinen ja oikea ratkaisu on siirtyä ulkomaalaisten opiskelijoiden itse maksamiin opintoihin. Jos opiskelijalta löytyy rahaa, ja hän on valmis opiskelemaan, niin silloin oleilu on perusteltua opiskelua ja varmasti löytyy ihan eri tavalla sitä motivaatiota ja tarvetta. Järjestelmä jossa opiskelu on opiskelijalle ilmaista mutta opettajansa palkka ja opiskelijan oleilu maksaa suomalaisille on täysin järjetön. Mutta tietysti sellainen jota äitinsä kielenkin tarvittaessa haudasta kääntävä professori on valmis puolustamaan lakatuin kynsin ja punaviinin värjäämin hampain.

[koli]

Ihmisoikeuksien maisteri, siis mitä hel..?!?! Tiedän, että yliopistoissa on turhia tutkintoja todella paljon, mutta noin turhaa tutkintoa en ole ehkä koskaan nähnyt. Tällaisia ihmisoikeuksien maistereitako me tarvitaan niin paljon, että niitä rahdataan Etelä-Amerikasta asti? Ihmisoikeuksien maistereita ja rasismitutkijoita, näillä Suomi nousuun! Vesa Puuroset on tämän maan selkäranka!

Tämä maa on niin syvällä suossa, ettei sieltä enää nousta. Leikkaustarvetta on julkisella sektorilla valtava määrä, mutta sitä kasvatetaan siitä huolimatta jatkuvasti. Viimeinen voi sammuttaa valot.

[Oto Hascak]

Opiskelija: Toivon että saan jatkaa

Kyseisellä opiskelijalla on muutama viikko aikaa valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen. Hän sanoo MTV3:n Uutisille olevansa toiveikas jatkon suhteen.

– Toivon, että saan viedä opinnot loppuun. Minulla olisi jäljellä enää yksi vuosi ja saisin maisterin tutkinnon valmiiksi. Toki tilanne on stressaava, mutta keskityn nyt täysillä opintoihini, hän sanoo.

– Ei minulla ole mitään Suomen poliisia vastaan, he tekevät vain työnsä, mutta ehkä tässä on katsottu liikaa ainoastaan opintopisteitä eikä ole otettu huomioon kokonaisuutta, opiskelija sanoo.

Mitenköhän opiskelija on asian käytännössä ajatellut? Eli jos ne opinnot laahaavat ensimmäisen vuoden jälkeen niin pahasti jäljessä, että poliisikin puuttuu asiaan, niin millä todennäköisyydellä opiskelutahti on toisena vuotena niin ripeää, että hän saa hoidettua kuluvalle vuodelle suunnitellut opintopisteet sekä ne edellisen vuoden mittavat rästit? Ei nyt oikein taas täsmää?

[AuggieWren]

Ihmisoikeuksien maisteri, siis mitä hel..?!?! Tiedän, että yliopistoissa on turhia tutkintoja todella paljon, mutta noin turhaa tutkintoa en ole ehkä koskaan nähnyt. Tällaisia ihmisoikeuksien maistereitako me tarvitaan niin paljon, että niitä rahdataan Etelä-Amerikasta asti? Ihmisoikeuksien maistereita ja rasismitutkijoita, näillä Suomi nousuun! Vesa Puuroset on tämän maan selkäranka!

Sama! Ihmisoikeusaiheisia opintoja kuuluu ja pitääkin kuulua moneen tutkintoon, mutta että ihmisoikeudet muodostaisivat tutkinnon koko sisällön: Mihin tuollainen tutkinto pätevöittää? Päivystäväksi dosentiksi?

[siviilitarkkailija]

Sama! Ihmisoikeusaiheisia opintoja kuuluu ja pitääkin kuulua moneen tutkintoon, mutta että ihmisoikeudet muodostaisivat tutkinnon koko sisällön: Mihin tuollainen tutkinto pätevöittää? Päivystäväksi dosentiksi?

Tuollaisen tutkinnon opiskelu, ja sen venyttäminen pätevöittää Elina Pirjatanniemen toimimaan professorina. Eli Elina Pirjatannemen professuurin koko olemassaolo on sitä varmempaa ja hauskempaa mitä enemmän ja pitempään kehitysmaasta tulevat ihmiset täyttävät luentosaleja jne.

Elävässä elämässä ihmisoikeuksien maisteritutkinto pätevöittää ajamaan päältä ohjattavaa käytävänsiivouslaitetta sekä toimimaan sen päivittäishuollon parissa. Käytäväsiivouslaite on erittäin hieno ja arvokas laite joka antaa ihmisoikeuksien maisterillekin taloudellisen toimeentulon. Sikäli mikäli ihmisoikeuksien maisterintutkinnon palaaja sattuisi muuttamaan takaisin kotimaahansa, ihmisoikeuksien maisterintutkinto antaa pätevyyden pysyä veden pinnalla hengittäen. Mikä on ihmisten perusoikeus jota veden alle jääminen voi vakavasti uhata.

[Lemmy]

Ulkomaalainen on ihan samalla viivalla kuin suomalainenkin opiskelija. Ulkomaalaiselle vittuilee poliisi, suomalaiselle KELA. Yliopisto voi antaa 1 tai 100 vuotta lisäaikaa opiskella. Ulkomaalaisella on oleskelulupa joka on "kokopäiväopiskelijalle" myönnetty. KELA antaa opintotukea "kokopäiväopiskelijalle". Jos suomalainen menee KELAaan itkemään 30 opintoviikolla kun raja on 45, KELA käskee eroamaan yliopistolta, lopettamaan opinnot ja hakemaan työmarkkinatukea. Voi ja margariini.  Tietenkin, suomalainen voi mennä töihin. Ulkomaalainen voi hakea työlupaa. En ole yliopiston kulleen kitisevän KELAn ratkaisuista, että menee vaan lipomaan sillä ruskealla ihmisoikeuskielellä...

[Saturoitunut]

Master's Programme in International Human Rights Law

The Master's Degree Programme in International Human Rights Law is offered by the Institute for Human Rights and the Department of Law at Åbo Akademi University. The programme is designed to equip its graduates for:

• demanding human rights law assignments in international organizations, non-governmental organizations and in public administration
• advanced human rights law research

The programme consists of courses and seminars offered to small or medium-size groups of 15-30 students and the language of instruction is English. The Institute has intense co-operation with various Nordic, European and other human rights centres and institutes, as well as various bodies of the United Nations, Council of Europe and European Union.

The students describe the Master's programme and the study environment at Åbo Akademi University in this video:

http://www.youtube.com/watch?v=b-JWlqfIMYM&feature=relmfu

http://www.abo.fi/institution/humanrightsmaster

[RP]

Blogin  otsikko oli "poliisi opinto-ohjaajana", vaikka oikemmin olisi ollut "professori ulkomaalaislain valvojana". Arvon proffa oli kaiken muun lisäksi niin omaa erinomaisuuttansa täynnä ettei edes ajatellut, että lakisääteistä työtehtäväänsä tekevä poliisin myötämiellisyyttä ei ainakaan paranna, jos hänelle antaa luennoimaan siitä kuinka joku toinen (ilman virkavastuuta) osaisi tehdä homman premmin.

Otan asiakseni käydä myös pienimuotoista keskustelua yhteiskunnassa vallitsevasta työnjaosta. Tuon esiin näkemyksenäni, että opintojen edistymisen arvioiminen on lähtökohtaisesti yliopistolle kuuluva asia. Totean samoin, että on jotenkin nurinkurista, että X:n opiskelutahti on ongelma Varsinais-Suomen poliisilaitokselle, kun se ei sitä vielä ole yliopistolle.

Sinänsä forumilaisia ei kai yllätä kun ihmisoikeusproffasta ei ole oikeudenmukaista, että ulkomaalaislakia sovelletaan ulkomaalaisiin mutta ei Suomen kansalaisiin.

Professori Pirjatanniemen mukaan suomalaisia ja ulkomaalaisia opiskelijoita kohdellaan eriarvoisesti.

– Jos suomalaisen opiskelijan opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa yliopistolain mukaan. Jos ulkomaalaisen opinnot viivästyvät, tulkitaan asiaa ulkomaalaislain mukaan. Ulkomaalaisten kohdalla arviointi näyttää olevan tiukempi. Mielestäni tämä ei ole reilua ja oikeudenmukaista, toteaa Pirjatanniemi.

[AuggieWren]

^^ Ai kyseessä olikin kansainvälinen ihmisoikeussääntely, luulin, että tutkinnossa oli kyse jostain sekavasta humanoidistiikasta. Eli sisältö on kuin onkin hyödyllistä, vaikkakin kovin kapea-alaista.

[Whomanoid]

On suhteetonta ja periaatteellisesti väärin, että poliisi alkaa syynätä jonkun opiskelijan opintopisteitä samalla kun paperittomia oleskelijoita ja rötöstelijöitä tulee maahan koko ajan. Poliisia eivät kiinnosta romanirosvojen ym. paperit ja maassaoleskelu, koska nämä tulevat EU:n sisältä. Ihan sama kuin poliisi alkaisi kytätä työluvalla maassa olevan olevan ulkomaalaisen pankkitiliä, kuinka paljon heillä on rahaa. Tutkinnon sisällöllä tai oppialaitoksella ei ole tässä mitään merkitystä muiden kuin diletantismin kunniatohtoreiden mielestä.

[Masa76]

Saavatko yliopiston laitokset yhä valtiolta rahaa valmistuneista opiskelijoista? En ole asiaa enää vuosiin seurannut.

[AuggieWren]

On suhteetonta ja periaatteellisesti väärin, että poliisi tutkii yhtään mitään lievempiä rikoksia niin kauan kuin yksikin murhaaja on vapaalla jalalla.

Joko sääntöjä noudatetaan tai sitten niitä ei noudateta. Sangen yksinkertaista, mielestäni.

[siviilitarkkailija]

Huhtikuussa 2012 paljastui, että Wallin oli vuonna 2001 ostanut Turun keskustassa sijainneen asunnon Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiöltä, jonka valtuuskuntaan hän kuului.[15] Vuonna 2009 kulttuuriministerinä toiminut Wallin myi asunnon takaisin säätiölle tienaten kaupoista 170 000 euron voitot. Varsinais-Suomen poliisi pyysi Åbo Akademin säätiöltä selvitystä asuntokaupoista.[16] Myös Patentti- ja rekisterihallitus ilmoitti perehtyvänsä tapaukseen, ja selvittää antaako se aihetta jatkotoimiin.[17] Toukokuussa 2012 Varsinais-Suomen poliisi ilmoitti ettei aloita rikostutkintaa Wallinin asuntokaupoista.[18] Perusteluna poliisi kertoi sen, että Wallinin asunnon arvonnousu oli ollut täysin linjassa yleisen arvonnousun kanssa samalla aluella Turussa eikä säätiö ollut maksanut hänelle ylihintaa.

Ei liene sattumaa että kohtuuttomasta ja tolkuttomasta arvonnoususta nautti myös Åbo academissa professorina työskentelevä professori Anna Elina Pirjatanniemi. Ja kun mies on ministeri jonka toimintaan poliisi ei saanutkaan lupaa tutkia, on luonnollista että asuntohyötyjä professori Pirjatanniemi toteaa että myös hän on lain ja poliisin yläpuolella.

Ihan sama kuin poliisi alkaisi kytätä työluvalla maassa olevan olevan ulkomaalaisen pankkitiliä, kuinka paljon heillä on rahaa

Poliisi voi halutessaan (luvan saatuaan) kytätä työluvalla maassa olevan ulkomaalaisen pankkitiliä, kuinka paljon rahaa heillä on ja kaiken lisäksi kuinka sitä käytetään. Sitä kutsutaan poliisityöksi mutta tavanomaisempi ilmaus on kyttääminen. vrt kyttä.

ps Yliopistot saavat bonusrahaa valmistuneista ja rahaa myös opintojen toteutukseen.