Kerjäläisooppera: Katutason uutiset kerjäläistoiminnasta

[Topi Junkkari]

Pääsemmekö näistä koskaan eroon?

Emme ilmeisesti ennen kuin joko Facebook tai Hommaforum tai molemmat lopetetaan.

Facebook-huhujen levittäminen Hommalla pitäisi kriminalisoida. "Koirien varastaminen" on pelkkä kaupunkitarina ("urbaani legenda"), kunnes ensimmäinen asiaan liittyvä rikosilmoitus on tehty.

[sakarit]

Mikä bisnes? Löytöeläintalot ovat täynnä hyvin hoidettuja, kodittomia koiria, ja lisää saa vaikka ulkomaista rescue-paikoista.

Epäilisin, että bisnes on vaatia "löytöpalkkiota" "kadonneesta" koirasta oikealta omistajalta.

[KeiKei]

Virkamiehen ominaisuudessa olen muutamia kertoja soittanut Romanian lähetystöön. Lähetystö ei ole kiinnostunut edes romanialaisista "valkolaisista", joten tuskin jaksavat edes pieraista romanin suuntaan.

[isomaha]

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1288591109138.html

HS: Pelätytyt rengaslukot pölyttyvät hyödyttöminä - lue virkamiesten selitykset!
Helsingin kaupungille hankitut rengaslukot eivät ole vieläkään käytössä. Helsingin Sanomien mukaan rengaslukot ovat juuttuneet byrokratiaan.
Paljon puhuttuja rengaslukkoja ei ole Helsingin Sanomien mukaan otettu Helsingissä vieläkään käyttöön.
Alun perin maailmalta tuttujen rengaslukkojen piti olla käytössä jo kesäkuussa. Itse lukot on hankittu, mutta sen jälkeen juuri mitään ei ole enää tapahtunut.

- Meidän pitää sopia, kuka ne kiinnittää, kuka avaa ja miten auton omistajan pitää toimia maksuasioissa, viraston osastopäällikkö Pekka Henttonen selittää Helsingin Sanomille.

Rakennusvirastoa ohjaavan yleisten töiden lautakunnan puheenjohtaja Jarmo Nieminen (kok) sanoo hidastelun olevan pöyristyttävää.

- Lukot on otettava käyttöön, Nieminen jyrähtää HS:ssa.

Mikäli lukot eivät ole katukuvassa viimeistään syksyllä, on se Niemisen mukaan "lautakunnan vastustamista ja iso kysymys".

Ajankäyttö puhuttaa asian tiimoilta muillakin tavoin. Virastossa on esimerkiksi mietitty sitä kuka avaa lukon yöllä jos kuski maksaa sanktionsa illalla ja haluaa liikkeelle heti?

Vantaan kaupungin lakimies Ilkka Koponen puolestaan pohtii pysäköinnintarkastajien työturvallisuutta.

- Mitä jos asiakas on kiukkuinen ja pysäköinnintarkastaja poistaa rengaslukkoa yksin? Tarvitaanko siinä kaksi tarkastajaa, Koponen sanoo.

Kaupan päälle lukkoprojekti näyttää muutenkin vesittyvän. HS:n mukaan rengaslukkoja aiotaan mitä ilmeisimmin käyttää lähinnä lähiöissä, sillä Helsingin keskustassa on iso vaara, että lukittu auto voi sotkea liikenteen. Lähiöissä lukkoja vaativaa väärinpysäköintiongelmaa ei kuitenkaan ilmene.

Johtuisikohan tämä hidastelu ja vastahakoisuus siitä että muuten voitais joutua käyttämään rengaslukkoja arvostettujen bulgarialaisten työnhakijaparkojen autoihin ja tulisi paskaa niskaan vasemmalta heti. Ja olisko se kiukkuinen asiakas ehkä 20 romanian romanin muodostama joukko joka asuu pakettiautossa josta lukkoa pitäisi poistaa...

[Nuivake]

Johtuisikohan tämä hidastelu ja vastahakoisuus siitä että muuten voitais joutua käyttämään rengaslukkoja arvostettujen bulgarialaisten työnhakijaparkojen autoihin ja tulisi paskaa niskaan vasemmalta heti. Ja olisko se kiukkuinen asiakas ehkä 20 romanian romanin muodostama joukko joka asuu pakettiautossa josta lukkoa pitäisi poistaa...

Tässähän se ihan selvästi sanotaan:

rengaslukkoja aiotaan mitä ilmeisimmin käyttää lähinnä lähiöissä, sillä Helsingin keskustassa on iso vaara, että lukittu auto voi sotkea liikenteen

Kunniakerjäläisten takia on (tämäkin) asia pysähtynyt kuin seinään.

[Malla]

Mikä bisnes? Löytöeläintalot ovat täynnä hyvin hoidettuja, kodittomia koiria, ja lisää saa vaikka ulkomaista rescue-paikoista.

Epäilisin, että bisnes on vaatia "löytöpalkkiota" "kadonneesta" koirasta oikealta omistajalta.

Niinpä tietysti. En tullut edes ajatelleeksi.  Olen joskus toimittanut lähiseudun karanneita koiria oikeille omistajilleen. Kerran sain löytöpalkkioksi suklaalevyn, mutta en keksinyt siitä bisnestä kehittää.

[Leso]

[...] Virastossa on esimerkiksi mietitty sitä kuka avaa lukon yöllä jos kuski maksaa sanktionsa illalla ja haluaa liikkeelle heti? [...]

Rengaslukot avataan ma-pe klo 11-11.30.
Autoa vapautettaessa autonomistajan on oltava paikalla.
Jos lukitus on päällä viikonlopun yli, autosta on maksettava runsasta niin sanottua pyhälisää, koska lukittu auto haittaa normaalia liikennettä.

Kas näin. Asia ratkaistu.

[foobar]

[...] Virastossa on esimerkiksi mietitty sitä kuka avaa lukon yöllä jos kuski maksaa sanktionsa illalla ja haluaa liikkeelle heti? [...]

Rengaslukot avataan ma-pe klo 11-11.30.
Autoa vapautettaessa autonomistajan on oltava paikalla.
Jos lukitus on päällä viikonlopun yli, autosta on maksettava runsasta niin sanottua pyhälisää, koska lukittu auto haittaa normaalia liikennettä.

Kas näin. Asia ratkaistu.

Asiaa mutkistaakin se, että Hyvien Ihmisten on saatava käytäntöön erioikeus. Jos sitä ei voida toteuttaa tavalla joka ei haiskahtaisi räikeästi syrjivältä (tai suosivalta), viranomaistoimi on helpointa vesittää kokonaan. Lopulta järjestyksen ylläpidossa jää jäljelle vain ihmisten oma moraali; yhteiskunta toimii niiden ansiosta jotka sitä noudattavat, mutta ne jotka eivät sitä noudata saavat itselleen käytännössä erioikeuksia. Sitä voi sitten miettiä, mihin suuntaan tällaiset käytännön vesitykset yleistä moraalia pidemmällä aikavälillä vetävät.

[KalleK]

En oikein ymmärrä, mikä estää rengaslukkojen käyttämisen yhtälailla keskustassakin.

Jos väärin pysäköity auto haittaa liikennettä, siirrettäköön auto sen verran sivuun ettei liikenne häiriinny. Kyllä se romani sen ruoskansa siitä hieman sivummaltakin löytää, jos niin haluaa.

Sitten toisekseen voitaisiin määrätä, että esim. viikon rengaslukossa seisonut auto siirtyy välittömästi valtion omistukseen ilman valitusoikeutta. Loppuunajetut suoraan romuttamolle/purkaamolle ja loput huutokaupataan.

Näin hyvin pienillä toimenpiteillä saataisiin koko homma loppumaan kuin seinään ja romaniautomajoituskuvio katoaisi Helsingin katukuvasta yhtä nopeasti kuin se ilmestyikin.

[P]

Sitten toisekseen voitaisiin määrätä, että esim. viikon rengaslukossa seisonut auto siirtyy välittömästi valtion omistukseen ilman valitusoikeutta. Loppuunajetut suoraan romuttamolle/purkaamolle ja loput huutokaupataan.

Taas nerokkaita lainsäätäjiä. Hienoa. Entäpä, jos auto on varastettu tai sen haltija ja omistaja ovat eritahot? Siitä vaan auto rahoitusyhtiöltä, joka ei voi olla tietoinen tai vaikuttaa ainakaan viikossa siihen missä haltija autoa seisottaa - valtiolle.

Hieno meno.

Taidat olla niitä ihmisiä, joista rehellisillä ei ole mitään salattavaa?

[Leso]

Sitten toisekseen voitaisiin määrätä, että esim. viikon rengaslukossa seisonut auto siirtyy välittömästi valtion omistukseen ilman valitusoikeutta. Loppuunajetut suoraan romuttamolle/purkaamolle ja loput huutokaupataan.

Taas nerokkaita lainsäätäjiä. Hienoa. Entäpä, jos auto on varastettu tai sen haltija ja omistaja ovat eritahot? Siitä vaan auto rahoitusyhtiöltä, joka ei voi olla tietoinen tai vaikuttaa ainakaan viikossa siihen missä haltija autoa seisottaa - valtiolle.

Hieno meno.

Taidat olla niitä ihmisiä, joista rehellisillä ei ole mitään salattavaa?

Annat ymmärtää, että rehellisillä on salattavaa. Miksi olisi?
Kai ne nyt auton rekkarit, sarjanumerot yms. yms. saa tarkistettua, vaiko eikö?
En tiennytkään, että automobiili on googlea kehittyneempi vehje.

[Toadie]

Jaanpa joutessani havainnon viime viikon torstailta. Aamupäivällä n 11 aikoihin satoi kuin esterin perseestä ja pitelin sadetta Rautatieaseman Elielinaukion lipan alla. Saman lipan alla oli puolenkymmentä isonnumeron kauppaajaa, laput rinnassa ja tuhdit niput isonumeroita kainalossa. Matkan päästä näin heille haastelevan vihahahmon, nuorehkon mieshenkilön jolla kalju, musta Haglöfs-reppu, musta softshell-pusakka ja farkut. Lehdenmyyjät kovasti pajattivat jotain ja mies näytti tekevän muistiinpanoja. Ajattelin heti että siinä vihaaja vihaa ja ahdistelee rehellisiä siirtolaisia, vai olisiko peräti poliisi (hihi) tekemässä jonkinlaista valvontaa (höhö). Volyymi kohosi, ajattelin että siellä jo kohta tulee nokkaan jotakuta. Lähempää kuulinkin että siellä puhuttiin itäeurooppaa. Kalju reppumies kääntyi ja meni asemarakennukseen, ja huomasin kasvoiltaan balkanilaiseksi, ei romanin näköiseksi. Sellainen kunnon kansanmurha-serbialainen naama, lommoposki ja terävä nenä, ehdottomasti ei riviromani ainakaan.

Eli olenko törmännyt a) siihen myyttiseen romanialaispoliisiin, b) ro/bg-kansalaiseen joka muuten vain jutteli maanmiehilleen vai c) kansainvälisen ihmiskaupan enforcer-siipeen?

Homma jäi vaivaamaan koska tyypissä oli jotain selittämättömän paramilitääria. Selvästi oli jonkin sortin käskytys tai raportointi käynnissä. Mutta missä mielessä, en pysty arvailemaan.

Oletteko fellow kyylääjät havainneet tällaista tyyppiä?

[Elemosina]

Tänään turisteja Kauppatorilla vastaanottaa vuorostaan seuraavanlainen kuvassaoleva naishenkilö.

Kiva, että Helsingin kaupunki on panostanut kaupungin imagoon ja ihan näköjään palkannut useammankin naishenkilön vastaanottamaan turisteja eri puolilla Helsinkiä.

Tässä siis Kauppatorille mentäessä kengätön tervetulleeksi toivottaja, joka luo hienoa kuvaa Suomesta ja Helsingistä edelläkävijänä, innovatiivisena, korkeasti koulutettujen ja sivistyneiden ihmisten maana ja kaupunkina.

Muita turistien tervetulleeksi toivottajia voitte bongata mm. Sokoksen kulmalla, Rautatieasemalla, Manskun Nordean nurkalla, Wanhan ylioppilastalon sisäänkäynnin vierellä ja mm. liikennevalojen vieressä tietä ylittämään lähtiessä.

[Leso]

Kannattaa myös nauttia yöttömästä yöstä Finlandia-talon pusikoissa.

[nuiv-or]

HS: Pelätyt rengaslukot pölyttyvät hyödyttöminä - lue virkamiesten selitykset!

Ihme mussutusta. Eikö lainsäädäntö tosiaankaan mahdollista autojen hinaamista jollekin varikolle? Jos mahdollistaa, niin ei kun nollatoleranssi käyttöön: joka ikinen vähänkään sääntöjen vastaisesti pysäköity auto hinaukseen ja lunastus X euroa (X > 500) vastaan. Siinä miettii romppukin kahdesti, minne katsastamattoman romunsa pysäköi.

Tämän on oltava mahdollista, sillä muutama viikko sitten joku Helsingin poliisista / Poliisihallituksesta kertoi minulle puhelimitse (juttu löytyy tästä ketjusta), että joku romppujen auto oli hinattu varikolle ja että he joutuisivat maksamaan 1500 euroa sen takaisin saamiseksi. Suhtautuisin kuitenkin tähän huhuun varauksella, sen lähde huomioon ottaen.

Luulisi kaupungissa olevan riittävästi työttömiä hoitamaan hommat pientä maksua vastaan.

Ihmisoikeuskielellä ilmaistuna, Homman tulisi perustaa matalan kynnyksen, pienihintaisia hinauspalveluja Helsinkiin.

Otetaan aggressiivinen pysäköinninvalvonta käyttöön.

[Emo]

Tänään turisteja Kauppatorilla vastaanottaa vuorostaan seuraavanlainen kuvassaoleva naishenkilö.

Kiva, että Helsingin kaupunki on panostanut kaupungin imagoon ja ihan näköjään palkannut useammankin naishenkilön vastaanottamaan turisteja eri puolilla Helsinkiä.

Tässä siis Kauppatorille mentäessä kengätön tervetulleeksi toivottaja, joka luo hienoa kuvaa Suomesta ja Helsingistä edelläkävijänä, innovatiivisena, korkeasti koulutettujen ja sivistyneiden ihmisten maana ja kaupunkina.

...

Hauska tuo kuva. Etenkin nuo pukupäällisiltä näyttävät nuoret kantismiehet tuolla lautalla peräkkäin kävelemässä kerjäävän naisen takana luovat kuvaan eriarvoisuuden ja luokkayhteiskunnan eksoottista tunnelmaa.

[Leso]

Huomatkaa myös trendikäs pukeutuminen: sininen Adidas-huppari, musta samettimekko ja vaaleanpunaiset sukat.

Siitä vaan vinkkiä Hellooksiin ja Nyttiin.

[Veturinainen]

"Koirien varastaminen" on pelkkä kaupunkitarina ("urbaani legenda"), kunnes ensimmäinen asiaan liittyvä rikosilmoitus on tehty.

Poliisi varoittaa koiravarkauksista Helsingissä

http://metro.fi/paakaupunkiseutu/uutiset/poliisi_varoittaa_koiravarkauksista_helsingissa/

Ei tietenkään sanallakaan mainita, mikä ryhmä tähän syyllistyy.

[Elemosina]

Innovaatiot elää ihan jo itsekseen. Jospa käyttäisivät tätä innovointitaitoaan rehellisen elannon hankintaan niin voisi vaikka joku bisnesguru innostua.

Uutta "taskuvarkaus"-rintamalla, eli vanha kunnon hämäyskikka ja sen variaatio numero viisisataa kuusikymmentä seitsemän.

Panttikikka - taskuvarkaiden uusi konsti

Taskuvarkaat keksivät jatkuvasti uusia tapoja saada ihmiset halpaan.
Aftonbladet kertoo, että länsinaapurissa pitkäkyntiset ovat lanseeranneet panttikikan.

Ruotsalaisseurue meni halpaan seuraavasti: varas lähestyi kauppakeskuksen ravintolassa ruokailevaa seuruetta ja pyysi heiltä pöydällä olleita tyhjiä juomatölkkejä.

- Totta kai annoimme ne hänelle, koska meidän kävi häntä sääliksi. Pian pöytään ilmaantui toinenkin mies, joka sanoi haluavansa samat tölkit, ja miehet alkoivat kinastella asiasta.

Tovin kinasteltuaan miehet häipyivät seurueen pöydästä purkkeineen päivineen. Miehen tytär alkoi aavistella, että jokin oli vialla, mutta turhan myöhään: tyttären matkapuhelin oli viety.

Ruotsalaismiehen onnistui juosta varkaat kiinni, jotka kauppakeskuksen vartija nappasi huomaansa.

Kuten muissakin varkaiden konsteissa, myös panttitölkkien tai -pullojen pyytämisessä on kyse uhrin harhauttamisesta.
...
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288591383064.html

[TheVanishedTerrorist]

HS: Pelätyt rengaslukot pölyttyvät hyödyttöminä - lue virkamiesten selitykset!

Ihme mussutusta. Eikö lainsäädäntö tosiaankaan mahdollista autojen hinaamista jollekin varikolle? Jos mahdollistaa, niin ei kun nollatoleranssi käyttöön: joka ikinen vähänkään sääntöjen vastaisesti pysäköity auto hinaukseen ja lunastus X euroa (X > 500) vastaan. Siinä miettii romppukin kahdesti, minne katsastamattoman romunsa pysäköi.

Tämän on oltava mahdollista, sillä muutama viikko sitten joku Helsingin poliisista / Poliisihallituksesta kertoi minulle puhelimitse (juttu löytyy tästä ketjusta), että joku romppujen auto oli hinattu varikolle ja että he joutuisivat maksamaan 1500 euroa sen takaisin saamiseksi. Suhtautuisin kuitenkin tähän huhuun varauksella, sen lähde huomioon ottaen.

Luulisi kaupungissa olevan riittävästi työttömiä hoitamaan hommat pientä maksua vastaan.

Ihmisoikeuskielellä ilmaistuna, Homman tulisi perustaa matalan kynnyksen, pienihintaisia hinauspalveluja Helsinkiin.

Otetaan aggressiivinen pysäköinninvalvonta käyttöön.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Tuo homma toimii ja kirpaisee. Olen ollut maksumiehenä ja esim. jenkeissä ei toi hakuprosessi ole kovinkaan kivaa...

[Elemosina]

Perjantaina alkoi Helsingin Juhlaviikot ja kaikkea kivaa tapahtuu kaupungilla.
Tästäpä syystä kiersinkin Espan puiston kautta kotiin ja jätin Kauppatorin kokonaan väliin.

Espan puistoon Havis Amandan patsaan puolelta saapuessani näin Espan lavan nurkilla notkuvan sapelimiehen, aika alistuneen ja tylsistyneen oloisen ja ilman asiaankuuluvaa Darth Vaderin (?mikäliehahmo?) kypärää päässä.

Espan lavalla soitti iloisesti bändi ja moni oli jäänytkin Kappelin terassin ja lavan väliin kuuntelemaan musiikkia. Siitä vähän eteenpäin japanilaisen oloinen pariskunta kaupitteli sekalaista tavaraa ja moni pysähtyi katselemaankin.

[Elemosina]

Vielä eteenpäin kun kävelin niin näin uuden sukupolven pullojenkerääjän, joka kurkisteli Espan puiston roskiksiin. Ei sentään työntänyt kättään sinne.

Ihmiset istuivat puiston penkeillä ja nauttivat tunnelmasta.

Voiko olla mahdollista että jonkinlaista puuttumista kerjäläisten ja pullojenkerääjien touhuiluun Espan puistossa on tapahtunut? Tai sitten olin onnekas ja onnistuin pääsemään näin vähällä.

[nuiv-or]

Ruotsalaisseurue meni halpaan seuraavasti: varas lähestyi kauppakeskuksen ravintolassa ruokailevaa seuruetta

Nytkö ne juksaa toisiaan.

[Iloveallpeople]

Kaikki kerjäläiset eivät ole ulkomaalaisia - "Kyllä täällä on tilaa yhdelle suomalaisellekin"

Muutama suomalainen kerjää säännöllisesti romanikerjäläisten tapaan Helsingin keskustassa. Heistä yksi suostui kertomaan tarinansa. Keski-ikäisen miehen kerjääminen alkoi protestina Itä-Euroopasta tulleita kerjäläisiä kohtaan.

Helsingin keskustassa on viime aikoina näkynyt muutamia suomalaisia kerjäläisiä. Keski-ikäinen suomalaismies kertoi Ylen A-studiolle, miksi on ajautunut kerjäämään.

Iso mies istuu maassa, valopylvään juurella, Helsingin keskustassa. Hän vispaa kädessään olevaan emalimukia, jonka pohjalla kolisee pari kymmensenttistä.

– Yritän tässä saada makkaraa leivän päälle, Juha Heleste perustelee kerjäämistään.

Heleste kertoo olleensa työttömänä neljä vuotta. Peruspäivärahalla eläminen on tiukkaa tinkimistä kaikista menoista, jopa ruoasta.

Työn saaminen viisikymppisenä, kouluttamattomana duunarina on osoittautunut vaikeaksi Helesten kohdalla.

– Jos ei nyt tule tuhat hakemusta täyteen tämän neljän vuoden aikana, niin aika lähelle menee. Kahden ensimmäisen vuoden aikana hain yhtä työtä joka päivä. Nyt on alkanut tahti vähän hiipua, kun alkaa toivo mennä, Heleste sanoo.

Kerjääminen alkoi protestista

Ohikulkija pudottaa Helesten emalimukiin kolikon. Rahan antaja kannustaa Helesteä, sillä häneen vetoaa mukissa oleva teksti: kotimainen vaihtoehto.

Heleste aloitti kerjäämisen protestina Itä-Euroopasta tulleiden romanikerjäläisten leiriytymistä vastaan.

– Liityin Facebookissa pieneen ryhmään ja meillä oli pari vuotta sitten telttaleiri Romanian lähetystön lähistöllä. Vähän otettiin kantaa, kun ne tuppasivat leiriytymään pitkin Helsinkiä, Heleste puhuu.

– Sitten se hiipui. Olen jäänyt yksin tämän asian kanssa ja enemmän tämä on muuttunut kotitarvekerjäämiseksi. Kyllä täällä on tilaa yhdelle suomalaisellekin kerjäläiselle.

Protestimielestä huolimatta Heleste ei istu täysin mielikseen kadulla. Työkokemusta on kymmeniä vuosia ja kaipuu töihin on kova. Työhakemuksia on voimassa tälläkin hetkellä.

– Mutta menee kai tämä elämä näinkin. Eihän kukaan ota tällaista kohta viisikymppistä kundia ilman ammatillista koulutusta. Täähän on niitä vaikeimmin työllistyviä ryhmiä. Ihan niin kuin minulla ei olisi mitään annettavaa, Heleste harmittelee.

Heleste kutsuu kerjäämistä työkseen. Tienesti vain näyttää jäävän minimaaliseksi. Pieniä kolikkoja kertyy äärimmäisen hitaasti.

Kerjäävä mies ei puhu

Seuraavana päivänä Helesteä ei näy valopylvään juurella. Sen sijaan siinä istuu toinen suomalainen mies. Hän kerjää rahaa ruokaan.

Mies on ahdistuneen oloinen, eikä halua kertoa julkisesti itsestään mitään.

Elämää armeliaisuuden varassa

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa kiirehtii työpäivänsä jälkeen samalla aukiolle, jossa kaksi suomalaismiestä on käynyt kerjäämässä. Myös Hallamaa on törmännyt suomalaiskerjäläiseen Helsingin keskustassa.

– Tänä kesänä olen nähnyt. Tässä Kampin keskuksessa. Nuorehko nainen, ihan selvästi suomalainen. Hän oli omaksunut saman kyyhistyneen asennon kuin romanikerjäläisillä on, Hallamaa kuvailee.

Suomessa on kerjätty toki ennenkin. Kerjäämistä tutkinut tohtori Virpi Mäkinen kirjoittaa, että vasta hyvinvointivaltion kehittyminen sai kerjäämisen loppumaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Vaikka kerjäämään ryhtyneitä ei ole kuin muutama, Jaana Hallamaa näkee ilmiön ajattelutavan suurena muutoksena.

– Se on merkki siitä, että kaikkein tärkeimpiä arvoja ollaan menettämässä. Ollaan menettämässä ajatus siitä, että kaikista pidetään huolta ja ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia niin, ettei kenenkään tarvitse elää toisten armeliaisuuden varassa, ja että jokaiselle kuuluu minimitoimeentulo.

Hallamaa lähtee kotiinsa viiden jälkeen, eikä aukiolla näy ketään kerjäämässä. Kivenheiton päässä, Lasipalatsin nurkalla sen sijaan kerjäläisen päivä jatkuu. Romaninainen on maassa polvillaan.

Ylen sivulla myös video: YLE

[Leso]

Sitä haluttiin kansainvälistä meninkiä ja eurooppalaista tunnelmaa synkkään Impiwaaraan.
Sitä saatiin kansainvälistä meninkiä ja eurooppalaista tunnelmaa synkkään Impiwaaraan.

Joten heretkää nyt käsiänne vääntämästä.

"Sitä saa, mitä tilaa",
ja "niin makaa kuin  petaa"
ja "ole varovainen sen kanssa, mitä toivot; toiveesi ehkä täyttyy".

[foobar]

Vielä eteenpäin kun kävelin niin näin uuden sukupolven pullojenkerääjän, joka kurkisteli Espan puiston roskiksiin. Ei sentään työntänyt kättään sinne.

Ihmiset istuivat puiston penkeillä ja nauttivat tunnelmasta.

Voiko olla mahdollista että jonkinlaista puuttumista kerjäläisten ja pullojenkerääjien touhuiluun Espan puistossa on tapahtunut? Tai sitten olin onnekas ja onnistuin pääsemään näin vähällä.

Mielestäni jotain romannejen töykeydestä kertoo se, että olen kokenut jokaisen mustan pullonkerääjän kohtaamisen helpotukseksi. Vaikuttaa siltä, että heidänkin kohteliaisuutensa on käsinkosketeltavaa, kun sitä vertaa itse maailmanomistajiin.

Se on toki sanottava, ettei somaleita näy pulloja keräämässä. Yhtään. Paitsi silloin kerran kun ne keräsivät selkäni takaa yhtä vaille täyden siksarin kaljaa Kaisaniemen puistossa. Perkele.

[Elemosina]

Nyt kun suomalaisetkin kerjäävät niin sittenhän sen kerjäämisen voi kieltää kun ei kohdistu rasistisesti yhteen kansanryhmään?

Mitä Yle tuolla uutisellaan hakee? Meinaako että suomalainen kerjäläinen olisi joku totaalinen uutuus vai?
Ennen romanikerjäläisiä Aleksilla kiersi säännöllisesti suomalainen nainen kerjäämässä, ei se silloin Yleä kiinnostanut eikä silloin oltu "tärkeimpiä arvoja menettämässä, tai ajatusta siitä että kaikista pidetään huolta ja ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia ja ettei kenenkään tarvitse elää toisen armeliaisuuden varassa ja että jokaiselle kuuluu minimitoimeentulo".

[Myrkkymies]

http://yle.fi/uutiset/kaikki_kerjalaiset_eivat_ole_ulkomaalaisia_-_kylla_taalla_on_tilaa_yhdelle_suomalaisellekin/6787198

Kaikki kerjäläiset eivät ole ulkomaalaisia - "Kyllä täällä on tilaa yhdelle suomalaisellekin"
Muutama suomalainen kerjää säännöllisesti romanikerjäläisten tapaan Helsingin keskustassa. Heistä yksi suostui kertomaan tarinansa. Keski-ikäisen miehen kerjääminen alkoi protestina Itä-Euroopasta tulleita kerjäläisiä kohtaan.

Helsingin keskustassa on viime aikoina näkynyt muutamia suomalaisia kerjäläisiä. Keski-ikäinen suomalaismies kertoi Ylen A-studiolle, miksi on ajautunut kerjäämään.

Iso mies istuu maassa, valopylvään juurella, Helsingin keskustassa. Hän vispaa kädessään olevaan emalimukia, jonka pohjalla kolisee pari kymmensenttistä.

– Yritän tässä saada makkaraa leivän päälle, Juha Heleste perustelee kerjäämistään.

Heleste kertoo olleensa työttömänä neljä vuotta. Peruspäivärahalla eläminen on tiukkaa tinkimistä kaikista menoista, jopa ruoasta.

Työn saaminen viisikymppisenä, kouluttamattomana duunarina on osoittautunut vaikeaksi Helesten kohdalla.

    Kyllä täällä on tilaa yhdelle suomalaisellekin kerjäläiselle.

– Jos ei nyt tule tuhat hakemusta täyteen tämän neljän vuoden aikana, niin aika lähelle menee. Kahden ensimmäisen vuoden aikana hain yhtä työtä joka päivä. Nyt on alkanut tahti vähän hiipua, kun alkaa toivo mennä, Heleste sanoo.

Kerjääminen alkoi protestista

Ohikulkija pudottaa Helesten emalimukiin kolikon. Rahan antaja kannustaa Helesteä, sillä häneen vetoaa mukissa oleva teksti: kotimainen vaihtoehto.

Heleste aloitti kerjäämisen protestina Itä-Euroopasta tulleiden romanikerjäläisten leiriytymistä vastaan.

– Liityin Facebookissa pieneen ryhmään ja meillä oli pari vuotta sitten telttaleiri Romanian lähetystön lähistöllä. Vähän otettiin kantaa, kun ne tuppasivat leiriytymään pitkin Helsinkiä, Heleste puhuu.

– Sitten se hiipui. Olen jäänyt yksin tämän asian kanssa ja enemmän tämä on muuttunut kotitarvekerjäämiseksi. Kyllä täällä on tilaa yhdelle suomalaisellekin kerjäläiselle.

Protestimielestä huolimatta Heleste ei istu täysin mielikseen kadulla. Työkokemusta on kymmeniä vuosia ja kaipuu töihin on kova. Työhakemuksia on voimassa tälläkin hetkellä.

– Mutta menee kai tämä elämä näinkin. Eihän kukaan ota tällaista kohta viisikymppistä kundia ilman ammatillista koulutusta. Täähän on niitä vaikeimmin työllistyviä ryhmiä. Ihan niin kuin minulla ei olisi mitään annettavaa, Heleste harmittelee.

Heleste kutsuu kerjäämistä työkseen. Tienesti vain näyttää jäävän minimaaliseksi. Pieniä kolikkoja kertyy äärimmäisen hitaasti.
Kerjäävä mies ei puhu

Seuraavana päivänä Helesteä ei näy valopylvään juurella. Sen sijaan siinä istuu toinen suomalainen mies. Hän kerjää rahaa ruokaan.

Mies on ahdistuneen oloinen, eikä halua kertoa julkisesti itsestään mitään.
Elämää armeliaisuuden varassa

Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa kiirehtii työpäivänsä jälkeen samalla aukiolle, jossa kaksi suomalaismiestä on käynyt kerjäämässä. Myös Hallamaa on törmännyt suomalaiskerjäläiseen Helsingin keskustassa.

– Tänä kesänä olen nähnyt. Tässä Kampin keskuksessa. Nuorehko nainen, ihan selvästi suomalainen. Hän oli omaksunut saman kyyhistyneen asennon kuin romanikerjäläisillä on, Hallamaa kuvailee.

Suomessa on kerjätty toki ennenkin. Kerjäämistä tutkinut tohtori Virpi Mäkinen kirjoittaa, että vasta hyvinvointivaltion kehittyminen sai kerjäämisen loppumaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä.

Vaikka kerjäämään ryhtyneitä ei ole kuin muutama, Jaana Hallamaa näkee ilmiön ajattelutavan suurena muutoksena.

– Se on merkki siitä, että kaikkein tärkeimpiä arvoja ollaan menettämässä. Ollaan menettämässä ajatus siitä, että kaikista pidetään huolta ja ihmiset ovat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia niin, ettei kenenkään tarvitse elää toisten armeliaisuuden varassa, ja että jokaiselle kuuluu minimitoimeentulo.

Hallamaa lähtee kotiinsa viiden jälkeen, eikä aukiolla näy ketään kerjäämässä. Kivenheiton päässä, Lasipalatsin nurkalla sen sijaan kerjäläisen päivä jatkuu. Romaninainen on maassa polvillaan.

    Virpi Hukkanen A-studio

[Eino P. Keravalta]

Mutta tämä suomalaiskerjääjä ei mene kansainvälisen rikollisliigan kuljettamana Romaniaan kerjäämään, näpistämään, varastamaan, ryöstämään, raiskaamaan, roskaamaan tai tekemään petoksia.

Kyllä jokainen saa omassa maassaan kerjätä.

[Lemmy]

hyvinvointivaltion kehittyminen sai kerjäämisen loppumaan sotien jälkeisinä vuosikymmeninä

Jaa, irtolaislaki taisi kyllä enemmän purra.