2012-10-24 HU: Koulu pettyi menetettyään syrjäytymistä ehkäisevät rahat

[mielipide]

Koulu pettyi menetettyään syrjäytymistä ehkäisevät rahat

Vanhemmat pelkäävät, että erityistuen menettäminen lisää levottomuutta Pihkapuiston ala-asteella.

Paikalliset 24.10.2012 07:30, Päivitetty: 24.10.2012 08:43 2 Kommentoi

Helsingissä on noussut kiista syrjäytymistä ehkäisevän määrärahan lakkauttamisesta Malminkartanossa toimivalta koululta.

Opetusviraston mukaan Pihkapuiston ala-aste ei enää tarvitse positiivisen diskriminaation määrärahaa, koska Malminkartanon väestön koulutustaso on kohentunut.

Koulun vanhemmat vastustavat jyrkästi määrärahan lopettamista. Päätöksen on määrä tulla voimaan 2013 alussa.

–?Emme ole itse huomanneet, että alueen väestörakenne tai koulutustaso olisi muuttunut. Alueella asuu yhä paljon ulkomaalaistaustaisia perheitä ja näyttää siltä, että heidän määränsä vain lisääntyy. Tuen tarve ei ole vähentynyt, kertoo koululaisen vanhempi Pertti Sakslin.

Määrärahalla on pystytty tukemaan erityistä huomiota tarvitsevia oppilaita palkkaamalla koulunkäyntiavustajia.

Positiivisen syrjinnän kriteerit

Tuen kriteerinä on muun muassa peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden aikuisten prosenttiosuus oppilaaksiottoalueella sekä keskimääräinen vuositulo asukasta kohden.

Arvioinnista vaikuttavat myös vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa ja koulun oppilastase, eli alueen oppilaiden lähikouluvalinnan osuus.

Suurin osa kriteereistä ei ole siten koulu- vaan aluekohtaisia.

Vanhempien mielestä tuki on rauhoittanut koulua ja myös asuinympäristöä. Erityishuomiota tarvitsevia vieras- ja suomenkielisiä oppilaita on niin erityisluokissa kuin normaalin opetuksen ryhmissäkin.

–?Malminkartano on ollut osittain levotonta aluetta, mutta lieveilmiöt ovat vähentyneet. Pelkäämme, että rahoituksen lopettaminen johtaa oppilasmäärän kasvuun luokissa ja sitä kautta levottomuuden lisääntymiseen, Sakslin sanoo.

Koulunkäyntiavustajan poistaminen johtaa siihen, että opettajan työn kuormittavuus kasvaa.


Lieveilmiöt ovat tuen ansiosta vähentyneet."

Opettajan pitää keskittyä erityistä huomiota tarvitseviin oppilaisiin, jolloin heihin käytettävä aika on pois muilta oppilailta.

–?Jos lapsia ei huomioida koulussa, niin he pitkästyvät ja opetus kärsii.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen kertoo, että Pihkapuiston koulu ei mahtunut positiivisen diskriminaation määrärahaa saavien koulujen listalle.

Opetustoimen linjauksen mukaan listalle otetaan Helsingin noin 130:sta peruskoulusta järjestyksessä aina ne 45 koulua, jotka kulloinkin selvimmin täyttävät määrärahakriteerit.

Määrärahan kriteereinä ovat muun muassa väestön tulo- ja koulutustaso ja maahanmuuttajaväestön osuus on. Kriteerien täyttymistä seurataan kouluittain kolmen vuoden välein, ja meneillään oleva kausi päättyy tämän vuoden lopussa.

–?Pihkapuiston koulu on nyt pudonnut listalla viivan alle. Se ei olisi edes seuraavana saamassa määrärahaa, sanoo Pakarinen.

Pakarinen tähdentää, että lautakunta on aikoinaan vahvistanut kriteerit, joiden perusteella määrärahan saajat asetetaan tärkeysjärjestykseen Lautakunta ei siis erikseen päätä yksittäisten koulujen määrärahan lakkauttamisesta.

–?Meillä on tarkat kriteerit, joiden perusteella koulut asetetaan järjestykseen, ja tässä järjestyksessä määrärahaa sitten myönnetään. Olisi epäoikeudenmukaista poiketa etukäteen vahvistetuista kriteereistä, sillä moni muukin koulu Helsingissä haluaisi määrärahan.

Lautakunnan johtaja ymmärtää vanhempien huolen opetusryhmien suurentumisesta, koska määrärahan turvin koululla on ollut mahdollisuus järjestää opetusryhmiin useampi aikuinen.

–?On kuitenkin aika pitkälle vedetty johtopäätös sanoa, että määrärahan poistaminen johtaisi nyt syrjäytymisen kasvuun Pihkapuiston koulussa tai Malminkartanossa.


Jaossa on 3,5 miljoonaa

Helsinki ohjaa kouluihin positiivisen diskriminaation määrärahaa ensi vuonna yhteensä 3, 5 miljoonaa euroa. Summaa on kasvatettu merkittävästi viime vuosina.

–?Määrärahaa ei saa käyttää hallintoon. Suurin osa kouluista on käyttänyt määrärahan resurssiopettajan tai koulunkäyntiavustajan palkkaukseen. Resurssiopettajan ansiosta koulussa on kaksi opettajaa luokassa tai sitten luokka voidaan jakaa pienempiin ryhmiin, kertoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen.

Määrärahaa saa käyttää myös oppilashuoltoon, oppimisympäristön kehittämiseen tai opetustarvikkeiden hankintaan.

Kunkin koulun saaman määrärahan suuruus riippuu siitä, miten korkealla koulu on kriteerilistalla. Helsingin Uutisten tietojen mukaan tällä hetkellä eniten määrärahaa saavat Jakomäen ja Meri-Rastilan ala-asteet sekä Kontulan Keinutien ala-aste.



http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/166659-koulu-pettyi-menetettyaan-syrjaytymista-ehkaisevat-rahat

[Lauri Karppi]

Tätä kouluasiaa pitäisi kyllä pitää esillä yleensäkin, siis ilmiönä. Jopa Saska Saarikoski tiedostaa, että hän ei halua lapsiaan "levottomaan lähiökouluun". Maahanmuuton ihanuuden ja rikastavuuden väistämättömyys pystytään kyseenalaistamaan hetkellisesti siis vain, jos omat lapset ovat kyseessä.

Julkinen raha loppuu väkisinkin, koska mikään määrä kotouttamistoimenpiteitä ei ole riittävästi nykyisellä maahanmuuttotahdilla.

[l'uomo normale]

Opetusviraston mukaan Pihkapuiston ala-aste ei enää tarvitse positiivisen diskriminaation määrärahaa, koska Malminkartanon väestön koulutustaso on kohentunut.[/b]

Mitä Malminkartanon koululaisille luokkahuoneissaan merkitsee, vaikka akateemisia ihmisiä käykin siellä öitään nukkumassa? Elleivät ne koulutetut siis itse laita lapsiaan Malminkartanon kouluihin. Säteilevätkö ne korkeasti koulutetut jotenkin sivistystä ympäristöönsä?

[Professori]

Malminkartanossa ollaan näköjään yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksen äärellä: miten maahanmuuttajat saataisiin kotoutetuksi? Asia on tärkeä, sillä itse itseäni lainaten

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2013/07/aikamme-uskonsodat.html

Suomen kannalta tämä tarkoittanee sitä, että jos ja kun maahamme muodostuu merkittäviä vähemmistöjä, saattaa historiassamme merkittävän pitkä tasaisen ja rauhallisen yhteiskuntakehityksen aika päättyä ennemmin tai myöhemmin.

Tulijamäärien määrän ja laadun kontrolloinnin lisäksi tällaisen kehityksen välttämiseksi olisi maahantulijoiden uskonnollista ja muuta kulttuurista eristäytymistä pyrittävä ehkäisemään. Oleellista tässä olisi varmasti etenkin meitä alhaisemman koulutustason maista tulevien ihmisten sivistyksellisen tason ja loogisen ajattelukyvyn nostaminen.

Onhan tutkimuksin osoitettu, että analyyttisen ajattelun vahvistuminen vähentää uskonnollista kiihkoa. Samalla se ehkäisee uskonnollisista tavoista (kuten huntu, kättelyrajoitteet, rukoustauot jne...) johtuvaa syrjäytymistä ja ylipäänsä väestöryhmien välisiä jännitteitä.

[elven archer]

Malminkartanossa ollaan näköjään yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta ydinkysymyksen äärellä: miten maahanmuuttajat saataisiin kotoutetuksi?

Minä olen niin kyyninen, etten usko millään tempuilla olevan olennaista merkitystä suuntaan tai toiseen. Näkisin sen sijaan asian kiteytyvän kahteen pääkohtaan: 1) tulijan kulttuuri ja asenne (erityisesti muutokseen) 2) meidän kulttuurimme asettamat käytännön vaatimukset sopeutua. Jos ensimmäisessä on ongelmia, niin en usko jälkimmäisenkään sitä kovin todennäköisesti korjaavan puhumattakaan siitä, että Suomen tapauksessa sellaisia vaatimuksia ei edes ole. Nythän täällä selviää (yksilön omasta näkökulmasta) varsin hyvin jopa vuosikymmeniä esim. ilman kielitaitoa ja erittäin hyvin vertailussa monen lähtötilanteeseen jossain kehitysmaassa. Itse asiassa kouluavustajan ja tulkkien kaltaiset tukitoimet vain viestittävät siitä, että ei ole tarvetta sopeutua, sillä kyllä yhteiskunta tulee aina vastaan. Muutenkin yksittäisten toimien vaikutus on pieni verrattuna koko ympäröivään todellisuuteen, joka ei todellakaan kannusta muutokseen.

[Professori]

Muutenkin yksittäisten toimien vaikutus on pieni verrattuna koko ympäröivään todellisuuteen, joka ei todellakaan kannusta muutokseen.

On siis muutettava ympäröivä todellisuus muutokseen kannustavaksi. Vaan miten kotoutusbisnes saataisiin ymmärtämään ja hyväksymään tämä?

[junakohtaus]

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Nyt me sitten olemme tilanteessa, jossa, kappas vain, tämän sortin panostusta tarvittaisiin enemmän kuin sitä on antaa. Yllättyneitä olivat:

[Professori]

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Totta kai ihmisten peruskoulutukseen käytetty raha on käytännössä aina hyvin käytettyä rahaa. Ongelma muodostuukin siitä, että erityistarpeiden kohteena olevia koululaisia on jatkuvasti enemmän, eikä yskivä taloutemme pysty rahoittamaan heidän tarpeitaan. Valitettavasti säästäminen tässä tulee jatkossa maksamaan vielä monin verroin enemmän. Kannattaisikohan siis suvaitsemattomaksi leimaamisenkin uhalla katsoa minkälaista määrää erityistarpeita omaavia lapsia otamme vastaan? Tosiasioiden tunnustaminen olisi eduksi tässäkin asiassa.

[junakohtaus]

Juuri tätä samaa yritin sanoa. Se on ihan hyvin käytettyä rahaa, mutta se loppuu kesken, koska sitä tarvittaisiin niin paljon, mikä taas johtuu harjoitetusta politiikasta.

[Marko Parkkola]

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Imaameja opettamaan islamia uskonnontunneille? Tulkkeja opettamaan "lapsen omaa kieltä" ettei vain vahingossa oppisi suomea?

[Michael in memoriam]

Juuri tätä samaa yritin sanoa. Se on ihan hyvin käytettyä rahaa, mutta se loppuu kesken, koska sitä tarvittaisiin niin paljon, mikä taas johtuu harjoitetusta politiikasta.

Olkoonkin hyvin käytettyä, mutta jos (artikkelin lukujen mukaan) noin 35 % Helsingin kouluista saa positiivisen syrjinnän apurahaa, niin ihan vähän pistää miettimään notta missä nyt mennään. Poliittisesti, siis. Jos tilanne on päässyt näin karkaamaan käsistä, niin mitä ihmettä porukka oikein funtsi viime kunnallisvaaleissa 

[nuiv-or]

Koulu pettyi menetettyään syrjäytymistä ehkäisevät rahat

Vanhemmat pelkäävät, että erityistuen menettäminen lisää levottomuutta Pihkapuiston ala-asteella.

Helsingissä on noussut kiista syrjäytymistä ehkäisevän määrärahan lakkauttamisesta Malminkartanossa toimivalta koululta.

Opetusviraston mukaan Pihkapuiston ala-aste ei enää tarvitse positiivisen diskriminaation määrärahaa, koska Malminkartanon väestön koulutustaso on kohentunut.

Malminkartanolaisista 34,9 % on ilman perusasteen jälkeistä koulutusta (vuonna 2000: 36,7 %) eli Malminkartano on kaupunginosien vertailussa sijalla 131/169 (Helsingin ka = 29,9 %). Jos rajataan 25-44 -vuotiaisiin, Malminkartano (29,4 %, vuonna 2000: 22,9 %) tipahtaa sijalle 148 (Helsingin ka = 19,8 %, 2000: 19,9 %).


Tästä näkee hyvin, että vuodesta 2000 vuoteen 2013 välillä koulutustaso on keskimäärin parantunut (65,12 % suorittanut tutkinnon vs. 63,25 %), mutta jos rajataan 25-44 -vuotiaisiin, koulutustaso on romahtanut 77,1 % -> 70,6 % (Hki: 79,8 % -> 80,1 %). Vuonna 2002 tapahtui jotain, minkä jälkeen tuon ikäluokan koulutustaso on ainoastaan laskenut. Vanhempien ikäluokkien koulutustaso taas on huomattavasti parantunut: 45-64 -vuotiailla 60 % -> 73,6 % (Hki: 63,5 % -> 77,9 %) ja yli 65-vuotiailla 28,8 % -> 51,3 % (Hki: 39,1 % -> 56,5 %).

Päiväkoti- ja kouluikäisten lasten vanhemmat ovat juuri tuota 25-44 -ikäluokkaa, joten jos rahaa jaetaan alueen koulutustason mukaan, ainoastaan heidän koulutustaso pitäisi ottaa huomioon. Näin ei kuitenkin tehdä, sillä ei Opetusvirasto muuten vetoaisi Malminkartanon koulutustasoon.

Koulun vanhemmat vastustavat jyrkästi määrärahan lopettamista. Päätöksen on määrä tulla voimaan 2013 alussa.

– Emme ole itse huomanneet, että alueen väestörakenne tai koulutustaso olisi muuttunut. Alueella asuu yhä paljon ulkomaalaistaustaisia perheitä ja näyttää siltä, että heidän määränsä vain lisääntyy. Tuen tarve ei ole vähentynyt, kertoo koululaisen vanhempi Pertti Sakslin.

Terävä huomio: totta kai heidän määränsä vain lisääntyy. Maahan virtaa rajoittamattomasti uutta väkeä ja uusi väki synnyttää moninkertaisesti kantaväestöön verrattuna. Läntisen suurpiirin asukkaista 10,7% on ulkomaalaistaustaisia ja Kaarelassa, johon Malminkartano kuuluu, 14,1 %. Itse Malminkartanossa vieraskielisiä asuu 18,9 % (Helsingin keskiarvo 12,2 %).

Malminkartano, vieraskieliset

1992   2,55%
1993   3,22%
1994   5,06%
1995   6,09%
1996   6,79%
1997   6,86%
1998   6,96%
1999   7,12%
2000   7,24%
2001   7,45%
2002   7,70%
2003   8,01%
2004   8,86%
2005   9,58%
2006   10,10%
2007   11,48%
2008   12,84%
2009   14,39%
2010   15,48%
2011   16,19%
2012   17,26%
2013   18,94%

Vieraskielisten osuus Malminkartanossa on siis tuplaantunut 8 vuodessa (7-kertaistunut 20 vuodessa) ja nousee n. prosenttiyksiköllä joka vuosi. Jos Sakslinilla leikkaisi yhtään, hän tajuaisi joutuvansa pian vähemmistöön. Vai asuu alueella yhä ulkomaalaisia. Luuleeko Sakslin että maahanmuuttopolitiikka on jokin lyhytkestoinen tilaus? Rikastajaa on tilattu ja rikastajaa on saatu eikä niitä voida karkottaa. Helsinkiläisillä vain menee globaali vastuu ja kansainväliset sopimukset koulujen edelle. Opettelisi Sakslin uimaan.


Ainakin 20.9.2012 Pihkapuiston ala-asteen rikastusaste (19,2 %) oli alle alueen keskiarvon:

Pikku-Huopalahden ala-asteen koulu   54,30%   
Pelimannin ala-asteen koulu   41,50%   
Malminkartanon ala-asteen koulu   34,60%   
Strömbergin ala-asteen koulu   25,90%   
Meilahden yläasteen koulu   23,90%   
Pitäjänmäen peruskoulu   23,40%   
Pohjois-Haagan ala-asteen koulu   20,70%
Pihkapuiston ala-asteen koulu   19,20%
Konalan ala-asteen koulu   13,00%
Meilahden ala-asteen koulu   12,50%
Munkkivuoren ala-asteen koulu   10,40%      
Haagan peruskoulu   7,60%
Kannelmäen peruskoulu   5,50%
Munkkiniemen ala-asteen koulu   5,40%

Läntinen suurpiiri yhteensä   21,28%   

Määrärahalla on pystytty tukemaan erityistä huomiota tarvitsevia oppilaita palkkaamalla koulunkäyntiavustajia.

Millä tuloksilla? Esimerkiksi Saksassa näillä keinoilla ei ole ollut minkäänlaista vaikutusta. Sakslin voi kurkata koulunsa tulevaisuuteen tässä videossa.

Positiivisen syrjinnän kriteerit

Tuen kriteerinä on muun muassa peruskoulun jälkeisen tutkinnon suorittaneiden aikuisten prosenttiosuus oppilaaksiottoalueella sekä keskimääräinen vuositulo asukasta kohden.

Arvioinnista vaikuttavat myös vieraskielisten oppilaiden osuus koulussa ja koulun oppilastase, eli alueen oppilaiden lähikouluvalinnan osuus.

No tulotason puolesta Malminkartano on sijalla 147/162, että tulokriteerin pitäisi täyttyä.

Mitä tuossa unohdetaan mainita on, että reppuraha maksetaan ulkomaalaisesta kolminkertaisena:

26.8.2011

Positiivisen diskriminaation määrärahan korotuksen käyttöperiaatteet vuonna 2012

Opetusviraston talousarviossa on varattu vuosittain niin sanottua positiivisen diskriminaation määrärahaa noin neljäsosalle peruskouluista. Määrärahan jakokriteereinä ovat koulun oppilaaksiottoalueen huoltajien tulotaso, koulutustaso ja vieraskielisten oppilaiden osuus koulun oppilasmäärästä. Kaikkiaan määrärahaa on myönnetty kouluille vuonna 2011 yhteensä 1,6 miljoonaa euroa. Koulut voivat käyttää määrärahaa syrjäytymisen ehkäisyyn parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kaupunginhallituksen hyväksymien kannanottojen mukaisesti opetuslautakunta on korottanut positiivisen diskriminaation määrärahaa vuoden 2012 talousarvioesityksessään tämänvuotisesta tasosta kahdella miljoonalla eurolla.

Opetusvirasto esittää, että korotetusta määrärahasta käytetään siten, että kasvatetaan määrärahaa saavien koulujen määrää 45 prosenttiin kaikista peruskouluista, ja osa määrärahasta varataan käytettäväksi alueellisesti. Alueille kohdennettavalla rahalla voidaan tukea ja kehittää toimintoja, jotka lisäävät hyvinvointia useamman koulun alueella. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi koulujen opetusjärjestelyihin, oppimisympäristöjen kehittämiseen tai oppilashuoltoon. Alueellista toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan koulujen yhteistyönä.

Opetusvirasto esittää myös, että kun käytössä olevat määrärahat kasvavat huomattavasti, niin osa määrärahasta jaettaisiin ottaen huomioon maahanmuuttajataustaisten oppilaiden kokonaismäärä opetuksessa.

Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrä suomenkielisissä kouluissa on kasvamassa. Vuonna 2012 suomenkielisissä peruskouluissa ennakoidaan olevan 450 oppilasta maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa ja suomi toisena kielenä –opetuksessa kaikkiaan 5 700 oppilasta. Ruotsinkielisissä peruskouluissa maahanmuuttajaoppilaita ennakoidaan olevan yhtä paljon kuin nytkin, eli noin 50.

Opetusviraston esityksen mukaan oppilaiden kokonaismäärä voidaan ottaa määrärahan jaossa huomioon siten, että jokaisesta maahanmuuttajataustaisesta oppilaasta koululle maksettavaa oppilaskohtaista ns. reppurahaa korotetaan 25 eurosta 75 euroon.

Opetusvirasto esittää, että opetusvirastolle mahdollisesti vuoden 2012 talousarviossa myönnettävästä kahden miljoonan euron määrärahasta 0,3 miljoonaa euroa käytetään reppurahan korotukseen. Maahanmuuttajien opetuksen laajentamistarpeita rahoitetaan suomenkielisissä peruskouluissa noin 0,7 miljoonalla eurolla. Loppuosa korotetusta määrärahasta jaetaan nykyisen, alueiden erityispiirteiden mukaisen laskentamallin avulla.


http://www.hel.fi/hki/Opev/fi/uutiset/opetuslautakunta+kokoontuu+30.8.2011

Tuet ovat siis sentilleen samat kuin kantiksella, kolminkertaisina. Mokubisneksessä on huvittavaa, että budjetit voidaan tuosta noin vain tuplata. 1,6 milliäkö ei riitä? Ei hätää, laitetaan ensi vuonna 3,6 M.

Kuten Dan Koivulaakso (vas.) on todennut, koulujen resurssit on määriteltävä tarpeiden mukaan. Kaupungin oman palvelutuotannon pitkäjänteinen ja kokonaisvaltainen kehittäminen ja riittävät resurssit ovat kaupunkilaisten kannalta turvallisin sekä oikeudenmukaisin tapa järjestää helsinkiläisten tarvitsemat palvelut.


Tuota summaa täytyy korottaa tasaisin väliajoin, jos maahantulovirtaa ei vähennetä. Rahasta huolimatta koulujen taso laskee.
Jossain vaiheessa rahat eivät enää riitä. Ainoa keino välttää todellinen koulukatastrofi (nykytilannehan ei ole vielä mitään) on rajoittaa maahanmuuttoa ja rajusti. En käsitä, miksei kukaan tätä sano lehdessä.

Vanhempien mielestä tuki on rauhoittanut koulua ja myös asuinympäristöä. Erityishuomiota tarvitsevia vieras- ja suomenkielisiä oppilaita on niin erityisluokissa kuin normaalin opetuksen ryhmissäkin.

– Malminkartano on ollut osittain levotonta aluetta, mutta lieveilmiöt ovat vähentyneet. Pelkäämme, että rahoituksen lopettaminen johtaa oppilasmäärän kasvuun luokissa ja sitä kautta levottomuuden lisääntymiseen, Sakslin sanoo.

Mutun sijasta alueen tilastoja olisi kiva nähdä.

Opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen kertoo, että Pihkapuiston koulu ei mahtunut positiivisen diskriminaation määrärahaa saavien koulujen listalle.

Opetustoimen linjauksen mukaan listalle otetaan Helsingin noin 130:sta peruskoulusta järjestyksessä aina ne 45 koulua, jotka kulloinkin selvimmin täyttävät määrärahakriteerit.

Määrärahan kriteereinä ovat muun muassa väestön tulo- ja koulutustaso ja maahanmuuttajaväestön osuus on. Kriteerien täyttymistä seurataan kouluittain kolmen vuoden välein, ja meneillään oleva kausi päättyy tämän vuoden lopussa.

– Pihkapuiston koulu on nyt pudonnut listalla viivan alle. Se ei olisi edes seuraavana saamassa määrärahaa, sanoo Pakarinen.

Vieraskielisten määrässä Pihkapuiston koulu on sijalla 44/131.

1. Soinisen koulu   61,50%
Meri-Rastilan ala-asteen koulu   57,20%
Pikku Huopalahden ala-asteen koulu   54,30%
Ressun peruskoulu   50,30%
Eläintarhan ala-asteen koulu   48,70%
Myllypuron yläasteen koulu   47,40%
Mustakiven ala-asteen koulu   44,10%
Pelimannin ala-asteen koulu   41,50%
Maunulan ala-asteen koulu   41,10%
Myllypuron ala-asteen koulu   40,90%
Laakavuoren ala-asteen koulu   39,60%
Pihlajiston ala-asteen koulu   37,50%
Latokartanon peruskoulu   37,20%
Koskelan ala-asteen koulu   36,80%
Kallahden peruskoulu   35,80%
Malminkartanon ala-asteen koulu   34,60%
Vesalan yläasteen koulu   34,20%
Jakomäen peruskoulu   34,10%
Vesalan ala-asteen koulu   32,60%
Itäkeskuksen peruskoulu   31,70%
Keinutien ala-asteen koulu   31,70%
Roihuvuoren ala-asteen koulu   31,30%
Maatullin ala-asteen koulu   30,60%
Maunulan yhteiskoulu    30,50%
Kontulan ala-asteen koulu   29,70%
Hietakummun ala-asteen koulu   29,20%
Strömbergin ala-asteen koulu   25,90%
Ruoholahden ala-asteen koulu   25,40%
Alppilan yläasteen koulu   24,80%
Pihlajamäen ala-asteen koulu   24,80%
Tahvonlahden ala-asteen koulu   24,40%
Meilahden yläasteen koulu   23,90%
Pitäjänmäen peruskoulu   23,40%
Herttoniemenrannan ala-asteen koulu   23,40%
Länsi-Pasilan ala-asteen koulu   22,40%
Helsingin yhteislyseo   21,70%
Vallilan ala-asteen koulu   21,10%
Pohjois-Haagan ala-asteen koulu   20,70%
Mellunmäen ala-asteen koulu   20,70%
Vuosaaren peruskoulu   20,50%
Apollon Yhteiskoulu   20,50%
Puotilan ala-asteen koulu   20,10%
Vuosaaren lukio   19,60%
Pihkapuiston ala-asteen koulu   19,20%
45. Pukinmäen peruskoulu   18,80%
-------------------------------------------------------
Kulosaaren ala-asteen koulu   18,30%
Siltamäen ala-asteen koulu   18,10%
Ylä-Malmin peruskoulu   18,00%
Helsingin Uusi yhteiskoulu   17,80%
Vuosaaren ala-asteen koulu   17,30%
Aleksis Kiven peruskoulu   17,10%
Apollon Yhteiskoulu   16,80%
Aurinkolahden peruskoulu   16,60%
Itäkeskuksen lukio   16,50%
Siilitien peruskoulu   16,00%

...

Pihkapuiston poistuminen listalta ei kerro mitään Pihkapuiston tilasta. Helsingissä vain on vielä huonompia kouluja.

Pakarinen tähdentää, että lautakunta on aikoinaan vahvistanut kriteerit, joiden perusteella määrärahan saajat asetetaan tärkeysjärjestykseen. Lautakunta ei siis erikseen päätä yksittäisten koulujen määrärahan lakkauttamisesta.

– Meillä on tarkat kriteerit, joiden perusteella koulut asetetaan järjestykseen, ja tässä järjestyksessä määrärahaa sitten myönnetään. Olisi epäoikeudenmukaista poiketa etukäteen vahvistetuista kriteereistä, sillä moni muukin koulu Helsingissä haluaisi määrärahan.

Lautakunnan johtaja ymmärtää vanhempien huolen opetusryhmien suurentumisesta, koska määrärahan turvin koululla on ollut mahdollisuus järjestää opetusryhmiin useampi aikuinen.

– On kuitenkin aika pitkälle vedetty johtopäätös sanoa, että määrärahan poistaminen johtaisi nyt syrjäytymisen kasvuun Pihkapuiston koulussa tai Malminkartanossa.


Jaossa on 3,5 miljoonaa

Helsinki ohjaa kouluihin positiivisen diskriminaation määrärahaa ensi vuonna yhteensä 3,5 miljoonaa euroa. Summaa on kasvatettu merkittävästi viime vuosina.

– Määrärahaa ei saa käyttää hallintoon. Suurin osa kouluista on käyttänyt määrärahan resurssiopettajan tai koulunkäyntiavustajan palkkaukseen. Resurssiopettajan ansiosta koulussa on kaksi opettajaa luokassa tai sitten luokka voidaan jakaa pienempiin ryhmiin, kertoo opetuslautakunnan puheenjohtaja Pia Pakarinen.

Määrärahaa saa käyttää myös oppilashuoltoon, oppimisympäristön kehittämiseen tai opetustarvikkeiden hankintaan.

Kunkin koulun saaman määrärahan suuruus riippuu siitä, miten korkealla koulu on kriteerilistalla. Helsingin Uutisten tietojen mukaan tällä hetkellä eniten määrärahaa saavat Jakomäen ja Meri-Rastilan ala-asteet sekä Kontulan Keinutien ala-aste.

Meri-Rastilan ala-asteen koulu   57,20%
Jakomäen peruskoulu   34,10%   
Keinutien ala-asteen koulu   31,70%

ja vastaavilla alueilla vieraskielisten osuus:

Meri-Rastila   30,22%
Jakomäki   24,20%
Kontula   23,31%

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Imaameja opettamaan islamia uskonnontunneille? Tulkkeja opettamaan "lapsen omaa kieltä" ettei vain vahingossa oppisi suomea?

Malminkartanon koraanikoulu?



PS. oliko tää muuten se Pia, joka onnistuu kulkemaan Helsingissä näkemättä neekeriä ja jolla oli reggae-vaalivideo?

http://pia1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/57623-miten-maahanmuuttajien-maaria-koulussa-sitten-rajoitettaisiin
2011-01-18 Pia Pakarinen (kok) mokuttaa
2010-9-11 Kok-valtuutettu: "Mamunuorten kouluttaminen on haaste, jossa.."

PS2. miksi mokukoulujutuissa jätetään aina huippurikkaat koulut mainitsematta? Mitähän esim. tuolle Pikku-Huopalahden ala-asteelle (54,3 %) kuuluu?

[junakohtaus]

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Imaameja opettamaan islamia uskonnontunneille? Tulkkeja opettamaan "lapsen omaa kieltä" ettei vain vahingossa oppisi suomea?

Ei, ei sellaista vaan juurikin esim. kiertävä resurssiope että joku ehtii opettaa asiat hitaammillekin.

[Afrikan kirjeenvaihtaja]

PS. oliko tää muuten se Pia, joka onnistuu kulkemaan Helsingissä näkemättä neekeriä ja jolla oli reggae-vaalivideo?

Muistelen, että kyseinen likinäköinen henkilö oli Piia-Noora Kauppi, mutta saatan muistaa väärin.

[Malla]

Lähteeni koululaitoksen sisällä sanovat, että nämä rahat ovat oikeinkin hyvin käytettyä rahaa ja niillä saadaan ihan oikeita tuloksia aikaan.

Imaameja opettamaan islamia uskonnontunneille? Tulkkeja opettamaan "lapsen omaa kieltä" ettei vain vahingossa oppisi suomea?

Ei, ei sellaista vaan juurikin esim. kiertävä resurssiope että joku ehtii opettaa asiat hitaammillekin.

Tuttu yläasteen ope toimi osan ajasta resurssiopena, eivätkä kaikki oppilaat olleet "hitaampia" vaan sairaalassa (kinttu pahasti katkipoikki tms.).

[Supernuiva]

PS. oliko tää muuten se Pia, joka onnistuu kulkemaan Helsingissä näkemättä neekeriä ja jolla oli reggae-vaalivideo?

Muistelen, että kyseinen likinäköinen henkilö oli Piia-Noora Kauppi, mutta saatan muistaa väärin.

Vaalivideo missä ehdokas tanssi reggaen tahtiin oli Pia Pakarisen, hän on käsittääkseni tämä opetuslautakunnan puheenjohtaja.

Piia-Noora Kauppi saattoi taas olla se henkilö, joka ei ollut nähnyt yhtään ulkomaalaista kaupungilla.

[guest11919]

Junes, minusta tuo koululaisen isälle kuittailu on aivan turhaa. Häneltä ei ole pyydetty mitään syvällistä analyysia lehteen, joten et tiedä, mitä hän ymmärtää tai on ymmärtämättä. Hänhän vaikuttaa olevan enemmän nuivalla kuin suvaitsevaisella puolella.

[mielipide]

PS. oliko tää muuten se Pia, joka onnistuu kulkemaan Helsingissä näkemättä neekeriä ja jolla oli reggae-vaalivideo?

Muistelen, että kyseinen likinäköinen henkilö oli Piia-Noora Kauppi, mutta saatan muistaa väärin.

Helsingin keskustassa voi edelleen pyöriä koko päivän näkemättä yhtään mustaihoista ihmistä!

http://www.city.fi/ilmiot/piitu+kauppi/1465


Nykyään tämä Piia-Nooran vuonna 2005 kokema suuri ongelma on korjattu mutta valitettavasti Piia-Noora Kauppi ei taida paljon steissillä tai Kampissa tai Kaisaniemen puistossa pyöriä fiilistelemässä tätä hänen niin kovasti kaipaamaansa kansainvälisyyttä.

Tosin jo vuonna 2005 Piia-Noora olisi voinut mennä Itäkeskukseen jos hänelle kerran oli niin tärkeää että näkisi mustaihoisia ihmisiä.

Kaikessa typeryydessään Piia-Noora Kaupin lausunto on erinomainen sillä se kuvaa koko tuon kokoomus-ikäpolven, johon myös Katainen kuuluu, täydellistä naiiviutta ja sekopäisyyttä.

[guest7001]

Olen aiheesta kirjoittanut jo niin monta kertaa, että ei jaksa enää. Sen vain sanon, että Helsinki on slummiutumassa kaameaa vauhtia. Tässä(kin) ketjussa esitetyt faktat kertovat siitä kaameaa tarinaa.

Sossun elättiä pukkaa ovista ja ikkunoista, samaan aikaan kun kaupungin velka nousee kahteen miljardiin Euroon ja veroja maksavia perheitä nostaa kytkintä kiihtyvällä vauhdilla.
http://keskustelu.kauppalehti.fi/5/i/keskustelu/thread.jspa?threadID=203645

Nyt valmistuu suoraan laman keskelle uusia asuntoja lähes 100.000 ihmiselle. mm. Östersundom, Kalasatama, Jätkäsaari, Keski-Pasila, Kuninkaantammi ja Öljysatama (Kruunuvuorenranta).

Mitä tapahtuu, kun velanottokyky sakkaa, lama iskee päälle (on jo iskenyt) ja kovan rahan asunnot jäävät myymättä? No siinähän käy niin, että sosiaalisen asuntotuotannon määrää lisätään.

Mutta kuka tämän pitkässä juoksussa maksaa... ja mistä löytyvät ne potentiaaliset miljonäärit, jotka haluavat maksaa 7K€/m2 kerrostaloasunnostaan tulevassa "kestävän kehityksen asuntopolitiikan sosiaalisesti sekoitetussa" mamulähiössä?

On aivan uskomatonta, miten vähällä järjellä Helsinkiä johdetaan. Ilmeisesti kunnanvaltuusto elää jossain aivan omassa vaihtoehtotodellisuudessaan. Todennäköisesti myös kaupungin asukkaat, koska ovat näitä kaheleita äänestäneet. Ihmisille valkenee vasta sitten, kun slummiutuminen alkaa näkyä omassa lähiössä ja fattan taikaseinä lakkaa toimimasta nykyisellä avokätisellä ohjelmalla. Suomen talouden suunnan muistaen, takaan että se aika ei taatusti ole kaukana.

Kun tästä klikkaa "muunkieliset", näkee melko suoraan mistä lähiöistä kannattaa PK-seudulla nostaa kytkintä, kun vielä voi.
http://www.hel.fi/palvelukartta/

[elven archer]

On siis muutettava ympäröivä todellisuus muutokseen kannustavaksi. Vaan miten kotoutusbisnes saataisiin ymmärtämään ja hyväksymään tämä?

En oikein näe sen olevan mahdollista nykyisen kaltaisessa ns. hyvinvointiyhteiskunnassa. Täällä ei yleensäkään ole suuremmin "jokainen on oman onnensa seppä" -ajattelua, eikä nykyisessä ilmapiirissä voi vaatia maahanmuuttajilta selvää aktiivista panosta vastineeksi turvapaikasta tai mitä lie oleskelulupia ne ovatkaan. Tai voihan sitä aina vaatia, mutta siitä seuraa vain r-kortin heiluttelua konkreettisten linjanmuutosten sijaan. Näin ollen ratkaisuksi jää vain toteuttaa alunperin laadukasta ja tiukkaa maahanmuuttopolitiikkaa, jolloin koko kysymystä ei edes syntyisi valikoitujen tulijoiden ollessa motivoituneita sopeutumaan ja tekemään vaaditun. Valitettavasti sekään ei näytä olevan mahdollista nykyisessä asenneilmapiirissä, joten tässä sitä vain seurataan sivusta ongelmien lisääntymistä. Niin pitkään kuin raja vuotaa, niin kaikki on vain oireiden hillitsemistä ja siten jo lähtökohtaisesti hävittyä taistelua. Minä olen valitettavasti näin kyyninen tai realistinen, koska eihän missään muuallakaan ole löydetty hopealuotia näiden ongelmien ratkaisemiseen.

[Arvoton]

Ikäluokkani on juu täynnä alkoholisoituneita ihmisraunioita ja toisaalta äärimuslimiterroristeja, koska meiltä aikoinaan puuttuivat koulunkäyntiavustajat.