2013-07-01 Suomalaisnuori ei kelpaa: Mansikanviljelijät suosivat ulkomaalaisia p

[krauta]

Ei se 100kg /päivä ole keskiarvo vaan se mitä parhaat poimijat yleensä saavat. Ulkkisten keskiarvo taisi pyöriä siellä 60kg paikkeilla. Tietysti aikaisemmin kesällä ja loppukesästä määrät pienenee. Itse olen näitä poimintakirjanpitoja joskus tehnyt niin näppituntuma löytyy .
Kyllä virolaisilla, ukrainalaisilla jne on vaan ihan eri ote, he ovat täällä tienaamassa mahd. paljon ja se näkyy.

Joo, en usko itsekkään tuohon 100kg/vrk. Nelosen uutisten mukaan juurikin keskimääräinen ansio on 100€/vrk, eli 100kg, parhaiden pitäis silloin kaiketi kerätä yli 150kg

Mutta poimintarobotin vertailussa jopa 100kg/vrk ei riitä konetta vastaan, saatikka oikea luku. Japanilaiset laski että melkein puolet enemmän kerää kone, ja uskon kyllä siihen.

[Tabula Rasa]

Yksi vasu noin 3kg eli 33 vasua joka ikinen päivä. Tunnissa kaksi meinaa 16½h työpäivää. Kolme tunnissa on jo urakkatahtia(eikä varmasti kerkeä katsoa tarkasti puskia, kunhan parhaalta parhaalle kohdalle). Lisäksi tuohon pitäisi kaiketi jotain taukoja laskea. +100kg voi olla yhtenä päivänä ennätys, mutta sellaista tahtia ei pidä kukaan viikkoa tai varsinkaan viikkoja. Tuntipalkat urakkatahdillakin alta 9e/h -verot/muut kulut. Kyllä taitaa olla helpompiakin keinoja hankkia tahaa.

Kävin kaksi vasua rauhalliseen tahtiin keräämässä reiluun tuntiin. Nyt niitä perkaamaan ja maistelemaan->

[Oami]

Nyt ei olla toimistossa vaan maatalousalalla jossa sesonkiaikaan on kuukaudessa keskimäärin 30 työpäivää.

Jaa että joka päivä pitäisi olla työnantajan käytettävissä?

No kiitos oikaisusta. Perun puheeni, 1500 olisi liian vähän sekin, ja 1000 on vähän niinkuin räkäisy naamalle.

[Aeon]

Perun puheeni, 1500 olisi liian vähän sekin, ja 1000 on vähän niinkuin räkäisy naamalle.

Miten paljon olisit valmis maksamaan mansikkakilosta, jos tietäisit, että poimijoille on maksettu "reilua" palkkaa?

Nämä palkkakysymykset nousevat aika-ajoin esille, mutta taitaa tosiasia olla se, että peruskuluttajalle hinta on periaatteita suurempi vaikutin ostopäätöstä tehtäessä. Esimerkkinä vaikka marketista löytyvä sisäfile. Ulkomaalainen on selkeästi kotimaista halvempaa ja tarjonnan perusteella ulkomaalaista menee kaupaksi huomattavasti kotimaista enemmän (laatuun en ota kantaa, koska en ole ulkolaista sisäfilettä syönyt). Jos kotimaisen mansikan hinta nousisi merkittävästi nouseitten työvoimakustannusten takia, kaupat rupeaisivat tuomaan myyntihinnaltaa halvempia (esimerkiksi espanjalaisia) mansikoita maahan nykyistä enemmän. Kuin taikaiskusta kuluttajan mielestä espanjalainen mansikka olisikin niiiiin paljon kotimaista parempaa, että kotimainen jäisi hyllyyn.

[Oami]

Perun puheeni, 1500 olisi liian vähän sekin, ja 1000 on vähän niinkuin räkäisy naamalle.

Miten paljon olisit valmis maksamaan mansikkakilosta, jos tietäisit, että poimijoille on maksettu "reilua" palkkaa?

Paha sanoa. En kuluta mansikkaa kovinkaan paljon.

Aina on yksi vaihtoehto erota EU:sta ja sen jälkeen pistää tuontimarjoille sen verran tullia että kotimainen käy kaupaksi vaikka sitten vähän kalliimpanakin. Joko niin tai sitten vaan ottaa nykyajan realiteetit vastaan. Ja niinhän ne viljelijät tekevät, palkkaamalla ulkomaalaisia. Pointtini oli se että ei siinä pitäisi näillä palkoilla mitään ihmeteltävää olla.

En minä sitä erityisesti vastusta, kunhan nekin poimijat ovat pois pahanteosta ja palaavat sitten kotimaahansa kun hommat on hoidettu. Eivät siis jää taikaseinän asiakkaiksi.

[repa]

Ainakin omalle työpaikalleni on otettu kesätöihin alaikäisiä nuoria valtion tai kunnan tukemana. Työssäoloaika oli muistaakseni kaksi viikkoa. Työt olivat kevyitä sisätöitä, tuotteiden pakkaamista laatikoihin, purkkeihin yms. Ihmettelen miksi mansikanviljelijät eivät palkkaa nuoria kesätöihin samoin. Syy taitaa olla siinä, että ulkomaisille poimijoille maksetaan palkka pimeästi ja käry kävisi, jos toisten poimijoiden pitäisikin maksaa veroja. Lisäksi työnantajan pitäisi maksaa muut hänelle kuuluvat  maksut. Turhaan tässä nuoria syytetään. Mansikanviljelijät vain ajavat omia etujaan, miten maksimoida oma voitto. Verottaja voisi tehdä ratsian mansikkatiloille, kuten rakennustyömaille ja tarkastaa onko kaikki verot ja työnantajalle kuuluvat maksut maksettu.

[MX]

Nyt ei olla toimistossa vaan maatalousalalla jossa sesonkiaikaan on kuukaudessa keskimäärin 30 työpäivää.

Jaa että joka päivä pitäisi olla työnantajan käytettävissä?

Näin se maatalousalalla käytännössä menee. Työt on tehtävä ajallaan eli silloin kun niitä on; muuten jää sato korjaamatta. Jos mansikat ovat kypsymässä pellolla käsiin niin silloin on tehtävä pitkää päivää ja kerättävä kaikki mahdollinen talteen.

[seuraa_tilannetta]

Nyt ei olla toimistossa vaan maatalousalalla jossa sesonkiaikaan on kuukaudessa keskimäärin 30 työpäivää.

Jaa että joka päivä pitäisi olla työnantajan käytettävissä?

Lehmille ja sioille tulee nälkä sunnuntainakin.
On ihan sama onko sunnuntai vai maanantai, niin työt tehdään kun on tehtävä. Ja jos sataa, niin sitten on turha pellolle mennä.
Mutta nykyjärjestelmässä palkattu työvoima tekee töitä vain työaikana. Työnantaja ja yrittäjä tekee työt sitten muuna aikana itse.

[Turkulaine]

Jaa että joka päivä pitäisi olla työnantajan käytettävissä?

Lehmille ja sioille tulee nälkä sunnuntainakin.
On ihan sama onko sunnuntai vai maanantai, niin työt tehdään kun on tehtävä. Ja jos sataa, niin sitten on turha pellolle mennä.
Mutta nykyjärjestelmässä palkattu työvoima tekee töitä vain työaikana. Työnantaja ja yrittäjä tekee työt sitten muuna aikana itse.

Maailma on täynnä töitä, joita tehdään jokaisena päivänä vuodessa kellon ympäri. Ei se sitä tarkoita, että yksittäiset ihmiset tekevät niitä kellon ympäri saati nälkäpalkalla.

Kammottaa ajatella, millainen on järjestelmä, jossa työvoiman pitää työskennellä muutenkin kuin työaikana.

[Eugen235]

paras ratkaisu olisi että :

- rajat kiinni. ei yhtäkään ulkomaalaista mansikanpoimintaan
- sossu ja työttömyysavustukset kiinni. ei yhdellekään pottunokalle rahaa ellei työ kelpaa.

- sitten alkaa maaottelu: nostaako mansikkafarmari liksoja vai meneekö pottunokka töihin nykyliksoilla. (Tällaista asetelmaa kutsutaan kysynnän ja tarjonnan kohtaannoksi.)


- ja käytännön laajennus muuallekin Suomeen heti sen jälkeen kun on erottu EU:sta, Schengenistä ja eurosta. Katsotaan nouseeko palkat vai työhalut. Vai kannattaako esim mennä muualle töihin.

[MX]

- rajat kiinni. ei yhtäkään ulkomaalaista mansikanpoimintaan

Oletan että rajat olisivat kiinni myös ulkomaisilta marjoilta. Muuten täällä syötäisiin suuressa mittakaavassa pelkästään ulkomaisia marjoja.

[Marius]

Sosiaalituen työvelvoite ei pelaa.

[MX]

Maailma on täynnä töitä, joita tehdään jokaisena päivänä vuodessa kellon ympäri. Ei se sitä tarkoita, että yksittäiset ihmiset tekevät niitä kellon ympäri saati nälkäpalkalla.

Alkutuotantoon on hankala palkata työvoimaa, eikä pelkästään olemattoman palkan takia. Työt ovat sesonkiluonteisia ja sesongin aikaan päivät voivat olla pitkiä. Työ- ja lomapäivät määräytyvät säätilan mukaan, joten lomia ei voi ennakoida. Jos aamulla sataa niin silloin on "lomaa", mutta iltapäivällä pitääkin taas olla töissä jos sää poutaantuu. Mansikanpoiminta on siinä mielessä harvinainen alkutuotannon haara että siellä ylipäätään on varaa palkata ulkopuolista työvoimaa.

Kammottaa ajatella, millainen on järjestelmä, jossa työvoiman pitää työskennellä muutenkin kuin työaikana.

Ensiksi pitää määritellä työaika. Eläinpuolella työaika on joka päivä aamusta iltaan ja siellä on harvemmin ulkopuolista työvoimaa käytössä. Päivällä saattaa olla vapaata aikaa, mutta eläinten hoitoaikoihin pitää olla hommissa.

Yleensä maatilalla eläneet ja työskennelleet tunnistaa siitä, että työntekemiseen liittyy hyvin selkeä käsitys töiden tekemisestä ajallaan. Työpäivä ei lopu kellon mukaan vaan vasta sitten kun kaikki tärkeät työt on saatu tehtyä.

[Aeon]

Kammottaa ajatella, millainen on järjestelmä, jossa työvoiman pitää työskennellä muutenkin kuin työaikana.

Kammottaa ajatella järjestelmää, jossa aina mentäisiin määritellyn työajan mukaan eikä tilanteen mukaan. Lääkäri lopettaisi potilaan hoitamisen, kun lakisääteiset painaa päälle jne.

[Oami]

Jaa että joka päivä pitäisi olla työnantajan käytettävissä?

Lehmille ja sioille tulee nälkä sunnuntainakin.
On ihan sama onko sunnuntai vai maanantai, niin työt tehdään kun on tehtävä. Ja jos sataa, niin sitten on turha pellolle mennä.
Mutta nykyjärjestelmässä palkattu työvoima tekee töitä vain työaikana. Työnantaja ja yrittäjä tekee työt sitten muuna aikana itse.

Ei, vaan että jos joka päivä pitää olla työnantajan käytettävissä, niin tämä on sitten huomioitava palkassa.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että työntekijänä minä myyn omaa aikaani työnantajalle. Jos menetän omasta ajastani 8 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa, haluan silloin korvauksen 8 tunnista päivässä 5 päivänä viikossa. Jos menetän omasta ajastani 11 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa, niin haluan silloin korvauksen 11 tunnista päivässä 7 päivänä viikossa.

[Arto Luukkainen]

Ei, vaan että jos joka päivä pitää olla työnantajan käytettävissä, niin tämä on sitten huomioitava palkassa.

Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että työntekijänä minä myyn omaa aikaani työnantajalle. Jos menetän omasta ajastani 8 tuntia päivässä 5 päivänä viikossa, haluan silloin korvauksen 8 tunnista päivässä 5 päivänä viikossa. Jos menetän omasta ajastani 11 tuntia päivässä 7 päivänä viikossa, niin haluan silloin korvauksen 11 tunnista päivässä 7 päivänä viikossa.

En ymmärrä mitä oikein tarkoitat. Mansikan poimisessa maksetaan jokaisesta 2,5 kilon marjakorista noin 2,5 euroa. Mitään tunti-  tai päiväpalkkoja ei ole. Eli jos myyt ajastasi 11 tuntia  7 päivänä viikossa, saat siitä toki korvauksen juuri sen mukaan paljoinko annoit aikaasi. Edellyttäen että teet myös työtä etkä lorvaile. Ajasta ei makseta mitään vaan kerätyistä mansikoista.

[Oami]

En ymmärrä mitä oikein tarkoitat. Mansikan poimisessa maksetaan jokaisesta 2,5 kilon marjakorista noin 2,5 euroa. Mitään tunti-  tai päiväpalkkoja ei ole. Eli jos myyt ajastasi 11 tuntia  7 päivänä viikossa, saat siitä toki korvauksen juuri sen mukaan paljoinko annoit aikaasi. Edellyttäen että teet myös työtä etkä lorvaile. Ajasta ei makseta mitään vaan kerätyistä mansikoista.

Tarkoitan, että korvaus on liian pieni, perustuen siihen mitä aiemmin kysyin.

Toisaalta, ketjussa on sanottu myös näin:

Kaikki päivät eivät kuitenkaan ole työpäiviä koska mansikat eivät välttämättä ole kypsiä tai sade estää poiminnan. Siksi noilla keskimääräisillä tuntimäärillä voikin lähinnä pyyhkiä persettä.

Niin että mitä työntekijä sitten tekee jos mansikat eivät ole kypsiä tai sade estää poiminnan? Menettää vapaa-aikaansa mutta ei silti saa korvausta, edes sitä pientä?

Vai ovatko nämä tilanteet sitten työntekijän vapaa-aikaa? Jos kyllä, niin millä varoitusajalla se vapaa-aika sitten päättyy?

[Tabula Rasa]

Sade ei poimintaa estä jollei se jatku niin kauan että valmiit marjat mätänevät peltoon. Toki tekee työstä vielä epämiellyttävämpää. Arvioisin että vaatii useamman päivän sateen jotta marjat alkaisivat mädäntyä. Toki riippuu hyvin paljon maapohjasta, rinteen viettävyydestä jne.  Sateen ajoitus myös tärkeä, hyvin kypsä marja mätänee huomattavasti helpommin kuin keskenkasvuinen.   

[Arto Luukkainen]

Tarkoitan, että korvaus on liian pieni, perustuen siihen mitä aiemmin kysyin.

Korvaus on liian pieni, jos sinulla on sellaista tietoa, että suomalaiset olisivat valmiita maksamaan mansikoista enemmän ilman että vähentäisivät kotimaisen mansikan käyttämistä. Silloinhan olisi toki helppoa maksaa vaikka 3 euroa kilolta. Mutta ellei näin ole, palkka on ihan riittävä koskapa poimijoita riittää. Myös suomalaisia poimijoita on edelleen noin 6000. Kyseessä ei ole päätoiminen työ vaan kesätyö opiskelijoille ja koululaisille (jos suomalaisista puhutaan).

Toisaalta, ketjussa on sanottu myös näin:

Niin että mitä työntekijä sitten tekee jos mansikat eivät ole kypsiä tai sade estää poiminnan? Menettää vapaa-aikaansa mutta ei silti saa korvausta, edes sitä pientä?

Vai ovatko nämä tilanteet sitten työntekijän vapaa-aikaa? Jos kyllä, niin millä varoitusajalla se vapaa-aika sitten päättyy?

Tilanne selviää varmaa aamulla kun sataa. (tai Tabulan mukaan sade ei estä!) Jos mansikoita ei ole, tilat usein yrittävät järjestää jotain muuta työtä tuntityönä. Aina sellaista ei vaan ole järjestettävissä. Mutta helppoahan tilojen olisi maksaa palkkaa myös odottelupäiviltä, jos kuluttajat maksaisivat mitä vaan tuoremansikoista ja pakastemansikoista!

Mutta kyllä se niin on, että vapaa-ajaksi se muuttuu, jos poimintaa ei voi suorittaa, koska mansikoita ei ole.

[Marius]

Urakkapalkka on eri kuin tuntipalkka. Ainakin silloin kun itse olin nuori, tällaisia termejä kuulin käytettävän. Mansikanpoimintaan tuntuisi paremmin soveltuvan urakkapalkkaus kuin tuntipalkkaus. Voin olla väärässä, en omaa kokemusta kuin omalta pläntiltäni.

[Oami]

Korvaus on liian pieni, jos sinulla on sellaista tietoa, että suomalaiset olisivat valmiita maksamaan mansikoista enemmän ilman että vähentäisivät kotimaisen mansikan käyttämistä. Silloinhan olisi toki helppoa maksaa vaikka 3 euroa kilolta. Mutta ellei näin ole, palkka on ihan riittävä koskapa poimijoita riittää. Myös suomalaisia poimijoita on edelleen noin 6000. Kyseessä ei ole päätoiminen työ vaan kesätyö opiskelijoille ja koululaisille (jos suomalaisista puhutaan).

Käsittääkseni koko ketju lähti sen ihmettelemisestä että miksei suomalaisnuoria ole kovin paljon noissa töissä, ja vastaus siihen on nähdäkseni ilmiselvästi se, että korvaus on liian pieni.

Mutta kyllä se niin on, että vapaa-ajaksi se muuttuu, jos poimintaa ei voi suorittaa, koska mansikoita ei ole.

Niin, mutta kysyin toisenkin kysymyksen. Jos työntekijälle tulee vapaa-aikaa mainituista syistä, niin mistä työntekijä tietää, että milloin se vapaa-aika päättyy? Ja kun työntekijä tavalla tai toisella tämän tiedon saa, niin miten pian töihin on sen jälkeen palattava?

[l'uomo normale]

Sama se on muuallakin nykyään. Tänä aamuna yhdeksältä vastasin vuoteessani puhelimeen ja suostuin työhaastatteluun puolen päivän maissa. Työvuoroni varsinaisissa siisteissä sisätöissäni ovat päättyneet viime aikoina milloin sattuu. Voi vain etukäteen arvailla, koska lähetetään kotiin tai tuleeko uusia vuoroja vai peruutetaanko entisiä. Ainakaan duunini eivät ole fyysisesti raskaita.

Suunnitelkoot elämäänsä ne jotka ovat viroissaan.

[Leso]

Jaahas. Tämä onkin joku kommariketju.

Että poimijaa riistetään ja että yrittäjä vetää välistä. Juujuu.
Milläs se mansikankasvattaja elää muut vuodenajat?
Ottaako takkiin jos sataa vettä kuin esteristä tai sato kuivuu?
Ja että se kasvattajako ne niitä teille torilla myy hintaan 20 €/kg?

Jos ei duuni kelpaa, olkaatten tekemättä.

Voi hyvä luoja-mikä-lie että mä toivon, että kaikki työnantajamaksut muutetaan työntekijöitten itsensä maksettaviksi - bruttopalkasta.

[Topi Junkkari]

Voi hyvä luoja-mikä-lie että mä toivon, että kaikki työnantajamaksut muutetaan työntekijöitten itsensä maksettaviksi - bruttopalkasta.

Olisi kieltämättä hyvä veto vaikka näin alkajaisiksi muuttaa työntekijöille annettavat palkkalaskelmat sellaisiksi, että ylimmällä rivillä on se kokonaissumma, jonka työnantaja joutuu kaikkine telleineen, löllöineen ja muine piiloveroineen työsuorituksesta maksamaan. Nykyisin bruttopalkaksi kutsuttava summa voisi olla nimeltään vaikka työntekijän verotettava ansio. Voisivat muutamat silmät avautua.

Mikä työnantaja ehtii ensin? Eihän vapaaehtoisesti annettava lakisääteistä tarkempi erittely laitonta ole nykyäänkään.

Joku julkisuuden tahohan taannoin ehdotti tämänkaltaista terveydenhuollon laskuihin tms., että niistä näkyisi asiakkaan osuuden lisäksi myös palvelun todellinen hinta.

EDIT: typo korjattava, ennen kuin Pieni Oikaisija ehtii paikalle.

[Otto Peltokoski]

Itse olin kaksi kesää pienehköllä mansikkatilalla töissä  "yleismiehenä" Pohjois-Suomessa vuosina 2011 ja 2012, työhön kuului poiminta-aikana myös mansikanpoimintaa. Mansikan kilohinta poimijalle oli 1 euroa/tunti ja keskimäärin poimittiin tuollaiset 6-7 tuntia kuutena päivänä viikossa. Lisäksi työhön kuului poiminta-aikana mansikoiden pakkausta, varusteiden huoltoa, ruohon leikkuuta yms. tunti-kaksi , joka tehtiin tuntipalkalla puutarha-alan TES:n mukaan 8.50 euroa/tunti. Poiminta-aika kesti tuollaiset nelisen viikkoa.

Itse hitaana poimijana sain tuollaiset 3 euroa/tunti poiminnasta. Parhaat poimijat voivat päästä jopa lähelle 8 euroa/tunti. Ei poiminta hääviä työtä ole, polvet ja selkä kipeytyvät, torjunta-aineet ja muut kemikaalit aiheuttavat oireita ja sääsket ja helle kiusaavat. Muutama suomalainen siellä oli minun lisäkseni, vaikka suurin osa poimijoista oli hommattu Thaimaasta. Olivat kyllä kovia työmyyriä, tietty oli pakkokin, kun poiminta-rahoilla piti maksaa lennot ja eläminen Suomessa ja jäädä vielä jotain kotiin vietäväksikin. En sinänsä ihmettele, ettei suomalaisia oikein poimijoiksi saada, vaikka työ voisi olla kyllä ihan ok rahanlähde tuollaiselle vanhempien kanssa asuvalle lukio-ikäiselle, jolla tarvittavat kuukausimenot ole isot. Hyvä poimija voi päästä noin 1000 euron kuukausi-ansioon, mikä on kyllä varsin huomattava lisä-ansio nuorelle. Ymmärrän kyllä viljelijöidenkin varovaisuuden rekrytoinnissa, poimijoiksi palkataan hyviksi tiedettyjä työntekijöitä, jotta marjat varmasti saadaan kerättyä talteen. Yksi hyvä neuvo on itsellä poimimisesta kiinnostuneille nuorille, että käy  tilalla kokeilemassa itsepoimintaa ,eli käy itse poimimassa marjat jotka ostaa, touhua ja jos homma luistaa hakeutuu sitten poimijaksi seuraavana kesänä.

En tiedä miten homma noin yleisesti mansikkatiloilla pelaa, mutta ainakaan kyseisellä tilalla ei harjoitettu harmaata taloutta, vaan palkat  ja muu rahaliikenne pyöri kirjanpito-toimiston kautta ja palkoista perittiin verot. Kaikille maksettiin palkka samoin perustein.