Katarina.R vastaa

[Katarina.R]

Ihan uteliaisuudesta, uskotko oikeasti että yhtwiskunta kustantaa erikseen ajokortteja ja syyrialaisia sohvia mamuille?

Onko hallinto-oikeuden päätös jotenkin uskon asia? En ymmärrä?

Missä hallinto-oikeuden päätös että juuri mamuille kustannetaan ajokortteja? Jos kerran kaikille noita kustannetaan niin mikä on sitten ongelma? Oikeassa elämässä tt-tukea voi saada ajokorttiin liittyviin maksuihin mutta ajokoulua ei makseta.

Kysyit uskotaanko, että yhteiskunta kustantaa erikseen ajokortteja?


Kylläpä sinä kysyt usein tätä samaa päätöstä uudestaan ja uudestaan:
http://www.toimeentulotuki.net/2009/ajokortti.php


Google haun mukaan Heinola on ainoa kunta, joka ei ohjeellisesti hyväksy autokoulukustannuksia hyväksyttyinä menoina. Ohje on ohjeellinen ja lain mukaan sosiaalivirkailija tekee päätöksen tarveharkintaisesti.


Millä perustelet ettei ajokorttia tai autokoulua makseta?

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

http://www3.jkl.fi/kysy/kysymys.php/5365

[Werther]

Kun on väitetty että mamut saa niitä ruhtinaallisia harkinnanvaraisia niin tuosta käy ilmi että pakolaistaustaiset mamut saa 2141 € per vuosi toimeentulotukea.

Lieksassa vuonna 2012 maksettiin pakolaisille toimeentuloturvaa:

Palvelun saajien määrä : 285
Pakolaisten toimeentuloturva : -2 442 066€
= keskimäärin 8568€ toimeentuloturvaa puhtaana käteen joka jampalle. Se on enemmän kuin 2141€.

[Emo]

Miksi sinä Katarina täällä ylipäätänsä keskustelet? Oletko oppimassa asioita? Moni meistä ei edes lue sinun juttujasi tai lukee harvakseltaan jonkun viestin joskus. Mitä hyödyttää? Luuletko tehokkaasti taistelevasi äärioikeistoa, rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan?

[Adolf Stege]

Katarinalla on tehtävä. Tehtävä Hommalla. Suvaitsevaiseksi käännyttäminen.

-My name is R. Katarina R.

[Malla]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

Eikö ajokortin hankintaa edellytä (aika kallis) ajo-opetus? Jos siihen on varaa, miten ei ole varaa korttiin? Jos ajo-opetukseen ei ole varaa, miten voi saada kortin?
Sori, en ymmärrä.

muoks. tägit

[Emo]

Miksi sinä Katarina täällä ylipäätänsä keskustelet? Oletko oppimassa asioita? Moni meistä ei edes lue sinun juttujasi tai lukee harvakseltaan jonkun viestin joskus. Mitä hyödyttää? Luuletko tehokkaasti taistelevasi äärioikeistoa, rasismia ja suvaitsemattomuutta vastaan?

Tämähän on jo monesti todettu, hänen ainoa tarkoitus on häiritä meidän keskusteluja. Niin kauan kuin modet sietävät tätä jotain Mark Levengoodin kaltaista suurta ajattelijaa, niin kauan hän luultavasti jaksaa täällä häiritä.

Voihan hänelle kommentin silloin toisen tällöin laittaa, mutta älkää antako häiritä.

[1NiitäKelanPoikia]

Itsehän olen sitä mieltä että keskusteluun tarvitaan vastapuoli, että se karsii pahimmat apinoinnit pois ja ei jätä tilaa virhearvioinneille. Katarina iskee tehokkaasti virheisiin, vaikka myös aika paljon esittää väärää tietoa. Mutta keskustelu jossa ei ole kahta mielipidettä, ei ole keskustelua lainkaan.

[Emo]

Mutta keskustelu jossa ei ole kahta mielipidettä, ei ole keskustelua lainkaan.

Just näin. Tuon kun tajuaa, niin täällä ei ole sen jälkeen mitään katarinaketjuja.
Riittää, että kerran oikaistaan väärät tiedot ja yksi tekee sen. Loppu hoituu kun kopioi niitä vakiovastauksia aina uudestaan ja uudestaan lainauksina vastauksiksi. Mitä siinä koko Homma yhden kanssa jankkaa.

Eikä se nyt niin vaarallista ole jos joku väärä tieto joskus jää oikaisemattakin.

[niemi2]

Niin, maksimissaan jaetaan 18 miljoonaa joka tarkoittaa keskimäärin 2141 € per vuosi. En jaksa kaivaa Helsingin lukuja mutta sinun väitteesi on että 75% mamuista ei saa tt-tukea, siis enemmistö. Eihän alkukartoitusraha jaeta mamuille vaan kunnille korvauksena.

Tuo 2141€ ei kerro sinänsä kuinka paljon jaetaan harkinnanvaraisia tukia mutta kertoo sen ettei mistään huikeista summista on kyse.

Tuo syyrialainen sohva ja taulutelkkarit on hilpeää urbaanilegendaa, ei kai kukaan oikeasti usko noihin ...

Tuo on siis budjetoitu ja sitä korvataan sitä mukaan kun tarvitaan.


Monet kunnat eivät halua ottaa pakolaisia kun laskennallinen korvaus on riittämätön todellisiin kuluihin.


Osa usein tt-tuen kautta maksettuja kuluja on siirretty kuntien vastuulle, esim. asunto oy tai kunnan vuokra-asuntoyhtiön piikkiin tulee kustannuksia kerrostalossa elämisen opettelusta.

[niemi2]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

http://www3.jkl.fi/kysy/kysymys.php/5365

Niin, eli ajokorttiin saa nyt käyttää täydentävääkin tt-tukea.


Hallinto-oikeudelta ei pyydetty kantaa jo myönnetyistä ja hyväksytyistä menoista. Nämä kun eivät olleet kiistanalaisia. Hallinto-oikeus toki otti kantaa, että autokoulu oli jo hyväksytty menoina, ja tätä on tuettava loppuun asti kun kustannukset jakautuvat ajallisesti pidemmälle ajanjaksolle.


Linkissäsi ei ollut mitään ihmeellistä. Autokoulu ei ole pakollinen vaan tarveharkintainen tarpeen ja harkinnan mukaan. Kysyjällä ei ollut perusteltua syytä esim. kotoutumissuunnitelman mukainen kouluttautuminen autonkuljetusalalle tai muu työllistyminen.

[nuiv-or]

Niin, maksimissaan jaetaan 18 miljoonaa joka tarkoittaa keskimäärin 2141 € per vuosi.

Miten niin maksimissaan? Rahaa tulee muualta eivätkä kaikki pakolaiset saa toimeentulotukea. Tulkitset väärin.

Edelleen, toimeentulotuen päälle tulevat monet muut kulut, kuten terveys- ja koulutuspalvelut.

En jaksa kaivaa Helsingin lukuja mutta sinun väitteesi on että 75% mamuista ei saa tt-tukea, siis enemmistö.

En ole väittänyt mitään tuollaista. Viittasin Kelan tutkimukseen, jonka mukaan 22 % Helsingin sosiaalitoimiston asiakkaista on ulkomaan kansalaisia ja he saavat 27 % jaetuista tuista. Eli 8 % ryhmä vie 27 % tuista. Osalla ulkomaalaisista on Suomen kansalaisuus, joten heitä ei tässä oteta huomioon.

Pointti oli kuitenkin, että esimerkiksi nämä rahat eivät näy linkittämässäsi talousarvioesityksessä, vaan muualla.

Eihän alkukartoitusraha jaeta mamuille vaan kunnille korvauksena.

Valtio antaa 700 euroa kunnalle, joka voi käyttää summan haluamallaan tavalla.

6. Maahanmuuttajien alkukartoitus

Kotoutumislaki (1386/2010) velvoittaa, että alkukartoitus on tehtävä kaikille maahanmuuttaja-asiakkaille, mistä saadaan kertaluontoinen korvaus 700 e/hlö. Alkukartoitus voidaan järjestää itse, ostopalveluna tai sopia yhdessä sen järjestämistavoista. Työnhakijoiden osalta sen tekee TE-toimisto, muut kuin tilapäisen toimeentuloturvan hakijoiden (lähinnä opiskelijat, alaikäiset, työvoiman ulkopuolella olevat) osalta kunta (sosiaalitoimisto).

Lieksassa TE-hallinto on ostanut alkukartoitukset ELY:n kilpailutuksen jälkeen Aikuisopistolta (Joensuussa yliopistolta). Kyseessä on 10 päivän jakso, jonka aikana ja perusteella tehdään kielitaitotasoarviot ja ura- ja jatkosuunnitelmat. Suppeimmillaan alkukartoitus on haastattelu: jos kielitaidot kohtaavat ja asiakas on koulutettu ja työelämätaustainen, tämä voi riittää.

Kouluttamattomien osalta palvelu on laajempi. Alkukartoitus tehdään maahanmuuttajan omalla kielellä ja se tehdään tai ainakin käynnistetään mielellään kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta.

Mikäli kaupungin henkilöstöllä on pätevyyttä, alkukartoituksen voisi tehdä itse, 700 e on hyvä kannustin. Kyseessä on tärkeä asia, johon kannattaa panostaa. Puheenjohtajan esityksestä työryhmä päätti yksimielisesti jättää asian pöydälle. Taustavalmistelut alkukartoituksen tasosta ja toteuttamistavoista tehdään virkamiestyönä ja asia tuodaan valmisteluineen työryhmän seuraavaan kokoukseen.


http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20111083-8-7003.DOCX

700 euron haastattelu. Tuhannella saat yhden Himasen.


Jos alkukartoituksessa käytetään asiakkaan omaa kieltä, niin alkukartoittajaksi voidaan palkata kieltä puhuva asiointiavustaja, joka vastaanottaa 700 euron tilisiirron aina silloin tällöin.

Varkaudessa kotouttamiskoulutuksessa Tarja Lehto oli tutustunut kokeiluun, jossa koulutettu, samasta kulttuuritaustasta tullut maahanmuuttaja perehdytti 3 kuukauden aikana (42 h vastatulleille, 35 h jo aikaisemmin tulleille) maahanmuuttajia suomalaiseen palvelujärjestelmään ja yhteiskunta-asioihin sekä antoi kotoutumis- ja asioimisapua. Ohjaajan ja kohderyhmän yhteinen kulttuuritausta tukee työtä. Ehkä Lieksassakin voisi kokeilla tällaista mallia. Kesällä Koto-toimistolla oli asiointiavustajina jo kotiutuneita maahanmuuttajia.


http://webdynasty.pohjoiskarjala.net/Dynasty/Lieksa/kokous/20111083-8-7003.DOCX

Joku voisi kysyä, miten kotouttamisen tulos mitataan? Ei sitä mitata millään lailla.

Kunnan vastuulla on huolehtia alkukartoituksen tekemisestä ainakin niille ulkomaalaisille, jotka saavat toimeentulotukea kunnalta (ei vain pakolaiset ja turvapaikanhakijat)

- Alkukartoituksessa selvitetään maahanmuuttajien aikaisempi koulutus, työhistoria, kielitaito sekä tarvittaessa muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat

- Valtio korvaa kunnalle alkukartoituksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia 700 euroa jokaisesta alkukartoitukseen osallistuneesta


http://www.esavo.fi/resources/public/media/mattsson2011.pdf

[Katarina.R]

Niin, maksimissaan jaetaan 18 miljoonaa joka tarkoittaa keskimäärin 2141 € per vuosi.

Miten niin maksimissaan? Rahaa tulee muualta eivätkä kaikki pakolaiset saa toimeentulotukea. Tulkitset väärin.

Edelleen, toimeentulotuen päälle tulevat monet muut kulut, kuten terveys- ja koulutuspalvelut.

Nyt oli kyse toimeentulotuesta, ei muista kustannuksista. Pakolaiset eivät saa muualta toimeentulotukea kuin tuosta
kustannuspotista.

En ole väittänyt mitään tuollaista. Viittasin Kelan tutkimukseen, jonka mukaan 22 % Helsingin sosiaalitoimiston asiakkaista on ulkomaan kansalaisia ja he saavat 27 % jaetuista tuista. Eli 8 % ryhmä vie 27 % tuista. Osalla ulkomaalaisista on Suomen kansalaisuus, joten heitä ei tässä oteta huomioon.

Pointti oli kuitenkin, että esimerkiksi nämä rahat eivät näy linkittämässäsi talousarvioesityksessä, vaan muualla.

En väittänyt että tuo kattaisi kaikkien mamujen tt-tukia, valtaosa mamuistahan on ei-pakolaisia. Mutta tuo antaa osviittaa siitä kuinka paljon pakolaistaustaiset saavat niitä maagisia harkinnanvaraisia.

Hiilamo ei käyttänyt kansalaisuutta kriteerinä vaan syntymämaa ja äidinkieli.
"Maahanmuuttajiksi määritellään henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla eikä hei­dän äidinkielensä ole suomi."

Siinä oli myös seuraavanlainen maininta:
"Vuositasolla maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia, mikä myös vastaa lähes täsmälleen heidän osuuttaan asiakkuuksista. Maksujen ra­kenne kuitenkin poikkeaa kantaväestöstä. Kuukausimaksut kulutusyksikköä kohden ovat selvästi pienemmät, kun taas tukikuukausia on maahanmuuttajilla enemmän. "
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1

[Katarina.R]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

Eikö ajokortin hankintaa edellytä (aika kallis) ajo-opetus? Jos siihen on varaa, miten ei ole varaa korttiin? Jos ajo-opetukseen ei ole varaa, miten voi saada kortin?
Sori, en ymmärrä.

muoks. tägit

Joudut ruinaa sukulaisesi/kaverisi antamaan ajo-opetusta tai sitten repimään ne rahat jostain muualta. Toimeentulotukea ei saa siihen.

[nuiv-or]

Pakolaiset eivät saa muualta toimeentulotukea kuin tuosta kustannuspotista.

Mistä tiedät tämän?

Huomaa myös, ettei tuo lähde tarkoita sitä, että jokainen pakolainen saa 2174 euroa vuodessa.

valtaosa mamuistahan on ei-pakolaisia.

Onko näin?

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84788.0;attach=25714;image)

Mutta tuo antaa osviittaa siitä kuinka paljon pakolaistaustaiset saavat niitä maagisia harkinnanvaraisia.

Ei mielestäni anna.

Hiilamo ei käyttänyt kansalaisuutta kriteerinä vaan syntymämaa ja äidinkieli.
"Maahanmuuttajiksi määritellään henkilöt, jotka ovat syntyneet ulkomailla eikä hei­dän äidinkielensä ole suomi."

Niin, ja tuo Hiilamon ryhmä muodosti 8 % Helsingin asukkaista, kun Helsingissä ulkomaalaistaustaisia on 12 %, eli osa jäi pois.

Siinä oli myös seuraavanlainen maininta:
"Vuositasolla maahanmuuttajien osuus toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia, mikä myös vastaa lähes täsmälleen heidän osuuttaan asiakkuuksista.

Onhan 22 lähes täsmälleen 27.

Kuukausimaksut kulutusyksikköä kohden ovat selvästi pienemmät, kun taas tukikuukausia on maahanmuuttajilla enemmän. "
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38938/Tutkimuksia127.pdf?sequence=1

Niin, mutta

s. 31

Yhden aikuisen taloudet ovat suuri ja selkeä tutkimuskohde verrattuna kotitalouk­siin, joissa on useampia aikuisia ja elättäjiä eli sosiaalisten riskien taloudellisten seu­raamusten jakajia. Julkaisun tämä luku tarkasteleekin helsinkiläisiä yhden aikuisen toimeentulotukea saavia talouksia, yksin eläviä naisia ja miehiä sekä yksinhuoltajia. Tarkastelun ulkopuolelle rajataan Helsingin kantaväestöön kuulumattomat sekä nuoret, alle 25-vuotiaat toimeentulotukiasiakkaat. Näin pääosa maahanmuuttajataus­taisista kotitalouksista rajautuu pois tämän luvun analyyseista.

s. 44

Toimeentulotukea myönnetään toimeentulotukilain perusteella a) perustoimeen­tulotukena, b) täydentävänä toimeentulotukena, c) tukena kuntouttavaan työtoi­mintaan, jolloin kriteerinä ovat työvoimatoimiston tai sosiaaliviraston kriteerit sekä d) ehkäisevänä toimeentulotukena. Lisäksi maahanmuuttajille myönnetään kotoutumistukea. Perustoimeentulotuki jakautuu perusosaan ja muihin perus­menoihin. Täydentävää toimeentulotukea voi saada esimerkiksi lasten päivähoi­tomenoihin, ylimääräisiin asumismenoihin (kuten muuttokustannuksiin) ja eri­tyisiin tarpeisiin, kuten pitkäaikaissairaudesta aiheutuviin menoihin.

s. 71

Maahanmuuttajien lukumäärän lisääntyminen Suomessa on kiihdyttänyt julkista keskustelua maahanmuuton kustannuksista ja sosiaaliturvan käytöstä. Yksi usein esiin nouseva argumentti on se, että pohjoismaisen hy vinvointivaltion tarjoama so­siaaliturva hidastaa maahanmuuttajien työllistymistä. Vastaavaa keskustelua käydään Euroopassa laajemminkin, ja joissain maissa maahanmuuttajien aiheuttama rasite julkiselle taloudelle voi muodostua merkittäväksi. Esimerkiksi Ruotsissa maahan­muuttajat saivat jopa puolet toimeentulotuista 1990-luvun puolivälissä (Hansen ja Löfström 2003).

Laajemmasta näkökulmasta sosiaaliturvan käyttöä voidaan tarkastella myös kotoutu­misprosessin indikaattorina. Etenkin Suomessa ja Ruotsissa, joissa pakolaisten osuus maahanmuuttajista on suuri, ei ole yllättävää, että työmarkkinoille kotoutuminen kestää kauemmin ja väliaikana sosiaaliturvan käyttö on runsaampaa. Toisaalta joi­denkin maahanmuuttajaryhmien osalta voidaan nostaa esiin huoli omien oikeuksien ja sosiaaliturvajärjestelmän huonosta tuntemuksesta (ks. Zimmermann ym. 2012). Tämä saattaa johtaa sosiaaliturvan vajaakäyttöön ja lisätä köyhyysriskiä, millä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia erityisesti lapsiperheiden osalta.

...

Helsinkiläisten maahanmuuttajien tarkastelu on olennaista, koska lähes puolet Suo­men maahanmuuttajista asuu Helsingin seudulla ja heistä valtaosa nimenomaan Hel­singissä (Helsingin ulkomaalaisväestö vuonna 2010). Näin ollen pelkästään Helsinkiä tutkimalla saadaan melko kattava kuva maahanmuuttajista, mutta tuloksia tulkittaes­sa tulee ottaa huomioon alueen erityispiirteet kuten korkeat asumiskustannukset.

Tutkimuksessa on aineistona Helsingin kaupungin sosiaaliviraston toimeentulo­tukirekisterin perusteella muodostettu TotuHelsinki-aineisto, joka sisältää poik­keuksellisen yksityiskohtaista ja kattavaa tietoa toimeentulotuen käytöstä ja myön­tämisperusteista. Aineiston muodostamista on esitelty tarkemmin tämän kirjan luvussa 2. Aineistoon on yhdistetty väestörekisterin ja Kelan vakuuttamisrekisterin tietoja maahanmuuttajataustan määrittämiseksi. Väestörekisteritiedot mahdollistavat toimeentulotuen käytön suhteuttamisen eri väestöryhmien kokoon. Aikaisemmin maahanmuuttajien taustaa tai toimeentulotuen käyttöä ei ole pystytty tutkimaan vastaavalla tarkkuudella Suomessa.

s. 72-73

Lähtömaan ja muuton syyn merkitys kotoutumisprosessissa ei ole yllättävä, koska ne heijastavat maahanmuuttajan taustaan liittyviä havaittuja ja havaitsemattomia tekijöitä. Havaitsemattomat tekijät ovat keskeinen ongelma myös kantaväestön työ­markkina-asemaa koskevassa tutkimuksessa, sillä monia olennaisia tekijöitä, esimer­kiksi sosiaalisia kykyjä, on hankalaa havaita tai mitata. Maahanmuuttajien kohdalla ongelma korostuu, sillä he ovat lähtökohtaisesti hy vin heterogeeninen ryhmä ja heistä on yleensä vähemmän tietoa kuin kantaväestöstä. Esimerkiksi maahanmuuttajien koulutuksesta tai kielitaidosta ei ole yleensä yhteismitallista tietoa tai se puuttuu kokonaan. Käytämme lähtömaata myös tässä tutkimuksessa korvikemuuttujana kuvaamaan eri maahanmuuttajaryhmien keskimääräisiä ominaisuuksia.

...

Tulosten tarkastelussa nähdään, että maahanmuuttajat saavat toimeentulotukea sel­västi kantaväestöä enemmän. Maahanmuuttajia on aineistossa 8,2 prosenttia, mutta heidän osuutensa toimeentulotukimenoista on 27 prosenttia. Eri maahanmuutta­jaryhmien välillä on kuitenkin huomattavaa hajontaa. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka muuttavat pääosin työn vuoksi, on toimeentulotuen riski osin jopa kantaväestöä pienempi. Sen sijaan pakolaismaista tulleilla riski on huolestuttavan suuri. Luvun lopussa esitämme päätelmät.

...

Maahanmuuttajia varten on kuitenkin tehty joitain täyden­nyksiä sosiaaliturvan lainsäädäntöön. Olennaisin on laki maahanmuuttajien ko­touttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999), jonka korvasivat myöhemmin laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sekä laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta (746/2011). Lisäksi maahanmuuttajille suunnatusta eläke-etuudesta on säädetty laissa maahanmuuttajan erityistuesta (1192/2002), joka korvattiin myöhemmin lailla takuueläkkeestä (703/2010).

s. 74

Vuodesta 1999 lähtien työmarkkinatuki ja toimeentulotuki on maksettu kotoutu­missuunnitelman piirissä oleville maahanmuuttajille kotoutumistukena. Kotoutu­mistuen toimeentulotukeen sovelletaan samoja sääntöjä kuin toimeentulotukeen yleensä. Tämä tarkoittaa sitä, että työkykyiselle maahanmuuttajalle kotoutumistuen työmarkkinatuki on ensisijainen kotoutumistuen muoto. Kuten kantaväestön koh­dalla, työtön maahanmuuttaja voi saada kotoutumistuen työmarkkinatuen lisäksi toimeentulotukea, jos hän täyttää tuen edellytykset.

Maahanmuuttaja laatii kotoutumissuunnitelman yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimiston virkailijan kanssa. Samalla maahanmuuttaja sitoutuu osallistu­maan suunnitelmaan kirjattuihin kotoutumista edistäviin koulutuksiin tai muihin toimenpiteisiin. Suunnitelma tulee tehdä kolmen vuoden kuluessa maahanmuuttajan ensimmäisen kotikunnan merkitsemisestä ja kahden kuukauden kuluessa työttömyy­den tai toimeentulotuen saamisen alkamisesta. Kotoutumissuunnitelman yhteiskesto saa olla enintään kolme tai erikoistapauksissa viisi vuotta.

Kotoutumistukeen liittyy tiettyjä ehtoja ja sanktioita. Jos maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistu­masta kotoutumissuunnitelman toimenpiteisiin, voidaan toimeentulotuen perusosaa alentaa määräajaksi 20 prosenttia. Laiminlyöntien toistuessa voidaan perusosaa alentaa 40 prosenttia. Lisäksi kotoutumistuen työmarkkinatukeen liittyvät normaalit työttömyysturvan sanktiot. Jos työtön kieltäytyy ilman pätevää syytä hänelle osoi­tetusta toimenpiteestä tai työstä, menettää hän tuen 60 päiväksi. Kotoutumissuunnitelma on myös ollut maahanmuuttajan työmarkkinatuen ehtona vuoteen 2011 saakka, joten suunnitelman puuttuessa ainoa vaihtoehto on ollut kotoutumistuen ulkopuolinen toimeentulotuki.

Vaikka toimeentulotuki on kunnan sosiaalitoimien vastuulla, osallistuu valtio sen rahoitukseen voimakkaasti etenkin maahanmuuttajien kohdalla. Valtio korvaa kun­nalle kaikki pakolaisten toimeentulotukikulut kolmen ja paluumuuttajien toimeen­tulotukikulut viiden ensimmäisen maassaolovuoden ajalta. Muutoin valtionosuus kattaa perustoimeentulotuen kuluista puolet.

s. 74-75

Väestörekisteritietoja tarvitaan erityisesti maahanmuuttaja-aseman määrittämiseksi. Ne sisältävät tiedot synnyinmaasta, nykyisistä ja sekä äidinkielestä kaikille helsinkiläisille. Lisäksi aineistossa on tieto iästä, sukupuo­lesta ja siviilisäädystä. Toisena tausta-aineistona on käytetty Kelan vakuuttamistietoja, joihin on kirjattu Suomen sosiaaliturvaan kuulumisen ajankohta sekä Kelan kirjaama maahanmuuton syy aikaisemmista kansalaisuuksista

s. 77

Maahanmuuton ajankohdaksi määritellään joko ensimmäisen vakituisen kotikunnan merkitsemispäivä tai Kelan vakuuttamisjakson alkupäivämäärä riippuen siitä, kumpi on aikaisempi. Turvapaikanhakijoille tämä tarkoittaa turvapaikan myöntämispäivää. Maahanmuuttajista 99,5 prosentille on arvioitavissa maahantuloaika.

Muuton syy -tieto on saatavissa Kelan vakuuttamistiedoista pääasiassa vain niille, jotka ovat hakeneet Kelalta oikeutta suomalaiseen sosiaaliturvaan marraskuusta 2000 alkaen. Tämän vuoksi tieto on kahdelle kolmesta maahanmuuttajasta. Muuton syy -tieto luokitellaan seuraaviin luokkiin: pakolainen, työ, opiskelu, perheenjäsen, sukujuuret ja muut syyt.

Pakolaiseksi luetaan maahanmuuttajat, jotka ovat maassa kiintiöpakolaisina, myön­teisen turvapaikka- tai muun suojelupäätöksen perusteella sekä pakolaisena tulleen henkilön perheenyhdistämisen seurauksena. Perheenjäsen-luokka taas merkitään Kelassa muuton syyksi, kun "henkilö muuttaa Suomeen toisen henkilön perheenjä­senenä eikä hänellä ole omaa perustetta vakuuttamiselle".

Turvapaikanhakijat ovat maahan muuttaneita henkilöitä, joilla on oleskeluoikeus maassa hakemuksen käsittelyn ajaksi. Koska heidän oleskeluoikeutensa pituus on epävarma ja heidän työnteko- ja opinto-oikeutensa on rajoitettu, ei heidän toimeentu­loturvan käyttöään ole mielekästä verrata muihin maahanmuuttajiin. Tämän vuoksi turvapaikanhakijat on rajattu tämän tutkimuksen ulkopuolelle.

s. 81

Toimeentulotuen käyttökohteet ovat verrattain samankaltaisia ryhmien välillä. Enti­sen Neuvostoliiton alueelta tulleilla on kuitenkin asumismenojen osuus selvästi muita alhaisempi, ja kantaväestöllä on enemmän terveysmenoja, joka liittyy todennäköisesti eroihin ikärakenteessa. Muutenkin ryhmät ovat demografisilta ominaisuuksiltaan huonosti vertailtavia, minkä vuoksi asiakkuusosuuksien ja tukimäärien suora vertailu on hankalasti tulkittavissa.

Kantaväestössä puolet toimeentulotuen saajista on yksin eläviä miehiä. Entisen Neu­vostoliiton alueelta tullut tuensaaja on taas muita ryhmiä yleisemmin yksin elävä nai­nen. Lapsiperheitä on kuitenkin kaikissa maahanmuuttajaryhmissä enemmän kuin kantaväestössä. Muut maat -ryhmässä on jopa viidesosa lapsiperheitä, kun muissa ryhmissä yksinhuoltajia on selvästi enemmän.

Suurin osa toimeentulotuen saajista niin kantaväestössä kuin maahanmuuttajissakin on työttömiä. Osuudet kuitenkin vaihtelevat ryhmittäin. Kantaväestössä on suhteessa kaksi kertaa enemmän työkyvyttömiä maahanmuuttajiin nähden. OECD-maista tul­leissa on muita enemmän työssä käyviä toimeentulotuen saajia. Entisen Neuvostolii­ton alueilta tulleissa on eniten eläkeläisiä. Muut maat -ryhmässä vanhempainlomalla ja muissa perheenhoitotehtävissä olevat ovat yliedustettuina.

Valtaosa toimeentulotuen saajista asuu vuokralla joko pää- tai alivuokralaisena. Maahanmuuttajat, varsinkin Muut maat -ryhmässä, asuvat kantaväestöä hieman useammin sukulaisten tms. luona. Kuitenkin maahanmuuttajat ovat keskimäärin kantaväestöä harvemmin vailla vakinaista asuntoa. Kantaväestöllä on muu asu­mismuoto maahanmuuttajia yleisempi. Eroa selittävät mm. kantaväestön tuki- ja laitosasuminen sekä asuminen omistusasunnossa. Tieto asumismuodosta perustuu sosiaalityöntekijän kirjaukseen.

Koska tarkasteltavien ryhmien välillä on suuret demograiset erot, pyrimme muo­dostamaan paremmin vertailtavat ryhmät vakioimalla perustaustaominaisuudet regressiomallilla. Taulukossa 5.4 (s. 82) on esitetty maahanmuuttajien toimeentulo­tukiasiakkuuden riski vetosuhteella (odds ratio) kantaväestöön nähden mitattuna.

Maahanmuuttajat on jaettu muuttoajankohdan perustella kolmeen ryhmään, jotta saataisiin karkea kuva kotoutumisprosessista. Ryhmistä viimeisin, vuosina 2007–2009 muuttaneet, kuvaa maassaoloajaltaan kotoutumissuunnitelman piirissä olevia maa­hanmuuttajia. Aineiston rajoitusten vuoksi analyysi koskee vain täysi-ikäistä väestöä.

Taulukosta nähdään, että toimeentulotuen saamisriski on maahanmuuttajilla pää­asiassa kantaväestöä suurempi myös silloin, kun demografiset erot on vakioitu. Ala­ryhmien välillä on kuitenkin huomattavia eroja. Turkista ja Virosta tulleilla on OECD-ryhmässä suurempi riski ja Muut maat -ryhmässä on suurta hajontaa. Intiasta ja Kiinasta tulleet maahanmuuttajat ovat lähellä kantaväestön tasoa tai jopa sen ala­puolella, kun taas pakolaisia sisältävät ryhmät Afrikasta ja Lähi-idästä ovat selvästi muita korkeammalla tasolla.

(http://i.imgur.com/Inj1TZD.jpg)

s. 82-83

Maahanmuuttajien työllisyyden on todettu parantuvan maassaoloajan mukaan (Sar­vimäki 2011). Tämän perusteella toimeentulon saamisriskin voisi olettaa olevan pienempi aikaisemmin saapuneilla. Taulukon 5.4 perusteella näin ei kuitenkaan ole kaikissa ryhmissä. Osalle ryhmistä riskisuhde on suurin ennen vuotta 2000 muut­taneille. Monet näistä maaryhmistä ovat sellaisia, joista työperäisen maahanmuuton osuus on suuri. Tällöin tarve toimeentulotuelle saattaa syntyä vasta pidemmän maassa asumisen jälkeen, kun alkuperäinen työsuhde on päättynyt. Toisaalta selityksenä voivat olla ryhmien rakenteiden muutokset. Esimerkiksi ennen 2000-lukua OECD:n ulkopuolisesta Euroopasta tulleissa on paljon Jugoslavian alueelta tulleita pakolaisia.

Afrikan pakolaismaista ja Lähi-idän maista tulleilla, vähän aikaa Suomessa olleilla maahanmuuttajilla vetosuhde on moninkertainen. Näiden ryhmien suurista vetosuh­teista merkittävä osa selittyy kotoutumistuella, jota maksetaan maahanmuuttajille maahanmuuton jälkeisten kotoutumistoimenpiteiden ajan. Tästä huolimatta näiden ryhmien toimeentulotuen saamisriski on huolestuttavan suuri.

(http://i.imgur.com/Dek99r2.jpg)

s. 84

Taulukosta nähdään, että maahanmuuttajat saavat yleensä enemmän toimeentulo­tukea kuin kantaväestö. Mallin kertoimista kuitenkin vain harvat ovat merkitseviä, mikä kertoo siitä, että useimmissa ryhmissä toimeentulotuen määrä vaihtelee ryhmän sisällä niin paljon, että ryhmien välisiä eroja ei voida tulkita aineistosta luotettavasti. Poikkeuksena ovat Afrikan pakolaismaat ja Lähi-itä, joista tulevat maahanmuuttajat saavat vuodessa keskimäärin 300–1 600 euroa kantaväestöä enemmän toimeentulo­tukea kulutusyksikköä kohden, kun ikä ja kotitalousryhmä on vakioitu. Ero selittyy pääasiassa sillä, että näillä ryhmillä on kantaväestöä enemmän toimeentulotuki­kuukausia vuoden aikana. Varsinkin kotoutumistuen aikana ero on huomattava pakolaisten lähtömaista tulevilla. Lisäksi työperäisen maahanmuuton alueilta tulleilla kertoimet tyypillisesti nousevat maassaoloajan myötä. Tämä tukee sitä selitystä, että työperäisellä maahanmuuttajalla toimeentulotuen tarve syntyy vasta viiveellä. Erot kantaväestöön eivät kuitenkaan ole merkitseviä lukuun ottamatta vuosina 2007–2009 Intiasta muuttaneita, jotka saivat toimeentulotukea keskimäärin 1 300 euroa kanta­väestöä vähemmän kulutusyksikköä kohden.

...

Aikaisempien tutkimusten tapaan ryhmien välillä oli suuri ero maahanmuuton syyn mukaan. Esimerkiksi OECD-maista tulleilla, jotka ovat muuttaneet yleensä työn vuoksi, oli toimeentulotuen saamisriski osin jopa pienempi kuin kantaväestöllä. Sen sijaan pakolaisten lähtömaista tulleilla riskisuhde oli huolestuttavan suuri. Tämä viittaa siihen, että kotoutumisprosessi kestää pakolaisilla kauan ja että heidän on vai­kea siirtyä toimeentulotuelta työmarkkinoille. Sy ynä tähän voivat olla monet tekijät, kuten kielitaidon tai koulutuksen puute. Lisäksi selityksenä voivat olla kulttuurilliset seikat ja diskriminointi työmarkkinoilla.

s.85

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kotoutumisprosessin etenemistä yksinkertaisesti jakamalla maahanmuuttajat ennen vuotta 2000, vuosina 2000–2006 sekä vuosina 2007–2009 muuttaneisiin. Lisäksi tarkastelussa vakioitiin ikä sekä kotitaloustyyppiä kuvaavat tekijät. Kotoutumisesta toimeentulotuen käytön näkökulmasta saatiin näin kaksijakoinen kuva. Ryhmillä, joilla tuen saamisriski oli korkealla tasolla, tuen käyttö oli vähäisempää pitkään maassa asuneilla. Sen sijaan niissä ryhmissä, joissa on paljon työn vuoksi maahan muuttaneita, riskitaso oli alempi myöhemmin muuttaneilla. Tä­mä johtuu todennäköisesti siitä, että näissä ryhmissä on maahanmuuton jälkeen hyvä työllisyys, mutta on myös mahdollista, että maahanmuuttajilla on toimeentulotuen alikäyttöä. Tulokset ovat pääosin linjassa Sarvimäen (2011) tutkimuksen kanssa, jossa OECD-maista muuttaneiden toimeentulotuen saajien osuus oli kantaväestön tasolla ja OECD-maiden ulkopuolelta muuttaneilla osuus laski maassaoloajan mukana.

Jatkotutkimuksissa kotoutumisprosessista voidaan saada yksityiskohtaisempi kuva ottamalla analyysiin mukaan laajempi joukko maahanmuuttajien taustatekijöitä sekä tarkastelemalla yksityiskohtaisemmin muuttoajankohdan vaikutusta. Laajemmat tiedot taustatekijöistä mahdollistavat maahanmuuttajien paremman kaltaistamisen kantaväestöön. Lisäksi voisi analysoida erikseen maahanmuuton syyn roolia kotou­tumisessa 2000-luvulla muuttaneilla, joista tieto on käytettävissä. Jotta sosiaaliturvan käytöstä saataisiin kattavampi kuva, tulisi aineistoon liittää tiedot myös Kelan mak­samista etuuksista sekä työllisyydestä.

[Katarina.R]

Mistä tiedät tämän?

Huomaa myös, ettei tuo lähde tarkoita sitä, että jokainen pakolainen saa 2174 euroa vuodessa.

Tarkennus, alle 3 vuotta maassa olleet pakolaistaustaiset eivät saa muualta toimeentulotukea kuin tuosta potista. Ja tosiaan kyse on keskimääräisestä tuesta. Selvää on että jos pakolainen työllistyy hän ei saa penniäkään, juuri maahantullut pakolainen taas saa paljon enemmän sen takia että hänellä ei ole vielä muuta sosiaaliturvaa.

valtaosa mamuistahan on ei-pakolaisia.

Onko näin?

Kyllä, noin 90% maahanmuuttajista tulee muista syistä Suomeen (työ, opiskelu, suomalainen puoliso jne)

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

[dothefake]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

Eikö ajokortin hankintaa edellytä (aika kallis) ajo-opetus? Jos siihen on varaa, miten ei ole varaa korttiin? Jos ajo-opetukseen ei ole varaa, miten voi saada kortin?
Sori, en ymmärrä.

muoks. tägit

Joudut ruinaa sukulaisesi/kaverisi antamaan ajo-opetusta tai sitten repimään ne rahat jostain muualta. Toimeentulotukea ei saa siihen.

Tietenkin, kun ei ole somali.

[nuiv-or]

Tarkennus, alle 3 vuotta maassa olleet pakolaistaustaiset eivät saa muualta toimeentulotukea kuin tuosta potista.

Mistä tiedät tämän?

Kyllä, noin 90% maahanmuuttajista tulee muista syistä Suomeen (työ, opiskelu, suomalainen puoliso jne)

http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html

Linkkisi mukaan maahan muutti 31 278 henkilöä ja ulkomaalaisten määrä kasvoi 12 378:lla, joista pakolaistaustaisia 3 643 eli 29,4 %. Puolison kansalaisuudesta ei mainintaa linkissäsi.

[niemi2]

juuri maahantullut pakolainen taas saa paljon enemmän sen takia että hänellä ei ole vielä muuta sosiaaliturvaa.

Ensisijaiset tuet maksetaan takautuvasti, jotka siis vähentävät tt-tuen määrää. Pakolainen tai muilla syillä oleskeluluvan saanut on oikeutettu ensisijaisiin tukiin alusta lähtien.

[niemi2]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

Eikö ajokortin hankintaa edellytä (aika kallis) ajo-opetus? Jos siihen on varaa, miten ei ole varaa korttiin? Jos ajo-opetukseen ei ole varaa, miten voi saada kortin?
Sori, en ymmärrä.

muoks. tägit

Joudut ruinaa sukulaisesi/kaverisi antamaan ajo-opetusta tai sitten repimään ne rahat jostain muualta. Toimeentulotukea ei saa siihen.

Riippuu tarpeesta ja harkinnasta.


Pakollinen ja jokaiselle myönnettävä se ei ole, mutta ei ole olemassa päätöstä, joka tämän estäisi. Riippuu siis tarpeesta ja harkinnasta, ja eri virkailija voi tehdä eri päätökset saman asiakkaan kohdalla.

[TheVanishedTerrorist]

Niin, tuossa oli myönnetty yhteensä 60+50+100 euroa ajokortin kuluihin, ei siis ajo-opetukseen.

Eikö ajokortin hankintaa edellytä (aika kallis) ajo-opetus? Jos siihen on varaa, miten ei ole varaa korttiin? Jos ajo-opetukseen ei ole varaa, miten voi saada kortin?
Sori, en ymmärrä.

muoks. tägit

Joudut ruinaa sukulaisesi/kaverisi antamaan ajo-opetusta tai sitten repimään ne rahat jostain muualta. Toimeentulotukea ei saa siihen.

Riippuu tarpeesta ja harkinnasta.


Pakollinen ja jokaiselle myönnettävä se ei ole, mutta ei ole olemassa päätöstä, joka tämän estäisi. Riippuu siis tarpeesta ja harkinnasta, ja eri virkailija voi tehdä eri päätökset saman asiakkaan kohdalla.

Ylöjärvellä ajokortin sai NELJÄ afrikasta laahattua elättiä (1 per perhe) valtion kassasta... All inclusive.

[Maatiaisjuntitar]

Otsikon mukaan kysyn:
Paljonko Katarina.R:n mukaan maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa kahtena ensimmäisenä vuotena yhteiskunnalta rahaa vapaaseen käyttöönsä? Eli ei siis huomioida asumistukia tai harkinnanvaraisia toimeentulotukia?

[Katarina.R]

Ylöjärvellä ajokortin sai NELJÄ afrikasta laahattua elättiä (1 per perhe) valtion kassasta... All inclusive.

Ja lähde oli?

Otsikon mukaan kysyn:
Paljonko Katarina.R:n mukaan maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa kahtena ensimmäisenä vuotena yhteiskunnalta rahaa vapaaseen käyttöönsä? Eli ei siis huomioida asumistukia tai harkinnanvaraisia toimeentulotukia?

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi. Siis lapsilisä (n 100 e), mahdollisesti yksinhuoltajakorotuksen (n 50 e), mahdollisesti Kelan elatustukea (n 150 e). Sen lisäksi hän saisi joko kotouttamistukea (n 37 e/päivä - verot) ja/tai toimeentulotukea. Helpoin tapa katsoa mitä minimissään saisi on käyttää toimeentulotukilaskuria:

http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2

Toimeentulotuen perusosat tuolle perheelle olisi noin 825 e/kk. Muut etuudet (lapsilisä, elatustuki, kotouttamistuki) vähennetään tuosta.

[niemi2]

Otsikon mukaan kysyn:
Paljonko Katarina.R:n mukaan maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa kahtena ensimmäisenä vuotena yhteiskunnalta rahaa vapaaseen käyttöönsä? Eli ei siis huomioida asumistukia tai harkinnanvaraisia toimeentulotukia?

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi. Siis lapsilisä (n 100 e), mahdollisesti yksinhuoltajakorotuksen (n 50 e), mahdollisesti Kelan elatustukea (n 150 e). Sen lisäksi hän saisi joko kotouttamistukea (n 37 e/päivä - verot) ja/tai toimeentulotukea. Helpoin tapa katsoa mitä minimissään saisi on käyttää toimeentulotukilaskuria:

http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2

Toimeentulotuen perusosat tuolle perheelle olisi noin 825 e/kk. Muut etuudet (lapsilisä, elatustuki, kotouttamistuki) vähennetään tuosta.

KR:n väite on ongelmallinen moneltakin kantilta.


Laskuri arvioi mahdollisuuksia perustoimeentulosta, ja virkailija päättää hyväksytyt menot ja tulot.


Täydentävä- ja ennaltaehkäisevä tt-tuki puuttuu kokonaa tuosta?

[nuiv-or]

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi.

Tämä ei pidä paikkaansa.

[Elcric12]

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi.

Tämä ei pidä paikkaansa.

Vaan saa minkä verran?

[nuiv-or]

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi.

Tämä ei pidä paikkaansa.

Vaan saa minkä verran?

Enemmän.

(http://hommaforum.org/index.php?action=dlattach;topic=84788.0;attach=25727;image)

[Maatiaisjuntitar]

Ylöjärvellä ajokortin sai NELJÄ afrikasta laahattua elättiä (1 per perhe) valtion kassasta... All inclusive.

Ja lähde oli?

Otsikon mukaan kysyn:
Paljonko Katarina.R:n mukaan maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa kahtena ensimmäisenä vuotena yhteiskunnalta rahaa vapaaseen käyttöönsä? Eli ei siis huomioida asumistukia tai harkinnanvaraisia toimeentulotukia?

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi. Siis lapsilisä (n 100 e), mahdollisesti yksinhuoltajakorotuksen (n 50 e), mahdollisesti Kelan elatustukea (n 150 e). Sen lisäksi hän saisi joko kotouttamistukea (n 37 e/päivä - verot) ja/tai toimeentulotukea. Helpoin tapa katsoa mitä minimissään saisi on käyttää toimeentulotukilaskuria:

http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2

Toimeentulotuen perusosat tuolle perheelle olisi noin 825 e/kk. Muut etuudet (lapsilisä, elatustuki, kotouttamistuki) vähennetään tuosta.

Eli siis paljonko euroina pientä lasta kotona hoitava mamunainen saa rahaa käyttöönsä (poislukien vuokraan menevä asumistuki ja harkinnanvaraiset toimeentulotuet)? Eli siis vuokran jälkeen käteen jäävä rahamäärä?
Minä en ole niin asiantuntija, kuin sinä, jotta osaisin laskea tuon.
Niin, lisätietona, jos hänellä on mies ja yksi lapsi ulkomailla.

[TheVanishedTerrorist]

Ylöjärvellä ajokortin sai NELJÄ afrikasta laahattua elättiä (1 per perhe) valtion kassasta... All inclusive.

Ja lähde oli?

Otsikon mukaan kysyn:
Paljonko Katarina.R:n mukaan maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa kahtena ensimmäisenä vuotena yhteiskunnalta rahaa vapaaseen käyttöönsä? Eli ei siis huomioida asumistukia tai harkinnanvaraisia toimeentulotukia?

Maahanmuuttajanainen yhden lapsen kera saa täsmälleen sen saman mitä kantasuomalainen nainen saisi. Siis lapsilisä (n 100 e), mahdollisesti yksinhuoltajakorotuksen (n 50 e), mahdollisesti Kelan elatustukea (n 150 e). Sen lisäksi hän saisi joko kotouttamistukea (n 37 e/päivä - verot) ja/tai toimeentulotukea. Helpoin tapa katsoa mitä minimissään saisi on käyttää toimeentulotukilaskuria:

http://www.sosiaalikollega.fi/asiakkaat/toimeentulotukilaskuri2

Toimeentulotuen perusosat tuolle perheelle olisi noin 825 e/kk. Muut etuudet (lapsilisä, elatustuki, kotouttamistuki) vähennetään tuosta.

Lähde Ylöjärveläisten mamujen (4 perhettä, 1 per perhe) ajokorttitukiin !?
Kai tiedät että yksityistietoja ei saa täällä foorumilla levittää ?


Tuo laskuri on muuten ihan huuhaata.

[Katarina.R]

Eli siis paljonko euroina pientä lasta kotona hoitava mamunainen saa rahaa käyttöönsä (poislukien vuokraan menevä asumistuki ja harkinnanvaraiset toimeentulotuet)? Eli siis vuokran jälkeen käteen jäävä rahamäärä?
Minä en ole niin asiantuntija, kuin sinä, jotta osaisin laskea tuon.
Niin, lisätietona, jos hänellä on mies ja yksi lapsi ulkomailla.

Hän saisi n 825€ sillä oletuksella että hän ei ole äitiyslomalla (ja ollut työelämässä ennen äitiysloman alkua). Hänen maahanmuuttajatausta ei vaikuta tukien määrään, ei myöskään muualla asuva mies/lapsi, jos hän maksaa elatusapua muualla asuvalle lapselle tämä voi vaikuttaa.

[Maatiaisjuntitar]

Eli siis paljonko euroina pientä lasta kotona hoitava mamunainen saa rahaa käyttöönsä (poislukien vuokraan menevä asumistuki ja harkinnanvaraiset toimeentulotuet)? Eli siis vuokran jälkeen käteen jäävä rahamäärä?
Minä en ole niin asiantuntija, kuin sinä, jotta osaisin laskea tuon.
Niin, lisätietona, jos hänellä on mies ja yksi lapsi ulkomailla.

Hän saisi n 825€ sillä oletuksella että hän ei ole äitiyslomalla (ja ollut työelämässä ennen äitiysloman alkua). Hänen maahanmuuttajatausta ei vaikuta tukien määrään, ei myöskään muualla asuva mies/lapsi, jos hän maksaa elatusapua muualla asuvalle lapselle tämä voi vaikuttaa.

Siis saisiko hän tuon summan muiden tukien päälle, vai vähennetäänkö tuosta ne muut etuudet?
Eli siis vuokran jälkeinen käytössä oleva rahamäärä?