2007/01 Fifi: Hymistelevää monikulttuurisuutta - suvaitsevaisuus vs vaikeneminen

[niemi2]

http://fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2007/numero-1/hymistelevaa-monikulttuurisuutta



Hymistelevää monikulttuurisuutta

Kimmo Jylhämö

<b>Pääkirjoitus:</b> Mikä maa on sellainen, jossa uhrit joutuvat pelkäämään ja pakoilemaan mahdollista kostoa lavertelusta?

Mikä maa on sellainen, jossa uhrit joutuvat pelkäämään ja pakoilemaan mahdollista kostoa lavertelusta? Tietenkin maita on enemmän kuin muutama ja Suomikin kuuluu niihin tietyissä asioissa. Tietoa perisuomalaisesta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ja perheväkivallasta on rummutettu julkisuudessa viime vuosien aikana.

Monet miehet ja miesaktivistit ovat ärsyyntyneet. Asiat eivät ole yksinkertaisia. Eivät olekaan. Mutta vaikeista asioista on puhuttava.

Naisen ruumiin ja käyttäytymisen hallinta on rakennettu useisiin kulttuureihin itsestään selvyytenä. Toisissa hallinta on psykologista, toisissa ruumiillista. Ja totta kai toiset kulttuurit ovat vapautuneempia naisen ruumiin hallinnasta kuin toiset.

Seksuaalinen väkivalta ja tyttöjen sukupuolielimien silpominen ovat vakavia rikoksia, joista voi saada vankeutta enimmillään seitsemästä kymmeneen vuoteen. Kidutuksen ja puoskarimaisen silpomisen kutsuminen "ympärileikkaukseksi" on asian hirvittävää vähättelyä.

En usko, että asioihin voi puuttua kovinkaan nopeasti sellaisissa maissa, jossa traditio on vahva. Mutta Suomessa se on kitkettävä kokonaan. Enkä itse usko, että puuttuminen toisen maan oloihin voi olla muuta kuin tiedotusta ja valistusta, joita alaikäiset ja väkivaltaa ylläpitävät perinteet karsastavat.

Suomessa silpomisen ymmärtäminen saati hyväksyminen ei saa kuulua monikulttuurisuuteen pienimmässäkään määrin. Ei sen enempää kuin silpomisen ja väkivallan hyssyttely tai maton alle lakaiseminen.

Monikulttuurisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus. Se ei kuitenkaan tarkoita, että olisi oikein olla hiljaa ongelmista, vaikka puhuminen tekee hallintokoneiston olon hankalaksi.

On erityisesti median tehtävä kertoa siitä, mitä oikeasti tapahtuu. Silloinkin kun avoimuus voi vaarantaa niitä urheita ihmisiä, jotka ovat valmiit omilla kasvoillaan puhumaan ikävistä asioista. Tai silloin, kun puhuminen saattaa jonkun mielestä antaa syyn olla entistä ennakkoluuloisempi vähemmistökulttuuria kohtaan. Asioista ei pidä vaieta silläkään perusteella, että se voi toisinaan vahvistaa syrjityksi itsensä kokevan kulttuurin sisäänpäin kääntymistä ja pyrkimystä tarrautua kulttuurinsa kurjien piirteiden toteuttamiseen.

Yhtä lailla kuin jokaisella maahan tulijalla, maahan muuttavalla, töihin tulevalla siirtolaisella, pakolaisella, turvapaikanhakijalla on oikeutensa, joista on pidettävä kiinni herkeämättä, ja jokainen virkamiehen ja -naisen mielivaltainen teko on asetettava julkisuuteen tarkasteltavaksi, yhtä lailla jokainen väkivaltainen teko, jokainen silpominen on selvitettävä lain mukaan.

Asiasta on puhuttava sen oikealla nimellä ja estettävä väkivallan perinteiden jatkuminen tuleviin sukupolviin. Kaikkia menneitä silpomisia, raiskauksia ja väkivallan tekoja ei ehkä pystytä tuomitsemaan lain mukaan, mutta väkivallan laajuus on selvitettävä kokonaisuudessaan.

Tässä numerossa puhuu nuori somalinainen Ujuni Ahmed (katso sivu 22, tai verkkosivu) tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta väkivallasta ja silpomisesta ja kulttuureista, jotka sietävät tilanteen. Tilanne on vaikea ja ikävä monille perheille, mutta tässä maassa rasismi ei ainakaan vähene, jos asiaan ei suhtauduta samalla ankaruudella kuin tarrojen liimaajiin, joita poliisi seuraa ja ottaa kiinni mielivaltaisesti (katso sivu 9).

Laillisenkin poliittisen toiminnan ehkäi-seminen ohittaa raa'an väkivallan estämisen.

Monikulttuurisuuden tähden ei pidä uhrata enää yhtään henkeä eikä yhdenkään Suomen lain alla olevan tytön kehoa.

Meidän monikulttuurisuuteen positiivisesti suhtautuvien kansalaisten ainoa tapa edistää asiaa on kertoa totuus – mitään ikäviä puolia peittelemättä. Valehtelu, vähättely, asioista puhumatta jättäminen, valkopesu, peittely ja paapominen ovat käytännössä sama asia kuin silpomisen, raiskauksen ja väkivallan hyväksyminen.

[Suvaitsija]

Monikulttuurisuuden tähden ei pidä uhrata enää yhtään henkeä eikä yhdenkään Suomen lain alla olevan tytön kehoa.

Juuri näin. Toisaalta juuri ne muslimimiehet ovat tässä niitä, joihin huomion tulisi kiinnittyä. Hehän sellaisiksi väkivaltaisiksi kunniarikollisiksi kasvatetaan.

[niemi2]

Monikulttuurisuuden tähden ei pidä uhrata enää yhtään henkeä eikä yhdenkään Suomen lain alla olevan tytön kehoa.

Juuri näin. Toisaalta juuri ne muslimimiehet ovat tässä niitä, joihin huomion tulisi kiinnittyä. Hehän sellaisiksi väkivaltaisiksi kunniarikollisiksi kasvatetaan.

Heikoimpien puolustamisesta ja ongelmien esiintuomisesta saa aika paljon sontaa niskaan, ja väkivaltakulttuurin ylläpitäjät saavat hypetystä suvaitsevaisuudesta.


Inhimillisyys ja suvaitsevaisuus ovat kovin paradoksaalisia käsitteitä.

[elven archer]

Monikulttuurisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus.

Valitettavasti ei kuulu ja minäpä kerron miksi.

Kulttuuri tarkoittaa jonkin ryhmän maailmankatsomusta, perusarvoja, uskomuksia, tapoja, käyttäytymisnormeja ja sen sellaista. Nämä edellä mainitut erottavat yhden ryhmän jäsenet toisten ryhmien jäsenistä. Missään ei sanota, että kun laitetaan vierekkäin monta erilaista kulttuuria toimimaan yhdessä saman yhteiskunnan sisällä, että siihen kuuluu suvaitsevaisuus toisia kohtaan. Jos suvaitsevaisuus kuuluu johonkin kulttuuriin, niin sitten se kuuluu, mutta ei se siitä lisäänny, jos vierelle tuodaan ihan erilaisia perusarvojen joukkoja; maailmankuvia, jotka määrittävät, mikä on ihmisistä tärkeää ja mikä on oikein ja mikä väärin. Esim. jos tuodaan partaislamisti Suomeen, niin ei siitä Suomen ilmapiiri muutu suvaitsevammaksi.

Putnamin tutkimus osoittaa, kuinka etninen diversiteetti lisää yhteiskunnassa epäluuloja sekä ryhmien välillä että sisällä. Eli sekä teoriassa että käytännössä monikulttuurisuus ei lisää suvaitsevaisuutta, vaan päinvastoin tilanteessa, kun suvaitsevamman kulttuurin sekaan aletaan sekoittaa selvästi vähemmän suvaitsevampia kulttuureita.

Se, että esim. kunniaväkivaltaa tai perinteitä, joihin kuuluu esim. sukupuolielinten silpomisia (tyttöjen tai poikien), hyssytellään, on yksi oire edellä mainitusta. Suomessahan mm. korkein oikeus siunasi poikalasten uskonnolliset ympärileikkaukset kävellen näin yksilön uskonvapauden (vrt. peruuttamaton uskontunnus kehoon) ja oikeuden fyysiseen koskemattomuuteen ylitse. Suvaitsevaisuus ei kuulu monikulttuurisuuteen, koska monikulttuurisuuden pelisäännöissä ei ole mitään mainintaa siitä, että mennään sen suvaitsevaisimman, eniten yksilöä ja siten erilaisuutta kunnioittavan, kulttuurin ehdoilla.

Meidän monikulttuurisuuteen positiivisesti suhtautuvien kansalaisten ainoa tapa edistää asiaa on kertoa totuus – mitään ikäviä puolia peittelemättä. Valehtelu, vähättely, asioista puhumatta jättäminen, valkopesu, peittely ja paapominen ovat käytännössä sama asia kuin silpomisen, raiskauksen ja väkivallan hyväksyminen.

Ongelmana on "vain" se, että positiivisuus monikulttuurisuutta kohtaan lisää juuri sitä, mitä haluaisitte välttää. Älkää pyrkikö siis monikulttuurisuuteen, eli aivan erilaisten maailmankuvien kilpailuun, vaan pyrkikää maailmaan, jossa jokainen jakaa suvaitsevaiset perusarvot ja jossa siten ihmisillä on oikeus elää vapaana mukaan lukien oikeus fyysiseen koskemattomuuteen karmaisevilta kulttuurisilta normeilta. Monikulttuurisuus tarkoittaa sitä, että jonkun maailmankuvaan tuo sopii ja jonkun toisen taas ei sitten yhtään. Miksi kukaan haluaa edistää sellaista? Te ette tiedä, mistä te puhutte. Lukekaa kulttuurintutkimusta ja ymmärtäkää sitä kautta, miten erilaisia käsityksiä tavoiteltavasta suunnasta erilaisissa kulttuureissa on. Tukekaa hyvää kulttuuria, sillä ei monien kulttuurien olemassaolo ole mikään itseisarvo. Hyvä kulttuuri sallii alikulttuureiden ja muiden pienempien ryhmien kukoistuksen aina yksilön tasolle asti.

[pakruti2c263]

elven archer :

Varsin hyvä kommentti, jota komppaan suurella sydämellä.

[JKN]

Komppaan elveniä. Voitaisiin sanoa, että yksilöllä on arvot, mutta ryhmällä kulttuuri. Tästä seuraa, että kulttuurit ovat sisäsyntyisesti monokulttuureja. Vain yksilöiden yhteisö voi olla moniarvoinen edellyttäen että kaikki ovat eriytyneet aidosti yksilöiksi omasta kulttuuristaan. Muslimi joka ei voi kritisoida muhammedia ei ole sananmukaisesti yksilö vaan monokulttuurisen ryhmän edustaja.

Monikulttuuri on oksymoroni, joka pysyy kasassa vain relativismilla. Jos kiellämme relativismin, joudumme myöntämään, että kulttuurit jotka sallivat yksilön eriytymisen ovat arvokkaampia kuin toiset.

Moniarvoisuus ei voi sisältää ainuttakaan monokulttuuria. Se onnistuu vain yksilöiden välillä. Siksi voidaksemme elää vapaana, Suomi tarvitsee enemmän maahanmuuttokriittisiä kuin monikulttuurisia arvorelativisteja. Jokainen monikulttuurinen arvorelativisti vihaa vapautta tukemalla yksilön vapautta riistäviä monokulttuureja.

[gloaming]

Jokainen monikulttuurinen arvorelativisti vihaa vapautta tukemalla yksilön vapautta riistäviä monokulttuureja.

"Monikulttuurisen arvorelativismin" taustalla ei ole sen kummempaa kuin käsitys vallan ja resurssien uusjaosta.

[Maastamuuttaja]

Jylhämö noudattaa KGB:n agenttien julkisuusstrategiaa. Sen mukaan isoa asiaa propagoidessa on hyödyllistä tehdä aika ajoin näennäismyönnytyksiä.