2012-10-11 Valkoinen nainen haastaa amerikkalaiskoulujen vähemmistökiintiöt

[K.K.]

Valkoinen nainen haastaa amerikkalaiskoulujen vähemmistökiintiöt

Abigail Fisher ei saanut opiskelupaikkaa, mutta vähemmän pätevät vähemmistön edustajat saivat. Oikeusjuttu saattaa jättää jälkensä "positiivisen syrjinnän" käytäntöihin Yhdysvalloissa.

Yhdysvaltain korkein oikeus on alkanut käsitellä positiivisen syrjinnän tapausta, jonka ennakoidaan mahdollisesti muuttavan vähemmistöjä suosivia käytäntöjä. Valkoihoinen Abigail Fisher vaatii oikeutta jäätyään vaille opiskelupaikkaa Texasin yliopistossa, kun huonommin menestyneitä vähemmistöopiskelijoita otettiin sisään.

Texasin yliopisto hyväksyy automaattisesti arvosanojen perusteella 10 prosenttia uusista opiskelijoista, mutta loppujen kohdalla vaikutavat muutkin tekijät kuten etninen tausta.

Korkeakoulujen kiintiöpolitiikkaan puututaan näin korkealla tasolla nyt ensi kertaa yhdeksään vuoteen. Korkein oikeus katsoi samankaltaisessa tapauksessa vuonna 2003, että vähemmistökiintiöt eivät ole perustuslain vastaisia.

Jos oikeus päättää Fisherin tapauksessa toisin, ratkaisu vaikuttaisi käytäntöihin kaikissa Yhdysvaltain yliopistoissa.

http://yle.fi/uutiset/valkoinen_nainen_haastaa_amerikkalaiskoulujen_vahemmistokiintiot/6330596

[possu]

Abigail vaatii oikeutta ja aivan oikein vaatiikin.

[Sepi]

Abigail on rasisti! Matkustelis hiukan.

[mikkoR]

Abigail on rasisti! Matkustelis hiukan.

Varmaan käynyt Suomessa oppimassa ummehtunutta ilmapiiriä, vaihtoehtoisesti lehdistö löytää Suomalaisia sukujuuria 300 vuoden takaa jolla moinen käytös saadaan selitettyä.

[Arvoton]

Ihmisten ryhmittelyssä kun jatketaan, niin Ameriikassa vähemmistön edustajan on oltava 10 kertaa parempi kuin valtaväestön edustaja näyttääkseen toteen samat kyvyt kuin jälkimmäisenä mainituilla. Samaa antiikkista hokemaa Suomessa käyttivät naiset.

Fyysiseltä puolelta voi ajatella tällä tavoin esim. 100 metrin juoksua, jossa vähemmistöläisen on oltava 10 kertaa parempi kuin valtaväestöläisen, jotta juoksee sen 10 sekunnissa kuten kantaväestön ihminenkin. Siis jottei tarvitsisi olla 10 kertaa parempi, vaan vain vaikkapa 5 kertaa parempi, vähemmistön edustaja saa lähteä viisi metriä edempää kuin valtaväestöläinen. Koska maali on molemmille sama, l. sadassa metrissä, kaikki voittavat.

Tasa-arvo. Mahtaneeko esim. kehitysmaissa ihan vastaavaa tasa-arvoa olla esim. sellainen, jossa eritoten rikkaiden kakarat tai imaamien lapset otetaan ensimmäisten joukossa yliopistoihin?

[Professori]

Itse itseäni lainaten:

http://professorinajatuksia.blogspot.fi/2012/10/positiivinen-syrjinta.html

....esimerkit osoittavat, ettei niin sanottu positiivinen syrjintä ole ongelmatonta. Se herättää katkeruutta niissä, jotka sen seurauksena joutuvat negatiivisesti syrjityksi sukupuolensa ja/tai ihonvärinsä takia. Tällainen negatiivinen kohtelu tarjoaa ymmärrettävästi myös kasvualustan väestörymien väliselle katkeruudelle.

Positiivisen syrjinnän kannalla eivät ... ole ainakaan ne naiset tai maahanmuuttajat, jotka omalla järjellään ja ahkeruudellaan ovat saavuttaneet asemansa akateemisessa maailmassa.

Onneksi meillä Suomessa ei harrasteta positiivista syrjintää 

[Arkontti]

USA:n korkein oikeus ei lopulta ottanut kantaa asiaan:

http://yle.fi/uutiset/usan_korkein_oikeus_palautti_yliopistojen_rotukiintiot_alempaan_oikeuteen/6703895

Ulkomaat 25.6.2013 klo 14:47 | päivitetty 25.6.2013 klo 14:47

USA:n Korkein oikeus palautti yliopistojen rotukiintiöt alempaan oikeuteen

Asiasta valittanut Abigail Fisher toivoi Korkeimman oikeuden kieltävän rodun ja etnisyyden käytön yliopistojen valintaperusteissa perustuslain vastaisena.

Yhdysvalloissa Korkein oikeus on yllättäen siirtänyt yliopistojen rotukiintiöiden käsittelyn alempaan oikeusistuimeen. Maan ylin oikeusistuin väisti äänin 7-1 ottamasta asiaan kantaa.

Valkoihoinen Abigail Fisher vaati oikeutta jäätyään vaille opiskelupaikkaa Texasin yliopistossa, kun hänen mukaansa huonommin menestyneitä vähemmistöopiskelijoita otettiin sisään.

Texasin yliopisto hyväksyy automaattisesti oppilaat, jotka kuuluvat arvosanojen perusteella parhaimman kymmenyksen joukkoon lukioluokassaan. Loppujen kohdalla vaikuttavat muutkin tekijät, kuten etninen tausta.

Kun Korkein oikeus kuuli Fisheriä viime syksynä, hän toivoi päätöksen kieltävän rodun ja etnisyyden käytön valintaperusteissa perustuslain vastaisena.

Maanantaina Korkein oikeus antoi päätöksensä, mutta yllättäen se käytännössä väisti ottamasta kantaa asiaan ja palautti kiistan alemman oikeusasteen ratkaistavaksi äänin 7-1.

Tuomarit: Rotukiintiöiden laillisuus haastettavissa

Abigail Fisher pitää päätöstä voittona.

- Olen kiitollinen siitä, että tuomareiden päätös siirtää kansakuntaa kohti sitä aikaa, jolloin opiskelupaikan hakijan rodulla ei ole mitään tekemistä yliopistoon pääsyn kanssa, Abigail Fisher sanoi Washingtonissa oikeuden päätöksen jälkeen.

Fisherin positiivisuus perustuu siihen, että tuomarit varoittivat päätöksessään rotukiintöiden laillisuuden olevan tulevaisuudessa nykyistä helpommin haastettavissa. Se kehotti alempaa oikeusastetta harkitsemaan aiempaa tarkemmin, rikkovatko yliopiston rotukiintiöt perustuslain vaatimaa yhdenvertaisuusperiaatetta.

Texasin yliopisto ottaa rodun huomioon koetulosten ja opiskelijan yhteiskunnallisen aktiivisuuden kanssa heitä valitessaan. Yliopiston mukaan tämä on välttämätöntä opiskelijakunnan monikulttuurisuuden edistämiseksi.

- Useimmat amerikkalaiset toivovat, että eläisimme ajassa, jolloin rotua ja etnisyyttä ei tarvitsisi ottaa huomioon. Se päivä ei kuitenkaan vielä ole käsillä, sanoi yliopiston rehtori Bill Powers.

Jos alemmat oikeusistuimet nyt päätyvät kieltämään rotukiintiöt, sillä tulee olemaan seurauksia ainakin kaikkien julkisten yliopistojen toimintaan.

Oikeuden päätös:
http://edition.cnn.com/interactive/2013/06/politics/scotus-ruling-fisher-ut-austin/index.html

[matkamiehiii]

Johtuen matalammasta älykkyydestä afrot ym. ei koskaan pääsisi yliopistoihin ilman rotukiintöitä mikä aiheuttaisi eripuraa eri roturyhmien välillä joten siksi on tärkeää että yliopistot ottaa myös afroja sinne että he voivat sinne hoitaa "omiensa" asioita sitten vaikka juristina.

Olen siis eri mieltä.

[Snuiva]

Johtuen matalammasta älykkyydestä afrot ym. ei koskaan pääsisi yliopistoihin ilman rotukiintöitä mikä aiheuttaisi eripuraa eri roturyhmien välillä joten siksi on tärkeää että yliopistot ottaa myös afroja sinne että he voivat sinne hoitaa "omiensa" asioita sitten vaikka juristina.

Olen siis eri mieltä.

Vain idiootti ottaa lakimiehekseen henkilön joka on valmistunut pelkän rotunsa perusteella.

[kummastelija]

Johtuen matalammasta älykkyydestä afrot ym. ei koskaan pääsisi yliopistoihin ilman rotukiintöitä mikä aiheuttaisi eripuraa eri roturyhmien välillä joten siksi on tärkeää että yliopistot ottaa myös afroja sinne että he voivat sinne hoitaa "omiensa" asioita sitten vaikka juristina.

Olen siis eri mieltä.

Vain idiootti ottaa lakimiehekseen henkilön joka on valmistunut pelkän rotunsa perusteella.

Voi olla fiksu veto jos tuomarina on saman pigmenttinen brotha.

[Ernst]

Johtuen matalammasta älykkyydestä afrot ym. ei koskaan pääsisi yliopistoihin ilman rotukiintöitä mikä aiheuttaisi eripuraa eri roturyhmien välillä joten siksi on tärkeää että yliopistot ottaa myös afroja sinne että he voivat sinne hoitaa "omiensa" asioita sitten vaikka juristina.

Olen siis eri mieltä.

Vain idiootti ottaa lakimiehekseen henkilön joka on valmistunut pelkän rotunsa perusteella.

Voi olla fiksu veto jos tuomarina on saman pigmenttinen brotha.

Niin, sellainen kiintiötuomari. Surullista. Etenkin niiden vähemmmistöläisten kannalta, joilla on oikeasti kykyjä ihan omasta takaa. Aina luullaan kiintiöjuristiksi tai kiintiösähkömieheksi.

[Suvaitsija]

- Useimmat amerikkalaiset toivovat, että eläisimme ajassa, jolloin rotua ja etnisyyttä ei tarvitsisi ottaa huomioon. Se päivä ei kuitenkaan vielä ole käsillä, sanoi yliopiston rehtori Bill Powers.

Se päivä ei ole ikinä käsillä. Sitä ei varsinkaan edistä se, että asetetaan vaatimustaso etnisyyden tai rodun perusteella. Silloin todetaan rivien välistä, että esimerkiksi mustat eivät voi olla yhtä älykkäitä kuin valkoiset, koska valkoisten odotetaan pärjäävät kaikilla osa-alueilla paremmin kuin mustien. Monikultturistinpölvästit eivät näytä olevan kovin välkkyä sakkia missään päin maailmaa.

[Outo olio]

Texasin yliopisto ottaa rodun huomioon koetulosten ja opiskelijan yhteiskunnallisen aktiivisuuden kanssa heitä valitessaan. Yliopiston mukaan tämä on välttämätöntä opiskelijakunnan monikulttuurisuuden edistämiseksi.

Saattaisin jopa hyväksyä, jos tarkoituksena olisi jokin sinänsä kannatettava ajatus, kuten että "joillakin ryhmillä asiat ovat päin metsää, joten annamme heille erityisapua että heidät saadaan kiskottua kurjuuden suosta, normaaliksi kansanryhmäksi kansanryhmien joukkoon". Mutta jos ajatuksena onkin joku "lisää väriä elämään hei"-tyyppinen juttu niin ei hemmetti.

[Veikko]

Kuten olen sanonut jossain aikaisemminkin, niin syrjintä on syrjintää riippumatta siitä mitä etumerkkiä siinä käyttää. Tai minkä ihonvärin hyväksi sitä harjoittaa. Muun väittäminen on mitä surkeinta älyllistä vajavaisuutta tai epärehellisyyttä moraalisen epärehellisyyden lisäksi.

[Miniluv]

355 page report by the conservative National Association of Scholars that systematically broke down Bowdoin's entire culture and worldview with extreme frankness. TheBlaze took a look at this report, and spoke to one of its authors, and you may be alarmed at the results.

What did that report find? That Bowdoin College, and indeed most of its peers in the elite liberal arts college community, is in fact:

A) Obsessed with identity politics to the point of using them as an excuse to teach irrelevant and/or trivial courses, and to admit underqualified and undereducated students

B) At once entirely unconcerned with fostering healthy sexual behavior in students and consumed with making sure they follow inconsistent and ideologically motivated norms; and

C) Disingenuous in their purported support for critical thinking, which only extends as far as thinking critically about topics which the college finds institutionally inconvenient

The report, which runs 355 pages, is split into two sections — first, there is the preface, which assesses the facts regarding Bowdoin and makes specific value judgments regarding those facts. Second, there is the report itself, which only explains the college's behavior without passing judgment on it. The evidence for each of the above conclusions is too ample to rehearse in full, but a few highlights can be offered as examples to illustrate just what Bowdoin teaches.

The report's section on Academic Preparedness recounts several faculty members agonizing over how affirmative action admits are academically ill-prepared for the university's rigor, in spite of their professed commitment to "diversity." In fact, the college apparently provides surreptitious extra help to these students to prop them up through their tenure at Bowdoin, in spite of their publicly professed belief that diversity and academic standards are not at odds. The report notes:

In the Minutes of the Faculty, the "underpreparedness" of students is most emphatically linked with the college's pursuit of racial diversity. This probably reflects a genuine gap in the level of academic performance of black students and members of other racially-defined segments of the student population. That is not something, however, that we can document, and even if true it might disguise a larger problem. "Majority" students may generally perform better than black students, but majority students may also be "underprepared" in significant ways. Indeed, that's what the data nationwide attests, and there is small reason to think that Bowdoin is an exception.

The Blaze

Koko raportti: What Does Bowdoin Teach?

Tuhti paketti, jossa käydään kampus- ja opiskelijakulttuurin eri osa-alueet huolella läpi, unohtamatta opiskelijoiden ja henkilökunnan valintametodeja. Sopii Charlotte Simmonsin jatkolukemiseksi.

[normi]

Kuten olen sanonut jossain aikaisemminkin, niin syrjintä on syrjintää riippumatta siitä mitä etumerkkiä siinä käyttää. Tai minkä ihonvärin hyväksi sitä harjoittaa. Muun väittäminen on mitä surkeinta älyllistä vajavaisuutta tai epärehellisyyttä moraalisen epärehellisyyden lisäksi.

Muun väittäminen on suorastaan rikollista.

[kummastelija]

Kuten olen sanonut jossain aikaisemminkin, niin syrjintä on syrjintää riippumatta siitä mitä etumerkkiä siinä käyttää. Tai minkä ihonvärin hyväksi sitä harjoittaa. Muun väittäminen on mitä surkeinta älyllistä vajavaisuutta tai epärehellisyyttä moraalisen epärehellisyyden lisäksi.

Muun väittäminen on suorastaan rikollista.

Rotukiintiöissä aina on ne joita suositaan ja ne joita sorsitaan. Kysykää vaikka Etelä-Afrikan valkoiselta vähemmistöltä.

[sr]

Texasin yliopisto ottaa rodun huomioon koetulosten ja opiskelijan yhteiskunnallisen aktiivisuuden kanssa heitä valitessaan. Yliopiston mukaan tämä on välttämätöntä opiskelijakunnan monikulttuurisuuden edistämiseksi.

Saattaisin jopa hyväksyä, jos tarkoituksena olisi jokin sinänsä kannatettava ajatus, kuten että "joillakin ryhmillä asiat ovat päin metsää, joten annamme heille erityisapua että heidät saadaan kiskottua kurjuuden suosta, normaaliksi kansanryhmäksi kansanryhmien joukkoon". Mutta jos ajatuksena onkin joku "lisää väriä elämään hei"-tyyppinen juttu niin ei hemmetti.

Perusongelma tässä systeemissä on se, että koulutus ja sosiaalinen asema tai vanhempien tulotaso korreloivat hyvin vahvasti keskenään. Esim. Harvardin opiskelijoista vain 18% tulee alimmasta 60%:n tuloluokan perheistä ja 45% top 3.5%:n perheistä. Tätä ei pysty mitenkään yksinään selittämään niin, että korkean sosiaalisen aseman ihmiset ovat antaneen lapsilleen hyvän kasvuympäristön lisäksi myös hyvät geenit, joiden ansiosta he sitten pärjäävät koulussa ja yliopistojen pääsykokeissa.

Toisaalta alhainen sosiaalinen asema ja tulotaso korreloi jossain määrin vähemmistöön kuulumisen kanssa. USA:ssa on siis ajateltu, että tuo räikeä koulutuksessa oleva epätasa-arvo sosiaalisen aseman vuoksi voidaan lakaista maton alle sillä, että positiivisesti suositaan vähemmistöryhmiä, koska tästä seuraa osittain samaa kuin siitä, että positiivisesti suosittaisiin alhaisen sosiaalisen aseman perusteella. Itse sosiaalisen aseman vaikutuksen vähentämiseen ei kukaan uskalla ryhtyä, koska se nähtäisiin hirvittävänä sosialismina tms. Sitä se tietenkin onkin, vaikka itse kutsuisin sitä fiksuksi sosialismiksi, että kansakunta kouluttaa eniten niitä, joilla oikeasti on eniten potentiaalia eikä vain niitä, joiden vanhemmat ovat olleet niin hyvässä asemassa, että voivat taata lapsilleen hyvän opiskelupaikan. Pitkällä tähtäimellä tämä johtaa suurempaan sosiaaliseen kiertoon ja muutenkin tehokkaampaan yhteiskuntaan, joista molemmat ovat positiivisia asioita yhteiskunnan pitkän tähtäimen kehityksen kannalta. Jälkimmäinen tuottaa työvoiman, jolla on suurempi potentiaali tuottaa hyvinvointia. Edellinen johtaa suurempaan sosiaaliseen koheesioon eri ryhmien välillä ja sitä kautta suurempaan sosiaaliseen pääomaan ja parempaan hyvinvointiin.

[Siili]

Sitä se tietenkin onkin, vaikka itse kutsuisin sitä fiksuksi sosialismiksi, että kansakunta kouluttaa eniten niitä, joilla oikeasti on eniten potentiaalia eikä vain niitä, joiden vanhemmat ovat olleet niin hyvässä asemassa, että voivat taata lapsilleen hyvän opiskelupaikan.

Ei vähemmistön positiivinen syrjintä pääsykokeessa ole mitään parhaan potentiaalin hakua.  Se johtaa lähinnä siihen, että vähemmistön eliitti saa etua kantaväestön taviksiin nähden.

Minusta oppilaitosten rekrytointi ja tulonsiirrot opiskelun rahoittamiseksi pitäisi pitää visusti erillään. 

[Mursu]

Minä pidän ihmisten jakamista rotuihin niin, että näillä on erilaiset oikeudet ihan periaatteessakin kammottavana vaikka tarkoitus olisikin kuinka hyvä tahansa. Tässä on vanha periaate: tarkoitus ei pyhitä keinoja. Minusta on outoa, että suviksille rotua ei ole olemassa tästä käytetään mm. risteytymiä osoituksena. Mutta sitten, kun kyse onkin mustien suosimisesta, rodut kummasti ovatkin olemassa.

Rotujen risteytymät eivät yleisesti tee rotuja olemattomaksi, mutta ne todella tuovat ongelmia, jos yksilöitä aletaan lain voimalla sijoittamaan rotuihin. Kuinka paljon mustaa perimää pitää olla, että saa siihen liittyvät edut?  Onko joku Jessica Alban ja Cash Warrenin lapsi riittävän musta:

(http://img2.timeinc.net/people/i/2010/cbb/blog/101018/honor-marie-alba-warren-300.jpg)

Miksi presidentin lapsien tulisi saada jotain etua pyrkiessään yliopistoon, kun köyhän valkoisen lapset eivät saa? Tasoitusta voisi aivan hyvin antaa sosio-ekonomisen taustan perusteella, jolloin kyse olisi todellisesta erojen tasoittamisesta. Asiassa ei tarvita mitään rotuja.

[sr]

Sitä se tietenkin onkin, vaikka itse kutsuisin sitä fiksuksi sosialismiksi, että kansakunta kouluttaa eniten niitä, joilla oikeasti on eniten potentiaalia eikä vain niitä, joiden vanhemmat ovat olleet niin hyvässä asemassa, että voivat taata lapsilleen hyvän opiskelupaikan.

Ei vähemmistön positiivinen syrjintä pääsykokeessa ole mitään parhaan potentiaalin hakua.  Se johtaa lähinnä siihen, että vähemmistön eliitti saa etua kantaväestön taviksiin nähden.

Minusta oppilaitosten rekrytointi ja tulonsiirrot opiskelun rahoittamiseksi pitäisi pitää visusti erillään.

Siis tuolla ylempänä tarkoitin huonon sosiaalisen aseman vaikutuksen eliminointia koulutukseen haussa, en niinkään tuota vähemmistön positiivista syrjintää. Tuota edellistä voidaan toteuttaa hyvällä pesuskoululaitoksella (USA:ssa n. kymmenesosa lapsistä käy yksityiskoulua) ja valtion subventoimalla yliopisto-opetuksella. Suomessa lukukausimaksuilla toimintansa rahoittavia yksityiskouluja ei ole käytännössä lainkaan. Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka oppilasta kohden amerikkalaiset panevat keskimäärin opetukseen enemmän dollareita kuin suomalaiset.

Kuten kirjoitin, vähemmistöjen suosinta on tuon todellisen ongelman maton alle lakaisua, eikä johda haluttuun lopputulokseen.

[Miniluv]

Perusongelma tässä systeemissä on se, että koulutus ja sosiaalinen asema tai vanhempien tulotaso korreloivat hyvin vahvasti keskenään. Esim. Harvardin opiskelijoista vain 18% tulee alimmasta 60%:n tuloluokan perheistä ja 45% top 3.5%:n perheistä. Tätä ei pysty mitenkään yksinään selittämään niin, että korkean sosiaalisen aseman ihmiset ovat antaneen lapsilleen hyvän kasvuympäristön lisäksi myös hyvät geenit, joiden ansiosta he sitten pärjäävät koulussa ja yliopistojen pääsykokeissa.

Minulla on nyt kesken Charles Murrayn Coming Apart. Ihan ensi vaikutelmani on, että top 3,5%:lla ei pitäisi olla ongelmia täyttää Harvardin valintamäärästä puolta.

(s. 66) Parents' Education, Expected IQ of the Child:

Two High School Dropouts 94
Two High School Diplomas 101
Two degrees from an elite college 121

[matkamiehiii]

Valkoisten kannattaa olla varuillaan maahanmuuton kanssa tai pian valkoiset tarvii rotuun perustuvia kiintiöitä USA:ssa.

Asian Americans have the highest educational attainment of any racial group in the country; about 49.8% of them have at least a bachelor's degree.[32] Since the 1990s, Asian American students often have the highest math averages in standardized tests such as the SAT[33][34] and GRE.[35] Their verbal scores generally lag, but their combined scores are usually higher than those of white Americans.[33] The proportion of Asian Americans at many selective educational institutions far exceeds the national population rate. Asians constitute around 10-20 percent of those attending Ivy League[36][37] and other elite universities. Asian Americans are the largest racial group on seven of the nine University of California campuses,[38] are the largest racial group of undergraduates in the system,[39] and make up more than a quarter of graduate and professional students.[40] Asian Americans are more likely to attend college,[41] are more likely to apply to competitive colleges,[42] and have significantly higher college completion level than other races.[32] According to a poll targeting Asian Americans in 14 states and the District of Columbia conducted by the Asian American Legal Defense and Education Fund in 2013, 40 percent of Asian Americans have a college degree, with almost a quarter of them having achieved an education attainment greater than a bachelor's degree.[43]

http://en.wikipedia.org/wiki/Demographics_of_Asian_Americans#Education

Mutta edelleenkin USA ei ole vielä mikään post-racial yhteiskunta, afrojen IQ on noin 85 ja täten erittäin harvat afrot pääsisi yliopistoihin ilman kiintiöitä ja koulutetut afrot on kyllä hyvin tietoisia tästä ja siksi varmasti liputtaakin kiintiöitten puolesta. Toki minulle henkilökohtaisesti on ihan sama pääseekö yksikään afro yliopistoihin vai ei... Mutta jos tavoitteena on yhteiskuntarauhan säilyttäminen eri roturyhmien välillä niin pieni suosiminen tuskin sitä haittaa.

ps. kuinka nuo rotuun perustuvat kiintiöt toimii USA:ssa yleisesti, voisiko joku avata?

The controversy surrounding affirmative action's effectiveness is based on the idea of class inequality. Opponents of racial affirmative action argue that the program actually benefits middle- and upper-class African Americans and Hispanic Americans at the expense of lower-class European Americans and Asian Americans. This argument supports the idea of solely class-based affirmative action. America's poor is disproportionately made up of people of color, so class-based affirmative action would disproportionately help people of color. This would eliminate the need for race-based affirmative action as well as reducing any disproportionate benefits for middle- and upper-class people of color.[34]


In 1976, a group of Italian-American professors at City University of New York asked to be added as an affirmative action category for promotion and hiring. Italian-Americans are usually considered white in the U.S. and would not be covered under affirmative action policies, but the professors believed they were underrepresented.[36]

A 2005 study by Princeton sociologists Thomas J. Espenshade and Chang Y. Chung compared the effects of affirmative action on racial and special groups at three highly selective private research universities. The data from the study represent admissions disadvantage and advantage in terms of SAT points (on the old 1600-point scale):

Whites: 0 (control group)
Blacks: +230
Hispanics: +185
Asians: –50
Recruited athletes: +200
Legacies (children of alumni): +160[37]
In 2009, Princeton sociologist Thomas Espenshade and researcher Alexandria Walton Radford, in their book 'No Longer Separate, Not Yet Equal', examined data on students applying to college in 1997 and calculated that Asian-Americans needed nearly perfect SAT scores of 1550 to have the same chance of being accepted at a top private university as whites who scored 1410 and African-Americans who got 1100. Whites were three times, Hispanics six times, and blacks more than 15 times as likely to be accepted at a US university as Asian-Americans. These results were after controlling for grades, scores, family background (legacy status) and athletic status (whether or not the student was a recruited athlete

Jaahas aasialaisten on vaikeampi päästä sisään kuin valkoisten, aika sekava tuo USA:n systeemi pakko myöntää.

http://en.wikipedia.org/wiki/Affirmative_action_in_the_United_States#California

[jmk]

Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka oppilasta kohden amerikkalaiset panevat keskimäärin opetukseen enemmän dollareita kuin suomalaiset.

"Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka meillä on vähemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita."

Vaikka-sana laitettu sosialististen kasvatusideaalien kunnioittamiseksi. (Jos lukijalle tulee mieleen jokin muu konjunktio, pitäköön sen visusti omana tietonaan, muu olisi uuninluukkujen kolistelua ja rasimusta.)

[Elcric12]

Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka oppilasta kohden amerikkalaiset panevat keskimäärin opetukseen enemmän dollareita kuin suomalaiset.

"Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka meillä on vähemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita."

Vaikka-sana laitettu sosialististen kasvatusideaalien kunnioittamiseksi. (Jos lukijalle tulee mieleen jokin muu konjunktio, pitäköön sen visusti omana tietonaan, muu olisi uuninluukkujen kolistelua ja rasimusta.)

Päteekö tuo kun vertailuun ottaa Suomen ja osavaltioista vaikkapa Minnesotan?

[sr]

Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka oppilasta kohden amerikkalaiset panevat keskimäärin opetukseen enemmän dollareita kuin suomalaiset.

"Suomi pärjää PISA-tutkimuksissa USA:ta paremmin, vaikka meillä on vähemmän maahanmuuttajataustaisia oppilaita."

Vaikka-sana laitettu sosialististen kasvatusideaalien kunnioittamiseksi. (Jos lukijalle tulee mieleen jokin muu konjunktio, pitäköön sen visusti omana tietonaan, muu olisi uuninluukkujen kolistelua ja rasimusta.)

Tarkoitatko, että opetukseen pannulla rahamäärällä ei ole mitään tekemistä opetuksen tason ja sitä myöten oppilaiden oppimissaavutusten kanssa?

En ymmärrä muutenkaan tuota lausettasi. Tarkoitatko, että maahanmuuttajataustaisten määrän suurenemisen pitäisi jotenkin parantaa oppimistuloksia? Jos näin, niin mihin tämä oikein perustuu?

[jmk]

En ymmärrä muutenkaan tuota lausettasi. Tarkoitatko, että maahanmuuttajataustaisten määrän suurenemisen pitäisi jotenkin parantaa oppimistuloksia? Jos näin, niin mihin tämä oikein perustuu?

On merkittävä voimavara monille kouluille, että koulussa on maahanmuuttajaoppilaita.
Erilaisuus tuplaa mahdollisuudet.

Totta kai maahanmuuttajatausta kohentaa koulun oppimistuloksia, vai kiistätkö virallisen totuuden?

[Siili]

En ymmärrä muutenkaan tuota lausettasi. Tarkoitatko, että maahanmuuttajataustaisten määrän suurenemisen pitäisi jotenkin parantaa oppimistuloksia? Jos näin, niin mihin tämä oikein perustuu?

On merkittävä voimavara monille kouluille, että koulussa on maahanmuuttajaoppilaita.
Erilaisuus tuplaa mahdollisuudet.

Totta kai maahanmuuttajatausta kohentaa koulun oppimistuloksia, vai kiistätkö virallisen totuuden?

Niin, ja eikö Tenstan koulusta ole maahanmuuttajien (ja nerokkaan suomalaissyntyisen rehtorin) ansiosta muodostunut de facto eliittikoulu, jota kaikki Ruotsin muut peruskoulut kahdehtivat?

[sr]

En ymmärrä muutenkaan tuota lausettasi. Tarkoitatko, että maahanmuuttajataustaisten määrän suurenemisen pitäisi jotenkin parantaa oppimistuloksia? Jos näin, niin mihin tämä oikein perustuu?

On merkittävä voimavara monille kouluille, että koulussa on maahanmuuttajaoppilaita.
Erilaisuus tuplaa mahdollisuudet.

Totta kai maahanmuuttajatausta kohentaa koulun oppimistuloksia, vai kiistätkö virallisen totuuden?

Kuka tuollaisen "virallisen totuuden" on julistanut? Alivaltiosihteerikö?

Jos sinulla on laittaa tuohon jokin tutkimustulos, niin laita, muuten voit jättää tuollaiset omaan arvoonsa.

[normi]

Kuten olen sanonut jossain aikaisemminkin, niin syrjintä on syrjintää riippumatta siitä mitä etumerkkiä siinä käyttää. Tai minkä ihonvärin hyväksi sitä harjoittaa. Muun väittäminen on mitä surkeinta älyllistä vajavaisuutta tai epärehellisyyttä moraalisen epärehellisyyden lisäksi.

Muun väittäminen on suorastaan rikollista.

Rotukiintiöissä aina on ne joita suositaan ja ne joita sorsitaan. Kysykää vaikka Etelä-Afrikan valkoiselta vähemmistöltä.

Tärähtäneistö ei ole tajunnut tekevänsä palvelusta oikeille rasisteille ja natseille. On perusteltua olettaa erilaisten rasististen tahojen pääsevän valtaan monissakin maissa. Nämä tahot voivat sitten soveltaa tätä syrjinnän uutta muotoa eli positiivista syrjintää.