2013-06-24 KHO: Pakolaisjärj. kannalle annettava painoa turvapaikkamenet.

[-gentilhommehki-]

KHO:n mukaan UNHCR:n myöntämä pakolaisasema ei sido Suomea. Sille on kuitenkin annettava asianmukainen painoarvo ja sen myöntämiseen johtaneet syyt on selvitettävä. Näin ei ollut tehty ja siksi asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194821862145/artikkeli/kho+pakolaisjarjeston+kannalle+annettava+painoa+turvapaikkamenettelyssa.html

http://www.kho.fi/paatokset/62488.htm

Oikeusapu
Muutoksenhakijoille on myönnetty oikeusapua 15.3.2010 lukien ilman omavastuuta. Heidän avustajakseen on hallinto-oikeudessa määrätty oikeustieteen kandidaatti Hanna Laari, joka on vaatinut palkkiona 400 euroa.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on pyydetty Laarin vapauttamista avustajan tehtävästä ja oikeustieteen maisteri Husein Muhammedin määräämistä muutoksenhakijoiden avustajaksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Laari on antanut suostumuksensa avustajan vaihtoon.

Korkein hallinto-oikeus vapauttaa oikeusapulain 9 §:n nojalla Laarin muutoksenhakijan oikeudenkäyntiavustajan tehtävästä 30.11.2012 lukien ja määrää mainitusta päivästä lukien avustajaksi Muhammedin, joka on vaatinut palkkiona 200 euroa.

Laarille maksetaan valtion varoista oikeusapulain 18 §:n 1 momentin nojalla oikeusavun palkkioperusteista annetun valtioneuvoston asetuksen 2 ja 6 §:n mukaisena neljän työtunnin perusteella laskettuna palkkiona 400 euroa. Muhammedille maksetaan edellä mainittujen pykälien mukaisena kahden työtunnin perusteella laskettuna palkkiona 200 euroa. Mainitut määrät jäävät valtion vahingoksi.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Kari Kuusiniemi, Matti Pellonpää, Sakari Vanhala, Mika Seppälä ja Liisa Heikkilä. Asian esittelijä Pirita Pesonen.

[Roope]

KHO:n mukaan UNHCR:n myöntämä pakolaisasema ei sido Suomea. Sille on kuitenkin annettava asianmukainen painoarvo ja sen myöntämiseen johtaneet syyt on selvitettävä. Näin ei ollut tehty ja siksi asia palautettiin Maahanmuuttovirastolle.

KHO:n päätös on ymmärrettävä. UNHCR jakaa pakolaisstatuksia kuin karamelleja, eikä sillä ole resursseja selvittää taustoja läheskään samalla perusteellisuudella kuin Maahanmuuttovirastolla. Tästä huolimatta Maahanmuuttoviraston on syytä ottaa päätöksissään kantaa myös UNHCR:n lausuntoihin, jos sellaisia on saatavilla. Muuten jää vaikutelma, että kyse on vain kansainvälisten sopimusten tulkinnasta, ja että Maahanmuuttoviraston tulkinta on erityisen tiukka. Oikeasti missään Euroopassa ei ole niin löysää humanitaaristen oleskelulupien myöntämispolitiikkaa kuin juuri Suomessa (*).

Ongelmana tosin on, että kaikki tällainen pidentää hakemusten käsittelyyn kuluvaa aikaa, ja Maahanmuuttovirasto on jo aiemmin ilmoittanut tekevänsä myönteisiä päätöksiä ihan vain pysyäkseen asetetuissa aikarajoissa. EU:n yhteisen turvapaikkajärjestelmän sääntöjen astuessa lähivuosina voimaan kyseiset aikarajat lyhenevät entisestään ja muuttuvat entistä velvoittavammiksi.

(*) Itse asiassa Italiassa hyväksymisprosentti voi olla vielä suurempi, mutta se on näennäistä, sillä siellä oleskeluluvan myöntäminen on keino siirtää turvapaikanhakijat muiden maiden riesaksi. Italia ei tarjoa oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille mitään, kun taas Suomi tarjoaa heille kaiken.

[orientexpressen]

Oikeasti missään Euroopassa ei ole niin löysää humanitaaristen oleskelulupien myöntämispolitiikkaa kuin juuri Suomessa (*).

Minusta tällaista johtopäätöstä vetäessä pitäisi ottaa huomioon myös se, millaisia ryhmiä eri maihin tulee turvapaikkaa hakemaan (johon taas vaikuttavat erilaiset vetotekijät ja myös turvapaikkakäsittelyn löysyys/tiukkuus). Esimerkiksi jos hyvin löysän turvapaikkakäsittelyn maahan saapuu suuri joukko hakijoita vaikkapa Balkanilta, Nigeriasta tai Mongoliasta, niin liki kaikkien näiden kansallisuuksien edustajien hakemukset on joka tapauksessa pakko hylätä (koska muuten turvapaikkakäsittelystä tulisi täysi vitsi), mikä ei voi olla vaikuttamatta hylkäysprosenttiin.

Toisaalta on tiedossa, miten uskomattoman surkeassa jamassa Ruotsin turvapaikkakäsittely on (http://meritwager.wordpress.com/), ja minun on jotenkin vaikea uskoa, että Suomen asenneilmasto huomioiden asiat saattaisivat olla täällä vielä huonommin. Tämä siitä huolimatta, että maahanmuuttovirastossa on hiljattain omaksuttu Ruotsin maahanmuuttoviraston LEAN-metodi, mikä on ilmeisesti sikäläisen katastrofin keskeisimpiä ainesosia.

[Roope]

Minusta tällaista johtopäätöstä vetäessä pitäisi ottaa huomioon myös se, millaisia ryhmiä eri maihin tulee turvapaikkaa hakemaan (johon taas vaikuttavat erilaiset vetotekijät ja myös turvapaikkakäsittelyn löysyys/tiukkuus). Esimerkiksi jos hyvin löysän turvapaikkakäsittelyn maahan saapuu suuri joukko hakijoita vaikkapa Balkanilta, Nigeriasta tai Mongoliasta, niin liki kaikkien näiden kansallisuuksien edustajien hakemukset on joka tapauksessa pakko hylätä (koska muuten turvapaikkakäsittelystä tulisi täysi vitsi), mikä ei voi olla vaikuttamatta hylkäysprosenttiin.

Tällöin voidaan vertailla eri maista tulleiden hyväksymisprosentteja: Asylum lottery in Europe

Suomen hyväksymisprosentti on korkea siitä huolimatta, että tänne asti voi olettaa valikoituvan etenkin sellaisia tapauksia, joiden hakemukset hylättäisiin muualla. Vastaavasti Italiassa hyväksytään sellaisiakin tapauksia (esim. arabikevät), jotka eivät edes itse kutsu itseään pakolaisiksi.

[gloaming]

Tällöin voidaan vertailla eri maista tulleiden hyväksymisprosentteja: Asylum lottery in Europe

Suomen hyväksymisprosentti on korkea siitä huolimatta, että tänne asti voi olettaa valikoituvan etenkin sellaisia tapauksia, joiden hakemukset hylättäisiin muualla. Vastaavasti Italiassa hyväksytään sellaisiakin tapauksia (esim. arabikevät), jotka eivät edes itse kutsu itseään pakolaisiksi.

Roope muuten, turvapaikan saaneiden määrä hypähti Suomessa huomattavasti ylöspäin viime vuonna. Erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset näyttävät saavan huomattavasti aiempaa useammin varsinaisen turvapaikan. Ilmeistä on, että kyseessä on jonkinlainen muutos käytännöissä. Mistäköhän muutoksesta on kyse?

[Roope]

Roope muuten, turvapaikan saaneiden määrä hypähti Suomessa huomattavasti ylöspäin viime vuonna. Erityisesti irakilaiset ja afganistanilaiset näyttävät saavan huomattavasti aiempaa useammin varsinaisen turvapaikan. Ilmeistä on, että kyseessä on jonkinlainen muutos käytännöissä. Mistäköhän muutoksesta on kyse?

Varsinaisen turvapaikan saavien osuus on muutamassa vuodessa nelinkertaistunut ja afganistanilaisten maahanjäämisprosentti lienee jo lähellä sataa. En tunne taustoja, joten voisin vain spekuloida, mutta minulle se näyttää johdonmukaiselta linjan löysentämiseltä entisestäänkin. Irakin tai Afganistanin turvallisuustilanteessa ei ole tapahtunut näin suuria muutoksia suuntaan tai toiseen, tuskin hakijoissakaan. Jokin syy tähän Suomen käsittääkseni poikkeukselliseen kehitykseen on kuitenkin oltava.