Lainsäädäntö mennyt jo liian pitkälle.

[normi]

Olen useaan otteeseen sanonut, että lakeja pitäisi uusien tekemisen sijaan karsia. ja nyt asiantuntijatkin alkavat olla samaa mieltä. Lukeka tämä pitkästä aikaa järkevänoloinen asiantuntijan ulostulo:

Kotimaa 14.6.2013 klo 6:01 | päivitetty 14.6.2013 klo 8:49
Suomi uppoaa tuhansiin lakeihin ja säädöksiin
---
Nopeasti kiihtyvä vauhti kohti holhousyhteiskuntaa ei miellytä tutkijoita.

http://yle.fi/uutiset/suomi_uppoaa_tuhansiin_lakeihin_ja_saadoksiin/6683552

PS voisi ottaa lainsäädännön yksinkertaistamisen agendaansa. Ennenkään emme tarvinneet tällaista määräys- ja pykäläviidakkoa. Kaikenlisäksi taka-askel yksinkertaisempaan suuntaan ja vähäisempään säätelyyn säästäisi rahaa ja karsisi turhaa byrokratiaa.

Ja luulisin, että valtaosa kansasta tukisi lainsäädännön (turhan/liian pitkälle menneen/liikaa ihmisten elämään puuttuvaa) purkamista

[Jouko]

Sellaiseksihan se on mennyt että ensin haetaan syyllinen ja sitten mietitään millä säännöksellä saadaan tuomittua. Tämä korostuu erityisesti maahanmuuttoasioissa.

[Noottikriisi]

Vanhoina ja ahdasmielisinä Impivaaran aikoina riitti yksinkertaisempi lainsäädäntö koska ihmisillä oli suhteellisen yhdenmukainen käsitys siitä mitä saa tai ei saa tehdä. Yhteisön paine pakotti toimimaan kirjoittamattomien sääntöjen puitteissa.
Monikulttuuristuva ja yksilöllisyyttä ja yksilön oikeuksia korostava yhteiskunta vaatii yhä pikkutarkempaa ja yksityiskohtaisempaa lainsäädäntöä.

[Lalli IsoTalo]

Pitkästä aikaa olin melko pitkälle samaa mieltä siitä mitä YLE1:n aamu-tv tarjosi aiheesta. http://yle.fi/uutiset/suomi_uppoaa_tuhansiin_lakeihin_ja_saadoksiin/6683552

Mitä enemmän lainsäädäntöä, sitä enemmän keskenään päällekkäistä ja ristiriitaista lainsäädäntöä, ja sitä huonompi oikeusturva kansalaisilla, koska aina löytyy jokin pykälä, jonka perusteella voidaan tuomita. Liian paljon lakia on lain vihollinen.

Tämä lain hengen ja kirjaimen skitsofreeninen mädättäminen on tunkeutunut perustuslakiin asti. 1 § sanoo, että "Suomi on täysivaltainen tasavalta" ja "Suomi on Euroopan unionin jäsen".

Minun mielestäni nuo lauseet ovat ristiriidassa keskenään, ja se on suurempi ongelma kuin ne kymmenet hyllymetrit sekavia säädöksiä, koska perustuslaki on normihierarkian huipulla, ja jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy. 

[ekto]

No uutisissa mainittiin että tuulimyllyjen rakentaminen on hidastunut säädösten takia. En näe tätä lainkaan huonona, nimittäin en itse haluaisi moista lähimaillekaan räpsimään valoa ja suhisemaan, tosin eipä se sitä tekisi kuin joka kolmas päivä. Ilman byrokratiaa olisi helpompaa tehdä asioita, niin hyviä kuin pahoja.

[Rafael K.]

Tarttis tehrä jotain, mutta kukapa sille mitään tekee. Vaikka hallitusohjelmassakin on mainittu, että yritysten sääntelytaakkaa pitää keventää esimerkiksi ympäristönsuojelun kohdalla, uusin ympäristönsuojelulain uudistus on menossa päinvastaiseen suuntaan, tiukemmat lupaehdot ja enemmän valvontaa.

Uudistus menisi niin päin, että ensin pitäisi lakkauttaa muutama ministeriö tai vaikka kaikki, jotta lopettaisivat säädösten tehtailun. Sen jälkeen joku muu voi katsoa, mitä pykäliä tarvitaan ja mitä ei.

[Rafael K.]

Tämä lain hengen ja kirjaimen skitsofreeninen mädättäminen on tunkeutunut perustuslakiin asti. 1 § sanoo, että "Suomi on täysivaltainen tasavalta" ja "Suomi on Euroopan unionin jäsen".

Minun mielestäni nuo lauseet ovat ristiriidassa keskenään, ja se on suurempi ongelma kuin ne kymmenet hyllymetrit sekavia säädöksiä, koska perustuslaki on normihierarkian huipulla, ja jonka kanssa ristiriidassa oleva alempi säädös väistyy.

Kansainvälinen oikeus on normihierarkian huipulla ja ohittaa perustuslainkin. EU:n perustamissopimukset, asetukset ja direktiivit ovat normihierarkiassa perustuslakia ylempänä ja suomalaisilla tuomioistuimilla on velvollisuus soveltaa niitä, ja jättää jättää eduskunnan säätämä laki soveltamatta, jos on ristiriitaa.

[EL SID]

tämä on tyypillistä kehitystä koko EUn alueella, ja sitä voi verrata historiassa mm. Kiinan kehitykseen.
Byrokratia lisää byrokratiaa, joka vaatii lisää byrokraatteja. viimein koko rakennelma menee kasaan rahavarojen puutteessa.
Näin ei tarvitsisi olla. tuulivoimaloita pitäisi voida rakentaa keskustelemalla vain yhden lupaviranomaisen kanssa, urheiluseuroilla täytyisi olla oikeus tienata makkara ja muulla myynnillä, ja työttömällä pitäisi olla oikeus tehdä "työtä", joka estää häntä syrjäytymästä.
Liialla yksinkertaisuuteen pyrkimisellä on hintansa: hallinnolta jäisi vaikka kunka paljon virkamiehiä tarpeettomaksi. olemmeko me valmiit maksamaan tämän hinnan? 

[sivullinen.]

Päämäärästä olen samaa mieltä: Vähemmän lakeja olisi parempi. Mutta keinoista millä siihen päästään, en: Lopettamalla uusien lakien säätämisen ei ongelma ratkea vaan pahenee.

Saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta näin vain on. Uusia lakeja säädetään nykyään paikkaamaan vanhojen aiheuttamia ongelmia. Jos niitä ei säädettäisi, vanhojen lakien aikaansaamat ongelmat räjähtäisivät käsiin. Se on kuin epätoivoista luhistuvan talon korjaamista. Vaikka korjaamalla ei talo parane, niin pakko on korjata tai se romahtaa - tai sitten hallitusti purkaa koko rotisko. Edes vanhoja lakeja ei voida mielivaltaisesti noin vain heittää pois, jotta työtön saisi tehdä "työtä". Silloin kaikki vanhoja lakeja noudattavat yritykset joutuisivat heti ongelmiin ja sietämättömään kilpailutilanteeseen, josta seuraisi välittömästi yrityssektorin romahdus ja se kaataisi seuraavan dominolaatan ja niin edelleen loppuun asti.

Yhteiskunta on vaaka, joka keinuttelee aina tietynlaisessa tasapainossa. Tasapaino keikahtaa helposti kumoon, jos liian rajuja tai edes vääränsuuntaisia muutoksia tehdään. Sillloin alkaa kaaos. Sellainen taas ei voi olla tavoitteena. Muutos pitää tehdä hallitusti ja suunnitellusti. Kaiken lisäksi lait eivät ole irrallinen osa yhteiskuntaa. Toisella puolella vaakaa on esimerkiksi talousjärjestelmä. On kirjoitettu useita kirjoja miten laki on olemassa vain suojaamaan omaisuutta. Lakia purkaessa on pakko siis purkaa myös talousjärjestelmää: omistusta, sosiaalitukia, eläkkeitä, työsopimuksia, yritysrakenteita, pankkien toimintaa ja kaikkea sellaista. Näin olen jo useasti ehdottanut toimittavan. Se on tuttua toimintaa historiasta. Omaisuuden purkaminen on merkittävin osa, ja sitä kutsutaan peruutukseksi eli reduktioksi. Se pitäisi tehdä nyt. Ennemmin tai myöhemmin siihen ajaudutaan joka tapauksessa. Parempi olisi tehdä itse ja omilla ehdoilla - ja ennen kaikkea ilman verenvuodatusta. Neuvostoliiton hajotessa kaikki kommunismin aikana kertynyt varallisuus jaettiin uudelleen. Sellainen seuraa Eurostoliiton hajotessakin. Jo juutalaisten vanhoista kirjoista se on tuttu. Vanhassa testamentissa se on nimellä riemuvuosi ja suoritetaan 50 vuoden välein. Kekkonenkin näki sen olevan tarpeen. Se on yhteiskunnan luonnollinen välttämättömyys eli laki - aina välillä on nollattava kertynyt kuona.

[Sour-One]

Olen useaan otteeseen sanonut, että lakeja pitäisi uusien tekemisen sijaan karsia. ja nyt asiantuntijatkin alkavat olla samaa mieltä. Lukeka tämä pitkästä aikaa järkevänoloinen asiantuntijan ulostulo:

Kotimaa 14.6.2013 klo 6:01 | päivitetty 14.6.2013 klo 8:49
Suomi uppoaa tuhansiin lakeihin ja säädöksiin
---
Nopeasti kiihtyvä vauhti kohti holhousyhteiskuntaa ei miellytä tutkijoita.

http://yle.fi/uutiset/suomi_uppoaa_tuhansiin_lakeihin_ja_saadoksiin/6683552

PS voisi ottaa lainsäädännön yksinkertaistamisen agendaansa. Ennenkään emme tarvinneet tällaista määräys- ja pykäläviidakkoa. Kaikenlisäksi taka-askel yksinkertaisempaan suuntaan ja vähäisempään säätelyyn säästäisi rahaa ja karsisi turhaa byrokratiaa.

Ja luulisin, että valtaosa kansasta tukisi lainsäädännön (turhan/liian pitkälle menneen/liikaa ihmisten elämään puuttuvaa) purkamista

Jan Vapaavuori ottikin jo ansiokkaasti kantaa asiaan. Vapaavuoressa on sekin hyvä puoli, että hän on hallituksessa ja voi tehdä halutessaan asioille jotain.

[Kraken]

Vasemmistolainen yhteiskunta tukeutuu tiheään lakiviidakkoon. Mitä enemmän pykäliä, sen enemmän virkakoneisto voi puuttua ihmisten tekemisiin. Laeilla laaditaan byrokraattien paratiisi missä valtio pystyy ohjaa kansan elämää. Kansalaisista tehdään alaikäisiä holhottavia, joiden tarkoitus on palvella valtiota työn ja veronmaksun kautta.