2013-06-04: Tilastokeskus: Ulkomaalaistaustaiset äidiksi nuorempana

[Mursu]

Mutta kyllähän silloinkin lapsilisä maksettiin. Verovähennys tuli sitten ekstrana.

Lapsilisä oli silloin pienempi. 1980-iuvun alussa se oli noin puolet nykyisestä reaalisesti. Tosin koska palkatkin olivat huomattavasti pienemmät suhteessa palkkoihin se oli suunnilleen samaa luokkaa kuin nykyään.

[Mursu]

Lapsilisän lisäksi, jos olisi tuo verovähennys, niin kantisperheissäkin olisi enemmän kuin 1-2 lasta.

Enpä usko tuohon. Vaikutus kokonaishedelmällisyyteen olisi ehkä luokkaa 0,1-0,2 ja sekin väliaikaista, kunnes ihmiset tottuvat etuuteen. Lisäksi kenen maksettavaksi ne verot sitten pantaisiin?

[Nuutti Hyttinen]

Lapsilisän lisäksi, jos olisi tuo verovähennys, niin kantisperheissäkin olisi enemmän kuin 1-2 lasta.

Enpä usko tuohon. Vaikutus kokonaishedelmällisyyteen olisi ehkä luokkaa 0,1-0,2 ja sekin väliaikaista, kunnes ihmiset tottuvat etuuteen. Lisäksi kenen maksettavaksi ne verot sitten pantaisiin?

Toimii vain sillä olettamalla, että ihmisten keskeisenä motivaationa lisääntymiselle olisi vain ja ainoastaan yhteiskunnalta saatu raha. Näin tuskin kuitenkaan on normaaleilla perheillä, joiden vanhemmat käyvät töissä ja naisellakin on jotain sanottavaa siihen, montako lasta hän joutuu synnyttämään. Tapaukset, joissa lisääntyminen tapahtuu nimenomaan yhteiskunnalta saatujen tulonsiirtojen toivossa, löytynevät lähinnä niistä perheistä, joissa kumpikaan vanhemmista ei käy töissä, vaan elää jo valmiiksi tulonsiirroilla, joita lisääntyminen kasvattaa entisestään, ja mies määrää, mitä nainen saa tehdä ja mitä ei. Tästä syystä olisi järkevää, että verovähennys ei tulisi lapsilisän lisäksi, vaan tilalle. Ongelman voi tiivistää Kelan taulukkoon lapsilisän määräytymisestä:

(http://farm9.staticflickr.com/8414/8974941969_7acd8c7a89_z.jpg)

Taloudellisesta näkökulmasta nykyinen järjestelmä kannustaa lisääntymään lähinnä niitä, jotka eivät itse maksa asumistaan. He hyötyvät rahallisesti lisääntymisestä, kun taas muille lisääntyminen on lähinnä kuluerä, koska lapsilisät eivät riitä kattamaan kohonneita asumiskustannuksia.

Joka tapauksessa siinä, että lapsien lukumäärän kasvaessa lisälapsista saa isomman lapsilisän, ei ole juuri mitään järkeä, koska ensimmäisestä lapsesta on lähtökohtaisesti isommat kulut, kun myöhemmin syntyneet puolestaan voivat ainakin jossain määrin hyödyntää ensimmäiseltä pieneksi jääneitä vaatteita ym. tavaroita.

Siinä, onko yhteiskunnan mitään syytä tukea taloudellisesti useamman kuin 3 lapsen hankintaa, olisi enemmän pohdittavaa. Vastaavalla tavalla kuin asumislisän pohjana käytetään kohtuullisia asumiskustannuksia, lapsilisän pohjana voisi hyvin käyttää suunnilleen normaalia perhekokoa. Muita veronmaksajia kohtaan olisi kohtuullista, että jos joku haluaa järjettömän suuren perheen, hän maksaa siitä aiheutuvat kustannukset itse. Pätevä kompromissi tietenkin olisi, että kahdesta ensimmäisestä lapsesta saisi nykyiseen tapaan lapsilisän, mutta siitä eteenpäin lisälapsista yhteiskunnan tuki toteutuisi verovähennyksenä, jossa nykyistä lapsilisää vastaava summa vähennettäisiin maksettavan ansiotuloveron määrästä. Tämän vaihtoehdon ei pitäisi haitata millään tavalla niitä, jotka elättävät itse perheensä, mutta se poistaisi tilanteen, joka kannustaa hankkimaan suurperheen nimenomaan yhteiskunnan elätiksi.