Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistus 2013

[mietinen]

Oikeusministeriö - Yhdenvertaisuuslainsäädäntö

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi yhdenvertaisuuslaki. Lisäksi ehdotetaan säädettäviksi laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta, laki yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnasta sekä laki tasa-arvovaltuutetusta. Viittätoista muuta lakia ehdotetaan muutettavan. Lainsäädäntökokonaisuuden voimaantulosta, nykyisen yhdenvertaisuuslain, vähemmistövaltuutetusta ja syrjintälautakunnasta annetun lain sekä tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta annetun lain kumoamisesta samoin kuin uudistuksen siirtymäkauden järjestelyistä ehdotetaan säädettävän voimaanpanolaissa.

...

Syrjintäsäännöksellä ei ole kielletty kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä. Olennaista on, voidaanko erilainen kohtelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (HE 309/1993 vp, s. 44; PeVL 14/2006 vp, s. 2; PeVL 25/2006 vp, s. 2; PeVL 46/2006 vp, s. 2). Säännös ei estä esimerkiksi niin sanottua positiivista erityiskohtelua eli tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisia sellaisia toimia, joilla pyritään tietyn ryhmän aseman ja olosuhteiden parantamiseen (HE 309/1993 vp, s.44).

Perustuslakivaliokunnan käytännössä on erottelun hyväksyttävyyden lisäksi kiinnitetty huomiota myös valitun keinon oikeasuhtaisuuteen (ks. esim. PeVL 38/2006 vp, s. 2; PeVL 60/2010 vp, s. 3; PeVL 23/2012 vp, s.2).

Syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Menettelyn syrjivyyttä on arvioitava sen tosiasiallisten seurausten kannalta. Suosinta tai jonkin yksilön tai ryhmän asettaminen etuoikeutettuun asemaan on kiellettyä, jos se asiallisesti merkitsee toisiin kohdistuvaa syrjintää (HE 309/1993 vp, s. 44; PeVL 28/2009 vp, s. 2).

...

Syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit määrittelevät syrjinnäksi välittömän ja välillisen syrjinnän, häirinnän sekä ohjeen ja käskyn syrjiä. Jäsenvaltiot voivat säätää, että erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos tiettyjen työtehtävien luonteen tai niiden yhteyksien vuoksi, joissa tehtävät suoritetaan, kiellettyyn syrjintäperusteeseen liittyvä ominaisuus on todellinen ja ratkaiseva työhön liittyvä vaatimus, edellyttäen että tavoite on oikeutettu ja että vaatimus on oikeasuhteinen. Direktiivit eivät myöskään estä pitämästä voimassa tai toteuttamasta erityistoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai hyvittää johonkin syrjintäperusteeseen liittyviä haittoja. Työsyrjintädirektiivissä säädetään lisäksi oikeutetusta ikään perustuvasta erilaisesta kohtelusta. Työsyrjintädirektiiviin on otettu myös säännökset vammaisia varten tehtävistä kohtuullisista mukautuksista.

...



Lakiehdotukset
1.
Yhdenvertaisuuslaki
...
8§
Syrjinnän kielto

Ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään tai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi tässä laissa tarkoitettua syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen sekä ohje tai käsky syrjiä.

Syrjintää ei ole sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

[Oami]

Syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Menettelyn syrjivyyttä on arvioitava sen tosiasiallisten seurausten kannalta. Suosinta tai jonkin yksilön tai ryhmän asettaminen etuoikeutettuun asemaan on kiellettyä, jos se asiallisesti merkitsee toisiin kohdistuvaa syrjintää (HE 309/1993 vp, s. 44; PeVL 28/2009 vp, s. 2).

Palkan maksaminen työnteosta johtaa siihen lopputulokseen, että työtä tekevillä on usein parempi elintaso kuin työttömillä. Toisin sanoen palkanmaksu on toimenpide, joka välillisesti johtaa syrjivään lopputulokseen.

Ymmärsinkö oikein?

[normi]

Viisainta kun välttää vähemmistöjä kaikin tavoin. Kannattaa pyrkiä siihen ettei joudu tekemisiin vähemmistöjen kanssa, niin tämäkin riski vältetään. Ehdotankin passiivista vastarintaa Gandhin esimerkin omaisesti.

[mietinen]

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi


s.32
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotusten perustelut
1.1 Yhdenvertaisuuslaki
...
1 luku Yleiset säännökset
...
Lain tavoitteena on ensinnäkin edistää yhdenvertaisuutta ihmisten välillä. Yhdenvertaisuuden edistämisellä viitataan yhdenvertaisuuden toteutumiseen käytännössä ja siten toimenpiteisiin, joilla pyritään ihmisten yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseen ja muihin verrattuna heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseen tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

...

s.46
Syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit sekä perustuslain 6 § mahdollistavat kuitenkin positiivisen erityiskohtelun myös muunlaisten kuin syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä. Tämä otettaisiin ehdotetun säännöksen sanamuodossa huomioon siten, että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen sinänsä voi olla positiivisen erityiskohtelun muoto.

[mietinen]

Tuloksellisuustarkastuskertomus
Hallituksen lainsäädäntösuunnitelma

Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomukset 18/2012
Dnro 045/54/2011
Helsingissä, 18. päivänä joulukuuta 2012


Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen vastaamaan paremmin perustuslain 6 §:n asettamia vaatimuksia on lykkääntynyt alun perin aiotusta aikataulusta. Lainsäädäntösuunnitelman mukaan hallituksen käsittely oli ajoitettu keväälle 2010, mutta lainsäädäntöuudistus on edelleenkin käynnissä. Hanketta on valmisteltu ensi vaiheessa oikeusministeriön 25.1.2007 asettamassa yhdenvertaisuustoimikunnassa sekä sitä avustaneissa jaostoissa503. Yhdenvertaisuustoimikunta jätti mietintönsä oikeusministeriölle 15.12.2009504. Oikeusministeriö järjesti keväällä 2010 lausuntokierroksen toimikunnan ehdotuksesta, ja sen perusteella laadittiin lausuntotiivistelmä 505.

Mahdollinen hallituksen esitys asiasta annetaan vaalikaudella 2011–2015 506. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa asiasta todetaan seuraavaa: "Valmistellaan yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen kanssa eduskunnalle annettavaksi eurooppalaisen lainsäädäntökehityksen huomioon ottava uusi yhdenvertaisuuslainsäädäntö, joka turvaa tehokkaasti yhdenvertaisuuden syrjintäperusteesta riippumatta, ja vahvistetaan valvontaa sekä tehostetaan hallintoa sen toimeenpanemiseksi. Yhdenvertaisuuslaki ja tasa-arvolaki säilyvät jatkossakin erillisinä lakeina."507 Tavoitteena on antaa asiasta hallituksen esitys siten, että lainsäädäntö voisi tulla voimaan vielä tällä vaalikaudella.508

Prosessi on ollut hyvin pitkäaikainen, koska uudistuksen taustalla on eduskunnan vastaus EV 95/2003 vp. – HE 44/2003 vp. hallituksen esitykseen laiksi yhdenvertaisuuden turvaamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Tällöin eduskunta edellytti hallituksen esityksen valmistelemista sellaiseksi yhdenvertaisuuslainsäädännöksi, jossa lähtökohtana on suomalainen perusoikeusjärjestelmä ja kaikkien syrjintäperusteiden asettaminen samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin. Yhdenvertaisuuslainsäädännön valmistelu ei ole tässä suhteessa edennyt toivotulla tavalla. Kriittisesti on kiinnitettävissä huomiota myös siihen, että vielä lainsäädäntösuunnitelman ensimmäisessä seurantakyselyssä hankkeen ilmoitettiin edistyneen aikataulun mukaisesti ja että hallituksen esitys annettaisiin keväällä 2010 509.

Uudistusta on hidastanut se, että sille ei ole saatu tarvittavia resursseja. Uudistusta ei pidetty tarkoituksenmukaisena panna täytäntöön ilman, että suunnitellun yhdenvertaisuuslain noudattamista valvovien viranomaisten tehtäväkenttää olisi vastaavasti laajennettu, mikä olisi kuitenkin edellyttänyt lisämäärärahoja.510 Toisaalta säädöshankkeen kuuluminen hallituksen lainsäädäntösuunnitelmaan vahvisti hankkeen asemaa ja alleviivasi sen painoarvoa sekä ministeriön sisällä että sidosryhmille.511



502 Iso-Ketola (2010).
503 Yhdenvertaisuustoimikunnan asettamispäätös. OM 12/42/2006.
504 Km. 2009:4.
505 Oikeusministeriö. Mietintöjä ja lausuntoja 46/2010.
506 Ks. yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamisesta. Oikeusministeriö. Toiminta
ja hallinto 7/2011, s. 19–21.
507 Valtioneuvoston kanslia (2011), s. 24.
508 Oikeusministeriöstä saatu tieto 10.1.2012.
509 Iso-Ketola (2008a).
510 Oikeusministeriöstä saatu tieto 10.1.2012. Ks. myös Iso-Ketola (2009), jossa
viitataan yhdenvertaisuuslainsäädännön valmistelun resurssikapeikkoihin.
511 Oikeusministeriöstä saatu tieto 10.1.2012.

[Kalevi Aronen]

Palkan maksaminen työnteosta johtaa siihen lopputulokseen, että työtä tekevillä on usein parempi elintaso kuin työttömillä. Toisin sanoen palkanmaksu on toimenpide, joka välillisesti johtaa syrjivään lopputulokseen.

Ymmärsinkö oikein?

Tämmösen johtopäätöksen siitä voi vetää. Näyttää tosiaan siltä, että monet kukkikset tosiaan uskovat taikaseinän olevan olemassa. Esimerkiksi opiskelussa tiettyjen oppilaiden numeroiden viilaus ylöspäin, vrt. Alppilagate, ei ole uusi keksintö ja siinä taas pätee "follow money".

Eräs tuttu nuori nainen kävi 2000-luvun alussa kauppaopistoa. Kauppaopistossa oli runsaasti aikuisopiskelijoita ja joillain näistä oli mentaalisia vaivoja. Tuttuni valmisteli  viikon eräälle tunnille esitelmää. Oli tietysti vähän jännittynyt ja sai kuitenkin esitelmästä kasin.

Sitten eräs aikuisopiskelija aloitti esitelmänsä sanomatta mitään ja pyörtyi. Opettaja antoi hyvästä yrityksestä kympin. Oppilaitos sai huomattavasti rahaa aikuisopiskelijoiden koulutuksesta, mutta ehtona oli, että aikuisopiskelijat valmistuvat ja vieläpä erinomaisin arvosanoin.

Jos lainsäädäntö menee näille urille, niinkuin näyttää, niin ainakin lakimiehillä on työtä. Yhteiskunta menee polvilleen jos suurin osa porukkaa on tekemättä mitään tuottavaa ja tuottavan työnkin tekijöitä lähinnä vaan halveksitaan. Joitakin lakeja ei pitäisi valmistella, mutta niille käy niinkuin Kolmannen valtakunnan juutalaislakien kanssa.

Jossain vaiheessa näitä uusia lakeja on pakko järkeistää.

[Lalli IsoTalo]

Kiitos mietinen ketjun avaamisesta. Aihe on mitä tärkein.

Jossain vaiheessa näitä uusia lakeja on pakko järkeistää.

Aivan. Mokuklusteri ei kertakaikkiaan ymmärrä, että elämme niukkuuden maailmassa. Jos jaossa olevasta kakusta leikataan yhdelle ryhmälle suurempi viipale kuin se mitä antaitsee, kaikkien muiden ryhmien viipaleet pienenevät.

Mitä enemmän kiintiöidään yhdelle ryhmälle, sitä vähemmän jää muille ryhmille.

Tietyssä määrin valtion tehtävä on ottaa eräiltä ryhmiltä niiden työnteon hedelmät, ja jakaa ne toisille ryhmille. Tietyssä määrin siinä on järkeä, koska yhteiskuntarauha. Mutta saman yhteiskuntarauhan vuoksi tuota pinnaa ei pidä kiristää liikaa.

[Kajsaniemi R]

Palkan maksaminen työnteosta johtaa siihen lopputulokseen, että työtä tekevillä on usein parempi elintaso kuin työttömillä. Toisin sanoen palkanmaksu on toimenpide, joka välillisesti johtaa syrjivään lopputulokseen.

Ymmärsinkö oikein?

Ymmärsit. Tuotahan vasemmisto on aina sanonut.

Siksi niiltä työssäkäyviltä rasisteilta pitääkin verottaa rahat pois. 

[Raro]

Täytyypä alkaa opetella sitä viron kieltä. Että on sitten paikka mennä, kun kaikki on mennyttä.

Edit: anteeksi ot, mutta touhu saa haukkomaan henkeä. Jos löytyy sanat "tosiasiallinen" ja "ihmisoikeudet", niin tietää saman tien, mikä sakki on asialla.

[mietinen]

Suvaitsevainen yhdenvertaisuuslaki

Ehdotettu yhdenvertaisuuslaki sallii positiivisen erityiskohtelun etnisen alkuperän perusteella, silloinkin kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä.

Joku voisi sanoa lakia rasistiseksi, mutta parempi termi lienee suvaitsevainen.

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

s.95
12 § Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet eräissä erityistapauksissa
...
Erilainen kohtelu etnisen alkuperän perusteella on kuitenkin sallittua vain 8 §:n 3 momentissa säädetyssä tarkoituksessa.

s.94
8§ Syrjinnän kielto
...
Syrjintää ei ole sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

s.46
Syrjintä- ja työsyrjintädirektiivit sekä perustuslain 6 § mahdollistavat kuitenkin positiivisen erityiskohtelun myös muunlaisten kuin syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäisemiseksi tai lievittämiseksi. Yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten, esimerkiksi vammaisten, tukeminen voi olla perusteltua silloinkin, kun heikomman aseman ei voida osoittaa johtuvan syrjinnästä. Tämä otettaisiin ehdotetun säännöksen sanamuodossa huomioon siten, että tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen sinänsä voi olla positiivisen erityiskohtelun muoto.

[Markkanen]

 Tuo on juurikin sitä poliittista propagandaa kansalle, että muka lakeja säätämällä saisimme yhteiskunnan jossa ei syrjittäisi ketään. Syrjintää karsiva laki on jo itsessään syrjivä. Kuten vihapuhelaki on. Toiseuden tai vähemmistön arvostelu on enemmän sanktioitu kuin vaikka tavallisen rapparirantsun. jne.

Tällaiset suvislait ovat vaarallisia. Näiden mukana on esim. tullut se mukaan lakikuvioihin, että ei tarvita rikoslain kaltaista näyttöä jostakin asiasta ennen kuin tuomitaan. Nyt voidaan kohdistaa viranomaistoimia pelkän intuition perusteella. Rikoslakia ei tarvitse rikkoa joutuakseen "leivättömän pöydän" ääreen. Nämä ihmisten perusoikeuksiin puuttuvat lait ovat kaksteräinen miekkä nykyään. Ne tehdään niin monimutkikkaiksi, että tavallinen kansalainen ei ymmärrä niistä mitään. Tasa-arvo ja syrjintä on mainittu perustuslaissa ja rikoslaissa selvästi. Näissä vihapuhe ja yhdenvertaisuuslöpinöissä viilataan aivan tarpeettomasti pilkkua ja kirjoitetaan liirumlaarumia jonka ymmärtämiseen tarvitaan kokenut lainoppinut.

Laki etääntyy tavallisesta kansalaisesta. Perus Pekalla ei ole kompetenssia ymmärtää esim. sitä, että yli 50 sivuonen pumaska kertoo mikä on vihapuhetta. Onko lakivaliokunnalla ja virkamiehillä niin tylsää kun melkein kaikki on jo keksitty? Jos näin on niin alkakaapa vaikka tekemään lakia siitä, mikä on koulussa opettajan tekemää pahoinpitelyä. Jos opettaja tönäisee oppilasta 5 Newtonin  voimalla niin onko se riittävä syy pahoinpitelyyn. Tai jos oppilas sanoo opettajalle "haista" kakka niin onko se peruste jälki-istuntoon. Paljon on viellä tekemätöntä sarkaa lakiuskovaisilla. Viellä ei ole yhden totuuden kaikkivoipa holhousyhteiskunta läheskään valmis. Viellä on aivan liikaa ihmisiä jotka ajattelevat omilla aivoillaan. Tästä on päästävä eroon. Kielletään lailla toisinajattelu. Suomi pelastuu näin varmasti.

[gloaming]

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Syrjintää ei ole sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen.

"Tosiasiallinen yhdenvertaisuus" on siis olennaisesti sama kuin tulosten tasa-arvo. Juuri tällainen sosialismiin ja sosialistiseen ihmiskuvaan perustava paska pitäisi kärcheröidä pois lainsäädönnöstä.

[mietinen]

"Tosiasiallinen yhdenvertaisuus" on siis olennaisesti sama kuin tulosten tasa-arvo. Juuri tällainen sosialismiin ja sosialistiseen ihmiskuvaan perustava paska pitäisi kärcheröidä pois lainsäädönnöstä.

"Tosiasiallinen yhdenvertaisuus" ja "Yhteiskunnallisesti heikompi asema" ovat laissa avoimia käsitteitä. Lain soveltajalla on avoimet kädet käsitteiden määrittelyssä ja päätöksensä perustelemisessa. Laki johtaa mielivaltaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Arbitrariness

Arbitrariness is a term given to choices and actions subject to individual will, judgment or preference, based solely upon an individual's opinion or discretion.[1][2]

[slobovorsk]

Varo vain, veli gloaming. Kärcher tulee Saksasta tai saksankieliseltä alueelta. Löytyy varmaan pykälä, jonka perusteella kärcheröinnistäkin puhuminen on natsipropagandaa tai sitten loukkaa saksalaisia. Joka tapauksessa rikos, kiihottamista johonkin suuntaan

[gloaming]

Sarkozyn suustahan se kärcheröinti tuli. Viittasi siis alun perin lähiömellakoiden rauhoittamiseen vesitykeillä.

[ElinaElina]

Kun nyt taas vedotaan vammaisiin, otan esiin ns Vammaispalvelulain, § 8:"...Kunnan on järjestettävä vaikeavammaiselle henkilölle kohtuulliset kuljetuspalvelut niihin liittyvine saattajapalveluineen, päivätoimintaa, henkilökohtaista apua sekä palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa johdosta välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista...."

Esimerkiksi Tampereella näin ei tehdä kaikkien vammaisten kohdalla. Katsotaan vaan pirullinen ilme naamalla, kuinka pitkälle vaikeavammainen jaksaa valituskierrettään vetää.

[Maastamuuttaja]

Orwellismi-juna jyskyttää vääjäämättä. Marxilaistaustaiset "ihmisoikeusasiantuntijat" päivystävät eduskuntatalossa ja "kansanedustajat" nyökkäilevät.

Muutaman vuosikymmenen kuluttua ihmisoikeusasiantuntijat ruoskivat eduskuntatalon syvissä kellareissa nyökkäämistä vältelleitä kymmentä entistä kansanedustajaa ja heidän läheisiään. 

[Markkanen]

 Pakkohan täältä on lähteä pois jos meno ei muutu. Hulluus vaan lisääntyy ja holhous. Kohta varmaan otetaan käyttöön "ajatusrikollinen" käsite. Suvaitsevaisuuden nimissä.

[mietinen]

Palkan maksaminen työnteosta johtaa siihen lopputulokseen, että työtä tekevillä on usein parempi elintaso kuin työttömillä. Toisin sanoen palkanmaksu on toimenpide, joka välillisesti johtaa syrjivään lopputulokseen.

Ymmärsinkö oikein?

Kysymyksesi on haastava.

Työhön ottaminen on luonteeltaan väistämättä erilaista kohtelua työhön otetun ja ottamatta jätetyn välillä. Se on onko toiminta lainmukaista riippuu siitä, täyttyvätkö erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet.

Työhönotosta säädetään pykälässä 11, jossa viitataan edelleen pykälään 10. Keskeistä on tavoiteesi, kun otat henkilön töihin tai maksat hänelle palkkaa. "Ulkoisesti" samanlainen kohtelu (esim. palkanmaksuperuste) voi työnantajan (julkilausuman) tavoitteen perusteella olla joka laillista tai laitonta. Laki ei ota kantaa hyväksyttyihin ja kiellettyihin tavoitteisiin.

Laki ei määrittele hyväksytyn ja kielletyn toiminnan tunnusmerkistöä. Lain raja tulee määräytymään oikeustapausten perusteella (tapaoikeus). Aikaisemmin Suomen laki on ollut luonteeltaan säädösoikeus.

Yleisvaikutelma laista on epäselvä.

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi


10 §
Erilaisen kohtelun yleinen oikeuttamisperuste

Erilainen kohtelu ei ole syrjintää, jos kohtelu perustuu lakiin tai sillä muutoin on hyväksyttävä tavoite ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi ovat oikeasuhtaisia.

Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteista työssä ja työhön otettaessa ja eräissä erityistapauksissa säädetään 11 ja 12 §:ssä.


11 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet työssä ja työhön otettaessa

Etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuva erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin ja kohtelu on oikeasuhtaista oikeutettuun tavoitteeseen pääsemiseksi.

Ikään perustuva erilainen kohtelu on oikeutettua, jos kohtelulle on 1 momentissa säädetyt perusteet tai kohtelulla on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen tai työmarkkinoita koskeva tavoite.

Henkilöön liittyvään muuhun syyhyn perustuva erilainen kohtelu on oikeutettua, jos kohtelulle on 1 momentissa tai 10 §:n 1 momentissa säädetyt perusteet.


12 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet eräissä erityistapauksissa

Kun kyse on itsenäisen ammatin tai elinkeinon harjoittamisen edellytyksistä, elinkeinotoiminnan tukemisesta, ammatillisen ohjauksen tai koulutuksen saamisesta, jäsenyydestä tai toiminnasta työntekijä- tai työnantajajärjestössä tai muussa sellaisessa järjestössä, jonka jäsenillä on tietty ammatti taikka tällaisen järjestön antamista etuuksista, oikeutettua on:

1)
erilainen kohtelu iän perusteella, jos sillä on objektiivisesti ja asianmukaisesti perusteltu työllisyyspoliittinen taikka työmarkkinoita tai ammatillista koulutusta koskeva tai muu näihin rinnastettava oikeutettu tavoite tai kun erilainen kohtelu johtuu eläke- tai työkyvyttömyysetuuksien saamisedellytykseksi vahvistetuista ikärajoista;

2)
erilainen kohtelu henkilöön liittyvän muun syyn kuin etnisen alkuperän, uskonnon, vakaumuksen, iän, vammaisuuden tai seksuaaliseen suuntautumisen perusteella, jos kohtelulle on 10 §:n 1 momentissa säädetyt perusteet.

Kun kyse on koulutuksen, sosiaaliturva etuuksien tai muiden sosiaalisin perustein myönnettävien tukien, alennuksien tai etuuksien taikka yleisesti saatavilla olevan irtaimen tai kiinteän omaisuuden taikka palvelun tarjoamisesta tai saamisesta, erilainen kohtelu henkilöön liittyvän syyn perusteella on oikeutettua, jos kohtelulle on 10 §:n 1 momentissa säädetyt perusteet. Erilainen kohtelu etnisen alkuperän perusteella on kuitenkin sallittua vain 8 §:n 3 momentissa säädetyssä tarkoituksessa.

[mietinen]

Ammattitaito ja uusi yhdenvertaisuuslaki

Jos laissa haluttaisiin sallia henkilön ammattitaitoon perustuva erilainen kohtelu, tulisi laissa lukea seuraavasti: "erilainen kohtelu työsuhteessa ja julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa sekä työharjoittelussa ja muussa vastaavassa toiminnassa samoin kuin työhön tai palvelukseen otettaessa on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin". Nyt työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin voi vedota vain "etniseen alkuperään, uskontoon, vakaumukseen, vammaisuuteen tai seksuaaliseen suuntautumiseen" liittyvissä syissä.

Vertailu nykyiseen lakiin:

Yhdenvertaisuuslaki (20.1.2004/21)

7 §
Erilaisen kohtelun oikeuttamisperusteet (14.11.2008/690)

Tässä laissa tarkoitettuna syrjintänä ei pidetä:
...
2) tavoitteeltaan oikeutettua ja oikeasuhtaista erilaista kohtelua, joka perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin ja ratkaiseviin vaatimuksiin;

[Roope]

Yhdenvertaisuuslain uudistuessa myös vähemmistövaltuutettu muuttuu Yhdenvertaisuusvaltuutetuksi ja saa tehtäväkseen valvoa syrjintää myös sukupuolen perusteella. Seksuaalivähemmistöön kuuluvat saavat siis uuden välineen jolla taistella syrjintää ja häirintää vastaan. Otan ilolla vastaan tämän uudistuksen ja toivon, että siihen osoitetaan myös kohtuullisesti voimavaroja tehtävän kunnialliseen hoitamiseen. Tiedämme, että järjestöissä uudistusta on odotettu vuosikausia ja, että kantelujen aiheita riittää. Valitettavasti nykyisen valmistelun pohjalta näyttää siltä, että hallitus ei halua antaa uudellekaan yhdenvertaisuusvaltuutetulle toimivaltaa puuttua riittävästi työelämässä tapahtuvaan syrjintään. Tämä on uudistuksen vakava heikkous, joka erottaa meidän syrjinnän valvonnan mekanismit muista pohjoismaista ja muista EU-maista. Tutkimukset kertovat, että syrjintää työelämässä esiintyy ja, että seksuaalivähemmistöt eivät eri syistä kantele syrjinnästä työsuojeluviranomaisille. Miten tahansa lainsäädäntö eduskunnassa muokkautuukin, on tärkeätä kiinnittää huomiota nimenomaan siihen miten voisimme lisätä luottamusta viranomaisten kykyyn puuttua syrjintään myös seksuaalisen suuntautumisen perusteella.

Pride-viikon suojelija Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet'n puhe Pride-viikon avajaissa 24.6.2013

[Ernst]

Syrjintäkielto koskee myös toimenpiteitä, jotka välillisesti johtavat syrjivään lopputulokseen. Menettelyn syrjivyyttä on arvioitava sen tosiasiallisten seurausten kannalta. Suosinta tai jonkin yksilön tai ryhmän asettaminen etuoikeutettuun asemaan on kiellettyä, jos se asiallisesti merkitsee toisiin kohdistuvaa syrjintää (HE 309/1993 vp, s. 44; PeVL 28/2009 vp, s. 2).

Palkan maksaminen työnteosta johtaa siihen lopputulokseen, että työtä tekevillä on usein parempi elintaso kuin työttömillä. Toisin sanoen palkanmaksu on toimenpide, joka välillisesti johtaa syrjivään lopputulokseen.

Ymmärsinkö oikein?

Et tietenkään! Kysy lisää oikeusministeriöstä.

[Veikko]

Syrjintäsäännöksellä ei ole kielletty kaikenlaista erontekoa ihmisten välillä. Olennaista on, voidaanko erilainen kohtelu perustella perusoikeusjärjestelmän kannalta hyväksyttävällä tavalla. Perustelulle asetettavat vaatimukset ovat erityisesti säännöksessä lueteltujen kiellettyjen erotteluperusteiden kohdalla kuitenkin korkeat (HE 309/1993 vp, s. 44; PeVL 14/2006 vp, s. 2; PeVL 25/2006 vp, s. 2; PeVL 46/2006 vp, s. 2). Säännös ei estä esimerkiksi niin sanottua positiivista erityiskohtelua eli tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi tarpeellisia sellaisia toimia, joilla pyritään tietyn ryhmän aseman ja olosuhteiden parantamiseen (HE 309/1993 vp, s.44).

Oikeusministeriö - Yhdenvertaisuuslainsäädäntö

Kaikki eläimet ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

George Orwell -  Eläinten vallankumous

[niemi2]

Syrjinnällä paetaan poliittisia epäonnitumisia.


Suomessa on lähes miljoona ihmistä vailla vakituista kokopäivätyötä. Lähes miljoona ihmistä on siis enemmän tai vähemmän työttömänä. Useimmat vasten tahtoaan. Sitä voi yrittää kiistää, kaarrella tai kieroilla mutta silti lähes miljoona on vaille kokopäivätyötä.


Ilman pöhöttynyttä julkista sektoria, tuo luku olisi vieläkin korkeampi.


Suomessa on köyhiä 700.000, ja ilman sosiaalisia tulonsiirtoja köyhiä olisi 1,5 miljoonaa.


On puhdasta kikkailua miten tuota lukemaa alennetaan "poliittisesti siedettävämmälle" tasolle. Suomi ei vaan ole tarpeeksi houkutteleva sijoituksille, eikä työpaikkojen luomiselle. Aletaan siis syrjimään toisiamme vaikka etnisin perustein, jotta paperilla asiat näyttää paremmalta. Kansansuosiota tuo ei varmaankaan lisää. EU:n markkinoillakin on 26 miljoonaa työtöntä, joiden työllistäminen on helpompaa kuin kirjoittaa kikkailulainsäädäntöä.

[Kraken]

Viisainta kun välttää vähemmistöjä kaikin tavoin. Kannattaa pyrkiä siihen ettei joudu tekemisiin vähemmistöjen kanssa, niin tämäkin riski vältetään.

Tämähän on ainoa järkevä toimintatapa lakien muuttuessa yhä mielivaltaisimmiksi. Etenkin työnantajilla on tämän myötä suuri riski päätyä käräjille jos he jollain lailla sekantuvat maahanmuuttajiin. Parasta on olla rekrytoimatta heitä. Sen verran räjähdysalttiiksi aineeksi maahanmuuttajat ollaan tekemässä.

Tässä tulee nyt samalla lakisäädettyä positiivinen syrjintä. Eli käytännössä kantaväestön syrjinnän mahdollisuus kirjattiin lakiin. Kukkikset voivat tämän myötä ihan pokkana jättää kantis työllistämättä sillä perusteella, että neekereitä ei ole tarpeeksi duunissa.

[mietinen]

Positiivisen erityiskohtelun tulee perustua kirjalliseen päätökseen

Koska positiivinen erityiskohtelu on suomalaisten arvostaman yhdenvertaisuuden kannalta keskeinen vallankäytön muoto, tulee positiivisen erityiskohtelun nimissä tehtyjen toimenpiteiden perustua kirjalliseen päätökseen.

Lakiesitykseen tulee lisätä vaatimus kirjallisesta päätöksestä perusteluineen.

Luonnos kirjallisen päätöksen sisällöstä:

• Toimenpiteen määrittely
• Suorittaja
• Kohde
• Toimet
• Toimintaympäristö

• Tarpeellisuuden arviointi
• Havaittu syrjintä
• Syrjinnän haitat
• TAI
• Muihin verrattuna heikomman yhteiskunnallinen aseman määrittely
• Heikommassa asemassa oleva
• Paremmassa asemassa oleva
• Asemien välinen ero

• Tarvittavat resurssit
• Kustannus euroissa
• Tehokkuuden arviointi
• Lopettamisehto
• Seuranta ja tarkistukset

Luonnos 12.4.2013
Hallituksen esitys Eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

s. 32
Lain tavoitteena on ensinnäkin edistää yhdenvertaisuutta ihmisten välillä. Yhdenvertaisuuden edistämisellä viitataan yhdenvertaisuuden toteutumiseen käytännössä ja siten toimenpiteisiin, joilla pyritään ihmisten yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseen ja muihin verrattuna heikommassa asemassa olevien aseman parantamiseen tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi.

s.39
Edistämistoimet voivat myös olla luonteeltaan toimenpiteitä syrjinnän havaitsemiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi taikka ehdotetun lain 8 §:n 3 momentissa tarkoitettua positiivista erityiskohtelua. Selvää on, että viranomaisen on erityisesti muutettava niitä olosuhteita,  jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista.

Ehdotetun säännöksen mukaan tarpeelliseksi arvioitujen edistämistoimenpiteiden on oltava toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Edistämistoimenpiteet tulee siten mitoittaa toiminnan kehittämistarpeisiin sekä viranomaisen henkilö- ja muihin resursseihin nähden riittäviksi ja sopiviksi. Vaatimus edistämistoimien tehokkuudesta edellyttää paitsi arvioinnin tekemistä yhdenvertaisuuden edistämisen näkökulmasta merkityksellisistä toiminnoista, myös tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamisen säännöllistä seurantaa. Viranomaisten toiminnan olisi siten oltava nykyisen lain tapaan tavoitteellista ja suunnitelmallista.

Tarvittaessa edistämistoimiin tulee tehdä muuttuneiden olosuhteiden edellyttämät tarkistukset. Vaatimuksella yhdenvertaisuuden edistämiseksi käytettävien keinojen tarkoituksenmukaisuudesta ja oikeasuhtaisuudesta tarkoitetaan sitä, että käytettyjen keinojen on oltava sopivia asetettuihin tavoitteisiin ja toimenpiteiden soveltamisympäristöön nähden. Toimintaympäristönsä olosuhteet parhaiten tuntevana viranomaisella on harkintavaltaa tarkoituksenmukaisimpien keinojen valinnassa. Yhdenvertaisuuden toteutumisen arvioiminen sekä tehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten edistämistoimenpiteiden suunnittelu saattavat kuitenkin käytännössä edellyttää syrjinnän vaarassa olevia henkilöitä edustavien järjestöjen sekä muiden sidosryhmien kuulemista.

ps.
Lakiehdotuksessa ei nimetä "positiivista erityiskohtelua". Se kuitenkin määritellään seuraavasti yhdenvertaisuuslain 8 §:n 3 momentissa: "Syrjintää ei ole sellainen oikeasuhtainen erilainen kohtelu, jonka tarkoituksena on tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistäminen taikka syrjinnästä johtuvien haittojen ehkäiseminen tai poistaminen." Nimeämättä jättäminen tekee pykälän käytön ja siihen viittamisen vaikeaksi ja epäselväksi.

Erityinen ongelma pykälässä ja siihen liittyvissä perusteluissa on, että positiivisen erityiskohtelun oikeuttamisperusteena on mm. yhteiskunnallisesti heikompi asema. Yhteiskunnallisesti heikompaa asemaa (tai tosiasiallista yhdenvertaisuutta) ei ole määritelty laissa. Käytännössä mikä tahansa viranomaisen tekemä toimenpide voidaan oikeuttaa positiivisella erityiskohtelulla, tämän on osoittanyt eduskunnan oikeusasimies (nykyisen tiukemman lain) "luovilla" tulkinnoillaan 1 ja 2.


Lisää nykyisestä laista viestissä: Positiivisen erityiskohtelun periaatteet.

Muut aihetta sivuavat viestiketjut:

• Positiivinen syrjintä - onko se missään olosuhteissa järkevää?
• 2012-08-09 HU: "Suomen kielen taidon vaatiminen voi olla syrjintää"
• Yhdenvertaisuuden puolustaminen työnhaussa
• Sisäasiainministeriö yllyttää syrjintään yhdenvertaisuussuunnittelun ohjeissaan
• Helsingin kaupunki uudisti henkilöstöhankinnan periaatteet 20.8.2012

[mietinen]

Yhdenvertaisuuden toteutumisen seuranta

Koska yhdenvertaisuus on tärkeä päämäärä, tulee oikeusministeriön ottaa tehtäväkseen seurata sen toteutumista. Kirjalliset päätökset koskien positiivista erityiskohtelua ovat viranomaisten analysoimaa ja tuottamaa tietoa eriarvoisuudesta Suomessa. Uudessa laissa kaikki viranomaiset tulee velvoittaa lähettämään tekemänsä positiivisen erityiskohtelun päätökset oikeusministeriöön. Näin pystytään luomaan kokonaiskuva eriarvoisuudesta Suomessa ja tämän perusteella voidaan suunnitella tarvittavat toimet tehokkaasti.

Yhdenvertaisuuteen liittyen kannattaa lukea myös viestiketju: 2008-07-24 HS: Yksilön ja ryhmän oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään. Viestiketjussa on mm. lainaus "HE 309/1993", joka määrittelee selkeät rajat tekojen hyväksyttävyydelle. Positiivisella erityiskohtelulla ei tule venyttää lakeja eduskunnan oikeusasiamiehen (linkit edellisessä viestissä) ja KKO:n harjoittamilla tavoilla.

[Veli Karimies]

..tosiasiallisen..

Sanan tosiasiallinen raiskausta käyttää sitä tälläisessä tosiasiallisesti syrjintään johtavan toiminnan kuvauksessa.