2013-05-11 ESS: Suomen metsiä istutetaan ulkomaalaisvoimin

[Saippuakupla]

Tilanne melkein kuin marjanpoiminnassa: Suomen metsiä istutetaan ulkomaalaisvoimin

Metsänistutustöissä ollaan nykyisin lähes samassa tilanteessa kuin mansikan ja luonnonmarjojen korjuussa. Puuntaimien istutukset jäisivät osittain tekemättä, jos ei käytettäisi istutustöissä ulkomaalaistyövoimaa, nykyisin käytännössä lähinnä virolaisia.

- Puuntaimien istutus on sesonkityötä. Se on tehtävä kesän aikana, kertoo metsäneuvoja Vilho Laakso Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Asikkalan aluetoimistosta.

- Syynä ulkomaalaistyövoiman käyttöön on pitkälti se, että suomalaisten metsurien määrä on vähentynyt viime vuosina.Taustalla on vanhemman ammattimetsuripolven siirtyminen pois työelämästä.

Ulkomaalaisten käyttö puuntaimien istutuksessa alkoi yleistyä 2000-luvun alkuvuosina

- Tällä hetkellä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella on puunistutustöissä noin 100 henkilöä, heistä ulkomaalaisia on 20-30 prosenttia, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen.

http://www.ess.fi/?article=414099

[EL SID]

Tilanne melkein kuin marjanpoiminnassa: Suomen metsiä istutetaan ulkomaalaisvoimin

Metsänistutustöissä ollaan nykyisin lähes samassa tilanteessa kuin mansikan ja luonnonmarjojen korjuussa. Puuntaimien istutukset jäisivät osittain tekemättä, jos ei käytettäisi istutustöissä ulkomaalaistyövoimaa, nykyisin käytännössä lähinnä virolaisia.

- Puuntaimien istutus on sesonkityötä. Se on tehtävä kesän aikana, kertoo metsäneuvoja Vilho Laakso Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen Asikkalan aluetoimistosta.

- Syynä ulkomaalaistyövoiman käyttöön on pitkälti se, että suomalaisten metsurien määrä on vähentynyt viime vuosina.Taustalla on vanhemman ammattimetsuripolven siirtyminen pois työelämästä.

Ulkomaalaisten käyttö puuntaimien istutuksessa alkoi yleistyä 2000-luvun alkuvuosina

- Tällä hetkellä Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen alueella on puunistutustöissä noin 100 henkilöä, heistä ulkomaalaisia on 20-30 prosenttia, kertoo Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jari Yli-Talonen.

http://www.ess.fi/?article=414099

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

[Alapo]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

[Emo]

- Syynä ulkomaalaistyövoiman käyttöön on pitkälti se, että suomalaisten metsurien määrä on vähentynyt viime vuosina.Taustalla on vanhemman ammattimetsuripolven siirtyminen pois työelämästä.

Olin lukiolaisena kesätöissä metsänistutuksessa, se oli siihen aikaan hyvinpalkattua ja erittäin haluttua kesätyötä johon oli vaikea päästä.

Päivääkään en ole ollut metsuri, ja metsurinammattihan Suomesta tapettiin metsätöiden koneistuksella.

[Emo]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

Pitää tosiaan olla ajokki ja minun nuoruudessani oli sellaisia liikkuvia koneita joita kutsuttiin linja-autoiksi.
Näillä linja-autoilla meitä nuoria kuljetettiin istutuspaikoille, mutta olihan se tietysti nykykäsityksen mukaan hirveän rankkaa sekin kun automatkaa saattoi olla kymmeniäkin kilometrejä pelkästään yhteen suuntaan ja illalla takaisin kotiin. Vielä kun Lapissa asuin, niin matkat olivat tosiaan pitkiä joskus. Ja oli sääskiäkin eli lähes sotatilaan verrattavat olosuhteet.

[EL SID]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

toista se oli 1980-luvulla: mopolla pääsi ajamaan kun täytti 15 vee, ja sen jälkeen pystyi tekemään töitä pitkähkönkin matkan takaa, nimimerkillä 15-vuotiaana taimien kanssa touhunnut. ei onnistu nykynuorilta, syynä ei ole passivisuus, vaan byrokratia, persaukisen perheen kakaralla pitäisi olla ensin koossa se 600 euroa mopokorttiin, ja vielä muutama satanen mopoon....

joo, ikäänkuin hallitusvalta tekisi kaikkensa että suomen pienituloiset syrjäytyisivät jotta heidät voitasiin korvata ulkomaalaisella työvoimalla.

[EL SID]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

Pitää tosiaan olla ajokki ja minun nuoruudessani oli sellaisia liikkuvia koneita joita kutsuttiin linja-autoiksi.
Näillä linja-autoilla meitä nuoria kuljetettiin istutuspaikoille, mutta olihan se tietysti nykykäsityksen mukaan hirveän rankkaa sekin kun automatkaa saattoi olla kymmeniäkin kilometrejä pelkästään yhteen suuntaan ja illalla takaisin kotiin. Vielä kun Lapissa asuin, niin matkat olivat tosiaan pitkiä joskus. Ja oli sääskiäkin eli lähes sotatilaan verrattavat olosuhteet.

mä muistan kanssa, että joitain nuoria kuskattiin metsätyömaille erikseen MHYn toimesta pikkulinjureilla. miksei enää?

[Eino P. Keravalta]

Puuntaimien istutukset jäisivät osittain tekemättä, jos ei käytettäisi istutustöissä ulkomaalaistyövoimaa

Eivät tietenkään jäisi.

Suomessa on puoli miljoonaa työtöntä. Näiden joukosta löytyy 1000-kertaisesti vaadittava työjoukko milloin tahansa. 12 euroa tunti plus matkakorvaus. Kyllä lähtijöitä on.

[KeiKei]

Ehkä yksi syy on siinä, että tuollaisesta työstä pitäisi saada tarpeeksi liksaa, jotta työskentely  kannattaisi. Opintotukikuukausien loputtua tässä kuussa olen joutunut itse ensimmäistä kertaa tilanteeseen, jossa joudun hakemaan toimeentulotukea. Ei minun vaan ole järkeä lähteä tekemään töitä, jos palkka ei ole tarpeeksi suuri. Miksi tekisin töitä, jos niitä tekemättäkin saa rahaa.

[dothefake]

Afrikkalaisissa istuttajissa on vielä se vaara, että istuttavat väärin ja kasvaakin sademetsää. Mielestäni täällä sataa jo tarpeeksi.

[foobar]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

Pitää tosiaan olla ajokki ja minun nuoruudessani oli sellaisia liikkuvia koneita joita kutsuttiin linja-autoiksi.
Näillä linja-autoilla meitä nuoria kuljetettiin istutuspaikoille, mutta olihan se tietysti nykykäsityksen mukaan hirveän rankkaa sekin kun automatkaa saattoi olla kymmeniäkin kilometrejä pelkästään yhteen suuntaan ja illalla takaisin kotiin. Vielä kun Lapissa asuin, niin matkat olivat tosiaan pitkiä joskus. Ja oli sääskiäkin eli lähes sotatilaan verrattavat olosuhteet.

mä muistan kanssa, että joitain nuoria kuskattiin metsätyömaille erikseen MHYn toimesta pikkulinjureilla. miksei enää?

Se olisi rasismia. Varsinkin jos kyseessä olisivat Itä-Helsingin nuoret.

[Blanc73]

Ainakin 80-luvulla istutustöillä tienasi aika helkatin hyvin. Pentuna käärin useamman tuhannen markan tilejä, kyllä niillä kelpasi sitten kesälomaa viettää.  Onko todella niin että muka suomalaisia kyseinen työ ei enää kiinnosta, vai onko taas kysymys monikultturistisesta sokerikuorrutuksesta uutisessa? "Työt jäävät tekemättä ilman mamuja ja metsätkään eivät uusiudu ilman voimavaroja^TM"?

[dothefake]

Puita voinee istuttaa jopa turpaani päässään, joten työ käy myös sikhilöille.

[Emo]

Ainakin 80-luvulla istutustöillä tienasi aika helkatin hyvin. Pentuna käärin useamman tuhannen markan tilejä, kyllä niillä kelpasi sitten kesälomaa viettää.  Onko todella niin että muka suomalaisia kyseinen työ ei enää kiinnosta, vai onko taas kysymys monikultturistisesta sokerikuorrutuksesta uutisessa? "Työt jäävät tekemättä ilman mamuja ja metsätkään eivät uusiudu ilman voimavaroja^TM"?

Ulkkiksille varmaan voi maksaa pienempiä palkkoja kuin mitä kotimaisille, siitä kaikessa nykyään on kyse. Rahasta.

[foobar]

Ainakin 80-luvulla istutustöillä tienasi aika helkatin hyvin. Pentuna käärin useamman tuhannen markan tilejä, kyllä niillä kelpasi sitten kesälomaa viettää.  Onko todella niin että muka suomalaisia kyseinen työ ei enää kiinnosta, vai onko taas kysymys monikultturistisesta sokerikuorrutuksesta uutisessa? "Työt jäävät tekemättä ilman mamuja ja metsätkään eivät uusiudu ilman voimavaroja^TM"?

Sellainenkin mahdollisuus voisi olla, että työllistämällä ulkomaalaisia (tai ainakin mamuja) saisi firma jotain työllistämistukea jota muuten olisi hankalaa saada. Se olisi varsin vahva kannuste olla ottamatta töihin yhtäkään heikkotukista jos työmarkkinoilta löytyy yksikin hyvätukinen joka suoriutuu tällaisesta, kohtuullisen triviaalista työstä.

Tietenkin toinen mahdollisuus on se, että palkoista voidaan nipistää. Ei mitenkään mahdoton vaihtoehto. Mielestäni tukivaihtoehtoon verrattuna vielä jotenkin järkevä.

[Blanc73]

Ainakin 80-luvulla istutustöillä tienasi aika helkatin hyvin. Pentuna käärin useamman tuhannen markan tilejä, kyllä niillä kelpasi sitten kesälomaa viettää.  Onko todella niin että muka suomalaisia kyseinen työ ei enää kiinnosta, vai onko taas kysymys monikultturistisesta sokerikuorrutuksesta uutisessa? "Työt jäävät tekemättä ilman mamuja ja metsätkään eivät uusiudu ilman voimavaroja^TM"?

Ulkkiksille varmaan voi maksaa pienempiä palkkoja kuin mitä kotimaisille, siitä kaikessa nykyään on kyse. Rahasta.

Juuri näin. Todennäköisin syy ulkomaalaisten hehkutukseen metsätöissä löytynee juuri tuosta faktasta.

[Emo]

joo, ikäänkuin hallitusvalta tekisi kaikkensa että suomen pienituloiset syrjäytyisivät jotta heidät voitasiin korvata ulkomaalaisella työvoimalla.

Kataisen hallitus tekee kaikkensa, kuten on tehnyt jo muutama hallitus ennen sitä. Ihan riippumatta siitä, ketä hallituksessa on ja on ollut.
EU, liittovaltio ja euro tähtää juuri siihen, että kaikkien maiden proletariaatit saataisiin liitettyä yhteen ja pidettyä yhtenä hallinoitavana massana.
Proletariaatin käsitekin on laajennettu, nykyään proletariaattiin kuuluu entinen keskiluokkakin ja ylempi keskiluokka. Vain isorikkaat ovat niitä, jotka jäävät käskyttämään tätä massaa.
Tätä on globalisaatio. Köyhät tuodaan Suomeenkin tekemään suomalaisten työt pienellä palkalla, jotta suomalaisetkin saataisiin köyhdytettyä.

[P]

Puita voinee istuttaa jopa turpaani päässään, joten työ käy myös sikhilöille.

Hyvä havainto! Myös burghakaan ei haittaa, vaan jopa suojaa sääskiltä! Ja asustuksesta ei tule kukaan valittamaan, ellei rasistinen karhu pääse murahtelemaan hakkuuaukealla.

[Timo Rainela]

Tuo metsänistutustyö on herkkää hommaa, jossa saadaan aikaan paljon vahinkoa jo lievällä huolimattomuudella.
Olin itse Keskusmetsälautakunta Tapion hommissa, kun suunnittelin metsänhoitajan ammattia.
Istutustyöt olivat pääosassa, siinä voi lintsailla monella tavalla, jos haluaa tehdä tiliä. Palkkahan laskettiin istutettujen taimimäärien mukaan. Huomasin rankkaa lepsuilua taimien säilytyksessä, istutussyvyydessä ja mikä tärkeintä, käytetyn lainnoitteen määrän annostelussa.

Olen vakavasti sitä mieltä, että tämän kaltaisiin hankkeisiin vaaditaan erittäin hyvää työmoraalia, mitä ei kausiluontoisilta ulkomaalaisilta voida odottaa.
Istutusten epäonnistuminen tulee ilmi vasta pidemmällä aikaviiveellä, eikä metstyönjohtajilla ole suinkaan aikaa valvoa toimintaa kokonaisvaltaisesti.

Kun itse onnistuin istuttamaan hankalissa olosuhteissa 800 tainta päivässä, sain pomoni kiitoksen ja työtovereideni selkeän huomautuksen, että vähempikin reuhtominen riittää ja "huomenna on sitten työpäivä taas".
Omat kokemukseni ovat vuodelta 1975.

[Faidros.]

Myös burghakaan ei haittaa, vaan jopa suojaa sääskiltä!

Ai sviddu, teidän kanssanne! Etelännainen, ekkönää käytä Ohvia?
Aivan kuin ei kissakaan, niin ei myöskään sääski huomaa lihapalaa burghan alta, saati Lapinmies! Karhut ja sudetkin juoksee peloissaan karkuun...

[Emo]

Myös burghakaan ei haittaa, vaan jopa suojaa sääskiltä!

Ai sviddu, teidän kanssanne! Etelännainen, ekkönää käytä Ohvia?
Aivan kuin ei kissakaan, niin ei myöskään sääski huomaa lihapalaa burghan alta, saati Lapinmies! Karhut ja sudetkin juoksee peloissaan karkuun...

Mäkäräiset menevät turbaanin ja burkhankin alle! Ja viis veisaavat Ohvista! Joku kestää niiden kanssa, joku ei.

http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4k%C3%A4r%C3%A4t

Mäkärät eli mäkäräiset (Simuliidae) ovat sääskien alalahkoon kuuluvia hyönteisiä. Mäkärät ovat pieniä, mustia ja tukevahkoja. Niiden pituus on vain 2 mm. Mäkärät imevät verta tasalämpöisistä eläimistä. Puremat ovat hyttysten pistoja tuskallisempia ja vuotavat pitkään. Mäkärien toukat elävät puroissa ja joissa pohjakiviin kiinnittyneinä. Mäkäröitä on lähes kaikkialla maapallolla, mutta eniten pohjoisella pallonpuoliskolla napapiirin yläpuolella. Suomessa on niitä tavattu n. 20 lajia.

[Emo]

Tuo metsänistutustyö on herkkää hommaa, jossa saadaan aikaan paljon vahinkoa jo lievällä huolimattomuudella.
Olin itse Keskusmetsälautakunta Tapion hommissa, kun suunnittelin metsänhoitajan ammattia.
Istutustyöt olivat pääosassa, siinä voi lintsailla monella tavalla, jos haluaa tehdä tiliä. Palkkahan laskettiin istutettujen taimimäärien mukaan. Huomasin rankkaa lepsuilua taimien säilytyksessä, istutussyvyydessä ja mikä tärkeintä, käytetyn lainnoitteen määrän annostelussa.

Olen vakavasti sitä mieltä, että tämän kaltaisiin hankkeisiin vaaditaan erittäin hyvää työmoraalia, mitä ei kausiluontoisilta ulkomaalaisilta voida odottaa.
Istutusten epäonnistuminen tulee ilmi vasta pidemmällä aikaviiveellä, eikä metstyönjohtajilla ole suinkaan aikaa valvoa toimintaa kokonaisvaltaisesti.

Kun itse onnistuin istuttamaan hankalissa olosuhteissa 800 tainta päivässä, sain pomoni kiitoksen ja työtovereideni selkeän huomautuksen, että vähempikin reuhtominen riittää ja "huomenna on sitten työpäivä taas".
Omat kokemukseni ovat vuodelta 1975.

Ihan sama kokemus ja näkemys minulla työmoraalista.

Meidän ryhmässä oli muutama ammattikoululainen poika jotka makoilivat auringossa aina kun työnjohtajan silmä vältti ja hautasivat taimia maahan väittäen myöhemmin, että olivat muka ne istuttaneet. Jotain pojille taimien hautaamisesta muistaakseni huomautinkin.

Tyttökaverini kanssa taas huhkimme istutushommissa niin neuroottisen pikkutarkasti, että itse työnjohtaja kävi meille  sanomassa että vähempikin vauhti riittää   

Oman kokemukseni mukaan kannattaa metsänistutuksiin palkata niitä paljon parjattuja kympintyttöjä, miksei yleensäkin tyttöjä. Toki poikiakin, mutta heidän työntekonsa vahtimista varten kannattaa palkata yksi ylimääräinen työnjohtaja vahtimaan, että taimet tulevat maahan juuret alaspäin.
Vaan haittaako tuo jos yksi ylimääräinen pomo palkataan? Juuri näinhän ihmisiä TYÖLLISTETÄÄN, että annetaan ihmisille TYÖTÄ! Ja vähän sutkimpikin henkilö oppii työkuriin, kun hänelle annetaan työtä jonka tekemistä valvotaan. Ja nuorten kohdalla eritoten tämä oppimisnäkökulmakin korostuu.

[Leso]

Pitääkö nyt ymmärtää, että metsänistutustöihin ei ole tarjolla pottunokkanuorisoa, ja että työvoima on roudattava rajan takaa?
Entäs noi tummapintaiset, legendaarisen ahkerat työvoimapulanpaikkaajat, joita on ainakin Itä-Hellsinki sikiänään?

[Topi Junkkari]

AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

Sehän niissä avustuksissa kai onkin vitsinä, että niitä saadaan silloin, kun ei ole töitä. Sitten, kun ollaan töissä, vaikkapa metsänistutuksessa, niin ei saada avustuksia. Ei se ole "rangaistus".

[Alapo]

kuinka moni koululainen tai opiskelija onkaan tuolla seudulla ilman kesätöitä?

Tekeehän noita koululaisetkin, mutta kun pitää olla ajokki että pääsee tiettömien taipaleitten taakse. AIka moni työtönkin tekisi noita, jos ei rangaistaisi avustusten katkeamisella.

Pitää tosiaan olla ajokki ja minun nuoruudessani oli sellaisia liikkuvia koneita joita kutsuttiin linja-autoiksi.
Näillä linja-autoilla meitä nuoria kuljetettiin istutuspaikoille, mutta olihan se tietysti nykykäsityksen mukaan hirveän rankkaa sekin kun automatkaa saattoi olla kymmeniäkin kilometrejä pelkästään yhteen suuntaan ja illalla takaisin kotiin. Vielä kun Lapissa asuin, niin matkat olivat tosiaan pitkiä joskus. Ja oli sääskiäkin eli lähes sotatilaan verrattavat olosuhteet.

Meilläpäin etelä-karjalassa kyllä vaadittiin oma ajopeli että pääsi istutuspaikalle. Ei ne hakkuualueet ihan niin isoja olleet että sinne olisi kannattanut linja-autolla viedä yhtä istuttajaa per aukko. Itsekin taimia istuttanut. Sai piikkiseen yamahaan uuden männän niillä rahoilla ja jäi vielä yli.

[Goman]

Ulkkiksille varmaan voi maksaa pienempiä palkkoja kuin mitä kotimaisille, siitä kaikessa nykyään on kyse. Rahasta.

Ja pienempiä palkkoja voidaan maksaa mm. siitä syystä että ulkkisten verotus on kohtuullista.
ESS:n uutisessa kerrotaan että virolainen istuttaja maksaa veroa työstään 9,5%.

[Jaffasiini]

Ulkkiksille varmaan voi maksaa pienempiä palkkoja kuin mitä kotimaisille, siitä kaikessa nykyään on kyse. Rahasta.

Ja pienempiä palkkoja voidaan maksaa mm. siitä syystä että ulkkisten verotus on kohtuullista.
ESS:n uutisessa kerrotaan että virolainen istuttaja maksaa veroa työstään 9,5%.

Pääasiassa ehkä siksi kumminkin että virolainen on maasta jossa on puolta halvempaa kuin täällä. Täällä kait yrittävät säästää rahaa sinne. Eihän ne kesätöitä tekevät koululaiset/opiskelijatkaan paljoa veroja maksaisi.

Näyttäisi olevan jo viimeisimmän tilaston mukaan melkein tonni siellä keskipalkka (viime vuoden puolella 916, josko siitä vähän olisi noussut) joten eiköhän ne ala kohta halvemmista maista hakemaan työntekijöitä. Jos keskipalkka on siellä tonnin, tuskin enää helppoa reippaasti alta kympin tunti - työntekijöitä tänne löytää.
http://www.tallinnansanomat.com/viron-palkkataso-noussut-reilusti/

[yks vaan]

Itse en omaan metsään istuta kuin itse tai tuttujen kanssa. Tosiaan saa niitä taimia maahan vaikka kuinka nopeasti, mutta eri asia on miten lähtevät kasvamaan. Parempi tehdä kunnolla.

[Luotsi]

Ulkkiksille varmaan voi maksaa pienempiä palkkoja kuin mitä kotimaisille, siitä kaikessa nykyään on kyse. Rahasta.

Ja pienempiä palkkoja voidaan maksaa mm. siitä syystä että ulkkisten verotus on kohtuullista.
ESS:n uutisessa kerrotaan että virolainen istuttaja maksaa veroa työstään 9,5%.

Pääasiassa ehkä siksi kumminkin että virolainen on maasta jossa on puolta halvempaa kuin täällä. Täällä kait yrittävät säästää rahaa sinne. Eihän ne kesätöitä tekevät koululaiset/opiskelijatkaan paljoa veroja maksaisi.

Näyttäisi olevan jo viimeisimmän tilaston mukaan melkein tonni siellä keskipalkka (viime vuoden puolella 916, josko siitä vähän olisi noussut) joten eiköhän ne ala kohta halvemmista maista hakemaan työntekijöitä. Jos keskipalkka on siellä tonnin, tuskin enää helppoa reippaasti alta kympin tunti - työntekijöitä tänne löytää.
http://www.tallinnansanomat.com/viron-palkkataso-noussut-reilusti/

Säästö tuleekin siitä että kun alle 6 kk /v työskentelevät duunarit tulevat "lähetettyinä" eli virolaisen firman palveluksessa, ei veroja tai palkan sivukuluja Suomeen tarvitse maksaa. Suomen verottajalla ei itse asiassa ole edes mitään oikeutta noiden tilannetta tarkastelemaan.

[Emo]

Meilläpäin etelä-karjalassa kyllä vaadittiin oma ajopeli että pääsi istutuspaikalle. Ei ne hakkuualueet ihan niin isoja olleet että sinne olisi kannattanut linja-autolla viedä yhtä istuttajaa per aukko. Itsekin taimia istuttanut. Sai piikkiseen yamahaan uuden männän niillä rahoilla ja jäi vielä yli.

Lapissa on aukotkin isompia.