Mitä hommalaiset haluavat kysyä Jyrki Kataiselta?, ykkösaamu 4.5.2013 klo 10.05

[Tomi]

http://yle.fi/uutiset/mita_haluat_kysya_jyrki_kataiselta/6615487

    uutiset
    Suora linja

Suora linja 2.5.2013 klo 10:39
Mitä haluat kysyä Jyrki Kataiselta?
Sote- ja kuntauudistusta sovitellaan yhteen uuden työryhmän voimin, mutta tuleeko valmista? Miltä tuntuu keskustan nousu kannatusmittauksissa? Toimiiko sekstettihallituksen sisäinen yhteistyö? Ykkösaamun tentissä pääministeri Jyrki Katainen (kok.).

Jyrki Katainen. Jyrki Katainen Kuva: Yle

TV1:n Ykkösaamu lauantaina 4.5. klo 10.05, vieraana pääministeri Jyrki Katainen. Toimittajana on Seija Rautio.

Jyrki Kataiselle voi esittää kysymyksiä myös osoitteessa: http://www.facebook.com/yleuutiset, sähköpostitse osoitteeseen [email protected] tai verkkolomakkeella.
http://yle.fi/uutiset/mita_haluaisit_kysya_ykkosaamun_vieraalta/6304468
Ohjelmaan voivat päätyä kommentit, jotka on lähetetty pe 3.5. klo 21:een mennessä.

    Seija Rautio Yle Uutiset

Kysymykseni:
Miksei perusterveydenhuoltoa voida hoitaa suoraan maakuntatasolla? Ei "vahvoja peruskuntia" siihen tarvita. Peruskunnat voisivat keskittyä muihin tehtäviinsä. Kuten Juha Sipilän kuntamalli. Kun kerran hallituksen sote-malli ei valmistu, niin voitaisiinko ottaa oppositio mukaan ja Keskustan malli pohjalle?

Lisäksi haluaisin Kataisen antavan selkeän kannan EU:n liittovaltiokehitykseen ja yhteisvastuisiin.

ANALYYSI
EU puuhaa jo liittovaltiota – Suomi seuraa tuppisuuna

Kriisi ei pääty eikä euro pelastu ennen kuin euromaat muuttavat rahaliittonsa liittovaltioksi. Tätä "Bryssel" ja "markkinat" hokevat vuoron perään. Ne hyötyisivät tulonsiirto- ja velkaunionista – mutta eivät osallistuisi kustannuksiin. Suomi taas kuuluisi maksajiin – mutta seuraa tuppisuuna sivusta.

Jan Hurri
28.4.2013 06:01

Euromaiden talous- ja rahaliitto Emu muuttuu "oikeaksi" liittovaltioksi, jos suuret euromaat näin tahtovat. Toistaiseksi on epäselvää, tahtovatko ne vai eivät – mutta paine liittovaltion suuntaan kasvaa kaiken aikaa.

Liittovaltiopainetta ylläpitävät ja kasvattavat rinta rinnan "Bryssel" ja "markkinat", jotka toistavat liittovaltion välttämättömyyttä jo miltei yhteen ääneen ja kuin samaa käsikirjoitusta lukien.

"Brysselin" kanta on ollut kristallin kirkas jo hyvän aikaa, ja viimeistään se kävi päivän selväksi viime joulukuussa. Tuolloin Euroopan unionin (EU) neljän keskeisen toimielimen "presidentit" julkaisivat yhteisen tiekarttansa liittovaltioksi.

Kartan piirsivät EU:n neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy, EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso, euromaiden euroryhmän silloinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja euromaiden keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi.

Barroso oli jo aiemmin pohjustanut "presidentti-kvartetin" työtä esittelemällä komission tarkemman käsikirjoituksen tarkkoine toimenpideohjelmineen ja aikatauluineen.

Virallisesti puhe on "tiiviin ja aidon talous- ja rahaliiton luomisesta" mutta suomeksi sanottuna "Bryssel" haluaa – ja valmistelee täyttä häkää – euroalueen muuttamista liittovaltioksi.

Oikea liittovaltio tulon- ja varainsiirtoineen ja yhteisvelkoineen ei ole enää vain eurokraattien toive- ja työlistalla. Myös "markkinat" tahtovat liittovaltion.

Supersijoittajakin tahtoo liittovaltion

Kansainväliset suurpankit ja -sijoittajat toimivat kukin omien tavoitteidensa ja etujensa mukaan niin kuin niiden kuuluukin, joten ne ovat ani harvoin täysin yhtä mieltä oikeastaan mistään.

"Brysselin" suunnitelma euromaiden liittovaltiosta olisi kuitenkin todennäköisesti useimpien markkinatoimijoiden mieleen. Sehän tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi yksittäisten jäsenmaiden liian suurten velkojen siirtämistä yhteiseen piikkiin, ja näin velkojen maksu varmistuisi.

Viime viikolla tuoreen tulkintansa eurokriisin tilasta – ja liittovaltion tarpeellisuudesta – esitteli yhdysvaltalainen varainhoitoyhtiö Pimco.

Yhtiö on maailman suurin kaupallinen korkosijoittaja, jolla on hoidossaan yli 1 500 miljardin euron sijoitusvarallisuus. Sitä suurempia velkakirjasijoittajia ovat vain maailman suurimmat keskuspankit ja ani harvat muut valtiolliset mammuttisijoittajat.

Pimcon Euroopan-johtajat Andrew Bosomworth ja John Henning Fock puntaroivat laajahkossa kirjoituksessaan eurokriisiä ja sen ratkaisunäkymiä.

Kyse on kahden rahastojohtajan omista näkemyksistä eikä välttämättä Pimcon virallinen kanta tai varsinkaan kaikkien markkinatoimijoiden mielipide. Kirjoitukseen kiteytynee silti "markkinoiden" toive harvinaisen selvästi:

Euroalueen on parasta muuttua ensi tilassa oikeaksi liittovaltioksi, jos euro on tarkoitus säilyttää.

Samat toiveet kuin EU:n tiekartoissa
[...]

koko juttu:
http://www.taloussanomat.fi/jan-hurri/2013/04/28/eu-puuhaa-jo-liittovaltiota-suomi-seuraa-tuppisuuna/20136112/170

Mikseivät Katainen ja Urpilainen kerro selvää kantaa liittovaltioon ja velkojen yhteisvastuisiin??

Hallituspuolueista ainoastaan Vihreät on kertonut näihin selkeän myönteisen kannan.
http://www.vihreat.fi/files/liitto/EUohjelma2013stilisoimaton.pdf

[KJ]

Jos jotain kysyisin, niin kysyisin kuntaliitoksien ansaintalogistiikasta: jos viisi köyhää kuntaa pannaan yhteen, niin miten siitä voi syntyä yksi rikas kunta, kun jo Virkkunenkin on myöntänyt, ettei kuntaliitoksilla haeta säästöjä, eikä niitä ole saavutettavissa. Haetaan vain vahvoja "peruskuntia", mikä ei loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Liitoksilla ei veronmaksajien maksukyky lisäänny, eikä palveluiden käyttäjien määrä vähene, joten missä on se pointti, miksi kuntaliitoksia tungetaan kuin käärmettä pyssyyn?

[Sour-One]

Jos jotain kysyisin, niin kysyisin kuntaliitoksien ansaintalogistiikasta: jos viisi köyhää kuntaa pannaan yhteen, niin miten siitä voi syntyä yksi rikas kunta, kun jo Virkkunenkin on myöntänyt, ettei kuntaliitoksilla haeta säästöjä, eikä niitä ole saavutettavissa. Haetaan vain vahvoja "peruskuntia", mikä ei loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Liitoksilla ei veronmaksajien maksukyky lisäänny, eikä palveluiden käyttäjien määrä vähene, joten missä on se pointti, miksi kuntaliitoksia tungetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Siinä vaiheessa kun kuntien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että tarpeettomista kunnan byrokraateista ei tule jotain kehityspäälliköitä tai ole mitään 5 vuoden suoja-aikaa poispotkittavilla, niin säästöjä alkaa aidosti syntymään.

[KJ]

Jos jotain kysyisin, niin kysyisin kuntaliitoksien ansaintalogistiikasta: jos viisi köyhää kuntaa pannaan yhteen, niin miten siitä voi syntyä yksi rikas kunta, kun jo Virkkunenkin on myöntänyt, ettei kuntaliitoksilla haeta säästöjä, eikä niitä ole saavutettavissa. Haetaan vain vahvoja "peruskuntia", mikä ei loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Liitoksilla ei veronmaksajien maksukyky lisäänny, eikä palveluiden käyttäjien määrä vähene, joten missä on se pointti, miksi kuntaliitoksia tungetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Siinä vaiheessa kun kuntien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että tarpeettomista kunnan byrokraateista ei tule jotain kehityspäälliköitä tai ole mitään 5 vuoden suoja-aikaa poispotkittavilla, niin säästöjä alkaa aidosti syntymään.

Hallintomenot ovat noin kolme prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten se niistä säästöistä. Kuntien yhdistäminen ei myöskään tarkoita sitä, että yksi ihminen voisi hoitaa saman kuin aikaisemmin viisi ihmistä.

[Sour-One]

Jos jotain kysyisin, niin kysyisin kuntaliitoksien ansaintalogistiikasta: jos viisi köyhää kuntaa pannaan yhteen, niin miten siitä voi syntyä yksi rikas kunta, kun jo Virkkunenkin on myöntänyt, ettei kuntaliitoksilla haeta säästöjä, eikä niitä ole saavutettavissa. Haetaan vain vahvoja "peruskuntia", mikä ei loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Liitoksilla ei veronmaksajien maksukyky lisäänny, eikä palveluiden käyttäjien määrä vähene, joten missä on se pointti, miksi kuntaliitoksia tungetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Siinä vaiheessa kun kuntien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että tarpeettomista kunnan byrokraateista ei tule jotain kehityspäälliköitä tai ole mitään 5 vuoden suoja-aikaa poispotkittavilla, niin säästöjä alkaa aidosti syntymään.

Hallintomenot ovat noin kolme prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten se niistä säästöistä. Kuntien yhdistäminen ei myöskään tarkoita sitä, että yksi ihminen voisi hoitaa saman kuin aikaisemmin viisi ihmistä.

Oivana esimerkkinä voisin mainita vaikkapa erään poiskuolevan 5500 asukkaan kunnan jonka keskiikä lienee likellä 60. Onneksi kunta on kuitenkin oiva työllistäjä; joka kymmenes on töissä kunnalla eli noin 550. Pelkästään teknisessä toimessa esimiesasemassa ja sihteereinä 20 henkeä. Mutta toki valtiontukia on tarjolla, mutta taitaa olla "hieman" yli 3% henkilöstömenot...

[KJ]

Jos jotain kysyisin, niin kysyisin kuntaliitoksien ansaintalogistiikasta: jos viisi köyhää kuntaa pannaan yhteen, niin miten siitä voi syntyä yksi rikas kunta, kun jo Virkkunenkin on myöntänyt, ettei kuntaliitoksilla haeta säästöjä, eikä niitä ole saavutettavissa. Haetaan vain vahvoja "peruskuntia", mikä ei loppujen lopuksi tarkoita yhtään mitään.

Liitoksilla ei veronmaksajien maksukyky lisäänny, eikä palveluiden käyttäjien määrä vähene, joten missä on se pointti, miksi kuntaliitoksia tungetaan kuin käärmettä pyssyyn?

Siinä vaiheessa kun kuntien yhdistäminen tarkoittaa sitä, että tarpeettomista kunnan byrokraateista ei tule jotain kehityspäälliköitä tai ole mitään 5 vuoden suoja-aikaa poispotkittavilla, niin säästöjä alkaa aidosti syntymään.

Hallintomenot ovat noin kolme prosenttia kuntien kokonaismenoista, joten se niistä säästöistä. Kuntien yhdistäminen ei myöskään tarkoita sitä, että yksi ihminen voisi hoitaa saman kuin aikaisemmin viisi ihmistä.

Oivana esimerkkinä voisin mainita vaikkapa erään poiskuolevan 5500 asukkaan kunnan jonka keskiikä lienee likellä 60. Onneksi kunta on kuitenkin oiva työllistäjä; joka kymmenes on töissä kunnalla eli noin 550. Pelkästään teknisessä toimessa esimiesasemassa ja sihteereinä 20 henkeä. Mutta toki valtiontukia on tarjolla, mutta taitaa olla "hieman" yli 3% henkilöstömenot...

Ei kuntien lainvelvoittamat tehtävät katoa mihinkään kuntia yhdistämällä. Joskus laskettiin aikamme kuluksi, että jos terveyskeskus lakkautettaisiin yhdessä sirpalekunnassa, niin sen jälkeen 1/6 osa liikenteestä olisi pelkästään kunnan maksamia takseja lähimpään terveyskeskukseen, ja kustannukset verrattuna omaan terveyskeskukseen voit varmaankin arvata.

Se, että kunnissa on "turhia" työpaikkoja, on varmaankin totta, mutta eivät turhat työpaikat häviä kuntia yhdistämällä. Itse asiassa seurasin yhtä kuntaliitosta varsin läheltä, ja varmaan arvaat senkin lopputuloksen.

Hallintomenoista on ihan turha vängätä, en minä niitä ihan hatusta vetäissyt.