Mitä yritystukia kannatat?

[Roope Luhtala]

Yritystukien kieltämistä ajava kansalaisaloite on herättänyt keskustelua siitä, ovatko kaikki yritystuet väärin, vai tulisiko tietyntyyppisiä yrityksiä tai tietynlaista toimintaa tukea.

Yritystukia vastustavien mielestä valtion tulee vain määrätä kaikille yrityksille samat säännöt ja valvoa sääntöjen noudattamista. Mikäli valtio haluaa jotain toimintaa harjoitettavan nykyistä enemmän (esim. ympäristön puhdistaminen tai huoltovarmuuden kasvattaminen), tulee toiminnan harjoittamisesta järjestää sen tukemisen sijaan avoin tarjouskilpailu, johon kaikki yritykset voivat osallistua.

[kekkeruusi]

Tuosta puuttuu ns. starttituet, yritystukiahan nekin ovat.

[Roope Luhtala]

Tuosta puuttuu ns. starttituet, yritystukiahan nekin ovat.

Jos yritystuki määritellään yritykselle annetuksi rahaksi, niin starttiraha ei ole yritystukea, sillä se maksetaan yrityksen aloittaneen omalle tilille.

[Alkuasukas]

Ei mitään.

[Teaparty]

Maataloustuilta ei voi vapaakauppa-alueella välttyä. Manner-Euroopassa voi palstalta ottaa kolme satoa vuodessa kun Suomessa saa yhden ellei halla tai elokuun ukkoset vie. Suomi on elintarvikehuollon kannalta saari, ja valmius omavaraisuuteen pitää säilyttää. Maailmassa on kasva pula viljelysmaasta, ja paskan iskiessä tuulettimeen Suomen ruokahuolto ei kiinnosta muita kuin suomalaisia.

[Roope Luhtala]

Maataloustuilta ei voi vapaakauppa-alueella välttyä. Manner-Euroopassa voi palstalta ottaa kolme satoa vuodessa kun Suomessa saa yhden ellei halla tai elokuun ukkoset vie. Suomi on elintarvikehuollon kannalta saari, ja valmius omavaraisuuteen pitää säilyttää. Maailmassa on kasva pula viljelysmaasta, ja paskan iskiessä tuulettimeen Suomen ruokahuolto ei kiinnosta muita kuin suomalaisia.

Ruotsissa ja Virossa ei jaeta kansallisia maataloustukia, ja niissä harjoitetaan silti maataloutta. Lisäksi on hyvä kysymys että kuinka tehokkaasti maataloustuet nostavat huoltovarmuutta. Paljon halvemmalla voitaisiin päästä varastoimalla viljaa ja muita hyvin säilyviä elintarvikkeita. Suomen elintarviketuotanto on tällä hetkellä joka tapauksessa riippuvainen tuontipolttoaineesta.

[Alkuasukas]

Maataloustuilta ei voi vapaakauppa-alueella välttyä. Manner-Euroopassa voi palstalta ottaa kolme satoa vuodessa kun Suomessa saa yhden ellei halla tai elokuun ukkoset vie. Suomi on elintarvikehuollon kannalta saari, ja valmius omavaraisuuteen pitää säilyttää. Maailmassa on kasva pula viljelysmaasta, ja paskan iskiessä tuulettimeen Suomen ruokahuolto ei kiinnosta muita kuin suomalaisia.

Viljapellot pakettiin toistaiseksi? Lihankasvatus ja maidon tuotantohan täällä onnistuu siinä missä etelämpänäkin, viljan voisi rauhan aikana ostaa ulkomailta. Valtio voisi maksaa vuokraa pelloista siltä ajalta kun ne ovat paketissa. Uudelleenkäynnistys ei kuitenkaa kauaa vie.

[Teaparty]

Maataloustuilta ei voi vapaakauppa-alueella välttyä. Manner-Euroopassa voi palstalta ottaa kolme satoa vuodessa kun Suomessa saa yhden ellei halla tai elokuun ukkoset vie. Suomi on elintarvikehuollon kannalta saari, ja valmius omavaraisuuteen pitää säilyttää. Maailmassa on kasva pula viljelysmaasta, ja paskan iskiessä tuulettimeen Suomen ruokahuolto ei kiinnosta muita kuin suomalaisia.

Viljapellot pakettiin toistaiseksi? Lihankasvatus ja maidon tuotantohan täällä onnistuu siinä missä etelämpänäkin, viljan voisi rauhan aikana ostaa ulkomailta. Valtio voisi maksaa vuokraa pelloista siltä ajalta kun ne ovat paketissa. Uudelleenkäynnistys ei kuitenkaa kauaa vie.

Niin no, en ole maanviljelyksen asiantuntija, mutta kaipa ne pellot voisi laittaa pakettiin, jos ne saa siitä seuraavaksi satokaudeksi taas käyntiin. Pihvien ja kahvikerman kasvatukseen tarvitaan kuulemma jotain rehu-nimistä juttua. En tiedä, missä sitä kasvaa. Mistä tulikin mieleen, että tarvitaan jonkin verran böndejä jotka tietävät näistä jutuista riittävästi.

[TalousRumpu]

Maataloustukien lopettaminen ei tuo yksi yhteen säästöjä, koska kun maaviljelys loppuu pitää böndejen perheille keksiä uudet työt tai alkaa maksaa työttömyyskorvauksia tai muita sosiaalitukia jos uusia töitä ei ollutkaan.

En tiedä mitä keskiverto tila saa maataloustukia, mutta yhden perheen sosiaaliturvaan uppoaa helposti 10 000€ ellei enemmänkin vuodessa vaikka se olisi alinta mahdollista tasoa.

Erona aikaisempaan on se, että sosiaaliturvaa saavat eivät enää tuota ruokaa.

[Alkuasukas]

^ broken windows theory.

[Johannes Nieminen]

Valtio voisi maksaa vuokraa pelloista siltä ajalta kun ne ovat paketissa. Uudelleenkäynnistys ei kuitenkaa kauaa vie.

Vaikka en lähtökohtaisesti kannata mitään tukia, niin pieni huomio tähän. Jos aikoo pistää viljelyksen käyntiin hoitamattomilta pakettipelloilta, niin ensinnäisenä vuotena on aika turha odottaa hääppöstä satoa. Se on oikeastaan olematon. Eli uudelleenkäynnistyksen varaan ei pidä laskea. Sitten kuten nimimerkki Teaparty totesikin, niin tarvitaan niitä böndejä. Maanviljelys kun ei ole sellainen taito, että sen tuosta vaan oppii. En itsekään osaa, vaikka maatilalta olenkin lähtöisin 

[Alkuasukas]

Valtio voisi maksaa vuokraa pelloista siltä ajalta kun ne ovat paketissa. Uudelleenkäynnistys ei kuitenkaa kauaa vie.

Vaikka en lähtökohtaisesti kannata mitään tukia, niin pieni huomio tähän. Jos aikoo pistää viljelyksen käyntiin hoitamattomilta pakettipelloilta, niin ensinnäisenä vuotena on aika turha odottaa hääppöstä satoa. Se on oikeastaan olematon. Eli uudelleenkäynnistyksen varaan ei pidä laskea.

En oleta että sen saa vuodessa pystyyn, mutta kriisikään tuskin alkaa per heti, jos tässä siihen valmistaudutaan.

[Tabula Rasa]

Mikäli velvoitetaan valtiota ylläpitämään vaikka 10-20v kulutusta vastaavaa varastoa voidaan maataloustuetkin lopettaa. Jos ruuan hinta kohoaa sitä aletaan tuottaa ilman tukiakin. Mikäli laskee, sitä kannattaa tukea vielä vähemmän. 10-20v varasto toimii puskurina hinnanmuodostuksen mukaan. Mitä kalliimpaa ruoka on sitä enemmän sitä todnäk aletaan tuottaa kotimaassa.

Noiden ruokavarantojen tulisi seurata omia osto ja myyntihintojaan. maailmanmarkkinahinnat ovat liian alttiita mullistuksille, mikäli toimittaisiin osto/myyntihintaperiaatteella aina vanhin myyden pois samalla hinnalla kuin on ostettukin ja uutta maailmanmarkkinahintaan tilalle pystyisi jokainen ruuan hintaa seuraamalla tekemään johtopäätöksensä. Toki mahdollistaa myös keinottelua. Järjettömiä sisäänostohintoja/ulosmyyntihintoja mikäli valuuttakursseissa tapahtuisi muutoksia, mutta tämä saataneen sidottua järkeväksi sopivalla ajatusriihellä.

Puskuri tulisi mitoittaa varmaan likemmäs 20 vuotta. 10v aikaa seurata maailmanmarkkinahintoja ja mikäli 10v nousee joka vuosi mahdottomasti kannattaa jo laittaa tilat alustavasti toimintaan. 5vuodessa sadot ovat jo varmaankin peruslajikkeilla(viljat, peruna, rypsi, pavut jne) nykyisellä tasolla? Mutta joo, ensin puskuri, ja rakennustyö kotimaisin voimin sekä valvonta ja huolto kotimaisin voimin ennenkuin tuet pois.

[Alkuasukas]

20 vuoden varastossa olisi sitten 12,5 miljardia kiloa viljaa, 45 miljoonaa litraa maitoa, 12 miljardia kiloa lihaa...

[Tabula Rasa]

20 vuoden varastossa olisi sitten 12,5 miljardia kiloa viljaa, 45 miljoonaa litraa maitoa, 12 miljardia kiloa lihaa...

Kuulostaa paljolta.

eli 125 000 000 kuutiota viljaa. 100x100x100m laareja vaadittaisiin 125. Edellyttäen että laskelma pitää paikkansa. Varaston tarkoitus ei ole tarjota elintasoa vaan puskuri mikäli tarvitsee siirtyä jälleen kotimaiseen tuotantoon. Eli perusviljaa ja muuta säilyvää ainoastaan. Vaikka tuplataan laarien määrä 250 jäähallin kokoista rakennusta/maan alle louhittavaa bunkkeria ei kuulosta mahdottomalta. Mikäli kokoa pienennetään mikä fiksua säilyvyyden takaaamiseksi voitaisiin tehdä vaikka 1000 varastoa. Tai sitten erikokoisia riippuen paikallisten kulutuksesta. Mutta ei tuo kuulosta isoa työmaasarjaa kummemmalta. Eka tulos googlatessa ''jäähallin hinta'' oli 5milj eur. eli 1000x tuo olisi 5mjd eur, jaettuna toki useille vuosille. Paljonkos ne maataloustuet olikaan vuosittain? Lisäksi huomioidaan kasvanut kotimainen työllisyys.   

[Alkuasukas]

Viljaa ja lihaa menee 80kiloa per lätty per vuosi, maitoa rapiat 120. Laskin siis päin prsettä, ei pitäis tehdä kahta asiaa (kaivaa nenää ja laskea) samaa aikaa, sorry. Lihaa ja viljaa siis noin 9 miljardia kiloa, maitoa 13 miljardia litraa. Joku muu saa tarkistaa 

http://www.maataloustilastot.fi/tilasto/14

[Nikolas]

Periaatteessa yritysten tukeminen veronmaksajien rahoilla on hölmöä, sillä yritysten pitäisi olla yhteiskunnan maallisen hyvinvoinnin moottoreita. Kunnolliset yritykset pärjäävätkin ilman tukia, kunhan yhteiskunta ei suhtaudu niihin nurjasti ja vedä mattoa alta herkässä tilanteessa.

Terveelle yritystoiminnalle on tärkeää, etteivät pienyrittäjät hautaudu standardien, säädösten ja direktiivien alle. Pienenkin yrittäjän täytyy voida keskittyä varsinaiseen leipätyöhönsä eikä byrokraattien paperinnälän tyydyttämiseen.

Suomen talouselämä tarvitsee koko lainsäädännön läpäisevää ja yleisesti myönteistä suhtautumista yrittämiseen. Pauli Vahtera on kirjoittanut paljon tästä asiasta.

Suomen valtio voisi antaa epäsuoraa tukea suomalaisille yrityksille esimerkiksi pitämällä yllä tutkimuslaitoksia, jotka tuottaisivat suomalaisille yrityksille käyttökelpoista tietoa suomen kielellä. Tutkimuslaitokset voisivat toimia kuten DARPA, tinkien vertaisarvioinnista nopeamman edistymisen hyväksi.

Jos suomalaisia yrityksiä pitäisi suojella protektionismin keinoin, siihen voisi käyttää tulliverotusta, mutta sitäkin vain kevyesti. Kova verotus tapaa aiheuttaa kovaa veronkiertoa. Juuri kovan verotuksen vuoksi maailmassa on veroparatiiseja näiden verohelvettien vastapainoksi.

Osakesäästäjien keskusliiton puheenjohtaja professori Timo Rothovius on esittänyt sellaista osinkoverotuksen mallia, joka hyödyttäisi piensijoittajia ja osakesäästäjiä. Sillä voisi olla epäsuorasti myönteisiä vaikutuksia suomalaiselle yritystoiminnalle ja tavallisten suomalaisten varallisuuden kehitykselle.

[Roope Luhtala]

Viljaa ja lihaa menee 80kiloa per lätty per vuosi, maitoa rapiat 120. Laskin siis päin prsettä, ei pitäis tehdä kahta asiaa (kaivaa nenää ja laskea) samaa aikaa, sorry. Lihaa ja viljaa siis noin 9 miljardia kiloa, maitoa 13 miljardia litraa.

Sekin on ihan hyvä kysymys että kuinka tehokasta huoltovarmuuden kannalta on säilöä lihaa ja maitoa, sen sijaan että säilytettäisiin kuivattuja papuja, herneitä tms. proteiinipitoisia kasveja.

Jos halutaan nostaa huoltovarmuutta kustannustehokkasti, kannattaisi maatalouden tukemisen sijaan miettiä kuinka paljon mikäkin toiminta (viljely, karjankasvatus, elintarvikkeiden säilytys jne.) nostaa huoltovarmuutta, ja järjestää huoltovarmuuden turvaamisesta tarjouskilpailu, johon kaikki yritykset voisivat osallistua.

Tarjouskilpailusta sitten voitaisiin ostaa kustannustehokkuusjärjestyksessä huoltovarmuutta turvaavia palveluita kunnes huoltovarmuus olisi halutulla tasolla.

[Alkuasukas]

Huoltovarmuudesta sen verran että ensimmäisenä pitäisi pyrkiä energiaomavaraisuuteen. Nyt meille tulee päivässä kylmä kun Vladimir pistää hanat kiinni.

[Roope Luhtala]

Tuo lista on aika älytön. Siinä on kyse enemmän siitä, että millaisille saajille kuin mihin asioihin tuet liittyvät.

Mietitääs vaikkapa sitä, että valtio tukisi jonkin asiantuntijajärjestelmän kautta valittuja asioita vaikka näin:
- Yliopistotasoista tutkimusta yhteistyössä osarahoittajina toimivien suomalaisten yritysten kanssa niin että saatava tieto ja osaaminen on siirrettävissä yritystoiminnan hyödyksi.

Miksi tämä olisi parempi tukimuoto kuin suora tuotekehitystuki? Yliopistojen kanssa yhteistyössä toteutetut projektit ovat yritysten kannalta usein tuloksiltaan huonoja, sillä tuotteen kehittämisessä mukana olevat yliopistotutkijat eivät sitoudu tuotekehitykseen yhtä pitkäjänteisesti kuin yrityksen omat työntekijät.

- Laina- ja takausmuotoiset investointituet esim. tuotekehittelyyn, markkinointiin ja ympäristöinvestointeihin.

Laina on tukea siinä missä suorakin tuki. Yrityksen omistajat voivat aina siirtää saamansa lainarahat esim. ulkomaiseen yritykseen konsulttitoimeksiannoilla, ja vetää yrityksen konkurssiin, jolloin laina jää veronmaksajien maksettavaksi.

- Työssäoppimisjaksojen tukemista ihan oikeisiin töihin joilla tähdätään tilastotemppuilujen sijaan todelliseen työllistymiseen tai ainakin työmarkkinakelpoisuuteen.

Tämä kannattaa toteuttaa henkilökohtaisilla sosiaalituilla, sen sijaan että työssäoppiminen hyödyttää vain niitä yrityksiä, jotka työssäoppijoita palkkaavat.

- Osakeanteina toteutettavat hätärahoitukset eli järjestelmät joissa tuen ehtona on iso siivu omistusta sillä ajatuksella että hätärahoituksen pelastaman yrityksen arvo on jaloille nousemisen jälkeen paljon syvempi kuin kriisin aallonpohjassa joten hätärahoitus maksaa myöhemmin itsensä - jopa moninkertaisesti - takaisin.

Miten estät sen etteivät poliitikot määritä yrityksen arvoa liian korkealle? Mistä ylipäätään tiedetään onko yrityksillä tilapäisiä vai pysyviä vaikeuksia?

- Verovähennysmuotoiset tuet.

Eikö ole helpompi alentaa veroja?

- Julkisten tilausten muodostamat tuet. (Esim. se, että kalliimman taksivaihtoehdon sijaan tilataan koulukyydit bussiliikennettä hoitavalta firmalta ja mahdollistetaan näin julkisen liikenteen säilyminen syrjäseudulla.)

Tarjouskilpailut eivät ole yritystukia.

[Tabula Rasa]

Huoltovarmuudesta sen verran että ensimmäisenä pitäisi pyrkiä energiaomavaraisuuteen. Nyt meille tulee päivässä kylmä kun Vladimir pistää hanat kiinni.

Ihan yhtälailla hiilivetyjä/uraanisauvoja voidaan säilöä. Se sitten että kuinka pitkään ongelmaan pitää varautua, ja eiköhän raskas teollisuus ajeta alas+laiteta ihmiset säästämään energiaa mikäli shtf.

[Karvajalka]

Kerkesin hätäpäissäni kysymyksen luettuani vastaamaan vaihtoehdolla 1: "en mitään, yritysten tukeminen pitäisi kieltää lailla", mutta tarkemmin ajateltuna tuo ei sittenkään vastaa ajatuksiani.

En pidä mitään julkisista varoista maksettavia yritystukia tarpeellisina, mielekkäinä tai edes moraalisesti perusteltuina. Laissez Faire ja sitä rataa.

Mutta yritysten tukemisen kieltäminen lailla. Ensinnäkin jos joku haluaa tukea yrityksiä omista varoistaan, niin siitä vaan. Tiedän, että tästä ei ollut kyse mutta silti, nyt kun asia esitettiin muodossa tulisi_kieltää_lailla.

Toisekseen periaate siitä, että valtion itselleen veroina perimien varojen käyttö mihin tahansa on hyväksyttyä ellei sitä ole erikseen kielletty lailla, on teoriassa ja mielestäni käytännössäkin melko alytön toimintamalli. Esimerkkinä toimikoon valtion huseeraaminen verovaroilla maahanmuuttoaiheen parissa.

[Roope Luhtala]

Mutta yritysten tukemisen kieltäminen lailla. Ensinnäkin jos joku haluaa tukea yrityksiä omista varoistaan, niin siitä vaan. Tiedän, että tästä ei ollut kyse mutta silti, nyt kun asia esitettiin muodossa tulisi_kieltää_lailla.

Aloite ei pyri kieltämään yksityisten antamia yritystukia, ainoastaan julkisen sektorin antamat tuet.

Toisekseen periaate siitä, että valtion itselleen veroina perimien varojen käyttö mihin tahansa on hyväksyttyä ellei sitä ole erikseen kielletty lailla, on teoriassa ja mielestäni käytännössäkin melko alytön toimintamalli. Esimerkkinä toimikoon valtion huseeraaminen verovaroilla maahanmuuttoaiheen parissa.

On lailla säädetty että:
- poliitikot ja virkamiehet eivät saa palkata kavereitaan tärkeisiin julkisiin virkoihin.
- poliitikot ja virkamiehet eivät saa suosia kavereidensa yrityksiä julkisten hankintojen tarjouskilpailussa.
- poliitikot ja virkamiehet eivät saa ylipäätään olla tekemässä päätöksiä jotka hyödyttävät heitä tai heidän lähipiiriään.

On hyvä kysymys että miksi poliitikot ja virkamiehet saavat silti antaa yhteisiä rahoja valitsemilleen yrityksille.

[Hämeenlinnan Oraakkeli]

Esim telakkatuki, sillä sitä maksaa muutkin. Telakkatuki tuotaa valtiolle voittoa.

[Manop]

Kannatan maataloustukia. Suomalaiset tajuavat mitä merkitsevät puhtaat ja hyvänmakuiset elintarvikkeet vasta kun niitä ei ole saatavilla. Silloin tulee se maalaisserkku mieleen. Aina käydessäni Suomessa kesäisin ostan suomalaisia tomaatteja ja avomaankurkkuja, koska samaa makua ei ole muualla tarjolla. Espanjalaiset tomaatit soveltuvat paremmin tennispalloiksi kuin ruuaksi. Lapsuudestani muista kuinka kaupunkilaisserkku kieltäytyi juomasta "lehmänmaitoa" sanoen pitävänsä enemmin "kaupanmaidosta". Rangaistuksena moisesta lausunnosta laitettiin hänet kusemaan paimenpojanlangalle. Jos suomalainen maataloustuotanto ajetaan alas, ei se enää lähde käyntiin sormia napsauttamalla.

[Roope Luhtala]

Aina käydessäni Suomessa kesäisin ostan suomalaisia tomaatteja ja avomaankurkkuja, koska samaa makua ei ole muualla tarjolla. Espanjalaiset tomaatit soveltuvat paremmin tennispalloiksi kuin ruuaksi. Lapsuudestani muista kuinka kaupunkilaisserkku kieltäytyi juomasta "lehmänmaitoa" sanoen pitävänsä enemmin "kaupanmaidosta". Rangaistuksena moisesta lausunnosta laitettiin hänet kusemaan paimenpojanlangalle.

Eli koska sinä satut tykkäämään suomalaisesta ruoasta, on mielestäsi oikein pakottaa kaikki muut tukemaan sinulle maistuvan ruoan tuotantoa?

Pakkoruotsia puolustellaan usein samalla argumentilla; ruotsinkielestä on ollut minulle hyötyä, joten kaikkien tulee olla pakko opiskella ruotsia.

[Manop]

Aina käydessäni Suomessa kesäisin ostan suomalaisia tomaatteja ja avomaankurkkuja, koska samaa makua ei ole muualla tarjolla. Espanjalaiset tomaatit soveltuvat paremmin tennispalloiksi kuin ruuaksi. Lapsuudestani muista kuinka kaupunkilaisserkku kieltäytyi juomasta "lehmänmaitoa" sanoen pitävänsä enemmin "kaupanmaidosta". Rangaistuksena moisesta lausunnosta laitettiin hänet kusemaan paimenpojanlangalle.

Eli koska sinä satut tykkäämään suomalaisesta ruoasta, on mielestäsi oikein pakottaa kaikki muut tukemaan sinulle maistuvan ruoan tuotantoa?



Pakkoruotsia puolustellaan usein samalla argumentilla; ruotsinkielestä on ollut minulle hyötyä, joten kaikkien tulee olla pakko opiskella ruotsia.

Sanoinpahan vain, että yksi itsenäisen valtion tunnusmerkeistä on oma ruokatuotanto. Lisäksi torjunta-ainejäämät, dioksiini ja geenimanipulointi eivät lisää ruuan maittavuutta. Mutta, jos halvalla saa, niin onhan se ostettava..

[TalousRumpu]

Sanoinpahan vain, että yksi itsenäisen valtion tunnusmerkeistä on oma ruokatuotanto. Lisäksi torjunta-ainejäämät, dioksiini ja geenimanipulointi eivät lisää ruuan maittavuutta. Mutta, jos halvalla saa, niin onhan se ostettava..

Halpa hinta on tuotteen paras mainos riippumatta siitä vaikka se olisi antibiootteja täyteen pumpattua hormoni lihaa, torjunta-aineilla kyllästettyjä kasviksia. Ei tavis noiden mömmöjen vaikutuksista mitään tajua kumminkaan, mutta halvan hinnan päälle ymmärtää jokainen.

Syöpäsairaat taas menevät nopeasti siihen kuntoon, että eivät jaksa valitaa tai äänestää. Lisäksi tavikselle on mahdotonta todistaa, että hänen syöpänsä johtui hormonilhoista ja torjunta-aineista, joten valmistajat voivat olla täysin turvassa ja todeta vain ainahan suuremmissa tuotantomäärissä pieniä ongelmia esiintyy tms...

[Nikolas]

Halpa hinta on tuotteen paras mainos riippumatta siitä vaikka se olisi antibiootteja täyteen pumpattua hormoni lihaa, torjunta-aineilla kyllästettyjä kasviksia. Ei tavis noiden mömmöjen vaikutuksista mitään tajua kumminkaan, mutta halvan hinnan päälle ymmärtää jokainen.

Suomalainen kuluttaja olettaa, että kaupasta ostettavat ruoat ovat turvallisia. Jotta ne olisivat oikeasti turvallisia, täytyy pitää yllä riittävän tehokasta valvontaa. Ei näitä asioita hoideta kuntoon maataloustuilla vaan elintarvikkeiden laadun valvonnalla.

[Roope Luhtala]

Sanoinpahan vain, että yksi itsenäisen valtion tunnusmerkeistä on oma ruokatuotanto.

Ruoantuotantoa ei olla lopettamassa, vaan maataloustuet. Ruotsissa ja Virossa ei jaeta kansallisia maataloustukia, ja kuitenkin niissä on ruoantuotantoa.

Lisäksi torjunta-ainejäämät, dioksiini ja geenimanipulointi eivät lisää ruuan maittavuutta. Mutta, jos halvalla saa, niin onhan se ostettava..

Maittavuus on makuasia, mutta ainakin geenimanipulointi lisää ruoan riittävyyttä. Suomalaista ruokaa voisi edelleen ostaa tukien lopettamisen jälkeenkin, kunhan maksaa siitä tuotantokustannuksia vastaavan hinnan.