Gallup: pitäisikö sähkönsiirtoverkko kansallistaa?

[Mursu]

Pitäisi. En näe mitään hyvää syytä tehdä miljoonabisnestä ihmisen perustarpeilla, sähkö kun on sellaista nykyaikana. Kaivosalan voisi myös kansallistaa ja siitä saatavat voitot sijoittaa tulevaisuutta varten Suomen kansan hyväksi.

Muita perustarpeita ovat ruoka, asunnot, tietoliikenne jne jne. Pitäisikö ne tai niiden tuotanto ja välittämien  kaikki kansallistaa. Minä en ymmärrä tätä kommunismin hinkua.

[Mursu]

Suomesta löytyy jo nyt sellainen kuin Fingrid Oyj, joka omistaa Suomen kantaverkon, jonka kautta kulkee n. 75 % Suomessa käytetystä sähköstä.

Sähkönmyynti on käsittääkseni mahdollista kilpailuttaa jo nyt, mutta varsinaista sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, vaan sen hinnan määrää Fingrid.

Eikä määrää. Sähkön siirtohinnan määrää paikallinen sähköyhtiö.

[Micke90]

Eikä määrää. Sähkön siirtohinnan määrää paikallinen sähköyhtiö.

Miten vaan. Kuten sanottu, en ole perehtynyt eikä pahemmin kiinnostakaan. 

[AstaTTT]

Muita perustarpeita ovat ruoka, asunnot, tietoliikenne jne jne. Pitäisikö ne tai niiden tuotanto ja välittämien  kaikki kansallistaa. Minä en ymmärrä tätä kommunismin hinkua.

Jos et ymmärrä kansallisia perustarpeita, sitten vaan et ymmärrä. Mikäs siinä.

[Aeon]

Tässä jotain ajatuksia siitä, miksi siirtoyhtiötten kansallistaminen ei kannata:
- Paikallisilla yhtiöllä on paras tieto paikallisista tarpeista. Vrt. EU tekee Suomea koskevia päätöksiä vaikka päättävillä ihmisillä ei ole tietoa Suomen olosuhteista ja tarpeista.
- Paikalliset yhtiöt investoivat verkkoihin paikallisen tarpeen mukaan. Jos päätäntävalta on valtiollisella politbyroolla, investoinnit painottuisivat kasvualueille syrjäisempien paikkojen kustannuksella.
- Kaikkien siirtoyhtiöitten kansallistamisesta tulisi hirveät kustannukset ja saadut hyödyt ovat kyseenalaiset.
- Paikalliset, kuntien omistuksessa olevat yhtiöt tuovat kunnalle rahaa. Kansallistaminen tarkoittaisi joissakin kunnissa tulojen vähenemistä, joka taas nostaisi kunnallisveroa. Tämä myös tarkoittaisi sitä, että joillain alueilla siirtohinnat tulisivat nousemaan, jos siirtohinnat tasattaisiin. Minkälainen jupina tästä syntyisi?
- Kriittisissä asioissa paikallinen hallinta ja paikallistuntemus on valttia. Vertailukohtana voisi pitää hätäkeskusten keskittäminen, joka on aiheuttanut ongelmia, koska työntekijöiltä puuttuu paikallistuntemus. Tästäkin on käyty erittäin kiihkeää keskustelua

edit. Fingrid tulisi mielestäni olla Suomen valtion omistuksessa. Sama juttu Digitan kanssa. Molemmat ovat aitoja kansallisia toimijoita toisin kuin paikalliset siirtoyhtiöt.

[Lasse]

Halvalla voltit himaan:

(http://i200.photobucket.com/albums/aa222/gopdogg/India%202009/IMG_1251.jpg)

[td]

Suomen sähkömarkkinoista noin yleisesti:
Fingrid ylläpitää Suomen kantaverkkoa jota pitkin sähköä jaellaan sähkönmyyntiyhtiöiltä sähkönsiirtoyhtiöille.

Sähkönsiirtoyhtiöt ylläpitävät paikallisia sähköverkkoja ja näin ollen niillä on paikallinen monopoli sähkön siirtoon. Ne voivat hinnoitella siirtohinnat oman mielensä mukaan ja valitettavasti sähkönsiirron kilpailuttaminen on käytännössä mahdotonta. Yksikään yhtiö ei rupea rakentamaan rinnakkaista paikallista verkkoa siinä toivossa, että saavat asiakkaita. Huom! Näihin hintoihin (IMO) Fingridin kansallistaminen ei vaikuttaisi paljoakaan.

Huomioitavaa on myös se, että sähkönsiirtoyhtiöt ovat aika usein paikallisen kunnan omistuksessa eli siirtoyhtiön voitot menevät (toivottavasti) niistä maksavien ihmisten palveluitten parantamiseen.

Sähkön myyntiyhtiö on yhtiö, joka tuottaa sähköä eli jolla on voimalaitoksia. Tätä pystyy helposti kilpailuttamaan, koska Olkiluodossa tuotettu sähkö saadaan siirrettyä Fingridin kantaverkon ja paikallisen siirtoyhtiön verkon kautta asiakkaan töpseliin Rovaniemelle.

EU pakotti sähköyhtiöt eriyttämään myynti- ja siirtoliiketoiminnan, jonka takia olemme nyt tilanteessa, jossa tarvitaan kaksi erillistä toimijaa (asiakkaan näkökannalta) siihen, että saat valot päälle.

Koko sähköverkon (kantaverkko plus paikalliset verkot) kansallistaminen on taas todennäköisesti mahdotonta.

Astan kysymys on siis aavistuksen monitulkintainen. Puhutaanko kantaverkosta, paikallisista siirtoverkoista vai molemmista?

edit: Sähkön siirtoverkot eivät siis ole olleet pitkään aikaan (koskaan?) kansallisessa omistuksessa vaan paikallisilla sähköyhtiöillä, jotka ovat olleet joko yksityisessä tai kunnan omistuksessa. Nykytrendin mukaan kunnat ovat yhtiöittäneet sähköyhtiönsä kuten ovat tekemässä myös esimerkiksi vesiyhtiöille.

Fingrid on tärkeää pitää suomalaisessa hallinnassa. Paikalliset sähkönsiirtoyhtiot samoin. Paikallinen monopoli on hyväksyttävää, kunhan omistus on suomalaisilla. Sama koskee suomalaisia sähkönmyyntiyhtiöitä.

[Parsifal]

En nyt ihan kansallistamaan ryhtyisi, mutta muutoin olen kyllä sitä mieltä, että yhteiskunnan perustoiminnot pitäisi pitää tukevasti kotimaisissa käsissä niin pitkälti kuin mahdollista. Suurin osa energiayhtiöistämme onkin kotimaisia. Mutta ulkomailta tulevan energian varaan ei voi laskea yhtikäs mitään.

[vilach]

vaikka itsellä juuri sähkölasku on suurin menoerä asuntolainan ja yhtiövastikkeen jälkeen - talvella jopa 140 euroa kuukaudessa

Asutko yksin isossa sähkölämmitteisessä asunnossa? Miksi rivitalossa ei ole pelletilla/puulla/kaasulla toimivaa keskuslämmitystä?

[dothefake]

Heitä sähkönostaja voltti!

[Joopa]

vaikka itsellä juuri sähkölasku on suurin menoerä asuntolainan ja yhtiövastikkeen jälkeen - talvella jopa 140 euroa kuukaudessa

Asutko yksin isossa sähkölämmitteisessä asunnossa?

Ei 140 eurolla isoa asuntoa lämmitetä.

[Napalmi]

Heitä sähkönostaja voltti!

140 euroa? Meillä on noin 250 € kuussa ja nousee vaan (4- henkinen perhe paritalossa, sähkölämmitys). Kulutus sen sijaan on ollut viimeiset kolme vuotta lähes identtistä joka vuosi, lasku vain on noussut sen 30% tässä ajassa ja nousee vain.

[vilach]

Meillä on noin 250 € kuussa ja nousee vaan (4- henkinen perhe paritalossa, sähkölämmitys).

Eli 62 euroa per asukas, 140 ja 62 on iso ero. Rivitalossa on vähemmän ulkopintaa per asuinneliö, kuin paritalossa. 140 euron sähkölasku rivitalossa kuulostaa hirveältä.

[Napalmi]

Pointti- en ajatellut asiaa noin, enkä tiennyt Astan ruokakunnan suuruudesta.

[mannym]

http://www.tem.fi/index.phtml?105033_m=101864&s=4760

Valtiolle tulevan 40,8 %:n suuruisen osake-erän hinnaksi tulee 528,81 miljoonaa euroa. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridissä on 53,1 %, Ilmarisen 19,9 % ja muiden osakkaiden, jotka pääosin ovat suomalaisia eläkevakuutus- ja vakuutusyhtiötä, 27,5 %.

Fingrid on siis jo nyt tukevasti valtion hallinnassa.

http://www.tekniikkatalous.fi/energia/ilmarinen+odottaa+fingridista+osinkoautomaattia/a584977

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitustoiminnasta vastaava varatoimitusjohtaja Timo Ritakallio sanoo, että yhtiö odottaa saavansa Fingrid-osakkeilleen kahdeksan prosentin tuoton vuodessa seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Kun eläkkeitä pitää kohta maksaa melkoisesti, on hyvä ostaa osa sähköverkosta joka tuottaa jatkuvasti. 8%/v on kuitenkin melkoinen tuotto odote, jota mm, valtio on iloisesti odottamassa. Onhan se ns, ilmaista rahaa. Pitkäänhän sähkönsiirtomaksua on perusteltu sillä, että pyritään takaamaan verkkoyhtiölle rahat joilla korjata verkkoa, jos jotain vaikka sattuisi. (Myrsky kaataa puita linjoille yms). Tämä kuitenkin on tehnyt sähkönsiirtomaksusta lähes vastikkeettoman raha automaatin sähköyhtiöille. Maaseudulla kun johdot vedetään ilmajohtoina ovat ne alttiimpia ulkoisille haittatekijöille kuin maajohdot.

Sähköyhtiöt ovatkin nyt päättäneet, kaivetaan johdot maahan. Rahat otetaan luonnollisesti korotettuina sähkönsiirtomaksuina. Perusteena sähkön siirron turvaaminen. Raha automaatti jolla asiakasta on kupattu vuosikymmeniä, ei tyrehdy. Kun johdot ovat maassa voidaan näennäisesti laskea sitä siirtomaksua jolloin asiakkaalla tulee parempi mieli. Mutta sähköyhtiöllä vielä parempi kun enää ei sähköt katkeakkaan myrskyssä ja verkon suurremontin maksoi asiakas. Korvauksia katkoista ei tarvitse maksaa ja sähköverkon huoltoporukka voidaan pistää kilometritehtaalle.

Helsinki on loistava esimerkki. Keskustan alueella on kaapelit vedetty maan alle jo vuosikymmeniä sitten. Siirtomaksuja kuitenkin kerätään koska laki mahdollistaa sen. Tuote on valmis, sitä ei tarvitse kehittää.

Eniten tällä hetkellä nakertaa ettei ole oma sähköyhtiö myy osakkeitaan helposti. Sillä jos omistat tietyn määrän ylittävän osuuden sähköyhtiön osakkeista, saat ostaa sähkösi ja siirtosi omakustannehintaan.

[mannym]

vaikka itsellä juuri sähkölasku on suurin menoerä asuntolainan ja yhtiövastikkeen jälkeen - talvella jopa 140 euroa kuukaudessa

Asutko yksin isossa sähkölämmitteisessä asunnossa?

Ei 140 eurolla isoa asuntoa lämmitetä.

Noh noh, talvikuukaudet (Marras - maalis) Muodostavat n. 80% vuosikulutuksesta. Syykin on ilmeinen, ulkona on kylmä tarvitaan lämpöä. Sekä se että ulkona on pimeä tarvitaan valoa, ainakin tuo nainen joka luonani asuu ja kutsuu itseään lapseni äidiksi. Sytyttää valot joka huoneeseen koska pimeys ahdistaa. 1800€ pyöreästi oman kämpän sähkölasku vuodessa. Talvikuukausina 170 - 220€ välillä. Omakotitalo jossa maalämpö, 100m2. Kyllä sille 140€/kk hyvin rakennetun rivarihuoneiston tai paritalonpuolikkaan lämmittää.

[AstaTTT]

Pointti- en ajatellut asiaa noin, enkä tiennyt Astan ruokakunnan suuruudesta.

En tiennytkään asuvani yksin! Aina sitä oppii Hommassa jotain uutta! 

[Napalmi]

Hei, tätä mokaa ei minun piikkiini pistetä.

[vilach]

En tiennytkään asuvani yksin!

Eli asunnon sähkölasku on 280 euroa, jos asukkaita on 2. Se on minusta liikaa.

[mannym]

En tiennytkään asuvani yksin!

Eli asunnon sähkölasku on 280 euroa, jos asukkaita on 2. Se on minusta liikaa.

Kyl se taitaa olla vain sen 140€. Asta saattoi sanoa että "minulla" tarkoittaen kuitenkin "meitä". Ei se niin nuukaa ole.

[normi]

Kansallistaminen on sosialismia eli en kannata, valtiolla voisi kyllä olla yrityksiä strategisilla toimialoilla kriisien varalta.