2009-06-06 IL: Pienet paikkakunnat ovat hyviä maahanmuuttajien kotouttajia

[rähmis]

Yhä useampi maahanmuuttaja asuu maaseudulla.

Lähes puolet Suomeen tulleista maahanmuuttajista asuu kuitenkin edelleen pääkaupunkiseudulla, kertoo maa- ja metsätalousministeriö.

Maahanmuuton teemat ovat hivuttautuneet myös maaseutupolitiikkaan. Esimerkiksi länsirannikon pienillä paikkakunnilla on toteutettu ihmislähtöistä kotouttamispolitiikkaa, jolla on onnistuttu saamaan maahanmuuttajat hyvin osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa.

Paikkakunnan suuruuden sijasta merkityksellistä kotoutumisen kannalta on etenkin työllistyminen ja paikallisen väestön aktiivisuus.

"On aivan eri asia puhua kiintiöpakolaisesta kuin työperäisestä maahanmuuttajien kotouttamisesta", muistuttaa Inga Nikula-Sjökvist, joka vetää maahanmuuttajille suunnattua kotouttamisprojektia.

Nikula-Sjökvist toivoo, että paikalliset eivät sivuuttaisi maahanmuuttajia näkymättöminä.

"Tervehtiminen on ensimmäinen, yksinkertainen askel. Sitä kautta maahanmuuttaja voi löytää ystävän sekä itselleen sopivan toimintaympäristön esimerkiksi jonkin yhdistyksen parissa ja lopulta löytää oman paikkansa."

Iltalehti

[Eino P. Keravalta]

Siellä länsirannikon pienissä ruotsinkielisissä kylissä taisikin maahanmuuttaja yleensä olla työperäinen aasialainen. Eipä taida juurikaan esimerkiksi olla VARSINAISIA maahanmuuttajia kuten somaleita. Mitähän Närpiössä tuumattaisiin jos sinne pamahtaisi satakunta Mogadishun moniosaajaa? Hihkuttaisiinko tomaattipelloilla ilosta? Vai jäisikö suuri osa näistä Närpiön fattaan? Tai peräti muuttaisi kultuurillisesti kuumemmalle aleille Vuosaareen heimolaisten lähelle.

Muistakaamme, että paljon riippuu siitä, KUKA maahanmuuttaja on. On helppo jeesustella että hei, tämä puolalainen putkimiehemme on heti löytänyt töitä, kyllä me tarvitsemme nyt Suomeen 1,8 maahanmuuttajaa! Perustetaan rekrypisteet Ambomaalle!

[Kala]

Tuskinpa näillä peräkylillä myöskään on liian suurta mamuyhteiskuntaa. Jos siis haluaa joitain ihmisiä tavata, niin ne ovat poikkeuksetta muita kuin omia heimolaisia. Tämän takia se kotoutuminen tökkii kaupungeissa, kun voi jättäytyä ympäröivän yhteiskunnan ulkopuolelle, omaan pienoisyhteiskuntaan. Kotouttamiseen voi haaskata vaikka kuinka paljon rahaa, mutta niin kauan, kuin kotoutettavat pyörivät pääasiassa omissa piireissään, niin siitä ei ole juuri mitään hyötyä.

Uutinenkin sen toteaa asiaa sivuten: "Esimerkiksi länsirannikon pienillä paikkakunnilla on toteutettu ihmislähtöistä kotouttamispolitiikkaa, jolla on onnistuttu saamaan maahanmuuttajat hyvin osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa". Ainoastaan "ihmislähtöinen kotouttamispolitiikka" jää jonkinlaiseksi salaperäiseksi jargoniksi, josta ei oikein selviä, mitä sillä tarkoitetaan. Ilmeisesti sillä tarkoitetaan sitä, ettei alue ole täynnä tulijoita samasta maasta.

[JPU]

Ainakin täällä Ruovedellä kotouttaminen on jokseenkin haasteellista. Katsotaanpa:

9.3.2009 Ruovedellä oli työttömänä 196 henkeä eli 8,8 % työvoimasta.
Työttömistä oli naisia 72. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 34 ja
yli 50-vuotiaita 78. Työttömyys oli kestänyt yli vuoden 19 henkilöllä.
Avoimia työpaikkoja oli 2.

edit: Maaliskuun alun työttömyystilasto on luonnollisesti tähän päivään mennessä huonontunut eikä tilastossa näy lainkaan lomautettuja joten heinäkuun alkuun mennessä työttömyysprosentti on ehkä jossain 15% kieppeillä.

Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksessa notkuu 125 kouluttamatonta ja luku- ja kirjoitustaidotonta irakilaista ja somalia. Paikkakunnan toiseksi suurin työllistäjä on laittamassa pillit pussiin ja kunta on korvia myöten veloissa. Kunnassa asuu noin 5000 asukasta joista noin 100 on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia.

Mitäs luulette, onnistuuko kotouttaminen?

[rähmis]

Ainakaan täällä Ruovedellä ei kotouttaminen onnistu.

Uutinen on kouluesimerkki epäuutisesta, jolla vain yritetään muokata lukijoiden mieliä.

Otsikko kertoo pienten paikkakuntien olevan hyviä kotouttajia. Itse uutistekstissä väite kumotaan, koska kotoutumiseen ei vaikutakaan paikkakunnan koko, vaan lähinnä se saako töitä / huvittaako työnteko / onko vapaa työnteon estävistä uskonnollisista rajoitteista.

Totta mooses maaseudulla asuu entistä enemmän maahanmuuttajia, kun niitä rahdataan sinne bussikaravaaneissa nonstoppina vastaperustettuihin humanitäärisiin logistiikkakeskuksiin, joita syntyy kuin sieniä sateella. Pari vuotta kun kuluu, nämä tyypit Kajaanista, Kokkolasta, Kemistä jne kannattelevat jo steissin seiniä ja heidät on korvattu uusilla tulijoilla, koska pieniltä paikkakunnilta ei pääsäänöisesti löydy töitä. Ei kuitenkaa hätiä, valde maksaa.

[Roope]

Maa- ja metsätalousministeriön tuottama artikkeli ja radiouutinen aiheesta:

Maa- ja metsätalousministeriö/YTR: Yhä useampi maahanmuuttaja kotoutuu maaseudulle

Radiojuttu: Yhä useampi maahanmuuttaja kotoutuu maaseudulle

Uutinen on siis ministeriön valmiiksi muotoilema propagandaisku, jota lehdet ja radiot saavat vapaasti ja veloituksetta käyttää.

Yhteenveto: Närpiössä kotoutus onnistunut, koska siellä on ollut pulaa lähinnä puutarha-alan työntekijöistä. Inga Nikula-Sjökvistin mukaan jatkossa työperäiset maahanmuuttajat joutuvat taantuman aikana työpaikkojen kadotessa palaamaan takaisin kotimaahansa. Tulevaisuus maahanmuuttajien kanssa näyttää silti jatkossa ihan hyvältä, koska "koko ajan yhteiselo on sujunut hyvin, en usko että se tästä huonommaksi muuttuu".

edit:

Uutinen on kouluesimerkki epäuutisesta, jolla vain yritetään muokata lukijoiden mieliä.

Hyvin haistettu.

[dothefake]

Ainakaan täällä Ruovedellä kotouttaminen on jokseenkin haasteellista. Katsotaanpa:

9.3.2009 Ruovedellä oli työttömänä 196 henkeä eli 8,8 % työvoimasta.
Työttömistä oli naisia 72. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 34 ja
yli 50-vuotiaita 78. Työttömyys oli kestänyt yli vuoden 19 henkilöllä.
Avoimia työpaikkoja oli 2.

edit: Maaliskuun alun työttömyystilasto on luonnollisesti tähän päivään mennessä huonontunut eikä tilastossa näy lainkaan lomautettuja joten heinäkuun alkuun mennessä työttömyysprosentti on ehkä jossain 15% kieppeillä.

Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksessa notkuu 125 kouluttamatonta ja luku- ja kirjoitustaidotonta irakilaista ja somalia. Paikkakunnan toiseksi suurin työllistäjä on laittamassa pillit pussiin ja kunta on korvia myöten veloissa. Kunnassa asuu noin 5000 asukasta joista noin 100 on ulkomaalaisia tai ulkomaalaistaustaisia.

Mitäs luulette, onnistuuko kotouttaminen?

Tottakai onnistuu, jos tervehditte heitä.

[JPU]

Yhteenveto: Närpiössä kotoutus onnistunut, koska siellä on ollut pulaa lähinnä puutarha-alan työntekijöistä. Inga Nikula-Sjökvistin mukaan jatkossa työperäiset maahanmuuttajat joutuvat taantuman aikana työpaikkojen kadotessa palaamaan takaisin kotimaahansa. Tulevaisuus maahanmuuttajien kanssa näyttää silti jatkossa ihan hyvältä, koska "koko ajan yhteiselo on sujunut hyvin, en usko että se tästä huonommaksi muuttuu".

Ruovedellä jo olevien ulkomaalaisten kotoutuminen on onnistunut hyvin koska he ovat joko töissä tai ovat yrittäjiä. Parissa isommassa tehtaassa on lähinnä venäläisiä ja virolaisia, muitakin kansallisuuksia on yrittäjinä. Esim. pakollinen kebab-putka löytyy.
Veikkaanpa että työtä tekevien ulkomaalaisten osuus vähenee kun työpaikat lähtee alta mutta valitettavasti ne jäävät jotka eivät ole täällä sekuntiakaan tehneet työtä(työksi en laske "elannon hankkimista vastaanottokeskitysleirissä lojumalla").

[Kareliana-55]

Siellä länsirannikon pienissä ruotsinkielisissä kylissä taisikin maahanmuuttaja yleensä olla työperäinen aasialainen. Eipä taida juurikaan esimerkiksi olla VARSINAISIA maahanmuuttajia kuten somaleita. Mitähän Närpiössä tuumattaisiin jos sinne pamahtaisi satakunta Mogadishun moniosaajaa? Hihkuttaisiinko tomaattipelloilla ilosta? Vai jäisikö suuri osa näistä Närpiön fattaan? Tai peräti muuttaisi kultuurillisesti kuumemmalle aleille Vuosaareen heimolaisten lähelle.

Muistakaamme, että paljon riippuu siitä, KUKA maahanmuuttaja on. On helppo jeesustella että hei, tämä puolalainen putkimiehemme on heti löytänyt töitä, kyllä me tarvitsemme nyt Suomeen 1,8 maahanmuuttajaa! Perustetaan rekrypisteet Ambomaalle!

Tankesmedjan (ajatuspaja?) Magman Helsinki Times-lehden kanssa yhteistyössä teettämä tutkimus näyttäisi myös osaltaan tukevan Eino P.:n ylle kirjaamia väitteitä. Siinä oli kysytty maahanmuuttajilta mm. kiinnostuksesta oppia ruotsin kieltä. Nepalilaiset olivat tutkimuksen mukaan se ryhmä, jossa kiinnostusta em. kieltä kohtaan oli eniten. Seuraavina olivat sitten venäläiset, intialaiset ja kiinalaiset, jotka myös osoittivat suurta kiinnostusta. Muista ei tuossa ollut mainintaa...

Linkki tuohon artikkeliin:

http://www.magma.fi/citat/invandrarna-kan-saekra-isflaket

[metsämies]

Mitä nyt parikertaa olen siellä Helsingissä käynyt niin ei ihme että siellä ei maahanmuuttajat sopeudu, ei siellä tule toimeen moni suomalainenkaan.

[Roope]

Tankesmedjan (ajatuspaja?) Magman Helsinki Times-lehden kanssa yhteistyössä teettämä tutkimus näyttäisi myös osaltaan tukevan Eino P.:n ylle kirjaamia väitteitä. Siinä oli kysytty maahanmuuttajilta mm. kiinnostuksesta oppia ruotsin kieltä.

Muistutan vielä, että "tutkimuksessa" kysyttiin lähinnä koulutetuilta (=työperäisiltä) maahanmuuttajilta, kiinnostaisiko heitä ruotsin kielen opiskelu, jos se edistäisi heidän uraansa. Jostain syystä siis kolmannesta ruotsin opiskelu ei kiinnostanut silloinkaan, kun siitä olisi ollut selvää hyötyä. Tuloksesta raportoitiin niin, että varsinkin korkeakoulutetut maahanmuuttajat ovat innokkaita opiskelemaan ruotsia. Jollain aasinsillalla päädyttiin ehdottamaan ruotsin kieltä ensimmäiseksi opetettavaksi kieleksi useammille maahanmuuttajille.

Would you like to learn Swedish?
67% would be ready to learn Swedish if it helped them with their career.

http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/05/aamulehti-maahanmuuttajat-ovat.html

[JPU]

Mitenkähän innokkaita olisivat kyselyyn vastanneet olleet opiskelemaan ruotsia jos kysymys olisi muotoiltu hieman toisin:

Would you like to learn Swedish if it doesn´t help your career?
1% would be ready to learn Swedish if it didn´t help them with their career.

[Mika Mäntylä]

Meillä Ikaalisissa on joukko virolaisia keikkatyöläisiä ja taajaman ainoassa kebabbilassa työskentelee ilmeisesti suomalaistyönjohdon alla pari turkkilaista. Muuten asujaimisto on melkoisen homogeenista väkeä.

Kaupungin väkiluku junnaa jotakuinkin paikallaan ja kunnanisät kovasti miettivät keinoja sen nostamiseksi nousujohteiseksi. Vähän kauhulla odotan milloin maahanmuuttajiemme huomataan kotoutuneen melkoisen huomaamattomaksi osaksi kaupungin väestöä ja vedetään asiasta sellaiset johtopäätökset, että hyvien maahanmuuttajakokemusten siivittämänä voidaan perustaa vastaanottokeskus ja vastaanottaa muutama sata varsinaista työperäisyyttä.

[finiteinfinity]

Pysähdyin oikein miettimään tätä uutista. Aikuisia ihmisiä opastetaan tervehtimään maahanmuuttajia. Ainakin omalla kohdallani päiväkoti loppui jo toistakymmentä vuotta sitten.

Siis tervehtimään!

Mitä tarkoitusperiä tällainen toiminta ajaa? Miksi kansa halutaan päiväkotimaisella holhouksella opettaa hyväksymään maahanmuuttajat? Nyt opetus lähtee aikuisilla ihmisillä siitä, että käsketään tervehtimään.

Ensin pakotetaan miehet hengellään takaamaan, että elintasopakolaisella on täällä turvallista. Sitten miehen veroista ostetaan laatusohvat/keskusmajoitus, joissa poseerata HS:n kuvaajalle. Mies veronmaksajana hoitaa myös sossutädin harkinnanvaraiset elatukset ja elintasopakolainen voi kalliilla sohvallaan/ilmaisessa majoituksessaan hymyillä leveästi. Sitten käsketään vielä tervehtimään elintasopakolaista, eikä yhtään poikkipuolista sanaa tule sanoa, ellei halua olla rasisti.


Itse ainakin pidän elintasopakolaisia elintasopakolaisina ja olen tervehtimättä heitä jos sikseen tulee. Edelleen painotan, ettei heidän oikeus parempaan elämään ole yhtä suuri meidän velvollisuuden kanssa elättää heitä vastikkeettomasti.

Jos Suomesta haluavat parempaa elämää ja sosiaaliturvaa, se on sitten mars armeijaan/sivariin, jos haluavat, että minä heitä pidän yhtä suomalaisina tai esimerkiksi tervehdin. Naisille sekä maahanmuuttajanaisille myös velvollisuus armeijaan/sivariin, eivät he ole sen suurempiarvoisia ihmisiä, jotka eivät orjantöitä voi vuotta tehdä.

[Miniluv]

Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksessa notkuu 125 kouluttamatonta ja luku- ja kirjoitustaidotonta irakilaista ja somalia.

Onko kaktuslakkimiehellä jotain faktaa tarjolla Ruhalan vastaanotettujen lukutaidosta?

[Lemmy]

"Tervehtiminen on ensimmäinen, yksinkertainen askel.

Ai et käsi 45 asteen kulmaan, ja sanotaan et "Hei!"

[alyniekka]

"Tervehtiminen on ensimmäinen, yksinkertainen askel.

Ai et käsi 45 asteen kulmaan, ja sanotaan et "Hei!"

Itekkään en tuota oikein ymmärrä. En minä normaalisti ala heti tekemään tuttavuutta tapaamiini ihmisiin, miksi pitäisi tehdä poikkeus ihonvärin kohdalla? Miksi?  Olenko rasisti jos en tervehdi tummaihoista ja juttele tämän kanssa? Huoh taas.

[JPU]

Ruoveden Ruhalan vastaanottokeskuksessa notkuu 125 kouluttamatonta ja luku- ja kirjoitustaidotonta irakilaista ja somalia.

Onko kaktuslakkimiehellä jotain faktaa tarjolla Ruhalan vastaanotettujen lukutaidosta?

Ote Ruovesi-lehden jutusta "Ulkomaalaisia ei tarvitse pelätä":

-Mielestäni he ovat oikein kohteliaita ja mukavia. Kaikki eivät osaa englantia, ruotsia tai suomea, mutta ovat silti koulutettuja ja taitavat muita maailman kieliä. Osa ihmisistä ei osaa edes kirjoittaa.

Ehkä olisi pitänyt kuvailla "125 osin kouluttamatonta ja luku- ja kirjoitustaidotonta..."

[PetethePerkele]

"Tervehtiminen on ensimmäinen, yksinkertainen askel.

Ai et käsi 45 asteen kulmaan, ja sanotaan et "Hei!"

Viedäänkö käsi suoraksi rinnan kautta paukauttamalla?

[Maastamuuttaja]

Pelkään pahoin, että tervehtiminen jää pelkäksi hurskaaksi toivomukseksi. Onkin säädettävä erityinen tervehtimislaki, joka määrittelee kantasuomalaisen tervehdysvelvolliseksi, tervehdyskohderyhmät sekä sanktiot tervehdyksen laiminlyöntitapauksissa. Asetuksella määritellään tervehdystavat -ja muodot erikseen mm. invalidien ja vanhusten osalta. Sokeiden opaskoirille järjestetään erityisopetusta mamujen tunnistamiseksi ja havainnon viestittämiseksi isännälle.

Laki tulee vaatimaan paljon työtä, joten nykyinen epäselvä tilanne edellyttää paljon kärsivällisyyttä mamu-tahoilla.

[IDA]

Laajakoski on niin maaseutua, kuin olla ja voi. Muutamia vuosia sitten ei olisi edes voinut ajatella, että somalit ja irakilaiset ottavat siellä yhteen niin, että paikallisten on varmuuden vuoksi kaivettava haulikkoja esiin.